TALOUSARVIO 2017 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus Valtuusto LIITE 2 TALOUSARVIO 2017 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Strategiset linjaukset 3 Jäsenkuntien kuntalausunnot 6 Sosiaalityö ja asiakkuudet 13 Kehittämispalvelut 13 Kriisi, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut 14 Lääketieteelliset palvelut 15 Asumispalvelut 16 Työ- ja päivätoimintapalvelut 17 Valmentava koulutus 17 Henkilöstöpalvelut 18 Työterveyshuolto 23 Hallinto- ja talouspalvelut 24 Kiinteistö- ja tukipalvelut 25 Vaikeavammaisten peruskoulu/mylly-antin koulu 26 TALOUSARVIO 2017 Talous 27 Tuloslaskelma 30 Investointisuunnitelma 31 Rahoituslaskelma 32 Toimialuekohtainen toimintakate 33 Suoritteet ja kuntalaskutus 34 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

3 STRATEGISET LINJAUKSET kuntayhtymän johtaja, johtava ylilääkäri Seija Aaltonen Varsinais-Suomessa kuten muuallakin valtakunnassa on meneillään maakunnallinen sote valmistelu. KTO on otettu hyvin mukaan alueelliseen suunnitteluun eri tasoille. KTO:n edustus on mukana myös ministeriön LAPE-kärkihankkeessa (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma). Vuosi 2017 on aktiivista vaikuttamisen aikaa niin, että myös kehitysvammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset otettaisiin huomioon sote-keskustelussa. Kehitysvammaisuuden esiintymisprosentti on 1 % väestöstä. Tästä johtuen erityisosaamisen säilyminen edellyttää laajaa väestöpohjaa; oma näkemykseni on, että laajalla väestöpohjalla tarkoitetaan vähintään asukkaan väestöpohjaa. KTO:n tavoitteena on olla erityisosaamisen keskus, jossa on saatavilla sekä vaativia että erityistason palveluja henkilöille, joilla on kehityksenaikainen neurologinen häiriö (nykyinen termi neurodevelopmental disorder). Erityisosaamiskeskuksen palveluihin kuuluu konsultaatiot, jalkautuvat palvelut ja ympärivuorokautinen kuntoutushoito sekä akuutteihin kriiseihin vastaaminen. KTO on mukana Turun ja Oulun yliopistoihin perustetussa kehitysvammalääketieteen professuurissa. KTO:n kuntoutuskeskus aloittaa toimintansa uusissa tiloissa vuoden 2017 alussa. Osaamistasoa on nostettu ja nostetaan edelleen vuonna KTO on aktiivinen myös erilaisissa valtakunnallisissa hankkeissa. Näillä toimenpiteillä KTO valmistautuu toimimaan myös koko ERVA-alueen toimijana. Vahvuutenamme on elämänkaariajattelu, moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutuksen palveluketjut. Osana kuntoutuksen palveluketjuja toimii mittava asumispalvelukokonaisuus; josta jokaiselle asiakkaalle löytyy omannäköinen palvelukonsepti. Kuntayhtymä on muokannut sisäistä toimialueensa johtoa siten, että se pystyy entistä paremmin vastaamaan vaadittavaan palvelutuotantoon. Visiomme KTO- kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus on Länsirannikon Sote-alueen erityisosaajakeskus henkilöille, joilla on kehityksellisiä neuropsykiatrisia haasteita. Toiminnallisesti KTO sisältää Osaamis ja tukikeskuksen, joka on erityisosaajakeskus Paimiossa, jossa itsessään on kuntoutus- ja kriisipaikkoja ja josta lähtevät jalkautuvat palvelut. Asumispalvelut ja niitä tukevat työ- ja päivätoimintapalvelut. Asumispalvelut ovat väistämätön osa kuntoutusketjua ja tarjoavat mahdollisuuden eriasteisesti itsenäiseen asumiseen. 3

4 Strategiset menetelmät eli keinot, joilla pääsemme visioomme: toiminnallistaloudellinen vastuullisuus, joka antaa oikeutuksen tehdä alamme työtä tarkka laatu- ja talousseuranta osaava ja motivoitunut henkilökunta oikea henkilöstösuunnittelu: oikeat ihmiset oikeassa paikassa oikeaan aikaan jämäkkä, oikeudenmukainen, osallistuva ja tukeva johtaminen jatkuva kehittyminen Koko KTO:n toimintaa ohjaavat arvot, jotka ovat: toista ihmistä arvostava vuorovaikutus tasa-arvo yhteishenki turvallisuus Erityisosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiä verkostojakin. Tähän liittyen kuntayhtymän johtaja on valittu mm. European Association for Mental Health in Intellectual Disability hallituksen jäseneksi 2014 lähtien ja uudelle kaudelle 2016 lähtien. Yhteistyö sidosorganisaatioiden kanssa on välttämätöntä: Kuntayhtymä tekee kiinteää kehittämisyhteistyötä järjestöistä Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Kynnys ry:n kanssa. Valtakunnallisesti kuntayhtymällä on edustus erilaisissa valtakunnallisissa ryhmissä: Laatuvaliokunnassa, Suomen Kuntaliiton erityishuollon asiantuntijaryhmässä, Kehitysvammaliiton hallituksessa, Kynnys ry:n VIA-projektissa ja erilaisissa STM:n kuulemisissa. Asiakastasolla jokaisen asiakkaan kohdalla käydään kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimen kanssa sopimusneuvottelut siitä, mitä palveluja kuntayhtymä ko. asiakkaalle antaa ja mikä on niiden hinta. Tulevaa sote-aluetta ajatellen neuvottelun kulttuuri, omistajaohjauksessa pysyminen ja palvelujen tuottajan rooli on siten kuntayhtymän toimintaan juurtunut tapa. 4

5 5

6 Jäsenkuntien kuntalausunnot Alla olevassa taulukossa jäsenkuntiemme antamat lausunnot taloussuunnitelmaan Lähes kaikissa lausunnoissa painotetaan kustannustehokkuutta. Kunta Kaarina Kustavi KTO on ollut osaava ja luotettava yhteistyökumppani, yhteistyö on ollut sekä yksittäisten asiakasasioiden että palvelujen suunnittelun tasolla toimivaa. KTO:lla sellaista erityisosaamista, jota on haasteellista muualta löytää. Tiiviin yhteistyön ja avoimuuden kautta toiminnan ennakointi on mahdollista ja se on ennen kaikkea asiakkaiden edun mukaista. Kaarina huolehtii kunnan omana toimintana kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnoista sekä ostopalveluina asumisyksiköissä. Kuntayhtymien katettava taseeseen kertynyt alijäämä ennen kunnan siirtämistä maakuntaan. Kuntayhtymän tulee sopeuttaa toimintaansa niin, että alijäämää ei jää jäsenkuntien maksettavaksi. Kustavin kunta järjestää kehitysvammaisten palveluja pääosin ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palveluista eniten on käytetty kehitysvammaneuvolan palveluita, yht. 2-3 henkilöä. Kaarinan kaupunki arvioi tarvitsevansa tulevaisuudessa asumisen mahdollistavia tukipalveluja (tutkimus, kuntoutus ja hoito). Tulevaisuudessa Kaarinassa tulee pohtia aikuisikäisten kuntoutussuunnitelmien ja hammashoidon sujuvuutta kunnan omana palveluna. Erityisneuvola toimii kaarinalaisten kehitysvammaisten tutkimuspaikkana, erityisneuvolaan tulisi näin ohjata vain lasten, nuorten ja kehitysvammaisuuteen liittyvien erityisongelmien hoito. Kehitysvammapsykiatrisen osaston tutkimus ja hoito on tarpeen erityisen haastavissa asiakastilanteissa. Tilapäishoitoa toivotaan vaikeavammaisille lapsille ja erityisen haastaville asiakkaille. Haastavien asiakkaiden tilapäishoidon raskaasti varustelluissa asumisyksiköissä toivotaan järjestyvän erityishuoltopiirin palveluna myös tulevaisuudessa. Opetuksen järjestämistä saattaisi olla hyvä pohtia kuntayhteistyönä toteutettavalla mallilla, jolloin kyettäisiin paremmin huomioimaan ja varmistamaan oppilaiden tarpeisiin liittyvä erityisosaaminen ja opetuksen tukena vaadittavat tekniset ratkaisut. Kunnan palvelutarve pysyy vuonna 2017 samalla tasolla kuin vuonna Kustavin kunta tulee jatkossakin tarvitsemaan erityishuoltopiiriltä erityisneuvolan palveluita ja kuntoutus- ja tutkimusjaksoja. Kustavi näkee tärkeänä kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnan alueella. Keskus palvelee erityisosaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Tiedon ja osaamisen jakaminen nähdään tärkeänä, samoin koulutusten järjestäminen. 6

7 Laitila Lieto Loimaa Laitilan kaupunki ostaa kuntayhtymältä kehitysvammahuollon asumis- ja erityisasiantuntijapalveluita sekä laitosasumista. Laitila pitää tärkeänä kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen toimintaa alueella. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämisellä ja tukipalvelujen järjestämisellä tulee turvata vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Kehittämistyön lisäksi tulisi huomioida kustannusten kehitys palveluiden hinnoittelussa (kuntien taloustilanne). KTO:n tehtävänä on tarkastella toimintaprosesseja ja erityisesti henkilöstösuunnittelua. Henkilöstöä tulee kohdentaa nykyisillä resursseilla oikein ja palkkaratkaisuisut tehdä tiukkaa linjaa noudattaen. Henkilöstön palkkaaminen ja henkilöstön sijoittumisen tarkastelu tulisi olla toiminnan kannalta järkevää. Tämäkin huomioiden tulisi palkkaratkaisuissa noudattaa malttia hinnankorotuksia kompensoidakseen. Toimintakäytäntöjä sopimalla voidaan vähentää kaupungin kuluja asiakkaan osallistuessa kaupungin päivätoimintakeskuksen päivätoimintaan jolloin KTO:n henkilöstöresurssin tarve voitaisiin kohdentaa muuhun toimintaan. Liedon kunnan kehitysvammapalveluiden rakennemuutos jatkuu edelleen (kotiin vietävien palveluiden kehittäminen eli asumispalveluiden, asumisen ohjaamisen ja avopalveluiden kehittäminen, työ- ja päivätoiminnan kehittäminen). Tulee aina olemaan tilanteita, joissa tarvitaan KTO:n kuntoutustoimintaa. Suunnitelma Mylly-Antin koulun jäämisestä jonkun jäsenkunnan vastuulle noudattaa tulevaa sote-rakenneuudistusta. KTO lisää palveluhinnoittelussa jäsenkuntien ulkopuolisille hintoihin 10 %. Hyvä, sen ajatellaan hillitsevän jäsenkuntien hinnan korotuspainetta. Loimaan kaupungin tavoitteena on hoitaa kehitysvammaiset asukkaansa mahdollisimman pitkälle Loimaalla yhteistyössä KTO:n kanssa. Lähimmän vuoden sisällä tehdään asumispalvelujen kilpailutus. Mikäli tämä ulotetaan koskemaan myös kehitysvammahuoltoa, tullaan siitä hyvissä ajoin informoimaan KTO:ta. Yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa tulisi sopia toimintakäytännöistä asumisyksikköjen ja toimintakeskuksen välillä (huomioitava henkilöstöresurssien riittävyys). Laitilan kaupunki on aloittanut selvitystyön v aikana tuottaa osa erityisneuvolapalveluista omana toimintana perusterveydenhuollossa. Tämä tullee vähentämään erityisneuvolakäyntejä. Asiakasryhmät, jotka asioivat erityishuoltopiirissä, selviää syksyn 2016 aikana. Laitosasumisen purkaminen ehp:stä purkautuu laitilalaisten osalta vuoden 2016 aikana. Toiminnallisesti toivotaan KTO:n kehittävän tuotevalikoimaansa mm. päihdetyön suuntaan. KTO:lta toivotaan arvopohjan levittämistä ja alueellista aktiivisuutta, jossa he vastaavat osaltaan uusien kehitysvamma-alan menetelmien ja lainsäädännön tiedottamisesta ja kouluttamisesta konsultaatiopalveluiden lisäksi. Hinnoitteluun toivotaan vahvempaa läpinäkyvyyttä ja eri hintaluokkien kohdalla selvitystä siitä, mitä ne pitävät sisällään. Vuotuiset kuntakierrokset, joissa käydään asiakaskunnan palvelut läpi, ovat tärkeitä ennakoinnin kannalta. Kuntakierroksilla on syytä käydä läpi asumispalvelujen järjestämisessä tarvittavat rakennushankkeet, mukaan lukien yksityisten palveluntuottajien hankkeet, jotta vältytään liiallisilta investoinneilta. 7

8 Marttila Masku Perusturvakuntayhtymä Akseli: Mynämäki, Nousiainen Asumispalvelut on toteutettu palveluasumisen turvin ja laitospaikkoja ei ole enää käytössä. Päivätoiminta on järjestetty tämän vuoden alusta alkaen omana toimintana. Työtoiminta on hoidettu kunnan omissa työpisteissä. Talouden ohjaus ja hinnoittelu on tärkeä asia (kuntien kiristyvä taloustilanne). Neuvottelut seuraavien vuosien käytöstä ovat olleet hyvä yhteinen foorumi. Perusturvatoimikunta kiinnittää huomiota lyhytaikaiseen kuntoutukseen ja jalkautuvien asiakaspalvelujen tarpeeseen kuntayhtymän alueen asumispalveluihin (lääkehuolto- ja lääkäripalvelut). Jalkautuva toiminta on jo aloitettu ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Perusturvakuntayhtymä Akseli pitää toivottavana, että toiminta on molemmin puolin avointa ja ennakoitavaa. Tiedonkulku ei ole tällä hetkellä toteutunut aina optimaalisella tavalla. Perhehoitoa pyritään käyttämään. Erityisesti lyhytaikaisissa tarpeissa ja omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämisessä perhehoito on ollut hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto muille asumispalveluille. Erityisosaamista tullaan jatkossakin tarvitsemaan erityishuoltopiiriltä ja erityishuoltopiirin toivotaan järjestävän kehitysvammahuollon täydennyskoulutusta kuntien henkilöstölle. Kehitysvammaisten kanssa työskentelevä kunnan henkilöstö tarvitsee uusinta tietoa esim. valmistelussa olevasta uudesta lainsäädännöstä. Sote-ratkaisussa kuntayhtymän palvelurakenne tulee säilyttää entisellään. Perusturvakuntayhtymä Akselin ja KTO:n keskinäisen yhteistyön tulee olla aktiivista. Perusturvatoimikunta näkee hyödylliseksi, että tuki- ja osaamiskeskus vastaa edelleen pääosin maakunnan alueella vaativista kehitysvammaisten asumispalveluista koska laitoshoidon purkaminen etenee. Työ- ja päivätoiminnan tukemiseen ja mahdolliseen laajentamiseen tulee kiinnittää huomiota. Mylly-Antin koulun toiminta on siirrettävä viimeistään 2019 jonkin alueen kunnan järjestämisvastuulle, koska sivistyspalvelut eivät kuulu sote-uudistuksen järjestämisalaan. Erityishuoltopiirin tulee neuvotella asiasta jäsenkuntien kanssa. Mikäli Mylly-Antin koulu siirretään, tulee varmistaa, että kaikkien jäsenkuntien koululaisten opetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta turvataan. Mikäli puolin tai toisin suunnitellaan toiminnallisia tai yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä muutoksia, niistä tulee neuvotella hyvissä ajoin. Jatko-opetusta tarvitsevien asiakkaiden määrä suunnitelmakaudella pysyy ennallaan. Alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon/omaishoidontuen vapaan paikoista on vajausta, joka johtuu vaihtoehtojen vähyydestä, joten näitä palveluita erityishuoltopiirin tulisi kehittää. Asumispalveluiden tarve mahdollisesti aktivoituu suunnitelmakaudella , Liuskallio. Kyseiseen yksikköön toivotaan myös asumisvalmennuspaikkaa. 8

9 Naantali Paimio Parainen Naantalin kaupunki järjestää kehitysvammaisten asumispalveluja Naantalin aurinkosäätiön palvelutalon, erityishuoltopiirin ja muiden palveluntuottajien toimesta. Vuoden 2016 loppupuolella valmistuu Naantaliin 15-paikkainen autetun ja vahvasti autetun asumisen yksikkö. Naantali pitää tärkeänä, että kehitysvammaisten erityispalveluja varten alueella toimii erityishuollon tuki- ja osaamiskeskus KTO. Keskus palvelee erityisosaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Toiminnan jatkuvuuden kannalta huolellinen kustannusten tarkastelu ja palvelujen mahdollisimman tehokas tuottaminen on kaikkien jäsenkuntien kannalta hyvä asia. Naantaliin tulevan asumisyksikön palveluihin siirtyvien asukkaiden osalta on tärkeää, että suunnitelmat tehdään huolellisesti ja yksilöllisesti asiakkaan ja läheistensä sekä kunnan ja kuntayhtymän välillä. Paimion kaupunki pitää tärkeänä sitä, että alueella toimii erityishuollon tukija osaamiskeskus KTO, joka palvelee osaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on erittäin tärkeää tuottaa palvelut mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Suoritekustannusten nousua ei voi tulla vuodelle KTO:n toiminnan vahvuutena on moniammatillinen työ- ja palveluketju tukija osaamiskeskuksen ympärivuorokautisen kuntoutuksen ja KTO:n palveluiden välillä. Tämä kokonaisuus tulee säilyttää myös tulevassa soteratkaisussa. Palvelun ostajina talouden tasapaino edellyttää jäsenkunnilta ennakointia ja sitoutumista palveluiden ostoon. Naantalissa sijaitsevaan yksikköön sijoitetaan mahdollisesti erityishuoltopiirin palveluissa tällä hetkellä olevia henkilöitä. Naantalin kaupunki käyttää tarpeen mukaan edelleen erityishuoltopiirin palveluja jatkossakin. Paimion kaupunki käyttää tarpeen mukaan jatkossakin erityishuoltopiirin palveluita, mikäli kustannustaso ei nouse kohtuuttomasti. Asiakassiirtoja vuodelle 2017 ei ole suunniteltu. Paimion kaupunki on kiinnostunut mahdollisista uusista yhteistyömahdollisuuksista erityishuoltopiirin kanssa. Paraisten kaupunki toivoo jatkossakin tiivistä yhteistyötä KTO:n kanssa. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa siirtää KTO:n asiakkaita muille palvelutuottajille. Asiakaskohtaiset palvelu- ja kuntoutustarvearvioinnit tehdään yhteistyössä kuten aikaisemminkin jolloin käydään samalla hintaneuvottelua. On tervetullutta, että palveluvalikoimaa laajennetaan uusien tuotteiden muodossa. 9

10 Pöytyä Pöytyän kunnalla on oma 18- paikkainen ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö sekä työ- ja päivätoimintakeskus, jonka palveluita myydään myös ulkopaikkakuntalaisille. Omaa toimintaa ei ole suunniteltu laajennettavaksi. Pöytyän kunta tulee jatkossakin ostamaan kehitysvammaisten erityispalveluita KTO:lta. Pöytyän kunta arvioi tarvitsevansa KTO:n palveluita erityisesti niissä tilanteissa, joissa kehitysvammaisten tutkimus, kuntoutus ja hoito vaativat kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista ja joissa tarpeeseen ei pystytä vastaamaan omin palveluin. Vuodelle 2017 ei ole tässä vaiheessa suunniteltu uusia asukassiirtoja. Erityishuoltopiiriltä ostettaviin palveluihin ei tulla varaamaan lisämäärärahaa hintojen korotusta varten. Raisio Rusko Salo Raision ja Ruskon yhteistoimintaalueella kehitysvammahuollon palveluihin ei ole suunnitelmakaudella tulossa olennaisia muutoksia. Henkilöille, joilla on kehitysvamma, pyritään luomaan riittävä palvelu- ja tukiverkosto ensisijaisesti yhteistoiminta-alueen omina palveluina. Hinnoittelu tulisi toteuttaa kustannuslaskennan pohjalta, eikä kustannusten kasvu saisi ylittää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yleistä kustannuskasvua. Palveluja suunniteltaessa yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alue pitää tärkeänä sitä, että Varsinais- Suomessa säilyy riittävä kehitysvamma-alan tuki- ja erityisosaaminen. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO) järjestämän laitosasumisen purkua on toteutettu systemaattisesti usean vuoden ajan ja jatketaan edelleen. Tavoitteena on osoittaa vielä muutamalle asiakkaalle laitoshoitoa korvaava asumismuoto, mutta kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään KTO:n ulkopuoliseen palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin asiantuntijuus kehitysvamma-alan osaajana on kiistaton. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alue tarvitsee tulevaisuudessakin erityishuoltopiirin asiantuntemusta ja erityisosaamista, jotka liittyvät konsultaatio-, neuvonta- sekä avo- ja asumispalveluihin. Erityishuoltopiiriltä ostetaan tarvittaessa määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja täydentämään omia palveluja henkilöille, jotka kärsivät psykososiaalisista ongelmista ja vaikeista häiriöistä. KTO:n edellytetään jatkavan osaamisensa kehittämistä ottaen huomioon kuntien taloudelliset realiteetit. Laitos- ja palveluasumisen lisäksi KTO:lta hankitaan erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Kohderyhmänä näissä ovat lapset ja nuoret sekä erilaisissa siirtymävaiheissa olevat henkilöt. KTO:lta hankitaan tarpeen mukaan myös määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja. Kohderyhmänä näissä ovat esimerkiksi moni- ja vaikeavammaiset henkilöt, autismikirjon vaikeista oireista kärsivät kehitysvammaiset henkilöt, psykososiaalisissa ongelmissa olevat kehitysvammaiset henkilöt ja dementoituvat vanhenevat kehitysvammaiset henkilöt. Jonkun verran hankitaan myös erityisperhetyötä, mikäli omat palvelut eivät tue perhettä riittävästi. 10

11 Taivassalo Kehitysvammahuollon rakennemuutoksen vuoksi on entistä tärkeämpää vahvistaa kehitysvamma-alan erityisosaamista avohuollon eli kotona asumisen tueksi. Kustannustaso ei saa nousta vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna ja nousun on oltava maltillinen myös tulevina vuosina. Tutkimus- ja kuntoutusjaksojen käytön tavoitteena on niiden suunnitelmallinen käyttö. Erityisen tiivistä yhteistyötä toivotaan silloin, kun lähettäjätahona on joku muu kuin Salon kaupunki, jotta asiakas saa nopeasti tarvitsemansa avun ja tukiverkon myös kaupungin palveluista. Kaupunki odottaa jatkossa laajaa tukea moniongelmaisten asiakkaiden hoidossa, joilla kehitysvammadiagnoosi on vain yksi osa kokonaisuudessa. Asiakastietojen siirtymiseen KTO:n ja perusterveydenhuollon välillä tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota, jotta voidaan taata asiakkaiden laadukas ja turvallinen hoito myös perusterveydenhuollon palveluissa. V kartoitetaan vaikeavammaisten asumisyksikön toteuttamista. On mahdollista, että KTO:lta voidaan siirtää myös vaativamman hoidon asiakkaita tulevaan yksikköön. Kehitysvammaisten henkilöiden jatkoopiskelumahdollisuudet ovat heikentyneet Salon lähialueilla ja sen vuoksi jatko-opetuksen erilaisia mahdollisuuksia tulee arvioida salolaisten opiskelijoiden näkökulmasta uudestaan, esimerkiksi KTO:n järjestämänä. Laitosasumisen purkaminen ei poista esimerkiksi monivammaisten ja vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden tarvetta pitkäaikaiseen kuntoutukseen. Kuntayhtymän tulee tuotteistaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut, jolloin ne ovat yhdenmukaiset ja budjetoitavissa. Turku Turku ostaa KTO:sta palvelua kehitysvammaisille turkulaisille. Yhteistyö on tärkeää myös jatkossa uudenlaisien, tehokkaiden ja toisaalta yksilöllisten asumispalveluratkaisujen löytämiseksi. Kaupungin ja kuntayhtymän yhteinen tavoite on edelleen laitosasumisen purkaminen kustannusneutraalisti ja tähän mennessä siinä on pääosin onnistuttu. Asiakkaiden muuttovalmiuksia tuetaan osana hoito- ja asiakastyötä. Muutot tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja asiakaslähtöisesti, mikä on tärkeää muuton onnistumiselle. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta Laitoshoidon purkaminen tulee turkulaisten asiakkaiden osalta tapahtumaan tämän ja ensi vuoden aikana, koska uusia asumisyksiköitä ei tämän jälkeen ole odotettavissa Turun seudulle lähivuosina. Turku ja KTO jatkavat yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. Yksittäisten asiakkaiden hintaluokkien tarkastukset on hyvä keskittää vuosittain tai puolivuosittain tapahtuviksi. Hintaluokkien tarkistusten tulee aina perustua huomattaviin muutoksiin asiakkaan hoidon tai tuen tarpeessa. 11

12 vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ota kantaa Mylly-Antin koulun tulevaisuuteen. Mylly-Antin koulussa käy lapsia useammasta eri kunnasta. Turun seudulla asiasta on käyty keskustelua virkamiestasolla ja sivistystoimialan näkemys on, että jokainen kunta huolehtii omista oppilaistaan koulun mahdollisesti purkautuessa. Uusikaupunki Uudenkaupungin kaupunki järjestää kehitysvammaisten palveluja sekä itse että ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Uusikaupunki näkee tärkeänä kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnan alueella. Keskuksen tarjoama moniammatillinen erityisosaaminen tukee kunnan omaa toimintaa sekä asiakkaiden yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja suunnittelua. Kehitysvammaisilla turkulaisilla tulee kuitenkin olemaan tutkimuksen ja kuntoutuksen tarvetta myös laitoshoidon purkamisen jälkeen, mihin kuntayhtymän uusi yksikkö antaa mahdollisuuksia. Avopalvelujen lisääntyessä KTO:n asema konsultoivana asiantuntijatahona korostuu entisestään. Esimerkiksi asumisyksiköihin jalkauttavasta konsultaatiosta voi tulla kysyntää. Konsultaatiopalveluiden vertailua auttaisi selkeä palvelukuvaus ja hinnoittelu. Konsultaatiopalvelujen tarjoamisessa ulkopuolisille tahoille tulisi olla selkeät pelisäännöt, ajatellen muun muassa palveluntuottajien keskinäistä asemaa. KTO:n rooli kesäkuussa voimaan tulleen kehitysvammalain muutosten soveltamisessa, koskien itsemääräämisoikeutta ja rajoittamistoimenpiteitä, olisi hyvä selkiyttää. Kehitysvammahuollossa on omat haasteensa, joihin toivotaan KTO:n omalta osaltaan pystyvän vastaamaan. Tiedon ja osaamisen jakaminen nähdään tärkeänä, samoin koulutusten järjestäminen. Jatkossa Uusikaupunki tulee tarvitsemaan kriisi- ja tutkimuspalveluja sekä erikseen ikääntyville kehitysvammaisille suunnattuja palveluja ja erityisosaamista. Uusikaupunki näkee tärkeänä myös sujuvan yhteistyön alueen kuntien toimintakeskuksen ja KTO asumisyksiköiden toimintakäytäntöjen ja henkilöresurssien suhteen. Talouden suhteen Uusikaupunki toivoo KTO:n toteuttavan asiakaskohtaista hintaneuvottelua sekä tiiviimpää yhteistyötä yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelemiseen. Asiakkaan kuntoutusjaksojen lyheneminen, palvelutarpeiden äkillisyys, palvelujen vaativuuden lisääntyminen sekä vaikeusasteiltaan että monimuotoisuudeltaan, luo suuria haasteita sekä kunnille palvelujen ostajina että meille palvelujen tuottajina. 12

13 SOSIAALITYÖ JA ASIAKKUUDET palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala johtava sosiaalityöntekijä Nina Alm Strateginen tavoite Kuntayhteistyön tehostaminen ja palveluiden tehokas markkinointi. Sosiaalityön selkeyttäminen. Toimialueen talousarviotavoite Ennalta suunnitellut ja sovitut yhteistyötapaamiset kuntien sosiaalitoimien kanssa vähintään kerran vuodessa. Sosiaalityön osuuden selkeyttäminen KTO:n sisäisissä ja ulkoisissa palveluissa. Mittaus Toteutuneet tapaamiskerrat suhteessa jäsenkuntiemme lukumäärään. Palautteet kunnilta. Sosiaalityöntekijöiden vastuualueet on määritelty ja kirjattu. KTO:n sosiaalityö suuntautuu ennakoivasti palvelujen markkinointiin ja kuntien kuulemiseen siitä, millaisia tarpeita ja toiveita kunnilla on suhteessa KTO:n tarjoamiin palveluihin. KEHITTÄMISPALVELUT palvelujohtaja Oili Sauna-aho kehittämiskoordinaattori Pirjo Valtonen Strateginen tavoite KTO:lla on laatukäsikirja CAF (Yhteinen arviointimalli, The Common Assessment Framework), joka on henkilöstön käytössä ja toimii arvioinnin välineenä. Henkilöstön osaamista lisätään yhteisesti sovituilla ydinosaamisalueilla. Toimialueen talousarviotavoite Jalkautetaan laatukäsikirja henkilöstölle. Toteutetaan CAF laatukäsikirjan mukaiset sisäiset auditoinnit ja tehdään ulkoinen auditointisuunnitelma. Ydinosaamisalueet määritellään ja niiden mukaisesti järjestetään koulutustilaisuuksia. Painopistealueena on asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Mittaus Laatukäsikirjan mukaan kehitetyt toimintaprosessit ovat ajan tasalla ja näkyvillä. Auditointien toteutuminen. Koulutuksiin osallistuneiden määrä suhteessa henkilöstötyövuosiin. Itsemääräämisoikeuteen liittyviin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrä/ henkilötyövuodet. KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirissä kehittämispalveluiden keskeisin tehtävä on tarjota sisäistä koulutusta henkilöstölle osaamisen lisäämiseksi palvelurakennemuutoksessa ja toiminnan kehittämisessä. Lisäksi toiminnan laadun kehittäminen ja seuranta on keskeinen tavoite siirryttäessä sote-maakuntaan KTO:ssa on tavoitteena CAF-laatukäsikirjan työstäminen ja jalkauttaminen vuoden 2017 aikana. Laatukäsikirjan avulla tehdään sisäiset auditoinnit kevään 2017 aikana ja aloitetaan ulkoinen auditointi syksyn 2017 aikana. Ensi vuoden aikana määritellään KTO:n tämän päivän ja tulevaisuuden ydinosaamisalueet, joilla osaamista vahvistetaan. Näiden osaamisalueiden pohjalta suunnitellaan sisäiset koulutukset, joita toteutetaan monilla eri tavoilla: perinteisillä koulutustilaisuuksilla, yksikköihin räätälöidyillä työpajoilla ja nettipohjaisilla koulutuskokonaisuuksilla. 13

14 KRIISI-, TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT palvelujohtaja Oili Sauna-aho Strateginen tavoite Asiakkaan palvelut toteutuvat oikea-aikaisesti ja tavoitteellisesti. Jalkautuvat palvelut ovat helposti saavutettavia. Toimialueen talousarviotavoite Palvelupyyntö/lähete käsitellään kiireellisessä tilanteessa vrk:n sisällä ja ei-kiireellisessä viikon sisällä. Palvelu aloitetaan kiireellisyyden mukaan tavoitteellisesti. Jalkautuva palvelu on koordinoitua ja pystyy vastaamaan kysyntään. Mittaus Palvelupyyntöjen käsittelyaika ja palvelun aloittamisaika. Kysely käyttäjä- ja tilaajaasiakkaille. Kysely käyttäjä- ja tilaajaasiakkaille. Jalkautuvien palvelujen määrä Kriisi-, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut sisältävät KTO:n tuki-ja osaamiskeskuksen Kehitysvammapsykiatrisen, Neuropsykiatrisen tutkimus- ja kuntoutus- ja Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tutkimus- ja kuntoutusyksiköt sekä asiantuntijapalvelut. Lasten ja nuorten yksiköstä tuotetaan myös erityisperhetyön palvelut. Vuoden 2017 keskeinen tavoite on luoda toimivat käytännöt siihen, miten erilaisissa haastavissa tilanteissa olevat asiakkaat, joilla on kehitysvamma tai muu neuro/kehitysvammapsykiatrinen häiriö, saavat tarvittaessa apua oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Jalkautuminen asiakkaan omaan ympäristöön ja yhteistyö asiakkaan kanssa toimivien henkilöiden kanssa on keskeistä uusien ratkaisujen ja toimintamallien löytämiseksi. Asiantuntijuuden laajaalainen ja joustava käyttö varmistaa toimenpiteiden onnistumista. Vuonna 2017 KTO:n kriisi-, tutkimus- ja kuntoutuspalveluissa on 57 asiakaspaikkaa ja kolme yksikköä: Neuropsykiatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö (27 paikkaa) Lasten ja nuorten neuropsykiatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö (10 paikkaa) Kehitysvammapsykiatrinen kriisi- ja tutkimusyksikkö (20 paikkaa). 14

15 LÄÄKETIETEELLISET ERITYISPALVELUT johtava ylilääkäri Seija Aaltonen ylilääkäri Tommi Salokivi Strateginen tavoite Lääketieteellinen yksikkö pystyy vastaavaan vaativiin kehitysvammalääketieteellisiin palvelutarpeisiin. Lääkärityön joustavuus palvelutarpeen mukaan. Laboratorion sisäisille sidosryhmille tehdään kysely palveluiden laadusta, tarpeesta ja toteutuksesta. Lääkehuollon ATK-ohjelma päivitetään ja yksiköiden lääketilaukset tehdään sähköisiksi. Asiakkaiden lääkehuolto on moniammatillisempaa ja lääkkeiden vaikutuksia voidaan arvioida laajemmin. Suuhygienistin ja hammaslääkärin työtehtävien tarkentaminen. Toimialueen talousarviotavoite Tehostetun hoidon yksikkö tuottaa kattavasti kehitysvammalääketieteen palveluja. Kuntoutusyksikkötyö, jalkautuva työ ja konsultoinnit. Palveluita kehitetään kyselyn tulosten mukaiseksi. Sähköinen tilausjärjestelmä sekä tukkuliikkeeseen että kuntoutuskeskukseen. Sisältää automaattisen hintapäivityksen. Tiimityön rakentaminen lääkehoidossa. Hammaslääkäripalveluostojen analysointi. Mittaus Asiakkaiden määrä, palvelutarpeiden vaikeusaste ja hoitojaksot. Suorite/työtunnit eri palvelumuodoissa. Seuraavan kyselyn tulokset/ palautteet. Virheellisten tilausten määrä. Lääkekulutuksen seuranta tarkentuu ja virhemarginaali pienenee. Lääkkeiden vaikutusten dokumentointi paranee. Merkinnät HOKE-lehdillä. Hammashuollon taloudellistoiminnallinen tulos. Lääketieteellisiin erityispalveluihin kuuluvat lääketieteellinen yksikkö (15 asiakaspaikkaa) lääkäripalvelut laboratoriopalvelut hammashuollon palvelut lääkehuollon palvelut Puolalan palvelukoti (22 asiakaspaikkaa) Lääketieteelliset erityispalvelut muodostavat välttämättömän osan asiakkaan kriisi-, tutkimus- ja kuntoutuspalveluista. Tavoitteena on, että asiakkaat pysyisivät terveinä mahdollisimman pitkään ja eläisivät hyvän, terveen ja omannäköisen elämän siten, että heidän toimintakykynsä ja osallistumisensa pysyisivät hyvinä mahdollisimman pitkään. Tähän tarvitaan lääkäripalveluiden jatkuva uusimman tiedon päivittäminen ja käytäntöön soveltaminen monin eri keinoin. Laboratoriopalvelut tuottavat palveluitaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti aikataulussa ja mahdollisimman kattavasti ja palveluiden hinnasto on selkeä. Laboratoriopalvelut kehittävät toimintaansa laajasti mukaan lukien työterveyspalvelut. Apteekkipalveluiden käytössä olevan sähköisen järjestelmän uudistamisella turvataan KTO:n lääkehuollon sujuvuus ja mahdollisten virhetilausten määrän ja ylimääräisen työn väheneminen. Yksikköfarmasian kohdalla moniammatillisen tiimityön kehittäminen varmistaa lääkehuollon turvallisuutta entisestään. 15

16 Hammashuolto omaa erityisosaamista vammaisuuden alalta ja tämä tuo varmuutta hoitaa hammashuoltoa tilanteen vaatimalla tavalla. Hammashuollon jalkautuvan työn kautta kyetään selvittämään asiakkaiden suuhygienian tarve ja samalla heidän tarpeensa hammashoitolassa suoritettavaan toimiin. Jalkautumalla eri yksiköihin tehdään KTO:n hammashuollon palveluja tunnetuksi. ASUMISPALVELUT palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala Strateginen tavoite Erityisasuminen on osa KTO:n ydintoimintaa SOTE:n jälkeenkin. Asumispalvelujen määrällinen lisääminen. Toimivat työyhteisöt. Laajemmat johtamiskokonaisuudet. Toimiva sisäinen ja ulkoinen asiakasyhteistyö. Taloudellisen vakauden ylläpitäminen. Toimialueen talousarviotavoite KTO tarjoaa yksilöllisesti suunniteltuja asumisratkaisuja 250 henkilölle tulevaisuudessa. Kahden asumisyksikön avaaminen vuoden 2017 aikana. Osallistuva ja läsnä oleva johtaminen. Esimiestyön uudelleen organisointi. Asumisyksiköissä käydyt säännölliset verkostopalaverit, jossa toteutuu sisäinen ja ulkoinen asiakasyhteistyö. Asumisyksiköt kattavat toiminnallistaloudellisesti itsensä. Mittaus Asumispalvelut ovat osana KTO:n toimintaa vuoden 2019 jälkeen. Kaksi uutta toimivaa asumisyksikköä. Kysely henkilökunnalle, miten KTO:ssa on onnistuttu osallistuvassa ja läsnä olevassa esimiestyössä. Ei perustettuja uusia palveluesimiehen virkoja. Toteutuneet verkostopalaverit vuosittain suhteessa asiakasmäärään/per asumisyksikkö. Taloudellinen tulos vuoden lopussa. KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri tarjoaa korkeatasoisia asumispalveluita kehitysvammaisille henkilöille. Asumispalvelut ovat saumaton jatke KTO:n palvelujen ketjussa ja siksi muodostaa uniikin palvelukokonaisuuden. Vuonna 2017 KTO:lla on 17 asumisyksikköä ja asiakkaita 240. Varsinais-Suomessa näkyy valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen laitosasumisen vähentäminen. Vuoden 2017 aikana asumispalvelut kasvavat kahdella uudella yksiköllä (Liuskallio, Mynämäki ja Rokkikoti, Turku). Asumisyksiköiden määrällinen lisääminen saavuttaa lakipisteen vuoden 2017 aikana. Tämän jälkeen ei ole näkyvissä tarvetta uusien asumisyksiköiden perustamiseen. Tulevaisuudessa KTO:n asumispalvelut tulevat syventämään osaamistaan palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. KTO:ssa jokainen asumisyksikkö on kustannustehokas. KTO:ssa osallistuvaan ja läsnä olevaan johtamiseen panostetaan mm. esimiesten täsmäkoulutuksella. Esimiestyö viedään niin lähelle henkilöstöä, että aito ja avoin vuorovaikutus saadaan aikaan. Esimiestyö on osallistuvaa ja osallistavaa johtamista. KTO:n tarjoamissa palveluissa asiakkailla on yksilölliset suunnitelmat, jotka laaditaan yhdessä kunkin asiakkaan kanssa. Asumispalveluissa on käytössä yksilöllisen tuen laatukriteerit, ja vuosittain nostetaan yksi laatukriteeri tarkempaan tarkasteluun. Toiminnassamme KTO:n asumispalveluissa korostuu asukkaan/asiakkaan oikeudet. Noudatamme valtakunnallista ohjeistusta, koskien yksilöllisen tuen laatukriteerejä. Asumispalvelujemme järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet. Tulevaisuuden tavoitteena on osallistaa asiakkaat entistä enemmän oman yksilöllisen suunnitelman kehittämiseen. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän. 16

17 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala työ- ja päivätoimintayksiköiden palveluesimies Tiina Koski Strateginen tavoite Jokaisen asiakkaan työ- ja päivätoiminnan tarpeet otetaan huomioon yksilöllisesti. Työ- ja päivätoiminta toteutetaan valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti. Verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Toimialueen talousarviotavoite Asiakkaille laaditaan yksilöllinen työ- ja päivätoiminnan suunnitelma. Henkilökunnan ohjaus on valtakunnallisten työ- ja päivätoiminnan laatukriteerien mukaista. Yksi kriteeri vuosittain. Suunnitellut ja aikataulutetut säännölliset tapaamiset alueellisesti KTO:ssa. Mittaus Yksilöllisten suunnitelmien määrä suhteessa asiakasmäärään. Poikkeamat henkilökunnan ohjauskäytännöissä suhteessa valittuun laatukriteeriin. Toteutuneet tapaamiset ja palaverit. KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin työja päivätoiminnan tavoitteena on asiakkaan integroitumisen ja toimintakyvyn kehityksen tukeminen. Eri ikäisille asiakkaille tarjotaan monipuolisia ja sisällöltään mielekkäitä toimintavaihtoehtoja, joiden kautta he osallistuvat yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä yksilöllisen suunnitelman avulla. KTO:ssa vuonna 2014 aloitettu työhönvalmennuksen kehittäminen jatkuu vuonna 2017 määräaikaisena projektina ja 2015 työ- ja päivätoiminnan alaisuudessa aloittaneen ompelimon markkinointia jatketaan edelleen tulostavoitteellisesti. VALMENTAVA KOULUTUS palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala valmentava koulutuksen esimies Anne Ruuhi Strateginen tavoite Yksikön muutto uusiin tiloihin. Yksikön muuton tuoma synergiaetu. Henkilökunnan täydennyskoulutus vastaamaan työn vaatimuksia ja hyvinvointi. Toimialueen talousarviotavoite Tilojen saattaminen koulun toiminnan edellyttämään kuntoon. Toiminnan suunnittelu uudessa toimintaympäristössä. Verkostoituminen muiden alueella toimivien tahojen kanssa. Henkilökunnan täydennyskoulutusta lisätään mm. hyödyntämällä KTO:n sisäisiä koulutuksia ja hakemalla täsmäkoulutusta tarvittaessa muualtakin. Mittaus Koulun toiminnan jatkuminen uudessa toimintaympäristössä. Koulutuksen houkuttelevuus, sekä taloudelliset säästöt. Ammatillisuuden syveneminen ja hyvinvoiva henkilökunta. Valmentava koulutus on sisällöllisesti psykososiaalista valmennusta ja siten sosiaalitoimen kustantamaa. KTO valmentava koulutus on tarkoitettu kehitysvammaisille ja/ tai muuta erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Koulutus kestää 2-3 vuotta. 17

18 Valmentava koulutus tarjoaa valmennusta itsenäiseen elämään ja työhön sekä jatko-opintoihin. KTO jatko-opetuksessa toimii kolme ryhmää: Polku 1, Polku 2 ja Polku 3. Polku 3 on erikoistunut opiskelijoihin, joilla on autisminkirjon häiriöitä, kommunikoinnin haasteita tai vaikea-asteinen kehitysvamma. HENKILÖSTÖPALVELUT henkilöstöpäällikkö Niina Pyökäri Strateginen tavoite Henkilöstön liikkuminen palvelurakenteen muutoksen mukaisesti. Henkilöstön erityisosaamisen vahvistaminen. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen. Paloturvallisuuden varmistaminen. Sähköinen riskien hallintaohjelma. Toimialueen talousarviotavoite Henkilöstön siirtyminen eri palvelumuotojen välillä. Henkilöstön osaamisen vahvistamisen varmistus erityistä osaamista vaativissa yksiköissä. Osaamisen varmistaminen suoritetaan verkkokoulutuksena. Henkilöstön tietoisuus ennaltaehkäisevästä toiminnasta paloturvallisuudessa. Työpaikkaselvitysten riskien arvioinnit tulevat nopeammin tietoisuuteen. Mittaus Siirtyneet vakanssit ja henkilöt. Osallistumismäärä KTO:n järjestämiin koulutuksiin. Suoritettujen Love-kurssien henkilömäärä. Osallistuminen pakollisiin alkusammutusharjoituksiin. Työtapaturmien väheneminen työyksiköissä. Kelpoisuusehdot varmistavat, että KTO:n henkilöstön koulutuspohja on lain edellyttämällä tasolla. Tietyt pätevyysvaatimukset luovat reunaehtoja organisaatiossa sijoittumiselle. Täydennyskoulutukset mahdollistavat osaltaan sisäistä liikkuvuutta yksiköstä toiseen. KTO:ssa tehtävän rakennemuutoksen vuoksi henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan koulutuksiin ja hakeutumaan toisiin yksiköihin työskentelemään. KTO ilmoittaa avoimista työpaikoista eri viestintäkanavissa sisäisesti ja ulkoisesti. KTO on aktiivinen ja halukas valvomaan turvallisen ja terveellisen työympäristön toteutumista. Käytössä on asiantuntevaa konsultaatioapua työterveyshuollosta, työsuojelusta ja tarvittaessa työterveyslaitokselta. Säännöllisin väliajoin tehdään työpaikkaselvityksiä, joissa puututaan esiin tuleviin riskeihin. Varahenkilöstön toiminta päättyy Henkilöstö siirtyy työskentelemään kuntoutuskeskuksen ja asumispalveluiden avoimiin vakansseihin. Mikäli yksiköissä tulee resurssivajeita vuoden 2017 aikana, lisähenkilöstön tarve arvioidaan yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa. 18

19 KTO:n Henkilöstöstrategia kertoo millainen työnantaja KTO haluaa olla varmistaa tasalaatuisen esimiestyön ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kaikissa yksiköissä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä KTO:hon varmistaa tavoitteellisen kehittymisen Henkilöstöstrategia pohjaa KTO:n visioon KTO - kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus on Länsirannikon sote-alueen johtava osaaja kehitysvammaisten henkilöiden erityiskysymyksissä. KTO:n arvoihin tasa-arvo turvallisuus yhteishenki arvostava vuorovaikutus jatkuva kehittyminen KTO:n strategiaan tarkka laatu- ja talousseuranta osaava ja motivoitunut henkilökunta oikea henkilöstösuunnittelu: oikeat ihmiset oikeassa paikassa oikeaan aikaan jämäkkä, oikeudenmukainen ja tukeva johtaminen toimintakonseptiin sopivat "terveet tilat" KTO:n henkilöstö nyt Palkansaajia vuonna 2016 on 600 henkilöä ja näistä määräaikaisella sopimuksella on 161 henkilöä. Suurimmat ammattialueet ovat hoito- ja ohjaushenkilöstö. Keski-ikä 44 v. ja suurin ikäryhmä v. Naisia 81,83 %, Miehiä 18,17 %. Vanhuuseläkkeelle jäi 8, työkyvyttömyyseläkkeelle 1. Työhyvinvointikyselyssä 2015 arvosana olivat asteikolla 1-5. Työhyvinvointi 3,67. Työyksikön ilmapiiri 2,94. Arvomaailmaa koskevasta kuudesta väittämästä työ oli vasta sijalla 4. Henkilöstöstrategiaan vaikuttavat tekijät Toimintaympäristö muuttuu ja asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle ja henkilöstölle. Asiakaskunta muuttuu haasteellisemmaksi ja myös tämä osaltaan asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Kilpailu palvelutuottajien kesken kiristyy ja tämä asettaa haasteita henkilöstölle tuottaa entistäkin laadukkaampaa palvelua asiakkaille. Suurin osa henkilöstöstä tekee kolmivuorotyötä ja tämä asettaa haasteita henkilöstölle sovittaa perhe-elämä ja harrastukset työn vaativuuden asettamiin rajoihin. 19

20 Henkilöstöstrategian rakenne KTO: lla on työvälineet hallinnoida henkilöstöresursseja, tunnistaa ja hyödyntää osaaminen sekä kehittymistarpeet. Työvälineinä ovat - yleinen perehdytysohjelma, johon liitetään yksikkökohtainen perehdytys - säännölliset kehityskeskustelut, joissa mukana osaamiskartoitukset - koulutusmyönteisyys, joka mahdollistaa esimerkiksi täsmäkoulutukset - oma laajennettu työterveyshuolto, joka on erittäin tärkeä osa työhyvinvointia - avoin vuorovaikutus koko organisaatiossa Henkilöstöstrategiassa huomioidaan kaikki työuran vaiheet * työssä oleminen * rekrytointi * työuran päätös Strategian sisältö Työssä oleminen - Perustehtävään sitoutuminen - Osaamisen kehittäminen - Jaksamisen tukeminen Rekrytointi - Palkkauksen kilpailukykyisyys - Perehdytyksen onnistuminen Työuran päätös - Hiljaisen tiedon näkyväksi saattaminen Osaamisen kehittäminen Kehityskeskustelujen ja osaamiskartoituksen kautta saadaan käsitys työntekijän työuran kehityspolusta ja tulevaisuudesta. Osaamiskartoituksella kohdennetaan oikea työntekijä oikeaan paikkaan. Vertaismentoroinnin avulla tuetaan esimiesten perehdytystä ja työntekoa. Perehdytyksen tärkeyttä korostetaan ja keinoja tehostetaan. Panostetaan ikääntyvien ja osatyökykyisten työntekijöiden uudelleen sijoittamiseen ja työn uudelleen organisoimiseen yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kannustetaan työnkiertoon ja työskentelyyn KTO:n eri yksiköissä. Työhyvinvoinnin tukeminen KTO.n työsuojelutoimikunta lisää henkilöstön turvallisuutta ja hyvinvointia. Työsuojelu toimii ennaltaehkäisevästi tunnistamalla mahdolliset riskit. KTO:n oma työterveyshuolto on helposti lähestyttävissä ja yhteistoiminta KTO:n ja työterveyshuollon välillä on saumatonta. Työhyvinvointia voidaan lisätä työnohjauksella, jolla kehitetään voimavaroja työyhteisön ongelmaratkaisuun, työhyvinvointiin ja ammatilliseen kasvuun. Sujuva tiedonkulku ja tieto vaikuttamismahdollisuuksista lisäävät työhyvinvointia ja voimaannuttavat henkilöstöä. Tasa-arvo KTO:ssa näkyy esimerkiksi samapalkkaisuutena miesten ja naisten välillä. 20

21 Koulutusmyönteinen KTO KTO:ssa suhtaudutaan henkilöstön kouluttautumiseen myönteisesti ja halutaan tukea ja kannustaa työntekijöitä kehittymään työssään. Koulutusten määrällinen lisääminen on tärkeää ja tarpeellista. KTO:n henkilöstön olennaisinta ja keskeisintä erityisosaamista on kehitysvammaisuuden ja siitä aiheutuvien syiden ja seurauksien ymmärtäminen. Täsmäkoulutuksen avulla tuodaan esille vammaisuuden moninaisuutta ja inhimillistä hyväksymistä. Avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen KTO:n visio, strategia ja arvot sekä niiden merkitys tuodaan selkeämmin henkilöstön tietoisuuteen. Vuorovaikutusta KTO:n sisällä kehitetään ottamalla toimivia viestintäkanavia aktiiviseen käyttöön, jotta vuorovaikutus koko henkilöstön kesken saadaan toimimaan. Henkilöstön näkemyksiä otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään viestintäkanavien avulla. Hyvä, turvallinen ja terveellinen työympäristö KTO on aktiivinen ja halukas valvomaan turvallisen ja terveellisen työympäristön toteutumista. Savuton työyhteisö rajaa pois mahdollisuuden tupakoida työaikana. KTO:ssa on käytössä hyvä ja selkeä VARTU-toimintamalli, jonka avulla voidaan sopia erilaisista työjärjestelyistä ja tukitoimista. 21

22 22

23 TYÖTERVEYSHUOLTO kuntayhtymän johtaja Seija Aaltonen työterveyshuollosta vastaava Mirja Peura Strateginen tavoite Vuorotyön seuranta. Vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn tukeminen ja seuranta. Esimiestyön tukeminen. Toimialueen talousarviotavoite Terveystarkastukset, yötyökyselyt, käynnit työterveydessä. Suunnatut terveystarkastukset ja suunnatut yksilölliset työpaikkaselvitykset. Tiivis yhteistyö esimiesten ja työterveyshuollon välillä. Säännölliset tapaamiset esimiehen kanssa, jossa tehdään henkilöstölle työhyvinvointisuunnitelma. Mittaus Sairauspoissaolojen kehitys, yötyökyselyjen tulosten tarkastelu. Sairauspoissaolojen seuranta, TKI ja työhyvinvointisuunnitelma. Sairauspoissaolojen kehitys, työtapaturmien esiintyvyys ja työhyvinvoinnin kehitys työyksikössä. Erikoislääkärikonsultaatiot ja työterveyspsykologin konsultaatiot ostetaan ulkopuolelta kilpailutusten perusteella. Yhtenä työterveyshuollon painopisteenä on myös osatyökykyisten henkilöiden jäljellä olevan työkyvyn varhainen tunnistaminen ja sen arviointi ja tukeminen. Vuodelle 2017 on suunniteltu alkavan esimiehille suunnattu KIILA-kuntoutus, sekä jo vuonna 2016 alkaneen hoitajien ja ohjaajien KIILA-kuntoutuksen läpivienti. 23

24 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT vs. talousjohtaja Tero Nieminen Strateginen tavoite Talousraportoinnin kehittäminen. Ostolaskuprosessin kehittäminen. Arkistonhoidon kehittäminen. Toimialueen talousarviotavoite Uusien mittareiden käyttöönotto ja uuden raportointijärjestelmän hankkiminen. Uuden ostolaskujen kierrätysjärjestelmän hankkiminen ja käyttöönotto. Arkistonhoidon prosessia kehitetään ja selkeytetään käyttäjille. Mittaus Uudet mittarit otettu käyttöön ja järjestelmä hankittu ja otettu käyttöön. Uusi järjestelmä hankittu ja otettu käyttöön. Käyttäjien ohjeistus päivitetty ja epäselvät asiat ratkaistu. Toimenpiteet 2017 Esimiehet ja johto tarvitsevat päätöksiensä tueksi selkeää ja ajantasaista taloudellista tietoa toiminnasta. Vuoden 2017 aikana otetaan käyttöön uusia taloudellisia mittareita, joiden avulla saadaan tarkempaa tietoa yksikön ja koko KTO:n toiminnasta. Tavoitteena on lisäksi hankkia kevyt raportointijärjestelmä, jonka avulla pystytään analysoimaan tietoa paremmin ja jakamaan raportit käyttäjille nopeammin. Nykyinen ostolaskuprosessi on hidas ja altis virheille, paperisten ostolaskujen kierrättäminen kestää kauan ja laskuja saattaa hävitä. Tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen ostolaskujen kierrätysjärjestelmä vuoden 2017 aikana. Uusi sähköinen järjestelmä nopeuttaa laskujen kiertoa ja vähentää viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrää. Monet laskuttajat veloittavat lisämaksun paperisesta laskusta, joten uuden ostolaskujärjestelmän käyttöönotto pienentää KTO:n kustannuksia. Järjestelmän käyttäjät pystyvät myös helposti näkemään laskun tiedot ja laskun kuvan suoraan järjestelmästä. Esimiehille kertyy runsaasti arkistoitavaa materiaalia yksiköihin. Vuoden 2017 aikana selvennetään ohjeistusta, mitkä asiakas- ja asiakirjadokumentit pitää arkistoida ja millä keinoin. 24

25 KIINTEISTÖ- JA TUKIPALVELUT talousjohtaja Harri Lindqvist Strateginen tavoite KTO:lle ja yksiköille toiminnan vaatimat tilat. KTO:lla toimintaa tukevat tehokkaat tukipalvelut. Toimialueen talousarviotavoite Otetaan käyttöön kaksi uutta asumisyksikköä aikataulun mukaisesti. Otetaan käyttöön uusi päärakennus sovittujen aikataulujen mukaisesti. Vanhoista tiloista ja maaalueista luopuminen kustannustehokkaasti. Tukipalvelujen mitoitus ja kustannukset tarpeen mukaiset. Mittaus Käyttöönottoaikataulujen pitäminen. Päärakennuksen tukipalvelujen puutteet. Maa-alueille uusi omistaja ja kaavoitus käyntiin mahdollisimman pienin taloudellisin rasittein. Toimittajien laskutus yksiköittäin; kiinteistöhuollossa huoltotyöt ja tilatut työt erikseen, puhtaanapidossa mitoituksen mukaan. Tukipalvelujen tilanne 2016 Kiinteistö ja tukipalvelut aloittavat erillisenä toimialueena KTO:ssa KTO:n kiinteistöhuollon ja puhtaanapidon osalta alkaa suuri muutos kun tammikuussa 2017 siirrytään uuteen päärakennukseen. Palveluntuottaja puhtaanapidossa on mitoittamassa uutta päärakennusta ja kiinteistöhuollossa määritellään toistuvia ja kiinteäluontoisia töitä uuteen kiinteistöhuollon ohjelmistoon. KTO:n kannalta on tärkeää saada näissä palveluissa niiden tarve ja tuotanto sekä kustannukset kohtaamaan. Ruokapalveluissa suunnitellaan siirtymistä erikokoisten annosten tilaamiseen, jotta vastataan paremmin asiakkaiden erilaisiin ravitsemustarpeisiin. Toimenpiteet 2017 Kiinteistö- ja tukipalvelutoiminnoissa tukipalvelujen tärkein tavoite on saada kaikki palvelut toimimaan hyvin uudessa tilanteessa sekä mitoittaa kustannukset mahdollisimman tarkasti palvelujen tarpeen mukaisesti. Toinen tärkeä tavoite toimialueella on KTO:lle tarpeettomista maa-alueista ja rakennuksista luopuminen siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. Maa-alueiden luopumisesta on mahdollista saada korvausta, mutta vanhojen rakennusten purkaminen ja niiden tasearvojen alaskirjaukset aiheuttavat KTO:lle merkittävän taloudellisen rasitteen, joka on suurempi kuin maa-alueista mahdollisesti saatavat korvaukset. Kiinteistöjen vuokrausta ja muita KTO:n talouden kannalta hyödyllisiä toimenpiteitä rajoittavat Soteuudistuksen väliaikaiset, mutta pakolliset, irtisanomispykälät ja investointikielto. 25

26 VAIKEAVAMMAISTEN PERUSKOULU / MYLLY-ANTIN KOULU palvelujohtaja Oili Sauna-aho koulunjohtaja Satu Lahti Strateginen tavoite Mahdollistetaan haastavasti käyttäytyvien oppilaiden osallisuus. Toimialueen talousarviotavoite Yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa ja sovitut konsultaatoikäynnit koululla. Mittaus Oppilaiden haastavan käyttäytymisen esiintyvyys (kirjaaminen/sovitut toimenpiteet). KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirissä opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua ja kehitystä heille sopivien opetus- ja kuntoutusmuotojen avulla. Oppilaiden kehitystaso ja monet lisävammat edellyttävät moniammatillista yhteistyötä sekä tiimityöskentelyn vahvistamista. Peruskoulun suhteen seurataan toimintaympäristön muutosta kuntien kohdalla ja mietitään perusopetuksen mahdollisuuksia integroitua kuntien opetustoimintaan. 26