Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys vuonna 2019 Kehysseminaari 2.5.2018 Talousjohtaja Aija Suntioinen
Tiedosta arviointiin, Asiantuntija-arvio, kevät 2018 THL:n asiantuntijaryhmä THL:N TILANNEKUVA KESKI-SUOMESTA 2.5.2018 Aija Suntioinen
Väestö Maakunnan väestönkehitys on ollut lievästi kasvava. Luonnollinen väestönkasvu oli positiivista vuoteen 2014 asti, mutta sen jälkeen kuolleiden määrä on ollut syntyneiden määrää suurempi. Viime vuosien väestön lisäys selittyy kokonaisuudessaan maahanmuutolla. Kuntien koko, väestörakenne ja väestömäärän kehitys vaihtelevat huomattavasti maakunnan kuntien välillä. Vuonna 2016 väestö lisääntyi vain Jyväskylässä ja neljässä lähikunnassa. (2017 kasvu yhteensä +0,1%, 283 asukasta; väestön lisäys Jyväskylä +1%, Laukaa +0,1%, Muurame +1,5%, Uurainen +0,8%) Keski-Suomen väestön vuoden 2016 ikävakioimaton sairastavuusindeksi oli 107,7 eli hieman koko maan keskiarvoa korkeampi. Terveydessä ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja maakunnan eri alueiden välillä. Aija Suntioinen 2.5.2018
Palvelujen saatavuus Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta Keski-Suomi menestyy valtakunnallisessa vertailussa hyvin vammaispalveluissa, ympärivuorokautisessa kotihoidossa ja lastensuojelun tarpeen arvioinnissa. Huomiota vaativia alueita ovat yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmien puute, sosiaalipalvelujen saatavuus ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy. Erikoissairaanhoidon hoitojaksoista huomattava osa alkoi päivystysaikana ja ensiavun kautta, mikä voi heijastaa maakunnan muun terveydenhoidon puutteita tai pitkiä odotusaikoja. Aija Suntioinen 2.5.2018
Sairastavuus Sairastavuusindeksi oli vuosina 2000 2008 Keski- Suomessa koko maan keskiarvon tasolla. Sen jälkeen se nousi koko maan keskiarvoa korkeammaksi ja sitten kääntyi jälleen laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi lähestyä koko maan keskiarvoa. Maakunnan sisäiset erot sairastavuusindeksissä ovat suuret. Vuosina 2013 2015 sairastavuus oli vähäisintä Jyväskylän ympäristössä ja suurinta maakunnan pohjoisilla alueilla. Aija Suntioinen 2.5.2018
Henkilöstö ja osaaminen Keski-Suomen maakunnan alueella tehtiin vuonna 2016 julkisella sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä 8 157 henkilötyövuotta, joista terveyspalveluissa 4 362 henkilötyövuotta, vanhuspalveluissa 2 556 henkilötyövuotta ja sosiaalihuollon tehtävissä (vammaispalvelu mukaan lukien) 1 239 henkilötyövuotta. Terveydenhuollon tehtävissä rekrytointiongelmat koskevat erityisesti lääkäreitä, laitoshuoltajia, välinehuoltajia, suuhygienistejä ja puheterapeutteja. Myös vanhuspalveluihin on ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä, eivätkä myöskään kotipalvelun lähihoitajien tehtävät houkuttele. Päteviä sosiaalityöntekijöitä ja vammaispalveluiden sosiaaliohjaajia on ollut vaikea rekrytoida. Erityisen haasteellista on henkilökunnan rekrytointi maakunnan syrjäseuduille. Aija Suntioinen 2.5.2018
Koko maahan verrattuna suurimmat erot (%): esh Keski-Suomi 34 % Koko maa 37 % pth avohoito Keski-Suomi 13 % Koko maa 11 % Sote (2016), kokoluokat palveluittain, yht. 912 m 2.5.2018 Huom! Tässä lähteenä ei THL:n raportti Lähde: Perlacon maakuntien kustannusvertailu 2018
Tarvevakioidut esh kustannukset keskimääräistä pienemmät Keski-Suomessa tarvevakioidut kustannukset 2016 olivat 15 % koko maan keskitasoa alhaisemmat ja syynä on sekä keskimääräistä vähäisempi palvelujen käyttö että parempi tuottavuus. Keski-Suomessa somaattisen erikoissairaanhoidon tarve oli 5 % maan keskitasoa korkeampi. Tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti olivat koko maan matalimmat, 16 % pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Esh tarvevakioitua käyttöä oli 10 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Lähde: THL:n asiantuntijaryhmän arvio kevät 2018, aineisto simulointia varten 2.5.2018 Aija Suntioinen
Oletuksena on, että kaikissa pääluokissa vuotuinen reaalipalkkojen ja kuluttajahintojen kautta syntyvä kustannuspaine on yhteensä kolme prosenttia. Lisäksi siihen on kuvattu pelkästään ikärakenteen muutoksesta johtuva kasvu. Näillä oletuksilla koko maan kustannukset kasvavat vuoteen 2030 mennessä 77 prosenttia ja väestö 4,6 prosenttia; vanhusväestön määrä kasvaa reilut 30 prosenttia. ~ perusura Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ennakoidaan Keski-Suomessa kasvavan vuodesta 2016 vuoteen 2030 noin 68 prosentilla ja vuosina 2016 2040 kaikkiaan noin 132 prosentilla. Keski-Suomen väestö säilyy lähes ennallaan 2020- ja 2030-luvuilla, mutta vanhusväestön osuus kasvaa selvästi 2020-luvulla, kun vanhusväestön määrä kasvaa noin 24 prosentilla. 2030-luvulla myös vanhusväestön kasvu tasaantuu. Niinpä Keski-Suomessa palvelujen kustannukset nousevat keskimääräistä vähemmän.
KAKSI NÄKÖKULMAA: 1) Keski-Suomi hyötyy (?) rahoitusperusteen muutoksesta 2020-2024; käytettävissä olevan rahoituksen uudelleen jako 2) Keski-Suomeenkin kohdistuu perusuran ja kustannusten kasvun rajoittimen välinen gap, VM:n arvio 3/2018-134 m 2.5.2018 Aija Suntioinen
TARKEMMIN SAIRASTAVUUDESTA 2.5.2018 Aija Suntioinen
Sairastavuusindeksi (THL) Indeksi kokoaa tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä. Näitä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Nyt päivitetyn sairastavuusindeksin aikasarja perustuu vuosien 2000 2015 tietoihin. Koko maan sairastavuusindeksi on 100 ajanjaksolla 2013-2015. Mitä pienempi luku on, sitä terveempi väestö. Aija Suntioinen 2.5.2018
Keski-Suomi 107,2 Indeksin kehitys Keski-Suomessa 2001-2015 2.5.2018 Aija Suntioinen
2.5.2018 Aija Suntioinen
Luhanka 106,4
2018 NÄKYMÄ 2.5.2018 Aija Suntioinen
Tilinpäätöksen perusteella tunnistettujen riskien realisoituminen selvää Alkuvuoden toteutumaan perustuvan ennusteen mukaan Volyymin kasvu näyttää jatkuvan trendin mukaan Tulojen ylitys jos sama suunta jatkuu? Todennäköisesti tarpeen tehdä hoitopalvelujen hintojen tarkistuksia. Hintojen muutoksella tavoitellaan talousarvion mukaisia tuloja (oman toiminnan osalta), kuntakohtaiset erot talousarvioon verrattuna ovat kuitenkin todennäköisiä johtuen erilaisesta palvelujen käytöstä. Ylitysriski / hoito muissa sairaaloissa, tällä hetkellä arvio noin 1 m. Julkaistu ennuste perustuu kolmen kuukauden toteumaan, siihen ei sisälly talousarvion poikkeamaa summatasolla. Kunkin kunnan osuus määräytyy toteuman perusteella. Hoito muissa sairaaloissa muuttaa ennustetta Menoissa viime vuoden perusteella nähdyt riskikohdat (lääkemenot, asiakaspalvelujen ostot, lab.palvelujen ostot, tietojärjestelmä-palvelujen ostot) ylittyvät, arvio tällä hetkellä noin 4,0 m Aija Suntioinen 2.5.2018
Vuoden 2018 talousarvion toteuttaminen Kevään aikana tarkistetaan hoitopalvelujen tuotantosuunnitelmaa ja sen perusteella täsmennetään ennustetta hoitopalvelujen tulojen toteumasta. Toteutusta hidastaneet tekniset ongelmat tietojärjestelmissä. Hintojen tarkistukset todennäköisiä Osavuosikatsauksissa toukokuussa ja syyskuussa raportoidaan talousarvion ennustetut poikkeamat ja niiden perusteella sekä valtuusto että hallitus tekevät päätökset toimenpiteistä (aiemmin ovk ei ole ollut valtuuston varsinaisessa käsittelyssä). Johtamisjärjestelmän muutoksella tavoitellaan myös vahvempaa sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Aija Suntioinen 2.5.2018
2019 OLETUKSIA 2.5.2018 Aija Suntioinen
Hoitopalvelujen volyymin kasvu jatkuu trendin mukaan +3,1 % +2,1 % +2,0 % +1,9 % +2,3 % +1,1 % +2,5 % Aija Suntioinen 2.5.2018
Kehyksessä huomioidut kustannustason muutokset +3% +2,5% -0,5% +/- 0% +10% +1,2% +/- 0% +1,2% +2% +4,8% +/- 0%? * +1% +/- 0%
Huomioitavaa Palkkamenot Sopimuskorotusten vaikutus +2,4 % (kevään 2018 yleiskorotuksen vaikutus + 1/2019 järjestelyerä + 4/2019 yleiskorotus). Liukumat +0,7% TVA-aaltojen vaikutus +1,7 % Tietojärjestelmämenot Kyse ei pelkästään kustannustason muutoksesta Palveluhintojen muutos + Microsoft-lisenssit (myös Novan ERP ensimmäiset osat), Istekin palveluistamiset sekä lisääntyvät palveluiden ostot Ensihoitopalvelujen menoihin ei tässä ole oletettu merkittävää muutosta Mahdolliset muutokset huomioidaan suunnittelussa päätöksenteon mukaisesti (esim. monitoimiyksiköt) Aija Suntioinen 2.5.2018
Lisäksi 2019 tasoon vaikuttavat Ylijäämän palautus Kumulatiivista ylijäämää sairaanhoitotoiminnasta 2017 lopussa + 13,2 m Talousarviossa 2018 tulos suunniteltu alijäämäiseksi -2,5 m Tämänhetkisen ennusteen mukaan 2018 oman toiminnan menojen ylitys noin 3 m, mutta rahoitusmenot jäänevät suunniteltua pienemmiksi palautettava ylijäämä huomioidaan 2019 suunnittelussa ennusteen mukaan, tällä hetkellä ~ 8,4 m Kertapoistot 2019 lopussa? Tällä hetkellä oletus noin 1,6 m (tietojärjestelmien poistot) Tarvittavat yhtiöittämiset ja siihen liittyvät pääomitukset / osakkeiden ostot? Tässä vaiheessa ei tiedossa tahen lisäksi ei huomioitu Aija Suntioinen 2.5.2018
Tarkoittaisi jäsenkuntien laskutuksessa Kustannustason muutos ja volyymin kasvu (ylijäämän palautus huomioiden) Laskutus +3,3 % verrattuna 2018 talousarvioon Laskutus +3,0 % verrattuna 2018 ennusteeseen (3/2018) Laskutus +/-0 % verrattuna 2017 tilinpäätökseen Vain kustannustason muutos, ei volyymin kasvua (ylijäämän palautus huomioiden) Laskutus +2,5 % verrattuna 2018 talousarvioon Laskutus +2,2 % verrattuna 2018 ennusteeseen (3/2018) Laskutus -0,8 % verrattuna 2017 tilinpäätökseen Huom! Näin kokonaisuutena, eroja kuntien kesken johtuen erilaisesta palvelujen käytön profiilista
Tuotekohtaiseen toteutuneeseen käyttöön perustuvasta mallista kokonaislaskutukseen? 2019 LASKUTUSMALLI 2.5.2018 Aija Suntioinen
Kiinteä laskutus Talousarvion mukainen kiinteä summa per kunta, laskutus kuukausittain 1/12, lähtökohtaisesti ei tasausta Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa (shp toiminta siirtyy maakunnalle) kuitenkin lainsäädännön mukainen yli-/alijäämäkäsittely 2019 lopussa Tarkistuspiste vuoden 2019 loppupuolella Yli-/alijäämän tasaus Periaatteesta sovittava, alustavasti: kuten perussopimuksen mukainen ylijäämän palautus eli palvelujen käytön suhteessa Nousi esiin syksyn kuntaneuvotteluissa; lisäksi maakunnan tulevaan rahoitusmalliin valmistautuminen oman organisaation ja johtamisen näkökulmasta Aija Suntioinen 2.5.2018
Miten laskutus jakautuu kuntien kesken? Ehdotus kunnittaisesta jakaumasta: Kunnan väestömäärän perusteella määräytyy 10 %. Laskennassa käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoa 31.12.2017, Jyväskylän kohdalla otettu huomioon väestön lisäys + 1 %/vuosi. Edeltävien vuosien palvelujen käytön perusteella määräytyy 90 % Painokertoimet eli edeltäneiden vuosien palvelujen käytön vaikutus vuoden 2019 kuntakohtaisten tulojen laskentaan: Ennuste 2018 painokerroin = 0,5 Toteuma 2017 painokerroin = 0,4 Toteuma 2016 painokerroin = 0,1 Muitakin vaihtoehtoja tarkasteltiin Ilman asukasmäärän vaikutusta, eri vuosien erilaisella painotuksella kokemukset kuten Siun Sotessa ja Essotessa - ei merkittäviä vaikutuksia. Aija Suntioinen 2.5.2018
Kuntien menot Tot 2016 Tot 2017 Tpe 2018 Kehys 2019 1000 euroa Jäsenkunnat yhteensä 293 895 100,0 % 298 971 100,0 % 289 220 100,0 % 298 891 100,0 % 95,9 % 96,2 % 96,3 % Jyväskylän neuvottelurengas 182 502 62,1 % 186 656 62,4 % 181 776 62,9 % 187 328 62,7 % Hankasalmi 6 808 2,3 % 7 007 2,3 % 6 718 2,3 % 6 856 2,3 % Jyväskylä 161 938 55,1 % 166 050 55,5 % 161 454 55,8 % 166 378 55,7 % Muurame 9 692 3,3 % 9 622 3,2 % 9 402 3,3 % 9 901 3,3 % Uurainen 4 064 1,4 % 3 977 1,3 % 4 202 1,5 % 4 193 1,4 % Seututerveyskeskus 52 576 17,9 % 53 050 17,7 % 50 597 17,5 % 52 687 17,6 % Joutsa 6 007 2,0 % 6 679 2,2 % 6 302 2,2 % 6 419 2,1 % Keuruu 11 699 4,0 % 11 957 4,0 % 11 617 4,0 % 11 936 4,0 % Konnevesi 2 974 1,0 % 3 385 1,1 % 3 137 1,1 % 3 271 1,1 % Laukaa 21 451 7,3 % 20 351 6,8 % 19 252 6,7 % 20 462 6,8 % Luhanka 1 043 0,4 % 1 101 0,4 % 1 004 0,3 % 1 045 0,3 % Multia 1 970 0,7 % 2 069 0,7 % 2 042 0,7 % 2 065 0,7 % Petäjävesi 4 398 1,5 % 4 683 1,6 % 4 443 1,5 % 4 613 1,5 % Toivakka 3 033 1,0 % 2 826 0,9 % 2 801 1,0 % 2 876 1,0 % Pohjoinen Keski- Suomi 58 817 20,0 % 59 265 19,8 % 56 847 19,7 % 58 876 19,7 % Kannonkoski 1 688 0,6 % 1 700 0,6 % 1 601 0,6 % 1 676 0,6 % Karstula 5 019 1,7 % 4 701 1,6 % 4 644 1,6 % 4 795 1,6 % Kivijärvi 1 479 0,5 % 1 150 0,4 % 1 148 0,4 % 1 215 0,4 % Kyyjärvi 2 097 0,7 % 1 859 0,6 % 2 133 0,7 % 2 009 0,7 % Saarijärvi 11 492 3,9 % 11 082 3,7 % 10 439 3,6 % 11 018 3,7 % Kinnula 2 030 0,7 % 2 088 0,7 % 2 094 0,7 % 2 105 0,7 % Pihtipudas 4 921 1,7 % 5 499 1,8 % 5 154 1,8 % 5 310 1,8 % Viitasaari 7 441 2,5 % 8 053 2,7 % 7 852 2,7 % 7 980 2,7 % Äänekoski 22 650 7,7 % 23 132 7,7 % 21 781 7,5 % 22 769 7,6 % 2.5.2018 Aija Suntioinen