Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Seulanen-Vaskiniitty 2017 2018
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Asiakirjaa saa ja kannattaa muokata tarpeen mukaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. Yksikkömme toimintakulttuuri pohjautuu Helsinki Vasussa määriteltyihin toimintakulttuurin osaalueisiin, joita ovat oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa sekä oppimisen alueet. Toimintakaudelle 2017 2018 valitsimme kaksi kehittämiskohdetta: 1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 2. Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Tavoitteet: Rakennetaan tiedonjakamisen väylä. Luodaan avoin keskustelukulttuuri. Toimenpiteet: Suunnitellaan yhdessä mikä olisi sopiva väylä jakaa tietoa ja osaamista päiväkodissa. Kaikkien tulisi tuntea läsnäolonsa tarpeelliseksi tiedonjakamisessa. Tarve olisi jakaa mitä ryhmissä tehdään ja millä tavoin, jotta oppisimme toisiltamme. Aikaa pedagogiselle keskustelulle ja osaamisen jakamiselle. Arviointi: Olemmeko tehneet toimivat rakenteet? Onko käyty pedagogista keskustelua? Ovatko kaikki työntekijät osallistuneet? 4
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Tavoitteet: Mahdollistetaan lapsille keskittyminen leikkiin. Parannetaan lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutuksen laatua Toimenpiteet: Suunnitellaan leikkipaikat lasten kanssa, huomioidaan lasten ideat ja tarpeet. Kasvattajat huolehtivat, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus leikkiin. Aikuinen myös osallistuu leikkiin. Lapset valitsevat leikkejään omien taitojen ja mielenkiinnon pohjalta. Erilaiset leikinvalintataulut ja kuvat voivat toimia apuna. Huomioidaan leikissa päiväkodin ympärillä oleva ympäristö. Mahdollistetaan leikkirauha sekä pitkäkestoinen leikki. Arviointi: Lapset mukana arvioinnissa. Onko leikkipaikat ja suunniteltu yhdessä lasten kanssa? Onko käytetty apuna kuvia? Ovatko toteutetut leikkipaikat toimivia? Miten lapsen leikin kehitys on edennyt? 5
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Näin meidän yksikössä: Vahvistamme lapsen luottamusta omiin taitoihin ja osaamiseen. Tuemme ja kannustamme. Tarjoamme oivaltamisen ja oppimisen iloa mm. arjen taitojen, leikin, pelien ja erilaisten ongelmaratkaisu- sekä tutkimustehtävien avulla yhdessä aikuisen kanssa. Mielikuvitus, huumorintaju sekä avoin ja hyväksyvä ilmapiiri kannustaa lapsia uskaltamaan. Pidämme tärkeänä hyviä käytöstapoja, toiminta- ja työrauhaa sekä toisen kunnioittamista. 7
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Näin meidän yksikössä: Ohjaamme lapsia ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Ohjaamme lapsia arvostamaan oman sekä toisten perheiden perinteitä ja tapoja. Kannustamme perheitä tuomaan esiin omaa kulttuuriaan. Vietämme suomalaiseen kulttuuriin liittyviä juhlia ja tapahtumia. Olemme avoimia lasten ajatuksille. 8
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen Näin meidän yksikössä: Kannustamme ja ohjaamme lapsia huolehtimaan itsestään, omista tavaroistaan ja yhteisestä ympäristöstä. Ohjaamme lapsia huomioimaan myös muut yhteisön jäsenet. Lasten kanssa keskustellaan turvallisuuteen sekä terveyteen liittyvistä asioista ja lasten esittämiin kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia. 9
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän yksikössä: Tutustumme lasten kanssa erilaisiin tieto- ja viestintäteknologian välineisiin (kamera, tablettitietokone, sanomalehti jne.), palveluihin ja peleihin. Kannustamme lapsia omaan tuottamiseen digivälineitä hyödyntäen (esimerkiksi lasten ottamat valokuvat). Ryhmillä on käytössä digikamera sekä tablettitietokoneita, joita hyödynnetään huomioiden lasten ikätaso ja mielenkiinnon kohteet. Varhaiskasvatusalueella kiertää myös säännöllisesti mediakassi, jonka sisältämää materiaalia ja välineitä otetaan käyttöön. 10
Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Näin meidän yksikössä: Osallisuus näkyy: Yhteiset vuorovaikutukselliset hetket lasten kanssa. Lapsilla mahdollisuus valita oma leikki ja tekeminen. Erilaiset tapahtumat ja niiden yhdessä suunnittelu. Lasten kokoukset. Aikuinen on läsnä ja avoin lasten aloitteille. Aikuisella on aikaa lasten kanssa keskusteluun. Eletään arkea lasten kanssa kuunnellen heitä ja tarttuen lasten ideoihin. 11
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Meidän yksikkömme oppimisympäristö Toimintaympäristömme tarjoaa lapsille monipuoliset ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet, metsät, urheiluja leikkipuistot. Hyödynnämme koko aluetta oppimisympäristönä aktiivisesti. Otamme lapset mukaan rakentamaan oppimisympäristöjä sisällä sekä ulkona. Huomioimme oppimisympäristössä lasten erilaiset tarpeet. Käytämme oppimisympäristönä koko kaupunkia ja sen tarjoamia kulttuuri- ja liikuntapalveluita. 13
Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys Olemme valinneet yksikkömme kehittämiskohteeksi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö. Tavoitteet: Mahdollistetaan lapsille keskittyminen leikkiin. Parannetaan lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutuksen laatua Toimenpiteet: Suunnitellaan leikkipaikat lasten kanssa, huomioidaan lasten ideat ja tarpeet. Kasvattajat huolehtivat, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus leikkiin. Aikuinen myös osallistuu leikkiin. Lapset valitsevat leikkejään omien taitojen ja mielenkiinnon pohjalta. Erilaiset leikinvalintataulut ja kuvat voivat toimia apuna. Huomioidaan leikissa päiväkodin ympärillä oleva ympäristö. Mahdollistetaan leikkirauha sekä pitkäkestoinen leikki. Arviointi: Lapset mukana arvioinnissa. Onko leikkipaikat ja suunniteltu yhdessä lasten kanssa? Onko käytetty apuna kuvia? Ovatko toteutetut leikkipaikat toimivia? Miten lapsen leikin kehitys on edennyt? 15
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Mitä ja miten arvioimme sekä kehitämme toimintaamme? Lasten varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmakeskustelut ja suunnitelmien arvioiminen yhdessä vanhempien kanssa Lasten itsearviointi Vanhempien palaute Lasten havainnointi ja toiminnan dokumentointi Tapahtumien arvioiminen Yksikön henkilöstön pedagogiset palaverit Tiimien toimintasuunnitelman työstäminen ja arvioiminen Arjen havainnointi ja arvioiminen, toiminnan kehittäminen arvioinnin jälkeen Tehdään arviointia näkyväksi 17
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Erilaiset kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen esiopetussuunnitelma, Hyve4-keskustelut, päivittäiset kuulumiset, muut tarvittavat kasvatuskeskustelut Perheitä osallistavat tapahtumat, juhlat ja vanhempainillat Vanhempaintoimikunta ja siihen liittyvät erilaiset tapahtumat Viikko- ja kuukausikirjeet ryhmän toiminnasta Työpajaillat vanhemmille 31.10.2017 ja 2.11.2017: aiheina mm. osallisuus, viestintä, risut ja ruusut, lapsen päivä Illoissa tuotetusta materiaalista koostettu koko yksikköä koskeva tiivistelmä, jossa toiveisiin mietitty konkreettiset toimintaan liittyvät toimenpiteet Toiveena mm. säännöllinen ulkoilu, pienryhmätoiminta, lasten ja vanhempien yhteiset tapahtumat Monialainen yhteistyö Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa (päiväkodit, leikkipuistot, kirjasto) Yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa (neuvola, perheneuvola, lastensuojelu, alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja, alueen suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja) Yhteistyö Helsingin kaupungin muiden toimijoiden kanssa (kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut) 19
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen Tutustuminen Ennen kuin lapsi aloittaa päiväkodissa hän tulee tutustumaan yhdessä huoltajien kanssa päiväkotiin mahdollisuuksien mukaan Tutustuminen aloitetaan sovitusti 1-2 viikkoa ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa riippuen lapsen iästä ja tarpeista Aluksi lapsi tulee leikkimään pihalle ja sen jälkeen päiviä pidennetään sovitusti. Huoltaja on lapsen mukana tutustumisajan Aloituskeskustelu Ryhmästä otetaan yhteyttä perheeseen ja sovitaan aloituskeskustelu käytäväksi kotona tai päivähoitopaikassa Tutustumisvaiheessa käydään aloituskeskustelu yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kesken Aloituskeskustelussa käydään läpi tärkeimmät tiedot lapsesta, keskustellaan ryhmän toiminnasta sekä arjen käytännöistä. Päivähoidon aloitus Vanhempien rooli on rohkaista lasta kaikissa päivän tilanteissa (ruokailu, lepohetki jne.) Päivähoidon aloituksen päätöspäivästä lähtien lapsella on mahdollisuus jäädä päivähoitoon yksin ilman vanhempia Tästä päivästä lähtien päivähoitomaksu ja vakuutukset ovat voimassa 21
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen Lapsen vasuprosessi Tutustumisen jälkeen, lapsen jo oltua varhaiskasvatuksessa noin 1-2 kuukautta, kokoonnutaan keskustelemaan varhaiskasvatuksesta lapsen, huoltajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen näkökulmasta. Lapsen näkökulma: lapsen toiveita ja kiinnostuksen kohteita kartoitetaan havainnoiden, keskustellen ja leikin avulla ennen varsinaista vasu-keskustelua. Huoltajien näkökulma: huoltajien tieto ja tuntemus lapsesta, hänen vahvuuksistaan, kiinnostuksenkohteistaan ja tarpeistaan. Varhaiskasvattajien ammatillisessa näkökulma: kasvatushenkilöstön havainnot lapsesta sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Yhteisen näkemyksen pohjalta tehdään suunnitelma siitä mitä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuskeskustelut arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa aina kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään, esiopetukseen, toiseen päiväkotiin tai tarpeen mukaan. Vähintään kerran vuodessa arvioidaan onko toiminta vastannut sovittua ja kuinka sitä olisi hyvä tarkentaa tai muuttaa. Varhaiskasvatuskeskustelut käydään lokakuun loppuun mennessä ryhmän lastentarhanopettajan kanssa. Siirtyminen toiseen ryhmään Siirrosta keskustellaan hyvissä ajoin vanhempien kanssa ja kuullaan heidän toiveitaan. Keskustelun käy vanhan ja uuden ryhmän henkilökunta yhdessä huoltajien kanssa. 22
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 23