Kaavaselostus Herralan kunnanosan asemakaavan muutos korttelin 107 tontille 5 ja maatalousalueelle Yli-Ojanperän alue Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 28.2.2018
Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 4 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.2 Luonnonympäristö 6 3.3 Rakennettu ympäristö 9 3.4 Maanomistus 11 3.5 Kaavaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet 11 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Kaavamuutoksen tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.3 Kaavamuutoksen tavoitteet 14 4.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut 15 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 15 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 16 5.3 Aluevaraukset 16 5.4 Ympäristön häiriötekijät 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 17 5.6 Nimistö 17 5.7 Kaavan vaikutukset 18 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 20 6.3 Toteutuksen seuranta 20 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös Kannen kuva Mika Ruutiainen 2007 2
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Alue Kaavan laatija Herralan kunnanosan asemakaavan muutos korttelin 107 tontille 5 ja maatalousalueelle Yli-Ojanperän alue vs. kaavoitusarkkitehti Ari-Pekka Laitalainen ari-pekka.laitalainen@ilmajoki.fi puh. 044 4191 334 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 60800 ILMAJOKI Vireille tulo Kaavoituspäätös 18.12.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 23.1. - 6.2.2018 Ehdotusvaiheen nähtävillä olo Kunnanhallitus hyväksynyt 1.2 Kaavamuutosalueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Ilmajoen keskustaajaman luoteisosassa Herralan kunnanosassa Homesojankujan varrella. 3
1.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on laajentaa nykyistä kotieläintalouden suuryksikön aluetta pohjoispuolella olevalle asemakaavan mukaiselle maatalousalueelle siten, että alueelle saa rakentaa 175 lypsylehmän sekä vähintään 80 vasikan ja muun nuoren karjan navetan. 1.4 Kaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Ympäristölupapäätös Nro 77/2011/1 Dnro LSSAVI/436/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 2011. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 14.11.2017 Maanomistajan esitys kaavan muuttamisesta omistamalleen alueelle. 5.12.2017 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle asemakaavan muuttamisesta Yli-Ojanperän alueella. 18.12.2017 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 23.1. - 6.2.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä xxx xxx xxx xxx Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa ehdotus virallisesti nähtäville. Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavamuutos Kunnanhallituksen päätös kaavamuutoksesta 2.2 Asemakaavan muutos Kaavamuutoksella mahdollistetaan nautakarjatilan kehittäminen ja tuotannon laajentaminen maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle myönnettyä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa vastaavaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Laajennushankkeen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. 4
3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee viljellyn peltomaiseman ympäröimänä Ilmajoen keskustaajaman luoteislaidalla. Suunnittelualueelta pohjoiseen avautuu Alajoen laaja viljelylakeus. Suunnittelualueella sijaitsevalla maidontuotantotilalla on nykyisin 120 lypsylehmää, 80 hiehoa ja 40 vasikkaa. Samassa korttelissa kaavamääräysalueella ME-2 on ympäristönsuojelulain mukainen siipikarjatuotantoyksikkö. Alueelle on ominaista paikkakunnalle tyypillinen maalaismaisema. Kaavamuutosaluetta ympäröivät peltoalueet ja olemassa olevat asuinrakennukset pihapiireineen. Suunnittelualueen maidontuotantotila. Kuva Mika Ruutiainen 2007. 5
3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Luonnonhistorialliset kehitysvaiheet Ilmajoen seudulla lainehti jääkauden jälkeensä jättämä Ancylusjärvi noin 9500 vuotta sitten. Tanskan salmien auetessa Ancylusjärvi muuttui suolaiseksi Litorinamereksi. Noin 3500 vuotta sitten Alajoen viljelytasanko oli vielä Litorinameren sisälahti, ympäröivät korkeammat reuna-alueet olivat jo nousseet merestä. 3.2.2 Luonnonmaantieteellinen sijainti Suomen maisemamaakunnallisen jaon mukaan Ilmajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun ja siinä Kyrönmaan peltotasangon maisemaruutuun, jossa maisemaa leimaa Kyrönjoki ja laajat, tasaiset pellot sekä jokivarteen ryhmittynyt asutus. 3.2.3 Kulttuurihistorialliset ominaispiirteet Suunnittelualue on vanhaa Kyrönjokilaakson viljelylakeuksien kulttuurimaisemaa, jonka juuret ovat rautakaudella alkaneessa maanviljelyskulttuurissa. Jo 1500-luvun alussa jokivarren molemmin puolin oli kapeat kaistaleet peltoa ja niittyä koko keskustaajaman pituudelta. Vuosisatoja sitten suosta kuivatettu Alajoenpeltolakeus on ollut lähtökohtana alueen myöhemmälle kehitykselle. Aikojen saatossa suunnittelualueen maisema on muuttunut. Salaojituksen käyttöönotto poisti aikoinaan peltoja jaksottaneen sarkaojituksen maisemasta. Nykyään, maanviljelyn koneellistuttua, peltojen tehoviljely on luonteenomaista Alajoen peltolakeudelle. 3.2.4 Maisemarakenne Suunnittelualueen kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä ja maaperä vallitsevasti hienoa hietaa. Topografialtaan suunnittelualue on tasaista sijaiten tasolla noin 42 metriä merenpinnan yläpuolella. 3.2.5 Pintavedet ja tulvariskit Suunnittelualueella ei ole pintavesiä. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella virtaa Kyrönjokeen laskeva Loukonojan kuivatusuoma, alueen eteläpuolella sijaitseva Homesoja virtaa etelään. LIITERI 20.1.2018 6
Suunnittelualue sijaitsee Seinäjoki-Ilmajoen valtakunnallisesti merkittävän tulvariskialueen etelärajan tuntumassa. Kuitenkaan edes erittäin harvinainen tulva eli tulva kerran 1000 vuodessa ei tulvariskikartoituksen mukaan ulotu suunnittelualueelle. Seinäjoki-Ilmajoen valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue. Liiteri 20.1.2018 LIITERI 20.1.2018 Edes erittäin harvinainen tulva eli tulva kerran 1000 vuodessa ei tulvariskikartoituksen mukaan ulotu suunnittelualueelle. Liiteri 20.1.2018 7
3.2.6 Pohjavesialueet Suunnittelualue sijaitsee etäällä I luokan pohjavesialueista. Lähin I luokan pohjavesialue, Jäppi, sijaitsee 3,9 kilometrin etäisyydellä korttelista 107 luoteeseen. Lähin vedenottamo, Oksimäen vedenottamo, sijaitsee noin 1,3 km:n etäisyydellä tilan eläinsuojista länteen ja toiseksi lähin vedenottamo, Seppälän vesiosuuskunnan vedenottamo Karrapörrinmäki, noin 1,4 km:n etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. LIITERI 20.1.2018 3.2.7 Maanpeite LIITERI 20.1.2018 Suunnittelualue sijaitsee keskustan pientalovaltaisella alueella rajautuen pohjoisen suunnalla laajaan Alajoen peltolakeuteen. 8
3.2.8 Elollinen luonto Suunnittelualue on aluetta, jossa kulttuurivaikutus on suurta. Puut, pensaat ja ojanvarsien kasvillisuus antavat leimansa suunnittelualueelle ja elävöittävät muutoin kulttuurikasvillisuuteen painottuvaa ympäristöä. Maatalous rajoittaa monia luonnon kasvilajeja alueella. Luonnon monimuotoisuus on alueella paljolti riippuvainen maatalouden suojavyöhykkeiden, vuoroviljelyn ja torjuntaaineiden käytöstä. Suunnittelualueella tavataan Ilmajoelle tyypillisiä kulttuuriympäristön eläinlajeja, kuten rusakoita, pienpetoja ja useita lintulajeja, mukaan lukien pienpetolinnut, joille pelto tarjoaa elinympäristön. 3.2.9 Mikroilmasto Avointen peltolakeuksien vallitsevat tuulet ovat osa Ilmajoen suurilmastoa. Peltojen paahteisuus on alueella tasaista ja tuulet haihduttavat luoman kostuttavan vaikutuksen. Suunnittelualueen mikroilmasto syntyy maatalouskeskuksen pihapiiriin rakennusten ja kasvillisuuden suojaan. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Taajama- ja kyläkuva sekä yhdyskuntarakenne Suunnittelualue ympyröity. Kuva Mika Ruutiainen 2007. Ilmajoen keskustaajama on tyypillinen eteläpohjalainen joenvarsikylä sijaiten peltolaaksossa joen suuntaisten selänteiden välissä. Suunnittelualue on osa Ilmajoen keskustaajaman kyläkuvaa ja sijaitsee kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Alue on viljellyn peltomaan ja kotieläintuotannon takia kyläkuvaltaan maalaismaisempi kuin Röyskölän vanhan kylänraitin eli Könnintien tiiviisti ja puistomaisesti rakentuva kyläkuva. Suunnittelualueen läheisyydessä oleva rakennettu ympäristö muodostuu kahdesta erityyppisestä alueesta; maatalouspihapiireistä, jotka ovat saarekkeita peltojen keskellä sekä uusista tiiviistä rakennusryhmistä, jotka ovat hiekkateiden varsille rakennettuja yksittäisiä taloja pihoineen ja puutarhoineen. Suunnittelualueesta pohjoiseen ja länteen avautuu laaja Alajoen viljelylakeus. 3.3.2 Väestö ja asuminen ja työpaikat Keskustaajaman väkiluku on 4510 asukasta (31.12.2016). Suunnittelualue on osa Röyskölän kylän Könnintien varrelta pelloille johtavien teiden asutusta. Alueella sijaitsee yksi maatila tuotanto- ja konehalleineen sekä tilan omistajien omakotitalo. Asuinrakennus on rakennettu 1975 ja maatalouden tuotantorakennukset 1984-2017. Tilalla on viisi työpaikkaa. 9
3.3.3 Palvelut ja virkistys Suunnittelualueen sisällä ei ole palvelutarjontaa eikä virkistysalueita. Alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 3.3.4 Liikenne Suunnittelualueelle kulku Könnintieltä tapahtuu kestopäällystetyn Homesojankujan kautta. Homesojankuja on rakennettu ottaen huomioon raskas maatalousliikenne ja Könnintie maantieluokkainen yleinen tie. Kotieläintuotannon toiminnasta aiheutuu maito-, eläin- ja rehukuljetuksia. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja teurasauto 3-5 kertaa vuodessa. Rehukuljetukset muodostuvat ulkopuolisesta rehuntuonnista sekä oman säilörehun ja viljan kuljetuksista. Rehutehtaan toimituksia tilalle on noin kerran viikossa. Säilörehua tehdään kolme kertaa kesässä, pari päivää kerralla. Säilörehu tehdään esikuivattuna tarkkuussilppurilla. Peltolohkojen sijainnista ja koneistuksesta johtuen rehunteko on tehokasta. Oman viljan kuljetukset tapahtuvat pääosin syksyllä omalla kalustolla. Lietettä kuljetetaan pelloille 2-3 kertaa vuodessa. Pääosa lietteestä toimitetaan pelloille keväällä, toinen erä ensimmäisen tuorerehusadon korjaamisen jälkeen. Tarvittaessa vielä jäljelle jäänyt liete kuljetetaan pellolle satokauden viimeisen tuorerehun korjaamisen jälkeen. Liete kuljetetaan tiiviillä kärryllä, jossa on lukkoventtiilit estämässä lannan valumista kuljetuksen aikana. Lietteen levitys tapahtuu matalamultauslaitteella. 3.3.5 Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallistekniikan piirissä. Kunnan vesi- ja viemärijohdot on vedetty Homesojankujan ja Eskoontien kulmaukseen ja kaukolämpöjohto Homesojankujan eteläpuolelle. Suunnittelualueen poikki kulkee 20 kv jännitelinja. Jätehuollosta vastaa Lakeuden Etappi Oy. 10
3.3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaismuistot Suunnittelualue sijaitsee alueella, jossa on suoritettu ennen vuotta 1920 valmistuneen rakennuskannan rakennusinventointi 1995-1996 sekä täydennysinventointi ja arvottaminen 1998-1999. Arvottamistyön tulosten pohjalta ei suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole osoitettavissa suojelullista tarvetta. Suunnittelualueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. 3.3.7 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue ja lähiympäristö on maataloustuotantolaitosten työntekijöiden ja omistajien elinympäristöä. Ulkopuolisille ohikulkijoille alue saattaa vaikuttaa sulkeutuneelta sekä tuotantolaitosten ikkunattomuuden että puuttoman lähiympäristön vaikutuksesta. Homesojan ja Laidunalueen asuntoalueilta on esteetön näkymä suunnittelualueelle, joten sen suunnittelu ja toiminnot vaikuttavat asuinalueen sosiaaliseen viihtyvyyteen. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.5 Kaavaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Kulttuurin tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. 11
3.5.2 Yleiskaava Ilmajoen keskustan osayleiskaavassa vuodelta 1992 suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Ilmajoen keskustan MRL:n mukainen yleiskaava on vireillä. Luonnosvaihtoehdot A ja B on ollut nähtävillä 10.11. 11.12.2017. Luonnosvaihtoehdoissa suunnittelualue on osoitettu kotieläintalouden suuryksikön alueeksi kaavamerkinnällä ME. 12
3.5.3 Asemakaava Suunnittelualue sijaitsee keskustan asemakaavoitetulla alueella. Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston 15.9.2003 hyväksymä Herralan kunnanosan asemakaava, jossa suunnittelualueelle on osoitettu kaavamerkinnät ME-I (kotieläintalouden suuryksikön alue), MT-I (maatalousalue) ja AM-4 (maatilojen talouskeskusten alue). ME-I -merkinnän mukaan alueelle saa rakentaa enintään 100 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Lietesäiliö tulee rakentaa katettuna. Istutettaville alueen osille tulee istuttaa puita ja pensaita niin, että ne muodostavat näkösuojan asutuksen suuntaan. AM-4 -merkinnän mukaan alueelle saa sijoittaa enintään kahden hevosen tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen. Herralan kunnanosan asemakaava Yli-Ojanperän alueella. Suunnittelualue rajattu mustalla viivalla. 3.5.4 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 21.11.2017. 3.5.5 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kaavamuutosalueella ei ole suojelupäätöksiä. 13
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Kaavamuutoksen tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maanomistaja on esittänyt kirjeellään 14.11.2017 kaavan muuttamista omistamalleen alueelle siten, että kotieläintalouden suuryksikön aluetta ME-1 suurennetaan ja sallittua eläinmäärää nostetaan. Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle kaavamuutoksen hyväksymistä 5.12.2017 ja kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.12.2017. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset, yhteisöt ja yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos MTK Etelä-Pohjanmaa Museovirasto MTK Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy/Caruna muut osallisiksi ilmoittautuvat Ilmajoen kunta tekninen johtaja rakennustarkastaja kunnallistekniikan insinööri ympäristöinsinööri terveysvalvonnan johtaja maaseutupäällikkö 4.2.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä julkaistulla kuulutuksella, jossa on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 23.1. - 6.1.2018. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja lähtötiedot ovat olleet nähtävillä 23.1. - 6.1.2018. Osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen sen ollessa nähtävillä. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. 4.2.4 Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset ja niiden huomioonottaminen Kommentit on pyydetty kunnan hallintokunnan viranhaltijoilta. Luonnosta on kommentoinut maaseutupäällikkö kannattaen kaavamuutosta. Nähtävillä olon aikana kaavamuutoksesta ei ole jätetty huomautuksia eikä muistutuksia. 4.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa nykyistä kotieläintalouden suuryksikön aluetta pohjoispuolella olevalle asemakaavan mukaiselle maatalousalueelle siten, että alueelle saa rakentaa 175 lypsylehmän ja vähintään 80 vasikan ja muun nuoren karjan navetan. 14
4.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut Luonnosvaiheessa kaavamuutoksesta on tehty vain yksi suunnitelma, joka on ollut osallisten arvioitavana epävirallisessa kuulemisessa 23.1. - 6.2.2018. 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on maanomistajan esityksen pohjalta tehnyt tekninen lautakunta 5.12.2017. Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.12.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä 23.1. - 6.2.2018. Tekninen lautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle kaavamuutosehdotuksen hyväksymistä x.x.2018. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa ehdotuksen virallisesti nähtäville. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan pinta-ala on 3,3 ha, josta 2,94 ha on kotieläintalouden suuryksikön aluetta ja 0,36 ha maatilojen talouskeskuksen korttelialuetta. Kerrosala koko alueella on 8366 k-m 2, josta kotieläinrakennusten kerrosalan lisäys 1389 k-m 2. Aluetehokkuus e=0,25. 15
Palvelut Ilmajoen julkisten palveluiden nauhamainen kokonaisuus alkaa alueen eteläpuolelta jatkuen kirkkoon saakka. Kaupalliset palvelut sijaitsevat pääosin joen itäpuolella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan laatimiselle on kunnanhallitus asettanut tavoitteet, joiden mukaan alueelle osoitetaan kotieläintalouden suuryksikölle laajennusalue. Tavoitteiden mukaisesti kaavassa on osoitettu laajennusalue sekä alueen osia, jotka muodostavat suojavyöhykkeitä. 5.3 Aluevaraukset Maatilojen talouskeskusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa enintään kahden hevosen tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen. Kotieläintalouden suuryksikön alue Alueelle saa sijoittaa enintään 175 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Lietesäiliö tulee rakentaa katettuna. Istutettaville alueen osille tulee istuttaa puita ja pensaita niin, että ne muodostavat näkösuojan asutuksen suuntaan. Rakennusala, jolle saa sijoittaa kotieläinrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 30 lypsylehmän ja 70 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjarakennusta. Rakennusala, jolle saa sijoittaa katetun lietesäiliön. Istutettava alueen osa Johtoa varten varattu alueen osa 5.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen läpi kulkee 20kV sähkölinja. 16
5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.6 Nimistö Kaavamuutoksella ei muuteta olemassa olevaa nimistöä. 17
5.7 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot ja luonnon moninaisuus Suunnittelualue on ollut sukupolvien ajan maatalouskäytössä, joten luonnonoloihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Maatalousalueilla on keskeinen asema ekosysteemien verkossa ja kotieläintilojen monivuotiset nurmet suojaavat maaperää eroosiolta. Kotieläinyksikön laajentuminen kaavassa esitetyllä tavalla ei heikennä suunnittelualueen tai lähiympäristön luonnonoloja. Kaavamääräys velvoittaa istuttamaan puita ja pensaita lisäten alueen suojaavaa puustoa naapuruston suuntaan. Vesistöt ja vesitalous Maisema Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen kotieläintilalla on ympäristölupa, jossa on tarkoin määritelty karjanlannan käsittelyn, varastoinnin ja peltolevityksen ehdot sekä muiden toiminnasta syntyvien huuhtoumien ja ravinnekuormitusten talteenottojärjestelmät. Suunnittelualueen Ilmajoelle tyypillinen, nykyaikaisen maatalouden muovaama maalaismaisema säilyy ennallaan. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Terveellisyys, turvallisuus, virkistys ja viihtyvyys Kotieläintuotannon vaikutukset ihmisten terveellisyyteen ja turvallisuuteen eivät ole sidotut kotieläinten määriin. Toisaalta riittävä kotieläinmäärä turvaa kotimaisen laadukkaan elintarviketuotannon. Kotieläinyksiköistä ajoittain lähtevien hajuyhdisteiden pitoisuudet ovat ulkoilmassa erittäin alhaisia, joten ne alittavat merkittävästi terveydelle vaaralliset pitoisuudet. Suunnittelualueella ei ole virkistystoimintaa eikä kaavamuutoksella ole vaikutuksia lähiasukkaiden tai taajaman asukkaiden virkistykseen. Lähimaastoa käytetään jonkin verran hiihtämiseen ja lähitiestöä lenkkeilyyn, varsinaisia hiihtoreittejä tai lenkkipolkuja ei alueen välittömässä läheisyydessä kuitenkaan ole. Kotieläintilat laitumineen ja peltoineen tuovat maaseututaajamiin asukkaiden kaipaamaa asumisväljyyttä. Asukkaat kokevat niityt ja pellot miellyttäviksi ja viihtyvyyttä lisääviksi, vaikka ne olisivat tehokkaassakin maataloustuotannossa. Myös rakennettujen puistojen tarve pienenee silloin, kun maatalousalueet sijoittuvat taajaman lomaan suotuisasti. Raskas liikenne koetaan viihtyisyyttä vähentäväksi tekijäksi, mutta kaavamuutoksen raskasta liikennettä lisäävä vaikutus nykymittaiseen raskaan liikenteen määrään verrattuna on vähäinen. Suunnittelualueen melulähteitä ovat tavanomaiset kotieläintilan toiminnot; lypsyasemat, lannanpoistolaitteet, traktorit ja viljankuivurit. Tuotannon laajentuminen ei muuta merkittävästi jo olemassa olevaa melutasoa. Merkittävin lähiympäristön viihtyisyyttä vähentävä tekijä on hajuhaitta, joka laajennuksen jälkeenkin tulee pysymään pääosin jo vakiintuneella tasolla. Kotieläintalous on alueella tavanomaista toimintaa ja yksikköjen koot ovat olleet jo ennen laajennusta huomattavat, joten kokemus kotieläinten ja asukkaiden yhteiselosta on jo olemassa. Suunniteltu laajennus suuntautuu poispäin mahdollisista häiriintyvistä kohteista, vallitseva tuulensuunta on poispäin asutuksesta eli lounaasta koilliseen ja lietelantalat ovat katettuja. Sosiaalinen ympäristö Maanviljelys ja karjanhoito hevosineen ja poneineen on oleellinen osa maaseudun jokapäiväistä elämää tuoden maanläheisen elementin maaseututaajamaan. 18
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntatalouteen Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaavamuutos säilyttää alueella jo pitkään vallinneen tilanteen, jossa asuminen ja maataloustuotanto sijoittuvat samalle alueelle osittain hyvinkin lähelle toisiaan. Herralan kunnanosan asemakaavassa Yli-Ojanperän alueella on rakentu-ville omakotitonteille osoitettu enintään kahden hevosen tallin rakentaminen tavoitteena ohjata alueelle sijoittuvien uusien asukkaiden olevan kotieläinten harrastajia ja täten tukea uutta asutusta sopeutumaan kotieläintilojen kans-sa samalle alueelle. Laajentuva kotieläintuotanto lisää mahdollisesti joitakin työpaikkoja alueella ja samalla turvaa osaltaan maatalouselinkeinotoiminnan pysyvyyttä myös tulevaisuudessa. Taajamakuva ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne, liikenne ja tekninen huolto Maalaismainen kyläkuva keskustaajaman pohjoislaidalla säilyy ennallaan kuin myös alueelle tyypillinen pitkään jatkuneen maanviljelyksen ja asutuksen muokkaama kulttuuriympäristö. Kaavamuutos ei muuta yhdyskuntarakennetta siitä, millaiseksi se on jo aikaisemmassa kaavoituksessa päätetty. Ilmajoen keskustan yleiskaavassa on linjattu taajamarakennetta Luhtasela-Fossilan alueella kuten yleisemminkin peltoalueilla siten, että avoimet laajat peltotasangot säilyvät maataloustuotannossa ja taajama rajautuu pääosin jo olemassa olevaan rakentamiseen. Voimaperäisten kotieläinyksiköiden sijoittuminen taajaman reuna-alueelle tarkoittaa sitä, ettei etenkään asutuksen, muttei myöskään muiden toimintojen laajeneminen kotieläintuotantoyksikköjen vaikutuspiiriin ole mahdollista. Kotieläintalous siihen liittyvine kuljetuksineen on jo nyt alueella tavanomaista toimintaa eivätkä kuljetukset tule laajennuksen myötä oleellisesti lisääntymään. Homesojankujan varrella myös julkiset toiminnat ja maatilatalous esiintyvät rinnakkain. Suunnittelualueen kiinteistöt ovat kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Alueelle johtavat vesi- ja viemäriputkien runkolinjat on mitoitettu nykyistä käyttöä huomattavasti suuremmalle käytölle, joten kaavamuutoksessa osoitetut toiminnat eivät edellytä linjojen kapasiteetin lisäystä. Tilan lietelantalatilat ovat määräysten mukaiset ja yrittäjä käsittelee lietteen ympäristöluvassa määritetyllä tavalla. Yhdyskuntatalous Maatalousalueiden yhdyskuntarakennetta hajauttavalla vaikutuksella ja maatalouden mittakaavan suurentumisella on yleensä yhdyskuntataloudellisia kustannuksia lisäävä vaikutus. Laajentuvan kotieläintilan sijoittuminen osaksi taajamaa pysyvät pääoma- ja käyttökustannukset kuten kustannukset vesi- ja viemäriverkoista, sähkö-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtolinjoista, työ-, asiointi- ja koulumatkoista jo aiemmin vakiintuneella tasolla. Maatalouden mittakaavan suurentumisella on lisäksi vaikutusta yhdyskunnan julkisiin kustannuksiin kuten teiden ja siltojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Laajentuva kotieläintila ei aiheuta lisäkustannuksia tiestölle, koska maatila tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon. Homesojankuja on olemassa oleva tie ja se on rakennettu kestämään maatalousliikennettä. 19
6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan merkityt näkösuojaksi tarkoitetut istutusalueet on tarkoitettu istutettavaksi sekä puilla että pensailla. Eteläpohjalaiseen peltomaisemaan sopivat lehtipuut ja -pensaat havupuita paremmin, mutta havupuilla saadaan pitävämpi näkösuoja. Suositeltavaa on, että alueelle istutetaan molempia sopivassa suhteessa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutuu yrittäjän oman hankeaikataulun mukaisesti. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavamuutoksen toimivuutta seurataan lähinnä maatalouden ja asutuksen yhteensopivuuden näkökulmasta. Myös asemakaavassa tehtyjen ratkaisujen pitävyyttä mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäviin tutkimuksiin, ohjeisiin ja normeihin nähden on seurattava. Rakentamisen ja toiminnan seurantaa suorittavat myös lupaviranomaiset. Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös 20