LOPPURAPORTTI. Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

LOPPURAPORTTI Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 20.9.2017

SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTAA 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 3. HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ 4. HANKKEEN VAIHEET 1.Tiedon keruu luomutuotannosta ja sen analysointi 2.Tiedon keruu kuntapäättäjiltä ja sen analysointi 3.Työskentely kohderyhmän kanssa 4.Tulosten jakaminen 5. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 6. JATKOTOIMET 7. LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ 8. TALOUS Liitteet 1. Lehdistötiedote hankkeesta 20.3.2015. 2. Kyselylomake luomutuottajille. 3. Kyselylomake kuntapäättäjille. 4. Kutsu ja ohjelma: Hankkeen tulosseminaari 30.11.2016 Läheltä ja luomua 5. Hankkeen tuloksista 14.12.2016 luomutyöpajassa Seinäjoella pidetty esitelmä. 6. Juttu Ruralia-lehdessä 2/2016. 7. Juttu Kuntalehdessä 2/2017. 8. Hankkeen tuloksista julkaistun raportin kansi. 9. Lehdistötiedote tuloksista 30.8.2017

1. HANKKEEN TAUSTAA Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella luomutuotannon alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä sen eroja tavanomaisen tuotannon vastaaviin vaikutuksiin nykytilanteessa ja vuonna 2020. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä, mikä auttaa sekä tuottajia että yhteiskunnallisia päättäjiä päätöksenteossa ja toimenpiteissä, kun arvioidaan siirtymistä tavanomaisesta tuotannosta kohti luomutuotantoa tai luomun käyttöä. Suomessa luomutuotteiden kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Kysyntää on useimpien luomutuotteiden osalta tarjontaa enemmän, vaikka luomutuotanto onkin lisääntynyt. Luomun kysyntä on kasvanut useilla alatoimialoilla tuotantoa nopeammin. Esimerkiksi kotimaista luomulihaa on vaikea saada, vaikka kysyntää sille olisi. Kasvanut luomutuotteiden kysyntä on johtanut luomun tuontiin ulkomailta. Suomessa luomutuotannon määrää pyritään kuitenkin kasvattamaan. Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on, että luomutuotannon osuus olisi 20 prosenttia viljellystä peltoalasta vuonna 2020. Luomutuotanto on säänneltyä ja sillä tiedetään olevan monia eroja tavanomaiseen tuotantoon nähden. Suurin ero liittyy tuotantopanoksiin, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ei saa käyttää synteettisiä kemiallisia torjunta-aineita tai helppoliukoisia väkilannoitteita. Tästä syystä luomutuotteissa on vähemmän jäämiä torjunta-aineista ja lannoituksesta peräisin olevaa nitraattia kuin tavanomaisissa tuotteissa. Jatkojalosteissa käytettävien elintarvikelisäaineiden käyttäminen on myös hyvin rajoitettua. Useissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että luomutuotanto on kokonaisvaltaisesti ekologisempi tuotantotapa kuin tavanomainen tuotanto ja että tuotteita syövillä kuluttajilla on pienempi riski saada elimistöönsä ruoan mukana tulevia vierasaineita. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa eläinten hyvinvointiin panostaminen korostuu. Eläimillä on esimerkiksi oltava karsinoissa enemmän tilaa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannon periaatteet (terveysperiaate, ekologiaperiaate, oikeudenmukaisuusperiaate ja huolenpidon periaate) tukevat kestävää kehitystä. Suomessa luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja on selvitetty muun muassa sadon tuottokyvyn ja ravinnehuuhtoutumien tarkastelulla. Luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan juuri selvitetty aikaisemmin eikä vertailtu eroja tavanomaisen tuotannon vastaaviin vaikutuksiin. Tällaiselle tutkimukselle on tarvetta ja tilausta juuri nyt. Suomen kansallisessa luomututkimusohjelmassa 2014 2018 yksi painopistealue elinkeinolähtöiselle tieteelliselle tutkimukselle oli luomun kansantaloudelliset merkitykset. Ohjelmassa mainittiin, että on seurattava ja tuotettava tietoa arvoketjussa tapahtuvista muutoksista kuten luomumarkkinoiden kasvusta ja siitä johtuvista muun muassa tuonnin ja viennin suhteellisista muutoksista sekä työllisyyden kehittymisestä. Lisäksi Euroopan komission toteuttaman kuluttajille ja alan toimijoille kohdistetun kyselyn perusteella luomusta toivottiin lisää tietoa etenkin luomumaatalouden taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Yli puolet kyseisen kyselyn vastaajista oli valinnut luomumaatalouden taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien selvittämisen yhdeksi tärkeimmistä osa-alueista, joista tietoa tarvittiin lisää. Useissa tilakohtaisissa tarkasteluissa on aikaisemmin todettu, että luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa hieman kannattavampaa johtuen muun muassa suuremmista tuista ja luomutuotteista saatavasta korkeammasta hinnasta. Luomutuotannon vaikutuksia koko alue- tai kansantalouden tasolla on selvitetty huomattavasti vähemmän, yleensä panos-tuotos -laskelmin. Muun muassa O Hara ja Parsons ovat laskeneet luomumaidon tuotannon taloudellisen arvon. Mon ja Holland ovat tehneet analyysin luomuomenan tuotannosta Washingtonissa Yhdysvalloissa, missä he vertailivat luomuomenan tuotannon

ja tavanomaisen omenan tuotannon taloudellisia vaikutuksia. Swenson ja Aethington ovat tutkineet luomuviljelyyn siirtymisen taloudellisia ja verotuksellisia vaikutuksia Iowassa. Kansallisessa selvityksessä on arvioitu, miten täysin luonnonmukaiseen maatalouteen siirtyminen vaikuttaisi Etelä- Savon aluetalouteen. Yleinen näkemys kuitenkin on, että edellä mainituissa selvityksissä käytetty panostuotos -laskenta soveltuu vain lyhyen aikavälin analyysiin. Vaikutusten arviot muodostuvat liian suuriksi, koska vain tuotannon muutosten vaikutukset huomioidaan; esimerkiksi hintojen muutoksia ei oteta huomioon. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa luomun kokonaisvaltaisesta merkityksestä kansantaloudelle. Hanke on tuottanut ehdotuksia ja toimenpiteitä luomutuotannon edistämiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä luomun nykytilasta julkisissa ammattikeittiöissä sekä sen tulevaisuuden näkymiä. Hanke pyrki auttaman toisaalta tuottajia heidän harkitessaan siirtyäkö tavanomaisesta luomutuotantoon, toisaalta kunnallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia päättäjiä heidän kohdentaessaan tukitoimia luomuelintarviketuotannon koko ketjuun tai miettiessään luomun hankkimista julkisiin keittiöihin. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeen päätavoitteena oli luomutuotannon lisääminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat: selvittää luomutuotannon (peltokasvituotanto, lihantuotanto, maidontuotanto ja puutarhatuotanto) nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset kaikissa Suomen maakunnissa sekä koko Suomen tasolla ja vertailla niitä tavanomaisen tuotannon vaikutuksiin; selvittää, mitä vaikutuksia sillä olisi talouteen ja työllisyyteen, jos a) luomutuotannon osuus nousisi kaikissa maakunnissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä b) luomutuotannon osuus muuttuisi luomutuottajien arvioiden mukaisesti c) maakuntiin syntyisi lisää jalostavia elintarvikeyrityksiä (asiaa havainnollistetaan muutamien esimerkkien avulla). Hankkeen muita osatavoitteita olivat: lisätä luomutuottajien, kaupan toimijoiden, kuluttajien, asiantuntijaorganisaatioiden ja poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuutta luomun asemasta ja merkityksestä kerätyn uuden tiedon avulla sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla; selvittää kuntapäättäjien näkemyksiä luomun käytöstä julkisella sektorilla tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa; auttaa toimijoita hahmottamaan luomutuotannon merkityksen osana elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä; tuoda esiin keinoja, joilla luomutuottajien, jalostajien ja eri asiakasryhmien välistä yhteistyötä voitaisiin edelleen edistää; herättää keskustelua luomutuotannon kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta; tuottaa tiivis ja käytännönläheinen argumentaatiopankki sekä laajempi loppuraportti kohderyhmien tarpeisiin.

Hankkeessa syntyneen uuden tiedon toivotaan lisäävän poliittisten päätöksentekijöiden tahtoa edistää luomutuotantoa maakunnissa ottamalla esimerkiksi luomutuotannon edistäminen osaksi maakuntastrategioita. Uuden tiedon toivotaan myös kannustavan entisestään tuottajia siirtymään tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon. Lisäksi halutaan tuoda esiin luomutuotteiden jalostuksen tuomat hyödyt maakunnille, minkä toivotaan lisäävän jalostusastetta maakunnissa. Tämä vähentäisi alhaisen jalostusasteen luomutuotannon myyntiä maakunnan ja maan ulkopuolelle jalostettavaksi. Tällöin korkeamman jalostusasteen tuotteiden myynti mahdollisesti lisääntyisi omassa maakunnassa. Samalla halutaan lisätä kuluttajien ja esimerkiksi ammattikeittiöiden toimijoiden tietoisuutta luomutuotannon vaikutuksista ja siten edistää myös luomun kysyntää. 3. HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen päätoteuttajana oli Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, joka vastasi hankkeen toimenpiteistä, koordinoinnista ja taloudesta. Hankkeen varsinaisten toimenpiteiden suorittamiseen osallistui Ruraliainstituutista seuraavat henkilöt: professori Hannu Törmä, projektipäällikkö Leena Viitaharju, projektisuunnittelija Susanna Kujala, erikoissuunnittelija Jukka Rajala ja projektisuunnittelija Brita Suokas, sekä kolme yliopistoharjoittelijaa (Tanja Salonen, Anna-Elina Perttula ja Marttaleena Ruohomaa). Laskentamallin rakentamisessa ja räätälöinnissä luomualalle käytettiin apuna myös ulkopuolista asiantuntija-apua. Asiantuntijoina toimivat Ålands statistik- och utredningsbyråsta tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen ja Polish Academy of Sciences-instituutista yksikön johtaja Katarzyna Zawalinska. Projektipäällikkö Leena Viitaharjulla oli päävastuu hankkeen etenemisestä ja toimenpiteiden suorittamisesta. Hankkeen tulosseminaari järjestettiin yhteistyössä Lähi-Inno Räätälöimällä ammattikeittiöihin hankkeen ja lähiruokakoordinaatio Aitoja Makuja -hankkeen kanssa Seinäjoella 30.11.2016. Seminaariin osallistui yhteensä noin 45 henkilöä. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä useiden maakunnallisten luomuhankkeiden yhteyshenkilöiden kanssa sekä muiden luomutoimijoiden kanssa ympäri Suomen. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen laadinnassa käytettiin apuna näiden alan asiantuntijoiden tietämystä ja neuvoja. 4. HANKKEEN VAIHEET Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 1.1.2015-31.1.2017. Hankkeen aikana kuitenkin tuli esille joitakin etenemistä hidastavia tekijöitä (mm. aineiston keruuseen sekä henkilöstökysymyksiin liittyviä) ja täten hankkeelle haettiin jatkoaikaa syksyllä 2016. Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 31.5.2017 saakka. Seuraavassa esitellään hankkeen neljä eri vaihetta alkuperäisen suunnitelman sisältämien osioiden kautta. 1. Tiedon keruu luomutuotannosta ja sen analysointi Alkuvuodesta 2015 hankkeesta julkaistiin tiedote (liite 1), jota levitettiin valtakunnallisesti monen eri median kautta. Alkuvuoden ja kevään/kesän/syksyn 2015 aikana kerättiin tietoa ja analysoitiin luomutuotannon eroja tavanomaiseen tuotantoon. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisesti e-lomakekyselyllä (liite 2) sekä niitä seuranneilla puhelinhaastatteluilla, koska e-lomakekyselyllä ei saatu tarvittavaa määrää

vastauksia. Näitä täydennettiin vielä syksyllä 2015 postitse lähetetyillä lomakkeilla sellaisille tuottajille, joilta ei ollut saatavilla muita yhteystietoja. Kysely suunnattiin luomutuottajille, joiden yhteystiedot ostettiin Eviralta. Ahvenanmaan osalta yhteystiedot saatiin Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. Kysely oli tarkoitus suunnata kaikille nykyisille luomutuottajille (yli 4000), että vastaajista saataisiin mahdollisimman edustava otos. Kyselystä pyrittiin saamaan vastaus 20 prosentilta eli noin 850 luomutuottajalta. Tähän vastausprosenttiin myös päästiin, tosin tämä vei aikaa suunniteltua enemmän. Syitä tähän oli monia: mm. vaikea viljelyvuosi, yhteystietoja ei ollut saatavilla läheskään kaikista luomutuottajista ja negatiivinen suhtautuminen luomutuotannon byrokratiaan. Kyselyn aineistoa käytettiin RegFin-mallilaskelmien aineistona. Mallin perusaineisto kerättiin Tilastokeskuksen kansan- ja aluetilinpidosta. Kyselyn avulla kerättiin tietoa muun muassa luomutuotannon kustannusrakenteesta, jota verrattiin tilastoista (mm. MTT Taloustohtori. Maa- ja puutarhatalous palvelu) löytyvään tavanomaisen tuotannon kustannusrakenteeseen. Kyselyillä tiedusteltiin myös sitä, mistä tuotannossa käytettävät raakaaineet ostetaan ja minne tuotanto myydään, mitkä ovat tuottajien tulevaisuuden näkymät sekä millaisia ideoita tuottajilla on ruokaketjun toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi. 1. Tiedon keruu luomutuotannosta ja sen analysointi Ennakkotiedote Tietojen ja tilastojen keruu Kysely luomutuottajille RegFin-mallin räätälöinti Aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen RegFin-mallilaskelmilla Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen 2. Tiedon keruu kuntapäättäjiltä ja sen analysointi Ennakkotiedote kehittämistyötä palvelevan tiedon hankinnan taustaksi kysely kuntapäättäjille aineiston analysointi työpajatyötä varten aineiston muokkaus loppuraporttia ja argumentaatiopankkia varten Päätavoite: luomutuotannon lisääminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen 4. Tulosten jakaminen loppuraportti argumentaatiopankki tapahtumat esitelmät yhteistyökumppaneiden tapahtumissa seminaarit tiedotteet artikkelit ammattilehdissä keskustelut sosiaalinen media 3. Työskentely kohderyhmän kanssa työpajat (3 kpl) tiedon levittäminen poliittisille päätöksentekijöille verkostoituminen loppuseminaari

Syksyn 2015 ja talven 2015 2016 aikana RegFin-malli räätälöitiin hankkeeseen soveltuvaksi, jonka jälkeen alustavat laskelmat aluetaloudellisista vaikutuksista suoritettiin RegFin-laskentamallilla kevääseen 2016 mennessä. Tulevaisuusskenaariot perustettiin hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteisiin sekä nykyisten luomutuottajien näkemykseen luomutuotannon kehittymisestä vuoteen 2020 mennessä. 2. Tiedon keruu kuntapäättäjiltä ja sen analysointi Luomun osuuden kasvattaminen julkisissa ruokapalveluissa on Suomen hallituksen asettama tavoite. Tällä hetkellä noin 5% ammattikeittiöiden käyttämistä ruoka-ainekiloista on luomua, mutta noin 40% ammattikeittiöistä kuitenkin haluaisi lisätä luomun osuutta tarjonnasta. Luomun käyttö julkisella sektorilla ei kuitenkaan lisäänny ilman poliittisia päätöksiä. Kesän ja syksyn 2015 aikana kerättiin kuntapäättäjien (kunnanjohtajat, kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, hankintapäälliköt ja vastaavat henkilöt) yhteystiedot kattavasti kaikista Suomen kunnista. Kun alustavat aluetaloudelliset vaikutuslaskelmat olivat valmiit, niin sen jälkeen (tammikuussa 2016) kuntapäättäjille oli tarkoitus lähettää sähköinen kysely (liite 3), jolla selvitettäisiin heidän näkemyksiään ja suhtautumista luomuun ja sen hankkimiseen julkiselle sektorille. Tuolloin kuitenkin selvisi yhteistyötahojen kautta, että vuoden 2016 alussa oli parhaillaan menossa ainakin kolme valtakunnallista lähi- tai luomuruokaan liittyvää kartoitusta, jotka oli suunnattu suurin piirtein samalle kohdejoukolle. Tämän takia tämän hankkeen kyselyä siirrettiin hieman myöhemmälle ajalle ja kyselyt lähettiin vastaajille vasta huhtikuussa 2016 ja valmiina aineistonkeruu oli kesäkuuhun 2016 mennessä. Tarkoitus oli siis saada esille päättäjien näkemykset luomun käytön mahdollisuuksista ja mahdollisista esteistä kuntasektorilla. Lisäksi kyselyllä haluttiin kartoittaan esim. näkemystä luomun ympäristöhyötyjen merkityksestä päätöksentekoon, luomun liittymisestä kuntien strategiaan sekä päättäjien näkemystä luomun tulevaisuudesta julkisessa joukkoruokailussa. Tavoitteena oli saada vastauksia noin kolmanneksesta Suomen kuntia niin, että jokaisesta maakunnasta olisi edustava otos. Vastauksia saatiin kahden muistutuskierroksen jälkeen lopulta yhteensä 276 kappaletta kaikkiaan 171 eri kunnasta eli tavoite ylitettiin reilusti. Tällä kyselyllä oli tarkoitus saada yleistä kehittämistyötä että kuntien strategista suunnittelua palvelevaa tietoa. Tuloksia käytettiin hyväksi sekä työpajoja suunniteltaessa että loppuraportin ja argumentaatiopankin kirjoittamisessa. 3. Työskentely kohderyhmän kanssa Hankkeen aikana selvityksen alustavia tuloksia haluttiin julkistaa ja tietoa pyrittiin levittämään mahdollisimman laajasti. Hankkeen tuloksia esiteltiin työpajoissa eri puolella Suomea. Työpajoja järjestettiin yhteistyössä muiden luomutoimijoiden kanssa yhteensä 3 kpl ja lisäksi järjestettiin yksi valtakunnallinen seminaari. Työpajoissa luomutuottajille, tavanomaisille tuottajille, elintarvikejalostajille, kaupan toimijoille sekä kuntapäättäjille esiteltiin luomutuotannon taloudellisia vaikutuksia heidän maakunnissaan sekä valtakunnantasolla. Samalla eri toimijoiden toiveita ja ideoita yhteistyön parantamiseksi luomuketjussa kuunneltiin ja ne vaikuttivat julkaisun kirjoittamiseen. Hankkeen tuloksia levitettiin myös poliittisten päättäjien tietoisuuteen esittelemällä selvityksen tuloksia erilaisissa tapahtumissa, kirjoittamalla mm. Kuntalehteen sekä lähettämällä loppuraportin linkkiä kaikkiin Suomen kuntiin tiedoksi ja välitettäväksi eteenpäin. Loppuraportti lähetettiin myös kaikille halukkaille kyselyyn

vastanneille luomutuottajille (yli 400 kpl). Lisäksi julkaisusta on viestitty sosiaalisessa mediassa ja myös eri tahojen edustajat ovat asiasta viestineet nettisivuillaan tai sosiaalisessa mediassa. 4. Tulosten jakaminen Kyselyiden avoimien osioiden ja työpajojen anti eli kommentit, ehdotukset, ideat ja kokemukset analysoitiin. Niistä tehtiin käytäntöä painottava osio hankkeen tuloksista julkaistuun loppuraporttiin. Tuloksia tuotiin esille myös popularisoitujen artikkelien, sosiaalisen median sekä perinteisten artikkelien kautta. Loppuraportti on saatavissa ja ladattavissa Ruralia-instituutin internet-sivuilla. Lisäksi hankkeen tuloksista on kerrottu eri yhteistyötahojen (esim. useat luomualan toimijat sekä tuottajajärjestöt) järjestämissä seminaareissa ja muissa tapahtumissa Valtakunnallinen loppuseminaari, joka järjestettiin marraskuussa 2016, keskittyi loppuraportin tulosten julkistamiseen sekä muihin luomualan kysymyksiin. Seminaarin kutsu ja ohjelma löytyvät loppuraportin liitteenä 4. Seuraavaan on koottu hankkeen tuloksista pidetyt julkiset esitykset, sekä hankkeen julkaisut ja muut mediaosumat, jotka ovat tulleet hanketoimijoiden tietouteen. Hankkeen tuloksista pidetyt julkiset esitykset: 11/2015, LEADER-ryhmien ja Ruralia-instituutin yhteiset aamukahvit: Luomun aluetaloudelliset vaikutukset 15.12.2015 Agrobiotalous-Seinäjoki aamukahvit: Luomun aluetaloudelliset vaikutukset 3.2.2016 Luomufoorumi, Kirkkonummi: Luomun aluetaloudelliset vaikutukset -työpaja 26.8.2016 Maaseutututkijatapaaminen, Rovaniemi: Kestävä talous-työpaja 15.11.2016 Luomuseminaari, Mikkeli 30.11.2016 Läheltä ja luomua seminaari, Seinäjoki. Tuottajakyselyn tulokset. 30.11.2016 Läheltä ja luomua seminaari, Seinäjoki. Kuntapäättäjäkyselyn tulokset. (Liite 5) 15.12.2016 Alueellinen työpaja Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoki. 30.5.2017 Alueellinen työpaja Ahvenanmaalla, Maarianhamina 20.6.2017 4th NJF Organic Conference, Mikkeli Hanketoimijoiden itse kirjoittama viestintä ja julkaiseminen: 20.3.2015 Tiedote: Luomutuotannon talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Ruralia-instituutin blogi: Lähiruokaa, luomua vai jotain ihan muuta? Ruralia-lehti 1/2015: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain. 17.8.2015 Ruralia-instituutin blogi: Luomusta eteläpohjalaiseen elämänmenoon harjoittelun monet mausteet 17.9.2015 Ruralia-instituutin blogi: Aakeella laakeella toisella kotimaisella

Luomu-lehti 6/2016: Luomu nyt ja vuonna 2020 aluetalouden näkökulmasta Ruralia-lehti 2/2016: Luomutuotannon tarkastelua aluetalouden näkökulmasta. (Liite 6) 2/2017 Kuntalehti: Luomuateriat ovat kunnissa vielä harvinaisia (Liite 7) Ruralia-lehti 1/2017: Määrärahojen niukkuus hidastaa luomun lisääntymistä kuntakeittiöissä 6/2017 Raportti: Luomutuotanto 2020 Aluetaloudelliset vaikutukset ja asema julkisella sektorilla (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja 170) 30.8.2017 Tiedote: Luomutuotannon vaikutus Suomen talouteen yli 680 miljoonaa euroa Mediaosumia: 19.3.2015 Luomulehti: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Maaseudun Tulevaisuus (nettilehti & Facebook): Vastaa kyselyyn: Ruralia selvittää luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja 20.3.2015 Luomuinstituutti (verkkosivut): Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Bulevardi: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Luomu.fi: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Maaseudun uutiset: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 20.3.2015 Kauppalehti: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 23.3.2015 Ilkka: Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain 23.3.2015 Aitojamakuja.fi (verkkosivut & Facebook): Luomun aluetaloudellisia vaikutuksia selvitetään 27.3.2015 Landsbygdens Folk Huhtikuu 2015 Suomen Ruokaprovinssissa onnistuu: Iso luomun talousvaikutusten tutkimus meneillään 6.5.2015 Aitojamakuja.fi blogi: Luomun aluetaloudellisia vaikutuksia selvitetään 18.5.2015 Aitojamakuja-uutiskirje: Luomun aluetaloudellisia vaikutuksia selvitetään 18.5.2015 Svensk Byaservice Nyhetsblogg: Ekonomiska effekterna av ekologisk produktion utreds Kesäkuu 2015: Ålands statistik- och utredningsbyro: Information om ekologisk produktion efterlyses av ÅSUBs samarbetspartner Ruralia-institut 15.11.2016 Länsi-Savo: Luomun suosiminen piristäisi Itä-Suomen taloutta Vaikutukset olisivat pieniä, mutta positiivisia 1.6.2017 Nya Åland: På Åland är djurden och miljön viktigast 2.6.2017 Landsbygdens Folk 15.8.2017 Luomuinstituutti: Luomutuotannon aluetalousvaikutuksista uutta tutkimustietoa.

30.8.2017 Taloussanomat: Luomuala kasvussa vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa. 30.8.2017 Parempi bisnes: Luomuala kasvussa vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa. 30.8.2017 Keskisuomalainen: Luomuala kasvussa vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa. 30.8.2017 Länsi-Suomi: Luomuala kasvussa vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa. 30.8.2017 Aamulehti: Luomuala kasvussa vaikutus kansantalouteen yli 680 miljoonaa euroa. 31.8.2017 Ilkka: Luomu lihottaa kansantaloutta. 31.8.2017 Maaseudun Tulevaisuus: Luomutuotanto tuottaa Suomelle vuodessa yli 680 miljoonaa euroa ja 3400 henkilötyövuotta. 16.9.2017 Yle: Yllättävä tutkimustulos: Luomuviljelyyn siirtyminen olisi tappio kansantaloudelle. 16.9.2017 Yle Teksti-TV: Luomuviljelyyn siirtyminen olisi tappio kansantaloudelle 18.9.2017 Maaseudun Tulevaisuus: Luomuviljelyn kasvu sakkaa kansantaloutta 5. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan hankkeen määrällisiä tuloksia. Hankkeessa: 1) tavoiteltiin noin 850 (20 %) luomutuottajan vastausta koskien mm. luomutuotannon kustannusrakennetta, tuotannon myyntiä ja tulevaisuudennäkymiä 2) tavoiteltiin kuntapäättäjäkyselyn vastauksia yli 100 kunnasta (n. 30 % Suomen kunnista) koskien mm. luomun käyttöä kuntasektorilla sekä tulevaisuudennäkymiä ja keinoja luomun lisäämiseksi julkisissa ruokapalveluissa 3) tavoiteltiin noin 200-300 kuntapäättäjää, luomutuottajaa, tavanomaista tuottajaa, jalostajaa, kaupan toimijaa, ammattikeittiön edustajaa sekä muita alan toimijoita työpajojen (3 kpl) ja seminaarin (1 kpl) kautta 4) tavoiteltiin työpajojen ja kyselyn kautta useita käytännön keinoja/esimerkkejä tuottajien, jalostajien ja kaupan välisen yhteistyön parantamiseksi 5) tavoiteltiin useita satoja kuntapäättäjiä, tuottajia sekä muita luomun parissa työskenteleviä luentojen, esityksien ja muiden tapahtumien, esimerkiksi valtakunnallisten Luomupäivien kautta 6) tavoiteltiin lukuisia median edustajia tiedotteiden, tapahtumien ja sosiaalisen median kautta sekä saatiin tätä kautta näkyvyyttä hankkeen tuloksille ja herätettiin laajempaa keskustelua luomutuotannon ja kysynnän epäsuhdasta 7) tarkoituksena oli tuottaa hankkeen tuloksista kertova raportti (1 kpl), argumentaatiopankki (1 kpl) sekä artikkeleita/tiedotteita (3-5 kpl) 8) tarkoituksena oli verkostoitua muiden luomuhankkeiden ja -toimijoiden, kuten Luomuinstituutin, EkoCentrian ja Aitoja makuja hankkeen toimijoiden kanssa. Asetettujen tavoitteiden arviointi:

1) tämän hankkeen tuottajakyselyyn saatiin 840 vastausta, joka vastaa tavoiteltua 20 % Suomen luomutiloista. 2) Kuntapäättäjäkyselyyn saatiin vastaus yhteensä yli 170 kunnasta, mikä vastaa yli 50 % Suomen kunnista. Kaikkiaan yksittäisiä vastauksia oli 276 kappaletta. 3) työpajoihin ja loppuseminaariin osallistui yhteensä noin 180 henkilöä. 4) kyselyssä ja työpajoissa saatiin lukuisia käytännön ehdotuksia ja esimerkkejä luomuketjun yhteistyön parantamiseksi. 5) muiden tapahtumien kautta on tavoitettu vähintään 100 kuntapäättäjää. Valtakunnallisille Luomupäiville hankkeen tuloksista ei saatu esitystä, vaikka hanketoimijat sitä sinne tarjosivat hyvissä ajoin, mutta mm. kansainvälisessä luomukonferenssissa tämän hankkeen tuloksia on esitelty. 6) lehdistötiedotteiden, esitysten ja eri tapahtumien yhteydessä on tavoitettu median edustajia ja hankkeen tulokset ovat saaneet jonkin verran näkyvyyttä mediassa, sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. 7) hankkeen tuloksista on julkaistu kirjallinen raportti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa kesäkuussa 2017 (Raportteja 170, liite 8), argumentaatiopankki liitettiin raportin yhteyteen toimenpidesuosituksina johtopäätökset-osioon. Hankkeesta kirjoitettiin kaksi (2) lehdistötiedotetta ja kansantajuisia artikkeleita seitsemän (7) kappaletta, joita on julkaistu niin Ruralia-instituutin omissa julkaisuissa, muiden tahojen julkaisuissa (Kuntalehti ja Luomulehti) kuin sosiaalisessa mediassakin (blogikirjoitukset). 8) hankkeen aikana verkostoiduttiin ja tehtiin yhteistyötä lukuisten eri luomuhanketoimijoiden kanssa ympäri Suomea niin aineiston hankintavaiheessa kuin tulosten jalkauttamisessakin. Hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi kaikilla osa-alueilla ja tietyissä osioissa ne jopa ylitettiin. Hankkeen voidaan katsoa onnistuneen myös vaikuttavuuden näkökulmasta, sillä hanke on alusta asti kiinnostanut monia eri sidosryhmiä ja herättänyt kovasti keskustelua. Hankkeen tuloksia tullaan esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa myös hankeajan jälkeen. 6. JATKOTOIMET Luomun aluetaloudellisista vaikutuksista tullaan pitämään esitelmiä hankkeen loputtuakin useissa eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa ja kirjallisia tuotoksia jaetaan eri sidosryhmille sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Hankkeen tuloksista kirjoitetaan edelleen hankkeen päätyttyä mm. kansantajuisia artikkeleita, blogikirjoituksia sekä tieteellisiä artikkeleita. Hankkeen tuloksien jalkauttaminen erityisesti kuntapäättäjien keskuuteen jatkuu myös edelleen hankeajan jälkeen mm. sähköpostitse. Hankkeen tulokset toimivat jatkossa myös tulevien luomualan hankkeiden ja kehittämistoimien suunnittelun apuna sekä Ruralia-instituutissa että kaikille Suomen luomutoimijoille. Toimenpide-ehdotuksia luomutuottajille ja poliittisille päättäjille: Havainto Johtopäätös Suositus Tärkein syy siirtyä luomutuotantoon on kyselyyn mukaan ollut pienemmät Taloudelliset asiat nousevat tärkeimmiksi syiksi siirtyä luomutuotantoon, mutta myös Luomutuotannon kannattavuuteen panostamalla on mahdollista lisätä

tuotantokustannukset/parempi kannattavuus. Luomutuotanto myydään useimmiten omaan maakuntaan. Useat tuottajat, jotka kyselyn mukaan aikovat lopettaa luomutuotannon vuoteen 2020 mennessä, mainitsivat byrokratian tai valvonnan yhdeksi syyksi lopettamiseen. Myös useat tuotantoa jatkavat luomutuottajat mainitsivat byrokratian ja valvonnan luomutuotantoa hankaloittavina tekijänä. Luomuketjun eri toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi ehdotettiin useita eri keinoja. Luomun osuus julkisista elintarvikehankinnoista on nykyään melko alhainen. Kuntapäättäjien, varsinkin luottamushenkilöiden, tietämys kunnallisista elintarvikehankinnoista on melko heikko. Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alussa. Hankintarenkaat ja yksiköt tuntevat paikalliset tuottajat ja yritykset melko huonosti. ympäristöasiat ovat tärkeä syy. Luomuruoka on usein myös lähiruokaa. Luomutuotannon kasvutavoitteet eivät tule toteutumaan etenkään, jos luomun byrokratia ja valvonta vain kiristyvät, koska ne vaikuttavat tuottajien halukkuuteen siirtyä luomutuotantoon ja pysyä siinä. Ei ole olemassa yhtä ja ainutta keinoa lisätä yhteistyötä vaan joillekin toimii yksi keino ja toiselle toinen. Julkiset keittiöt eivät ole saaneet kovin paljoa luomutiedusteluja asiakkaiden eli kuntalaisten suunnasta. Kuntapäättäjät eivät useinkaan tiedä millaista ruokaa kuntien ammattikeittiöihin hankitaan ja millaisin kriteerein. Pk-yritysten mahdollisuudet päästä jatkossa julkisen sektorin tavarantoimittajiksi lisääntyvät. Julkisiin hankintoihin liittyvä vuoropuhelu hankkijan ja tarjoajien välillä jää usein liian vähäiseksi. luomutilojen määrää. Julkisissa hankinnoissa on mahdollista suosia oman alueen ruokaa panostamalla laadullisiin hankintakriteereihin. Byrokratiaa ja valvontaa tulisi selkeyttää ja vähentää. Valvonnan muuttaminen takaisin neuvovampaan suuntaan voisi olla yksi ratkaisu. Luomuketjun eri toimijoille tulisi järjestää muun muassa enemmän yhteisiä tilaisuuksia ja tiedotusta tulisi lisätä. Luomun osuuden kasvattaminen vaatii aktiivisuutta myös kuntalaisilta. Luottamushenkilötkin tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta kestävistä hankinnoista ja turvallisesta ruoasta. Pk-yritykset tarvitsevat koulutusta julkisen hankinnan käytänteistä ja vaatimuksista. Julkisia hankintoja tekevät henkilöt tarvitsevat ohjeistusta uusien säädösten soveltamisessa päivittäisessä työssään. Yhteistyötä tulisi lisätä ruokaketjun toimijoiden ja julkisen sektorin välillä. Maakunnissa järjestetään erilaisia seminaareja, työpajoja tai messutapahtumia, joissa eri osapuolet voivat tavata toisiaan.

Ammattikeittiöt kokevat luomutuotteiden jalostusasteen tällä hetkellä liian alhaiseksi. Luomutuotannon nykyiset vaikutukset ovat suurimmat Etelä-Pohjanmaalla, yli 600 henkilötyövuotta ja 100 miljoonaa euroa. Koko Suomen tasolla vaikutukset ovat noin 3 400 henkilötyövuotta ja 680 miljoonaa euroa. Tämän hetkinen luomutarjonta ei vastaa nykyaikaisen ammattikeittiön vaatimuksia ja tarpeita tarpeeksi hyvin. Etelä-Pohjanmaalla maatalous on merkittävä toimiala ja suuri työllistäjä. Tästä syystä myös luomutuotannon vaikutukset maakunnassa ovat merkittäviä, vaikka luomualan osuus onkin alle maamme keskiarvon. Runsas elintarvikejalostus alueella lisää myös aluetaloudellisia vaikutuksia kerroinvaikutusten kautta. Myös esimerkiksi AitojaMakujasivustolta löytyy maakunnittain paljon yritystietoja. Sivustolla voi tehdä hakuja myös luomuhakusanalla. Luomutuottajien ja -jalostajien olisi jatkossa panostettava erityisesti tuotekehitykseen, kenties yhteistyössä ammattikeittiöiden kanssa, että tuotteet saadaan suoraa vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Luomutuotannon vaikuttavuutta Etelä-Pohjanmaalla voidaan entisestään lisätä luomutuotantoa edistävillä toimilla Luomualan kasvu tavoiteltuun 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä johtaisi tavanomaisen tuotannon vähenemiseen ja sitä kautta negatiiviseen vaikutukseen aluetalouteen ja työllisyyteen. Luomualan osuuden kasvu 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä tietäisi kustannuksia yhteiskunnalle, jos muun muassa satotasot, viennin määrä, hintataso ja tuet pysyvät suunnilleen nykyisellä tasolla. Luomutuotannon viennin edistäminen, satotasojen nostaminen ja hintatason laskeminen lähemmäs tavanomaista olisi suositeltavaa. Näin luomualan kasvun vaikutukset aluetalouteen muuttuisivat positiivisemmiksi. 7. LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 luomun osuus Suomessa viljellystä peltoalasta oli 9,9 prosenttia. Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on, että luomutuotannon osuus olisi 20 prosenttia viljellystä peltoalasta vuonna 2020. Muutamissa maakunnissa tähän tavoitteeseen on jo päästy, mutta useimmilla siihen on vielä pitkä matka. Kokonaisuudessaan maataloudella on merkittävä vaikutus Suomen maakuntien sekä koko maan talouteen ja etenkin työllisyyteen. Maatalous työllistää kerroinvaikutuksineen koko maassa noin 105 000 henkilötyövuotta. Vastaavia vaikutuksia erityisesti luomutuotannon suhteen ei ole aikaisemmin selvitetty. Luomun osuuden kasvattaminen myös julkisissa ruokapalveluissa on Suomen hallituksen asettama tavoite. Tällä hetkellä noin 5 prosenttia ammattikeittiöiden käyttämistä ruoka-

ainekiloista on luomua. Vuonna 2013 tehdyn selvityksen perusteella noin 40 prosenttia ammattikeittiöistä kuitenkin haluaisi lisätä luomun osuutta tarjonnasta. Luomun käyttö julkisella sektorilla ei kuitenkaan lisäänny ilman poliittisia päätöksiä. Suomessa luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja on selvitetty muun muassa sadon tuottokyvyn ja ravinnehuuhtoutumien tarkastelulla. Luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan juuri selvitetty aikaisemmin eikä vertailtu eroja tavanomaisen tuotannon vastaaviin vaikutuksiin. Suomen kansallisessa luomututkimusohjelmassa 2014 2018 yksi painopistealue elinkeinolähtöiselle tieteelliselle tutkimukselle on luomun kansantaloudelliset merkitykset. Ohjelmassa mainitaan, että on seurattava ja tuotettava tietoa arvoketjussa tapahtuvista muutoksista kuten luomumarkkinoiden kasvusta ja siitä johtuvista muun muassa tuonnin ja viennin suhteellisista muutoksista sekä työllisyyden kehittymisestä. Lisäksi Euroopan komission toteuttaman kuluttajille ja alan toimijoille kohdistetun kyselyn perusteella luomusta toivotaan lisää tietoa etenkin luomumaatalouden taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää luomutuotannon (peltokasvituotanto, lihantuotanto, maidontuotanto ja puutarhatuotanto) nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset kaikissa Suomen maakunnissa sekä koko Suomen tasolla ja vertailla niitä tavanomaisen tuotannon vaikutuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia sillä olisi talouteen ja työllisyyteen, jos a) luomutuotannon osuus nousisi kaikissa maakunnissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, b) luomutuotannon osuus muuttuisi luomutuottajien arvioiden mukaisesti, ja c) maakuntiin syntyisi lisää luomua jalostavia elintarvikeyrityksiä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä eri sidosryhmien tietoisuutta luomun asemasta ja merkityksestä sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla ja auttaa tätä kautta toimijoita hahmottamaan luomutuotannon merkityksen osana elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tarkoituksena oli selvittää myös kuntapäättäjien näkemyksiä luomun käytöstä julkisella sektorilla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, sekä luomun käytön mahdollisuudet ja mahdolliset esteet kuntasektorilla. Hankkeessa toteutettiin kaksi e-lomakekyselyä. Vuonna 2015 tehtiin kysely luomutuottajille ja vuonna 2016 kuntapäättäjille. Luomutuottajille lähetettyjä lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 840 luomutuottajaa vastasi kyselyyn, mikä käsittää noin 20 prosenttia koko Suomen luomutuottajista. Kyselyyn vastanneiden luomutilojen luonnonmukaisesti viljelty tuotantoala oli vuonna 2014 yhteensä noin 45 770 hehtaaria, mikä käsittää noin 22 prosenttia koko Suomen 212 653 hehtaarista luomuviljellystä peltoalasta kyseisenä vuonna. Kyselyyn vastanneet luomutilat olivat keskimäärin noin 57 hehtaarin kokoisia, mikä on lähes viisi hehtaaria keskimääräistä luomutilaa suurempi. Kyselyyn vastanneista suurella osalla oli peltokasvituotantoa (601 tilaa). Lihantuotantoa oli 205 tilalla, puutarhatuotantoa 95 tilalla, maidontuotantoa 43 tilalla ja kananmunantuotantoa 24 tilalla. Muuta tuotantoa kuten hunajan tuotantoa oli 23 tilalla. Päättäjäkyselyyn saatiin yhteensä 276 vastausta, kaikkiaan 172 eri kunnasta. Alun perin tavoitteena oli saada vastaus yli 100 kunnasta, eli noin kolmanneksesta Suomen kuntia, ja tämä tavoite siis ylitettiin kirkkaasti. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat ruokapalveluissa työskentelevät, kuten ruokapalvelupäälliköt ja vastaavat henkilöt. Vähiten vastauksia saatiin hankintayksiköissä työskenteleviltä henkilöiltä sekä kunnan- tai kaupunginjohtajilta. Valtuustojen tai hallitusten puheenjohtajina toimivat luottamushenkilöt vastasivat myös melko aktiivisesti kyselyyn. Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-mallilla. Laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja

aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFinDyn-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Luomutuottajille kohdistetun kyselyn perusteella tärkeimpiä syitä tavanomaisesta luomutuotantoon siirtymiseen ovat olleet etenkin taloudelliset syyt, mutta myös ekologisuutta ja kestävyyttä pidettiin lähes yhtä tärkeänä syynä. Luomutuotannon kannattavuuteen onkin syytä panostaa, jotta yhä useampi tuottaja siirtyisi luomutuotantoon ja myös pysyisi luomussa. Myös etenkin byrokratian ja valvonnan vähentämistä, luomun kysynnän kasvua, luomusta saatavan hinnan nousua, tiedottamista/valistusta ja asenteiden muutosta ehdotettiin keinoiksi edistää luomutuotantoon siirtymistä. Luomutuottajat arvioivat oman tuotantonsa arvoon tulevan pientä kasvua vuoteen 2020 mennessä. Kasvuennuste oli kuitenkin pieni, keskimäärin kolme prosenttia vuosien 2014 ja 2020 välillä. Arviot vaihtelivat maakunnittain 9 ja +11 prosentin välillä. Suurin kehitysarvio oli Satakunnassa ja pienin Etelä-Pohjanmaalla. Arvioiden keskiarvoihin vaikutti merkittävästi se, kuinka moni tuottaja aikoi lopettaa tuotantonsa kokonaan muun muassa eläköitymisen vuoksi. Kuntapäättäjäkyselyn perusteella julkisen sektorin elintarvikehankintojen tärkeimmät kriteerit olivat ruoan hyvä maku ja se, että keittiöt voivat tarjota asiakkailleen turvallista ruokaa. Vähiten painoarvoa hankintakriteereinä saivat mahdollisuus valmistaa ruokaa tietyn maakunnan tai alueen perinteiden tapaan, mahdollisuus saada luomutuotteita sekä mahdollisuus olla suorassa kontaktissa tuotteiden tai raakaaineiden myyjän kanssa. Näitä viimeksi mainittuja kriteereitä ei kuitenkaan pidetty missään nimessä mitättöminä, vaan ne nähtiin kuitenkin jonkin verran merkityksellisinä. Vastaajien mielikuvissa luomutuotanto nähtiin hyvin valvottuna ja luotettavana sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtivana. Luomutuotteiden katsottiin olevan terveellisiä ja hyvän makuisia. Luomua ei pidetty ylellisenä kuluttamisena, mutta sen saatavuudessa nähtiin olevan jonkin verran parantamisen varaa. Yleisimmin kunnissa käytettiin tutkimushetkellä luomuna mm. vihanneksia, juureksia, marjoja, hiutaleita, leipää ja maitoa eli melko alhaisen jalostusasteen tuotteita. Monissa kunnissa luomua käytettiin myös erityisenä hankintakriteerinä tiettyjen tuotteiden osalta. Suurimpina esteinä luomun hankinnalle kuntakeittiöihin nähtiin tavanomaista tuotetta korkeampi hinta ja toisaalta saman kolikon kääntöpuoli eli käytössä olevien määrärahojen rajallisuus. Keittiöhenkilökunnan tai kuntapäättäjien asenteen ei nähty olevan esteenä luomun hankkimiselle ja myös luomutuotteiden laatuun luotettiin. Kuntapäättäjäkyselyn vastaajat uskoivat, että tulevaisuudessa raaka-aineisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota niin keittiöissä ja hankinnoissa kuin myös ruokailijoiden näkökulmasta. Monessa kunnassa oli myös tehty jo päätöksiä tai ainakin keskusteltu mahdollisuudesta, että hankinta- tai ruokapalvelustrategiaan kirjataan maininta joko lähellä tai luomuna tuotettujen raakaaineiden hankkimisesta. Laskelmien perusteella luomutuotannon nykyiset vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen vaihtelevat alueittain. Suurin luomutuotannon vaikutus on Etelä-Pohjanmaalla (yli 600 htv ja noin 100 miljoonaa euroa), missä on Suomen toiseksi suurin luomuala hehtaareissa tarkasteltuna sekä runsaasti luomuhyväksyttyjä eläimiä ja paljon jalostusta. Seuraavaksi suurimmat vaikutukset ovat Pohjois- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Koko Suomen tasolla luomutuotannon vaikutukset työllisyyteen ovat noin 3 400 henkilötyövuotta ja talouteen 680 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan luomualan kasvu tavoiteltuun 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä ja siitä johtuva tavanomaisesti viljellyn peltoalan väheneminen johtaisivat negatiivisiin yhteisvaikutuksiin niin maakuntatasolla kuin koko maan tasollakin. Negatiiviset yhteisvaikutukset selittyvät tuotantotapojen eroilla muun muassa satotasoissa,

kustannusrakenteissa ja hinnoissa. Tilatasolla tilanne saattaa kuitenkin olla päinvastoin, jolloin luomutuotanto voi hyvinkin olla yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa. Hankkeessa syntyneen uuden tiedon toivotaan lisäävän poliittisten päätöksentekijöiden tahtoa edistää luomutuotantoa maakunnissa ottamalla esimerkiksi luomutuotannon edistäminen osaksi maakuntastrategioita. Lisäksi halutaan tuoda esiin luomutuotteiden jalostuksen tuomat hyödyt maakunnille, minkä toivotaan lisäävän jalostusastetta maakunnissa. Samalla halutaan lisätä kuluttajien ja esimerkiksi ammattikeittiöiden toimijoiden tietoisuutta luomutuotannosta ja siten edistää myös luomun kysyntää. 8. TALOUS Hankkeelle myönnettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta ruokaketjun kehittämisen varoista syksyllä 2014. Seuraavassa taulukossa on esitetty hankkeen toteutuneet kustannukset kululajeittain. Palkkakustannukset sisältävät omarahoitusosuuden (35 945,28 ), josta Luomuinstituutin osuus on 5 000 euroa. Kululaji Kustannukset ajalta 1.1.2015-31.5.2017 Palkkauskustannukset 151 474,13 Matkakulut 1 580,77 Ostopalvelut 15 368,24 Muut kustannukset 8 612,48 Yleiskustannukset 7 317,91 YHTEENSÄ 184 353,53 Loppuraportin kirjoitti: Seinäjoella 20.9.2017 Leena Viitaharju, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Projektipäällikkö

LIITTEET TIEDOTE 20.3.2015 LIITE 1.

LIITE 2. KYSELYLOMAKE LUOMUTUOTTAJILLE Hyvä vastaaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttaa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Luomuinstituutin osarahoittamaa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on selvittää luomun aluetaloudelliset vaikutukset sekä edistää luomun tuotannon ja kysynnän parempaa kohtaamista. Tällä kyselyllä pyritään selvittämään luomutuotannon kustannuksia, kysyntää, tuotannon nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Oheinen lyhyt kysely lähetetään kaiken kokoisille suomalaisille luomutiloille. Selvityksen tulokset raportoidaan vain maakunta- ja tuotantosuuntatasoisina. Tilakohtaisia tuloksia tai tietoja ei raportoida missään vaiheessa. Antamanne tiedot pidetään luottamuksellisina. Vastauksenne on tärkeä osa selvitystä ja vaikuttaa merkittävästi työmme onnistumiseen. Vastanneiden kesken arvotaan kylpylälahjakortti sekä kaksi kappaletta tuotepalkintoja. Lisäksi lähetämme kaikille kyselyyn vastanneille pdf-muotoisen loppuraportin. Toivomme, että löydätte aikaa kyselyyn vastaamiseen. Lisätietoja saa alla olevalta henkilöltä. Kunnioittavasti Projektipäällikkö Leena Viitaharju, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti leena.viitaharju@helsinki.fi VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Tilan sijaintimaakunta: o Ahvenanmaa o Etelä-Karjala o Etelä-Pohjanmaa o Etelä-Savo o Kainuu o Kanta-Häme o Keski-Pohjanmaa o Keski-Suomi o Kymenlaakso o Lappi o Pirkanmaa o Pohjanmaa o Pohjois-Karjala o Pohjois-Pohjanmaa o Pohjois-Savo o Päijät-Häme o Satakunta o Uusimaa o Varsinais-Suomi o Muu, mikä?_

Vastaajan ikä: o alle 25 vuotta o 25 34 vuotta o 35 44 vuotta o 45 54 vuotta o 55 64 vuotta o yli 64 vuotta Työntekijöiden määrä vuonna 2014 (oma työ + palkkatyö): (Esim. yksi kokopäiväinen ja kaksi kolmen kuukauden sesonki- tai kesätyöntekijää = yhteensä 1,5 työntekijää. Myös alihankkijat lasketaan mukaan työntekijöiden määrään) o alle 1 o 1 o 2 o 3 o 4 o 5 o 6 o 7 o 8 o 9 o 10 o muu, mikä? _ Tuotantoalat Tilan tuotantoala vuonna 2014 josta luomutuotannossa ha Tilan eläinryhmät ja niiden määrät (kpl tai pesiä) vuonna 2014: (Jos tilalla ei ole eläimiä, voit siirtyä seuraavaan kysymykseen) määrä Lypsylehmät ja emolehmät, kpl Muuta lihakarjaa, keskimäärin kpl/v Emakoita, kpl Lihasikoja myyntiin, kpl/v Uuhia, kpl Kuttuja, kpl Munivia kanoja, kpl Broilereita, kpl/v Muuta siipikarjaa, kpl/v Täysikasvuiset hevoset ja ponit, kpl Mehiläiset, pesää Muu, kpl Jos vastasit kohtaan Muu, mikä eläinryhmä on kyseessä? Mistä vuodesta lähtien olette toimineet maatalousyrittäjänä? Tila on siirtynyt luomutuotantoon (vuosi): _

Syyt tilan siirtymiselle luomutuotantoon: (Valitse kaksi tärkeintä syytä ja numeroi ne tärkeysjärjestykseen eli merkitse numerolla 1 tärkein ja numerolla 2 toiseksi tärkein) tärkeys tuotteista saatava parempi hinta pienemmät tuotantokustannukset / parempi kannattavuus ekologisuus / kestävyys terveellisyys / puhtaus tuet luomumarkkinoiden kehittyminen tiedon lisääntyminen luomutuotannosta (koulutukset, yms.) eläinten hyvinvointi tilan tuotanto jo aikaisemmin lähellä luomua halu jatkaa tilan perinteitä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luomun kysyntä / imago kuluttajien keskuudessa uudet haasteet muu syy Jos vastasit muu syy, niin mikä oli syy luomutuotantoon siirtymiselle? Halutessasi voit kertoa vielä tarkemmin luomutuotantoon siirtymisen syistä: _ Seuraavassa kysymyksessä Vähäinen valmistus = maatilalla harjoitettu omien maataloustuotteiden käsittely. Vähäistä valmistusta on mm. jauhojen ja hiutaleiden valmistus, juuresten ja kasvisten kuoriminen, pilkkominen ja ryöppääminen, marjojen jäädyttäminen, leivän teko omista jauhoista yms. Onko tilallanne vähäistä valmistusta tilan omista raaka-aineista ja kuulutteko sen osalta ELY-keskuksen luomuvalvontaan? o kyllä o ei Jos vastasitte kyllä, niin mitä tuotteita valmistatte? _ Jos vastasitte kyllä, niin kuinka suuren osan (%) alkutuotteista jatkojalostatte eteenpäin? Mahdollisia tarkennuksia tai lisätietoja taustakysymyksiin liittyen:

TUTKIMUSKYSYMYKSET Kysymykset 1-9 koskevat oman tilanne tuotantoa keskittyen pääasiassa luomutuotantoon. 1. Miten LUOMUTUOTANTONNE myynti jakautuu markkinakanavittain? (Esim. myynti alkutuotantoon 20 %, myynti jalostajille 50 %, myynti kauppaan 20 % ja suoramyynti kuluttajille 10 % = yht. 100 %) % Myynti alkutuotantoon (tilan oma käyttö ja myynti muille tiloille) Suoramyynti kuluttajille (ml. tori- ja markkinamyynti) Myynti jalostajille (elintarvike- ja rehuteollisuudelle) Myynti tukku- ja vähittäiskauppaan (ml. erikoiskaupat) Myynti ravintoloihin ja ruokaloihin (yksityinen sektori) Myynti julkiselle sektorille (suoraan tai hankintarenkaiden kautta) Muu, Jos vastasit kohtaan muu, mikä markkinakanava on kyseessä? Seuraavassa kysymyksessä pyydämme vastauksia kaikkien omien tuotantosuuntienne osalta. Pyydämme vastaamaan sen mukaan, mihin asti tiedätte tuotantonne päätyvän (esim. jos myytte tuotantonne omaan maakuntaan, mutta tiedätte ostajan myyvän kaiken tuotantonne eteenpäin ulkomaille, tulee osuus ilmoittaa ulkomaat -kohtaan). (Jos tilallanne on esimerkiksi peltokasvi- ja lihantuotantoa, vastaa niiden molempien osalta, mutta vain niiden osalta. Esim. peltokasvituotannosta myydään omaan maakuntaan 50 %, muualle Suomeen 45 % ja ulkomaille 5 % = yht. 100 %) 2. Miten LUOMUTUOTANTONNE myynti jakautuu alueittain? Oma maakunta % Muu Suomi % Ulkomaat % Peltokasvituotanto Lihantuotanto Kananmunantuotanto Maidontuotanto Puutarhatuotanto Muu, Jos vastasit kohtaan muu, mikä tuotantosuunta on kyseessä?_ 3. Mikä on tilanne tuotannon arvon suuruusluokka (vuonna 2014): (Tuotannon arvolla tarkoitetaan varsinaisen toiminnan myyntituottoja) o alle 50 000 euroa o 50 001 100 000 euroa o 100 001 200 000 euroa o 200 001 300 000 euroa o 300 001 400 000 euroa o 400 001 500 000 euroa o 500 001 600 000 euroa o 600 001 700 000 euroa o 700 001 800 000 euroa o 800 001 900 000 euroa o 900 001 1 000 000 euroa o 1 000 001 tai yli Luomun osuus tilan tuotannon arvosta (%) vuonna 2014:

4. Kuinka tilanne tuotantosuunnat jakaantuvat (vuonna 2014) ja paljonko on luomun osuudet niistä: (Tuotannon arvolla tarkoitetaan varsinaisen toiminnan myyntituottoja) osuus koko luomun osuus tuotannosta, % tuotantosuunnan arvosta, % Peltokasvituotanto Lihantuotanto Kananmunantuotanto Maidontuotanto Puutarhatuotanto Muu, Jos vastasit kohtaan muu, mikä tuotantosuunta on kyseessä? Seuraavassa kysymyksessä veroilmoituksen ja kirjanpidon tiedoista voi olla apua. 5. Miten LUOMUTUOTANTONNE kustannukset jakautuvat (vuonna 2014) seuraavien erien kesken? Voit vastata joko prosentteina tai euroina/v. Jos et osaa vastata kaikkiin kohtiin, myös siitä on suuri apu, että vastaat niihin kohtiin, joihin osaat. % /vuosi Tarvikekustannukset yhteensä (sis. alla olevat erät lannoitteista ostorehuihin) -lannoitteet ja kalkitus -ostosiemenet -muut kasvinviljelykustannukset -polttoaineet (mm. koneisiin ja lämmitykseen) -sähkö, -ostorehukustannukset Tilakäyttökustannukset (tilalla itse tuotetut ja omalla tilalla käytetyt rehut ja siemenet) Kotieläinkustannukset (eläintenostokulut, muut eläinkustannukset mm. eläinlääkärikulut) Työkustannukset (maksetut palkat + oman työn arvo) oman työn arvo = työtuntimäärä kertaa tuntipalkkavaatimus (tuottajien tuntipalkkavaatimus oli vuonna 2013 kirjanpitotiloilla 14,9 /h) Rakennuskustannukset (muut rakennuskustannukset pl. poistot) Konekustannukset (muut konekustannukset pl. poistot) Korkokustannukset (oman pääoman korkovaatimus = oma pääoma kertaa laskentakorko 4,8 %) (Oma pääoma lasketaan vähentämällä maa- ja puutarhatalouden omaisuudesta velat) Poistot (rakennuspoistot, konepoistot ja muut poistot) Pellonvuokrat (vuokrat tilan ulkopuolisille toimijoille) Muut kustannukset (vakuutukset, muut vuokrat, muut kustannukset) KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Mikä/mitkä luomutuotannon kustannuserä/t eroavat näkemyksenne mukaan eniten tavanomaisen tuotannon kustannuksista? _ 6. Kuinka paljon saitte tuotantotukia yhteensä (euroina) vuonna 2014?

7. Kuinka paljon rahaa käytitte investointeihin vuonna 2014? euroa tarkenna tarvittaessa Koneisiin ja laitteisiin (ml. tietojärjestelmät ja ohjelmistot) _ Rakennuksiin _ Muuhun kiinteään maatalousomaisuuteen (mm. pellot ja salaojitus), mihin? _ Yhteensä _ Kuinka paljon saitte investointitukia vuonna 2014? _ Seuraavassa kysymyksessä pyydämme arvioimaan hintojen muutosta kaikkien omien tuotantosuuntienne osalta. Jos et osaa vastata kaikkiin hinnanmuutoksiin, myös siitä on suuri apu, että vastaat niihin kohtiin, joihin osaat. (Esim. lihantuotannossa kuluttajahinnan noustessa +15 %, myynti laskisi -7 %) 8. Kuinka paljon (%) arvioitte LUOMUTUOTANTONNE myynnin määrän muuttuvan tuotantosuunnittain, jos tuotteenne kuluttajahinta muuttuisi nykyisestä alla olevien prosenttien verran? -30 % -15 % -5 % +5 % +15 % +30 % Peltokasvituotanto Lihantuotanto Kananmunantuotanto Maidontuotanto Puutarhatuotanto Mahdolliset lisätiedot ja selitykset liittyen arvioihin myynnin laskusta hinnan noustessa: 9. Mitä arvioitte LUOMUTUOTANTONNE arvolle tapahtuvan vuosien 2014 ja 2020 välillä? o kasvaa o pysyy ennallaan o pienenee Kuinka suureksi arvioitte muutoksen prosentteina? o 1 10 % o 11 20 % o 21 30 % o 31 40 % o 41 50 % o 51 60 % o 61 70 % o 71 80 % o 81 90 % o 91 100 % o muu, mikä?_ Mikä arvionne mukaan olisi LUOMUN osuus prosentteina koko tilanne tuotannon kokonaisarvosta vuonna 2020?

TOIMINTAYMPÄRISTÖKYSYMYKSET Kysymykset 10 12 koskevat laajemmin koko luomutuotannon toimintaympäristöä. 10. Mitkä ovat arvionne mukaan merkittävimmät tekijät tai ilmiöt, jotka vaikuttavat oman tilanne LUOMUTUOTANNON kasvuun tai vähenemiseen tulevaisuudessa vuoteen 2020 mennessä? 11. Mitä mielestänne tulisi tehdä tai tapahtua, jotta yhä useampi tuottaja/tila siirtyisi luomutuotantoon? 12. Miten mielestänne luomuketjun eri toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin parhaiten edistää? Tähän voitte kirjoittaa vapaasti muita kommentteja ja mielipiteitä luomutuotantoon tai kyselyyn liittyen. Kiitos kyselyyn vastaamisesta! Vastauksenne ovat erittäin tärkeitä tutkimuksen onnistumisen kannalta.

LIITE 3 KYSELYLOMAKE KUNTAPÄÄTTÄJILLE Arvoisa vastaaja, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttaa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Luomuinstituutin osarahoittamaa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on selvittää luomun aluetaloudelliset vaikutukset sekä edistää luomun tuotannon ja kysynnän parempaa kohtaamista. Tällä kyselyllä pyritään selvittämään luomun nykyistä roolia ja tulevaisuuden näkymiä julkisella sektorilla. Oheinen kysely lähetetään kevään 2016 aikana Suomen kaikkiin kuntiin niin virkamiehille kuin luottamushenkilöillekin. Etukäteen emme saaneet selville kaikkien asianosaisten yhteystietoja, joten voit jakaa kyselyä eteenpäin omassa kunnassasi, että tavoittaisimme varmasti kaikki tahot. Selvityksen tulokset raportoidaan maakuntatasoisina. Kuntakohtaisia tai henkilötasolle meneviä tuloksia ja tietoja ei raportoida missään vaiheessa. Antamanne tiedot pidetään luottamuksellisina. Vastauksenne on tärkeä osa selvitystä ja vaikuttaa merkittävästi työmme onnistumiseen. Vuonna 2015 toteutimme tässä hankkeessa kyselyn myös luomutuottajille ja saimme yhteensä jopa 840 vastausta. Tämän käsillä olevan päättäjäkyselyn tulokset julkaistaan yhdessä tuottajakyselyn tulosten kanssa syksyllä 2016. Lähetämme kaikille kyselyyn vastanneille ja yhteystietonsa jättäneille pdf-muotoisen loppuraportin. Toivomme, että löydätte aikaa kyselyyn vastaamiseen. TAUSTAKYSYMYKSET Mikä on lähinnä tehtäväänne vastaava nimike? -Pääemäntä, vastaava keittäjä -Ruokapalvelu-, ravitsemispäällikkö / Ruokapalvelu-, ravitsemisjohtaja -Hankintajohtaja, -päällikkö -Kunnanjohtaja -Valtuuston tai hallituksen puheenjohtajiston edustaja -Jokin muu, mikä _ Kuntanne: Kunnan sijaintimaakunta: o Ahvenanmaa o Etelä-Karjala o Etelä-Pohjanmaa o Etelä-Savo o Kainuu o Kanta-Häme o Keski-Pohjanmaa o Keski-Suomi o Kymenlaakso o Lappi o Pirkanmaa o Pohjanmaa o Pohjois-Karjala o Pohjois-Pohjanmaa o Pohjois-Savo o Päijät-Häme

o Satakunta o Uusimaa o Varsinais-Suomi Kunnan asukasluku: ο alle 2000 ο 2000-10 000 ο 10 001 30 000 ο 30 001 50 000 ο 50 001 100 000 ο yli 100 000 Kuuluuko kunta hankintarenkaaseen? Ei. Kyllä Jos kyllä, niin mihin? (mitä muita kuntia renkaaseen kuuluu?) KUNNAN ELINTARVIKEHANKINNAT 1. Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ovat Teille, kun ajattelette kuntanne elintarvikehankintoja? (1 = ei lainkaan tärkeä 5 = erittäin tärkeä) Jakeluketjussa on mahdollisimman vähän väliportaita. 1 2 3 4 5 Ruoka on valmistettu tietyn alueen tai maakunnan oman perinteen mukaisesti. 1 2 3 4 5 Ruoka on tuotettu omassa kunnassa tai naapurikunnassa. 1 2 3 4 5 Ostettaessa on mahdollisuus olla henkilökohtaisesti kontaktissa tuottajaan/valmistajaan. 1 2 3 4 5 Pysymme asetetussa budjetissa. 1 2 3 4 5 Ruoka maistuu hyvältä. 1 2 3 4 5 Kaikki hankinnat tehdään tarkasti hankintalakia mukaillen. 1 2 3 4 5 Tarjoamme sellaista ruokaa, mitä asiakkaamme meiltä toivovat. 1 2 3 4 5 Saamme tuotteet helposti hankintarenkaan kautta. 1 2 3 4 5 Voimme tarjota keittiöissämme turvallista ruokaa. 1 2 3 4 5 Elintarvikehankinnat noudattelevat kestävän kehityksen periaatteita. 1 2 3 4 5 Hankinnoilla tuetaan alueen työllisyyttä. 1 2 3 4 5 Tavarantoimittaja huolehtii logistiikasta tarpeidemme mukaisesti. 1 2 3 4 5 Mahdollisuus saada kausituotteita. 1 2 3 4 5 Mahdollisuus saada luomutuotteita 1 2 3 4 5 2. Mielikuvani luomuruoasta (1 = en lainkaan samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä) On tuoretta. 1 2 3 4 5 Tuotanto on tarkasti valvottua. 1 2 3 4 5 Raaka-aineiden laatu vaihtelee. 1 2 3 4 5 On terveellistä. 1 2 3 4 5 Kantaa vastuuta eläinten hyvinvoinnista. 1 2 3 4 5 Saatavuus on hyvä. 1 2 3 4 5 On ekologista. 1 2 3 4 5 On kalliimpaa kuin tavanomainen. 1 2 3 4 5 Valikoimat ovat rajalliset. 1 2 3 4 5 Lisää oman alueeni työllisyyttä. 1 2 3 4 5 On ylellistä kuluttamista. 1 2 3 4 5 Maku on hyvä. 1 2 3 4 5

3. Käytetäänkö oman kuntanne julkisissa keittiöissä luomutuotteita? -kyllä -ei -en tiedä Jos kyllä, niin kuinka suuri osa käytetyistä elintarvikkeista on arvionne mukaan luomua? % 4. Käytetäänkö luomua kriteerinä kuntanne tarjouspyynnöissä? -kyllä -ei -en tiedä 5. Onko kunnassanne tehty valtuustoaloitetta lähiruoan lisäämiseksi hankinnoissa? -kyllä -ei Jos kyllä, niin milloin? 6. Hankintalakiin on tulossa muutoksia (keskeistä mm. yksinkertaistetut hankintamenettelyt ja pk-yritysten paremmat mahdollisuudet tarjouskilpailuissa), miten tämä mielestänne vaikuttaa kuntanne elintarvikehankintoihin lähitulevaisuudessa? 7. Jos vaihtoehtoina on hankkia kuntaruokailuun ulkomainen luomutuote ja vastaava kotimainen eiluomutuote, joiden hinta on sama, kumman valitsisitte? Miksi?

LUOMUELINTARVIKKEET KUNNALLISESSA RUOKAILUSSA HUOM! Jos koette, että ette osaa vastata jokaiseen kysymykseen, niin vastaattehan kuitenkin kaikkiin niihin, joihin osaatte! 8. Mitä tuotteita kuntanne keittiöissä käytetään luomuna? 9. Syyt luomutuotteiden käytölle kuntanne keittiöissä: (Valitkaa kolme mielestänne tärkeintä syytä ja merkitkää ne tärkeysjärjestykseen numeroin 1, 2 ja 3.) tärkeys tuotteiden hinta pienempi hävikki terveellisyys / puhtaus ravitsemuksellisuus turvallisuus tuotteiden saatavuus läheltä luomutuotteiden määrän lisääntyminen tiedon lisääntyminen luomutuotannosta eläinten hyvinvoinnin edistäminen kotimaisuus vähentää työtä keittiössä halu tehdä kestäviä hankintoja tuottajien / valmistajien tuttuus luomun kysyntä / imago asiakkaiden keskuudessa kansainvälinen trendi maku mahdollisuus liittyä Portaat luomuun-ohjelmaan hiilijalanjäljen pienentäminen muu syy Jos vastasit muu syy, niin mikä? Halutessanne voitte kertoa vielä tarkemmin luomutuotteiden käyttöön liittyvistä syistä: 10. Kuinka aloitteellisia seuraavat tahot ovat olleet kotimaisen luomuruoan käytön edistämisessä kuntanne ruokapalveluissa? (1 = Ei lainkaan aloitteellisia; 5 = Erittäin aloitteellisia) Kuntalaiset (esim. ruokailijat, lasten vanhemmat, kansalaisjärjestöt) 1 2 3 4 5 Raaka-aineiden tuottajat, maatilayritykset 1 2 3 4 5 Elintarvikkeita jalostavat yritykset 1 2 3 4 5 Suurkeittiöt (esim. yksittäiset suurkeittiöt/suurkeittiöemännät) 1 2 3 4 5 Kunnan virkamiesjohto (esim. kunnanjohtaja, ruokapalveluorganisaation edustajat) 1 2 3 4 5 Kunnan luottamushenkilöt. (kunnanvaltuutetut ja -hallituksen jäsenet) 1 2 3 4 5

Halutessanne voitte kertoa asiasta tarkemmin lisätietoja: 11. Kuinka monta prosenttia kotimaista luomuruokaa arvioitte käytetyn kuntanne suurkeittiöissä alla mainituissa tuoteryhmissä viime vuoden (2015) aikana? Vastatkaa jokaisen tuoteryhmän kohdalla. ei yhtään alle 10 % 10 24 % 25 50 % 51 75 % 76 100 % Peruna, juurekset Vihannekset Marjat Liha ja lihatuotteet Leipä ja leipomotuotteet Maito ja maitotuotteet Kananmunat 12. Miten arvioitte tämänhetkisen kotimaisen luomuruoan ostohinnan verrattuna tavanomaisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin seuraavissa tuoteryhmissä? (vähemmän, yhtä paljon, enemmän) Peruna, juurekset Vihannekset Marjat Liha ja lihatuotteet Leipä ja leipomotuotteet Maito ja maitotuotteet Kananmunat Tähän voitte kirjoittaa vapaamuotoisia perusteluja: 13. Kuinka paljon olisitte valmiita maksamaan kotimaisesta luomuruoasta verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin? ο Vähemmän kuin tavanomaisista tuotteista ο Saman verran kuin tavanomaisista tuotteista ο 1 5 % enemmän kuin tavanomaisista tuotteista ο 6 10 % enemmän kuin tavanomaisista tuotteista ο 11 20 % enemmän kuin tavanomaisista tuotteista ο 21 30 % enemmän kuin tavanomaisista tuotteista ο yli 30 % enemmän kuin tavanomaisista tuotteista Miksi? 14. Oletteko kokeneet seuraavia asioita esteiksi kotimaisen luomuruoan käytölle kuntanne ruokapalveluissa? (1 = Ei lainkaan este; 5 = Erittäin merkittävä este) Nykyinen kilpailu- ja hankintalainsäädäntö 1 2 3 4 5 Keskitetty hankintarengas 1 2 3 4 5

Kuntaorganisaation tavoitteet ruokapalvelujen kehittämisessä 1 2 3 4 5 Suurkeittiöhenkilökunnan asenne 1 2 3 4 5 Tuotteiden epätasainen tarjonta 1 2 3 4 5 Emme tunne luomutuotteita tarjoavia yrityksiä 1 2 3 4 5 Emme saa tarjouksia luomutuotteista 1 2 3 4 5 Tuotteiden alhainen esikäsittelyaste 1 2 3 4 5 Tuotteiden laatu Luomutuotteiden hinta 1 2 3 4 5 Tuotteiden tai lajikkeiden soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin 1 2 3 4 5 Pakkausten soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin 1 2 3 4 5 Yritykset eivät halua sitoutua pidempiaikaisiin toimitussopimuksiin 1 2 3 4 5 Yritysten kehittymättömät tilausjärjestelmät 1 2 3 4 5 Yritysten tavarantoimituskyky 1 2 3 4 5 Tuotteiden käsittely- ja varastointikustannukset verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin 1 2 3 4 5 Tuotteiden kalleus verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin 1 2 3 4 5 Käytettävissä olevat määrärahat 1 2 3 4 5 Yritysten yhteistyöhalukkuus tuotekehityksessä 1 2 3 4 5 Tuottajien (tavanomainen tuotanto) asenteet 1 2 3 4 5 Kuntapäättäjien asenteet 1 2 3 4 5 Tavanomaista (ei-luomu) ruokaa tuottavien tilojen aktiivisempi ote tarjonnassa 1 2 3 4 5 Ruokailijoiden vähäinen kiinnostus 1 2 3 4 5 Tähän voitte kirjoittaa vapaamuotoisia perusteluja:

LUOMUN TULEVAISUUS JULKISELLA SEKTORILLA 15. Suomen alueiden luomuomavaraisuus vaihtelee: Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomi tuottavat enemmän luomua kuin käyttävät sitä, Etelä-Suomi puolestaan käyttää luomua enemmän kuin tuottaa sitä. Onko kuntanne sijainnilla mielestänne merkitystä luomun hankkimiselle? 16. Oletetaan, että kuluttajien kiinnostus luomua kohtaan olisi tulevaisuudessa 50 % suurempaa kuin tällä hetkellä. Aluetaloudellisten laskelmien mukaan luomun kysyntä, hinta ja tuotanto kasvaisivat ja luomulla olisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia mm. työllisyyteen ja ostovoimaan (muualla paitsi Etelä-Suomessa). Kotimainen tuotanto kasvaisi vähemmän kuin kysyntä, jolloin luomun tuonti ulkomailta kasvaisi, että kysyntä saataisiin tyydytettyä. Mitä ajatuksia nämä tulokset herättävät, kun ajattelette kuntanne hankintoja? _ 17. Vuonna 2015 tehdyssä luomutuottajakyselyssä tuottajat korostivat luomun imago- ja brändimerkitystä. Millaista etua julkisen sektorin luomun käytöllä voisi mielestänne olla kuntamarkkinoinnissa? _ 18. Millaisena näette oman kuntanne ruokapalvelujen tulevaisuuden vuonna 2020? -2 = Vähenee / pienenee merkittävästi -1 = Vähenee / pienenee 0 = Pysyy ennallaan +1= Lisääntyy / kasvaa +2= Lisääntyy / kasvaa merkittävästi Raaka-aineiden ja tuotteiden kotimaisuuden merkitys hankinnoissa -2-1 0 +1 +2 Raaka-aineiden ja tuotteiden paikallisuuden merkitys hankinnoissa -2-1 0 +1 +2 Puolivalmisteiden ja valmisruokien käyttö -2-1 0 +1 +2 Tuontiraaka-aineiden osuus hankinnoissa -2-1 0 +1 +2 Ruoanvalmistuksen keskittäminen kunnassa -2-1 0 +1 +2 Lähiruoan käyttö kunnallisissa ruokapalveluissa -2-1 0 +1 +2 Kotimaisen luomuruoan käyttö kunnallisessa ruokapalvelussa -2-1 0 +1 +2 Ruokailijoiden kiinnostus lähiruokaan -2-1 0 +1 +2 Ruokailijoiden kiinnostus kotimaiseen luomuruokaan -2-1 0 +1 +2 Pakkausmateriaalin määrä. -2-1 0 +1 +2 Ruokailijoiden tietämys elintarvikeketjusta. -2-1 0 +1 +2 Suurkeittiöiden ja alueen yrittäjien tuotekehitysyhteistyö. -2-1 0 +1 +2 Kunnallisen ruokapalvelun määrärahat -2-1 0 +1 +2 Hankintojen päätöksentekovastuun siirtyminen kunnan ulkopuoliselle toimijalle -2-1 0 +1 +2 Yksittäisen kunnallisen suurkeittiön mahdollisuus vaikuttaa toimittajavalintoihin -2-1 0 +1 +2

19. Mitkä ovat arvionne mukaan merkittävimmät tekijät tai ilmiöt, jotka vaikuttavat oman kuntanne luomutuotteiden käytön kasvuun tai vähenemiseen tulevaisuudessa vuoteen 2020 mennessä? 20. Mitä ovat mielestänne tulevaisuudessa suurimmat haasteet luomutuotteiden käytön lisäämisessä julkisella sektorilla? Tähän voitte kirjoittaa vapaasti muita kommentteja ja mielipiteitä luomutuotantoon, luomun käyttöön kuntasektorilla tai yleisesti luomumarkkinoiden kehittymiseen liittyen: Kiitos kyselyyn vastaamisesta! Vastauksenne ovat erittäin tärkeitä tutkimuksen onnistumisen kannalta.

LOPPUSEMINAARIN KUTSU JA OHJELMA LIITE 4.

ESITYS LUOMUTYÖPAJASSA 12/2016 LIITE 5.

ARTIKKELI RURALIA-LEHDESSÄ 2/2016 LIITE 6. Luomutuotannon tarkastelua aluetalouden näkökulmasta Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hankkeessa selvitetään luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia nyt ja vuonna 2020. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa toteutettiin valtakunnalliset kyselyt luomutuottajille ja kuntapäättäjille. Luomutuottajakyselyn vastaajista (n=840) lähes puolet uskoi luomutuotantonsa arvon pysyvän ennallaan vuosien 2014 ja 2020 välillä. Reilu kolmannes vastaajista arvioi tuotantonsa arvon kasvavan vuoteen 2020 mennessä, ja loput 18 prosenttia ennusti arvon pienenevän. Koko maan tasolla luomutuotannon kasvuksi arvioitiin keskimäärin kolme prosenttia vuosien 2014 ja 2020 välillä. Maakunnittain luomutuotannon arvon keskimääräiset kehitysarviot vaihtelivat paljon. Suurin arvio oli Satakunnassa (11 %) ja pienin Etelä- Pohjanmaalla (-9 %). Kyselyn perusteella merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat luomutuotannon arvon nousuun tai laskuun lähivuosina, ovat luomun kysyntä, byrokratian ja valvonnan määrä, luomutuotteiden hinta, tuotannon kannattavuus, tuet sekä tuottajan ikä. - Kuntapäättäjäkyselyn vastaajista (n=276) suuri osa piti luomua hyvänä vaihtoehtona julkisiin elintarvikehankintoihin, mutta budjettipaineet ovat kunnissa kovat. Elintarvikkeisiin käytettävät määrärahat ovat viime vuosina yleensä pienentyneet, ja luomu koetaan liian kalliiksi. Ensisijainen kriteeri näyttää olevan kotimaisuus, mutta löytyi myös kuntia, joissa luomua käytetään elintarvikehankinnan kriteerinä, kertoo projektipäällikkö Leena Viitaharju. Luomutuotteisiin suhtauduttiin päättäjien keskuudessa pääasiassa positiivisesti, mutta luomu myös epäilytti. Arveltiin muun muassa, että yksittäisten luomutuottajien volyymit eivät riitä kattamaan kunnallisten hankintojen tarpeita, eikä luomutuottajien myyntiverkostoja tunnettu. Myös tuotteiden alhainen jalostusaste nähtiin mahdollisena esteenä kuntapuolelle pääsyssä, koska julkisessa keittiössä on tarvetta ennen kaikkea pidemmälle jalostetuille tuotteille. Vastaajat totesivat, että Suomessa tarvittaisiin lisää luomun yleistä markkinointia ennen kuin kysyntää alkaisi heidän suuntaansa tulla niin paljon, että se oikeasti asettaisi heidät päättäjinä paineistettuun tilaan. Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset suurimmat Etelä-Pohjanmaalla Kokonaisuudessaan luomutuotanto työllistää Suomessa kerroinvaikutuksineen noin 3 400 henkilötyövuotta. Kansantalouteen vaikutus on noin 680 miljoonaa euroa. Talous- ja työllisyysvaikutukset eroavat selvästi eri maakuntien välillä. Suurimmat vaikutukset ovat Etelä-Pohjanmaalla, missä luomutuotanto työllistää yli 600 henkilötyövuotta ja nostaa maakunnan taloutta 100 miljoonan euron verran kerroinvaikutuksineen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla luomutuotannon työllisyysvaikutukset ylittävät 300 henkilötyövuotta. - Luomutuottajien arvioima kolmen prosentin kasvu nykyisten luomutuottajien tuotannossa saisi aikaan positiivisia vaikutuksia Suomen työllisyyteen ja talouteen. Työllisyys kohentuisi noin 50 henkilötyövuoden verran ja talous kasvaisi 15 miljoonalla eurolla nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, toteaa projektisuunnittelija Susanna Kujala.

Luomutuotannon vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen. Maakunta/alue Vaikutus työllisyyteen, htv Vaikutus talouteen, milj. Etelä-Pohjanmaa 615 100 Etelä-Savo 159 23 Häme 181 24 Kaakkois-Suomi 176 29 Kainuu 132 27 Keski-Suomi 108 20 Lappi 31 7 Pirkanmaa 307 71 Pohjanmaa 292 63 Pohjois-Karjala 265 60 Pohjois-Pohjanmaa 356 82 Pohjois-Savo 259 57 Satakunta 71 17 Uusimaa 168 38 Varsinais-Suomi 276 43 Ahvenanmaa 15 8 Koko Suomi 3 411 683

ARTIKKELI KUNTALEHDESSÄ 2/2017 Luomuateriat ovat kunnissa vielä harvinaisuus LIITE 7. Syödäänkö kunnissa luomuruokaa? Miten luomutuotanto vaikuttaa alueiden talouteen ja työllisyyteen? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa selvitetään luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia nyt ja vuonna 2020. Vaikuttavuusarvioinnin tueksi toteutettiin valtakunnalliset kyselyt luomutuottajille sekä kuntapäättäjille. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö. Luomutuottajakyselyn vastaajista (n=840) lähes puolet uskoi luomutuotantonsa arvon pysyvän ennallaan vuosien 2014 ja 2020 välillä. Reilu kolmannes vastaajista arvioi tuotantonsa arvon kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Vain 18 prosenttia vastaajista ennusti arvon pienenevän. Koko maan tasolla oman tilan luomutuotannon kasvuksi arvioitiin keskimäärin kolme prosenttia vuosien 2014 ja 2020 välillä. Maakunnittain luomutuotannon arvon keskimääräiset kehitysarviot vaihtelivat. Suurin arvio oli Satakunnassa (11 %) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (-9 %). Kyselyn perusteella merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat luomutuotannon arvon nousuun tai laskuun lähivuosina, ovat luomun kysyntä, byrokratian ja valvonnan määrä, luomutuotteiden hinta, tuotannon kannattavuus, tuet sekä tuottajan ikä. Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Kuntapäättäjille kohdistetun kyselyn vastaajista (n=276) suuri osa piti luomua hyvänä vaihtoehtona julkisiin elintarvikehankintoihin, mutta budjettipaineet ovat kunnissa kovat. Elintarvikkeisiin käytettävät määrärahat ovat viime vuosina yleensä pienentyneet, ja luomu koetaan liian kalliiksi. Kotimaisuus on usein ensisijainen perusoletus hankinnoissa, mutta löytyy myös kuntia, joissa luomua käytetään jo nykyään elintarvikehankinnan kriteerinä. Luomutuotteisiin suhtauduttiin päättäjien keskuudessa pääasiassa positiivisesti, mutta luomu myös epäilytti. Arveltiin muun muassa, että yksittäisten luomutuottajien volyymit eivät riitä kattamaan kunnallisten hankintojen tarpeita, eikä luomutuottajien myyntiverkostoja tunnettu. Myös tuotteiden alhainen jalostusaste nähtiin mahdollisena esteenä kuntapuolelle pääsyssä, koska julkisessa keittiössä on tarvetta ennen kaikkea pidemmälle jalostetuille tuotteille. Vastaajat totesivat, että Suomessa tarvittaisiin lisää luomun yleistä markkinointia ennen kuin kysyntää alkaisi heidän suuntaansa tulla niin paljon, että se oikeasti asettaisi heidät päättäjinä paineistettuun tilaan. Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset suurimmat Etelä-Pohjanmaalla Kokonaisuudessaan luomutuotanto työllistää Suomessa kerroinvaikutuksineen noin 3 400 henkilötyövuoden verran. Kansantalouteen vaikutus on noin 680 miljoonaa euroa. Talous- ja työllisyysvaikutukset eroavat selvästi eri maakuntien välillä. Suurimmat vaikutukset ovat Etelä- Pohjanmaalla, missä luomutuotanto työllistää yli 600 henkilötyövuotta ja nostaa maakunnan taloutta 100 miljoonan euron verran kerroinvaikutuksineen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla luomutuotannon työllisyysvaikutukset ylittävät 300 henkilötyövuotta. Luomuhyväksytyn alan kasvu tavoiteltuun 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä johtaisi luomutuotannon vaikutusten kasvuun. Samalla kuitenkin tavanomaisen tuotannon peltoala laskisi. Tulosten mukaan luomualan kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan täysin yltäisi paikkaamaan tavanomaisen alan vähenemisestä johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Näin ollen luomualan kasvu 20 prosenttiin peltoalasta tarkoittaisi jonkin verran kustannuksia yhteiskunnalle. Tähän negatiiviseen yhteisvaikutukseen vaikuttaa muun muassa erot tuotantotapojen satotasoissa, kustannusrakenteissa sekä tukitasoissa.

Luomutuotannon vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen. Maakunta/alue Vaikutus työllisyyteen, htv Vaikutus talouteen, milj. Etelä-Pohjanmaa 615 100 Etelä-Savo 159 23 Häme 181 24 Kaakkois-Suomi 176 29 Kainuu 132 27 Keski-Suomi 108 20 Lappi 31 7 Pirkanmaa 307 71 Pohjanmaa 292 63 Pohjois-Karjala 265 60 Pohjois-Pohjanmaa 356 82 Pohjois-Savo 259 57 Satakunta 71 17 Uusimaa 168 38 Varsinais-Suomi 276 43 Ahvenanmaa 15 8 Koko Suomi 3 411 683 Kirjoittajat työskentelevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Hankkeen raportti ilmestyy alkuvuodesta 2017. Leena Viitaharju Projektipäällikkö Susanna Kujala Projektisuunnittelija

HANKEJULKAISUN KANSI LIITE 8.