Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla Muutosjohtaja Marjukka Manninen marjukka.mannninen@popmaakunta.fi p. 050-39 000 66, @marjukka_m
Pohjois-Pohjanmaa Asukkaita 411 150 Noin 7,5 % koko maan väestöstä Kuntia 30 Enemmän kuin missään muussa maakunnassa Lapset ja nuoret, koulutus, uudistumiskyky ja luonnonvarat
Hailuoto 967 Asukasluku Oulu 201 810 Hailuoto 6 Syntyneet lapset / vuosi Oulu 2 337 Hailuoto 15 % Hailuoto 26 % Vaala 16 % Alle 18 v. osuus Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä 75 v. täyttäneiden osuus Liminka 40 % Liminka 63 % Liminka 4 % Merijärvi 39 % Taajama-aste Oulu 96 % Hailuoto 3 610 /as Soten tarvevakioidut kustannukset Kalajoki 2 654 /as Pyhäjärvi 159 (+59%) THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Liminka 99 (-1%) Merijärvi 45 /as Kelan korvaaman yksit. terveydenh. kust. Oulu 169 /as Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018
Meidän maakunnassa Asuu liki 412 000 ihmistä se on n. 7,5 % koko maan väestöstä. Väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 25 000 henkilöllä. Uudistuksen myötä kunnilta siirtyy maakunnalle 557 rakennusta niiden huoneistoala on yhteensä 493 100 neliömetriä. Maakunta tulee olemaan noin 20 000 ihmisen työpaikka. Meillä on mm. 3946 sairaanhoitajaa 154 palomiestä 79 ammattimiestä. Lokakuussa maakuntavaaleilla valittavassa valtuustossa tulee olemaan 79 jäsentä. Maakunnan pinta-ala on 44 000 neliötä. Eteläisimmän ja pohjoisimman pisteen välinen etäisyys on lähes 400 kilometriä. Maakunnan budjetti on n.1,7 miljardia euroa vuodessa.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus lisääntyy merkittävästi 8 % 8 % 12 % 15 % 75 v. täyttäneiden osuus
: 65-74-v. sekä 75 v. täyttäneet Lähde: Tilastokeskus 2018 12 % 65 v. täyttäneiden hoivamenot /asukas 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 11 % 44 004 32 458 8 % 11 % 11 % 48 144 48 318 35 392 8 % 45 389 11 % 54 479 47 331 11 % 10 000 0 65-74-v. 75 v. täyttäneet
Miksi uudistus tehdään? Lähde: alueuudistus.fi
Missä mennään? Maakuntauudistuksen esivalmistelua on tehty Pohjois-Pohjamaalla neljän sisältötyöryhmän ja kuuden tukipalvelutyöryhmän voimin. 1. Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö 2. Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus 3. Pelastustoimi ja varautuminen 4. Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Sote-uudistusta valmisteltiin PoPSTer-hankkeessa v. 2017 loppuun. Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat Syksyllä 2017 valmistelussa siirryttiin yhteisille raiteille. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen työryhmät jatkavat toimintaa väliaikaishallinnon aloittamiseen saakka.
Valmistelun ohjaus Pohjois-Pohjanmaalla Laaja seurantaryhmä (60 70 jäsentä) Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä (12 jäsentä) Johtoryhmä (13+13 virkamiestä) Epävirallinen yhteistoimintaelin (9 työnantajan + 9 henkilöstön edustajaa)
Pohjois-Pohjanmaan valmisteluorganisaatio Muutosjohtaja Johdon tuki - Strategia, viestintä ym. Vastuuvalmistelijat Työryhmät, OTO-työ Projektipäälliköt Asiantuntijat Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu
Maakuntavalmistelun tiekartta kevät 2018- Konsernirakenne konsernijohto ja -palvelut, liikelaitokset, yhtiöt jne. Konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmä konsernin sisäinen johtamis- ja ohjausjärjestelmä poliittinen / luottamuselin -ohjausjärjestelmä Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu monituottajuus / valinnanvapaus osana Monialaisen maakunnan strategisen järjestämistoiminnon suunnittelu tuottajien ohjausjärjestelmät sisältäen lisäksi mm. valvonnan, strategisen hankinnan Monialaisen maakunnan palveluverkon ja saavutettavuuden yleiset periaatteet monikanavaisuus, fyysinen palveluverkko Vuoropuhelun ja kumppanuuksien rakenteet strateginen yhteistyö mm. kunnat, järjestöt Monialainen maakunnan substanssi- ja tukitoimintojen yhteensovittaminen ja integraation varmistaminen palvelut, varautuminen ja erityistilanteet Ylimaakunnallisten tehtävien linjaukset Viestintä, vaikuttaminen ja osallisuus
Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa Pelastustoimi Lomituspalvelut Ensihoito ELY-keskus Ympäristöterveydenhuolto TE-palvelut Pohjois-Pohjanmaan liitto KEHA-keskus Maaseutuhallinto Arvio uuden monialaisen maakunnan toimintakuluista Pohjois-Pohjanmaalla (v. 2016 tiedot), M 29,2 28,9 26,2 13,0 9,5 8,7 5,8 3,8 2,6 Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa * (henkilöstössä mukana siirtyvät tukipalvelut) Toimintakulut 2016, M Osuus toimintakuluista Henkilöstö 2016 Osuus henkilöstöstä 1 532,8 92,3 % 17 910 90,8 % Pelastustoimi 29,2 1,8 % 324 1,6 % Lomituspalvelut 28,9 1,7 % 542 2,7 % Ensihoito 26,2 1,6 % 394 2,0 % ELY-keskus ** 13,0 0,8 % 169 0,9 % Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 % 120 0,6 % TE-palvelut ** 8,7 0,5 % 134 0,7 % Pohjois-Pohjanmaan liitto ** 5,8 0,3 % 45 0,2 % KEHA-keskus 3,8 0,2 % 12 0,1 % Maaseutuhallinto 2,6 0,2 % 57 0,3 % AVI 0,9 0,1 % 11 0,1 % YHTEENSÄ 1 661,4 100 % 19 718 100 % Henkilöstömäärät tarkentuvat 1 532,8 Sote ei sisällä mm. työllisyyden hoitoa, työmarkkinatuen kuntaosuutta, perustoimeentulotukea, koulupsykologi ja -kuraattoripalveluja, kunnille jääviä hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtäviä * Sisältää esh-palveluiden myynnin muille kuin P-P-maakunnalle ja muita kuluja n. 144 M ** Lisäksi merkittäviä välitettäviä varoja valtion kautta 467 M ja P-P liiton kautta 9,6 M Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu AVI 0,9 Tiedot tarkentuvat valmistelutyön edetessä, päivitetty 30.10.2017 Toimintakulut (brutto) voivat sisältää toimijoiden välistä sisäistä myyntiä Lähde: Taloustyöryhmän väliraportti 8/2017 ja henkilöstövalmistelijat
Yli enint. 5 % Yli 5,1-10 % Yli 10,1-15 % Yli 3 700 15,1 % 3 600 Maakuntien soten nettokustannukset v. 2016, /asukas tarvevakioituna ja ero Pohjois-Pohjanmaan tasoon Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu 16,2 % 3 592 18% 16% 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 3 091 3 137 3 142 1,5 % 1,6 % 3 207 3 215 3 222 3 232 3 235 3 247 3 259 3 261 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 4,6 % 5,0 % 5,4 % 5,5 % 3 315 7,2 % 3 334 3 336 3 351 7,9 % 7,9 % 8,4 % 3 388 9,6 % 3 463 12,0 % 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 2 800 0% Päivitetty 17.11.2017 Ilman ympäristöterveydenhuoltoa Tarvevakiointi v. 2015, Lähde: Tilastokeskus, Sotkanet, THL 11/2017
Arvio uuden maakunnan rahoituksen kokonaisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla, M Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Valtion nettorahoitus: sote, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto (rahoituslaki, luku 3) Valtion nettorahoitus: muu kuin sote, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto (rahoituslaki, luku 4) 82 Valtion nettorahoitus 5/2017 laskelmien perusteella yhteensä n. 1,4 mrd (v. 2017 tasossa, rahoituslain luvut 3 ja 4) 1 324 Asiakasmaksutuotot 107 Palveluiden myynti maakunnan ulkopuolelle 90 Maakunnan toimintoihin kohdentuva valtion rahoitus tutkimukseen ja koulutukseen 15 Maakunnan kautta välitettävät varat Maakunnan toimintoihin kohdentuva hankerahoitus Tarkentuu 433 Uuden maakunnan aloittaessa käytettävissä ei ole maakunnan verotusoikeutta tai mahdollisuutta pitkäaikaiseen lainanottoon Kelalta tuleva rahoitus (mm. ensihoito ja työterveyshuolto) Mahdollisuus lyhytaikaiseen lainanottoon Tarkentuu Tarkentuu Tiedot ovat suuntaa antavia ne tarkentuvat valmistelutyön edetessä, päivitetty 30.10.2017 Lähteet: VM, STM, Taloustyöryhmän väliraportti, PPSHP, ELY-keskus, TE-palvelut, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Lähde: Alueuudistus.fi, kuvaan lisätty Pohjois- Pohjanmaan tiedot. P-P: 1,3 mrd P-P: 0,08 mrd Yhteensä P-P: 1,4 mrd P-P: Tarkentuu Lähde: www.alueuudistus.fi Pohjois-Pohjanmaa: 18.5.2017 STM:n ja VM:n laskelmien pohjalta nettorahoitus Tiedot päivittyvät
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen 19 Sote-organisaatiota 7 Ympäristöterveydenhuollon yt-aluetta 7 Lomituspalvelualuetta 7 Maaseutuhallintoa 2 Pelastuslaitosta 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 TE-palvelut 1 Ely-keskus 1 Aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan maakunta LUOVA Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu
Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä: Kuva: alueuudistus.fi
IHMISET TULEVAISUUDEN MAAKUNTA- LUOTTAMUS MENESTYKSEN EVÄÄT STRATEGISET KUMPPANUUDET VETOVOIMAISUUS JÄRJESTÖT HYVINVOINTI ELINVOIMA YRITYKSET KOULUTUS YMPÄRISTÖ EDELLÄKÄVIJYYS KESTÄVYYS VIREYS TASAPAINOINEN TALOUS
JÄRJESTÖT Pohjois-Pohjanmaalla toimii noin 6800 järjestöä mm. 600 sosiaali- ja terveysyhdistystä, 500 liikuntaseuraa, 300 kyläyhdistystä, nuorisoseuroja ja yhdistyksiä sekä kulttuurialan yhdistyksiä Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu
JÄRJESTÖJEN ROOLI Hyvinvointi, elinvoima, paikallistuntemus Osallisuus, vuorovaikutus, tiedonvälitys Ohjaus, ehyet ja vaikuttavat palveluketjut Integraatio Palvelutuotanto pelisäännöt Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu
Myös PoPSTerin loppuraportissa järjestöjen keskeinen rooli on tunnistettu
TÄRKEÄÄ Organisaatio Päätöksentekokyky Ohjausvälineet Roolit ja sitoutuminen Kilpailukyky Aikataulu ja marssijärjestys Periaatteet Integraatio Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Valinnanvapaus Tehokkuus ja vaikuttavuus
VALMISTELTAVAT JA RATKAISTAVAT ASIAT Tässä vaiheessa (kesään 2018 mennessä) Poliittinen rakenne: millaisia muita toimielimiä kuin lakisääteiset? Toimintojen jako maakuntavirastoon ja liikelaitokseen/iin Maakuntaviraston/järjestämisorganisaation sisäinen perusrakenne Liikelaitosrakenne Myöhemmin tai erillisinä Liikelaitoksen/sten sisäinen rakenne Mahdollinen yhtiöittäminen Yhteistoiminta-alueen työnjako ja yhteistyö
POLIITTISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT Lainsäädännöstä tulevat asiat Talousarvio Hallintosääntö Ym. Oman tuotannon organisointi Liikelaitos- ja yhtiöittämisrakenne Tukipalvelujen organisointi Järjestämisvastuun toteuttamisen periaatteet Strategia, palvelustrategia, palvelulupaus ja tuotannon linjaukset Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden periaatteet Rahoituksen kohdentaminen Valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut (mm. tuottajakriteerit ja korvausperusteet) Ylimaakunnallisista tehtävistä sopiminen KAIKKI ISOT PÄÄTÖKSET POLIITTISIA
ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN Yleiset oikeudet Äänioikeus Aloiteoikeus Mahdollisuus kansanäänestykseen Viestintä (avoimuuden periaate, koskee myös liikelaitosta ja muita toimijoita) Vaikuttamistoimielimet Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto (Kielivähemmistön nv) Kussakin vähintään yksi edustaja jokaisen kunnan vastaavasta toimielimestä Lisäksi mm. Romaniasian nvk Etnisten suhteiden nvk Liikuntaneuvosto Järjestönvk
LAKISÄÄTEISET TOIMIELIMET Maakuntavaltuusto PP asukasluku 411.136 (31.12.2016) 79 valtuutettua Puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta
LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA (MaakuntaL 55) Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa laitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii siitä, että laitos toimii maakunnan asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Johtokunnan valitsee maakuntavaltuusto. Johtokunnan jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan johtamisen asiantuntemus, eikä hän saa olla maakunnan muun 29 :ssä tarkoitetun toimielimen (maakuntahallitus, lautakunta, tarkastusltk, jaostot) jäsen. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet eivät ole vaalikelpoisia maakuntavaltuustoon. 29
MUUT TOIMIELIMET Tuleeko lakisääteisten lisäksi muita poliittisia toimielimiä? Voidaanko toimielimiin valita myös muita kuin valtuutettuja (ja varavaltuutettuja)? Mitä ovat mahdollisten toimielinten tehtävät? Miten poliittinen rakenne tukee maakuntavaltuuston ja valtuutettujen edellytyksiä poliittisesti johtaa toimintaa?
LAUTAKUNTA VAI VALIOKUNTA? LAUTAKUNTA Luonteeltaan virallinen toimielin Jäseninä myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja Perustuu viranhaltijavalmisteluun Asia käsittelyyn esittelijän ehdotuksesta; pohjaehdotus Lautakunnalle voidaan antaa myös itsenäistä päätösvaltaa Lautakunnalla voi olla jaostoja VALIOKUNTA Luonteeltaan valtuuston sisäistä toimintaa Jäseninä valtuutettuja ja varavaltuutettuja Korostaa poliittista roolia valmistelussa ja päätöksenteossa Asia käsittelyyn jäsenten ehdotuksesta; ei esittelijää eikä pohjaehdotusta Valmistelee asioita hallitukselle ja valtuustolle; antaa valmisteluohjauksen Valiokunta voi täydentää kokoonpanoaan pysyvillä asiantuntijoilla Valiokunta kuulee haluamiaan asiantuntijoita 6.4.2018 31
ASEMOITUMINEN ORGANISAATIOSSA VALTUUSTO VALTUUSTO TARK.LTK VALIOK VALIOK VALIOK VALIOK VALIOK HALLITUS TARK.LTK LTK LTK LTK HALLITUS 32
LAUTAKUNTAMALLI PLUSSAT Mahdollistaa valtuustoa laajemman luottamushenkilöjoukon Lautakunta käyttää päätösvaltaa Perinteinen, totuttu työskentelytapa MIINUKSET Valtuuston roolista tulee muodollinen Yleensä asiat tulevan lautakuntaan valmiiksi pureksittuina esityksinä Lautakunnan asioiden valmistelu ja esittely keskittyy yksittäisiin asioihin, ei kokonaisuuksiin: näkeekö lautakunta kokonaisuuden? Lautakunnasta muodostuu oman toimialansa edunvalvoja 33
VALIOKUNTAMALLI PLUSSAT Asioiden käsittely painottuu merkittäviin strategisiin kokonaisuuksiin, ei yksittäisiin tapauksiin Valiokunta pystyy vaikuttamaan asioihin jo valmisteluvaiheessa Kannustaa viranhaltijoita asioiden kokonaisvaltaiseen käsittelyyn valiokunnassa Mahdollistaa asioiden ei-muodollisen käsittelyn ja erilaiset toimintatavat Sitouttaa valtuutettuja MIINUKSET Rajoittaa jäsenet valtuutettuihin (kuntalain mukaan) Valiokunnalla ei muodollista päätösvaltaa Voi aiheuttaa rooliristiriitoja valiokunnan ja hallituksen välillä Turhautumisen vaara, jos uusi työskentelytapa ei lähde toimimaan 34
NS. HYBRIDIMALLI (sekä valiokuntia että lautakuntia) PLUSSAT Valiokunta voi keskittyä kokonaisuuksiin, lautakunta yksittäisiin, konkreettisiin tapauksiin Lisää luottamushenkilöpaikkoja MIINUKSET Lautakunnan ja valiokunnan roolit voivat muodostua epäselviksi Lautakuntaan voi tulla jäseniä, joilla ei ole kytkentää valtuuston tekemiin linjauksiin Hallituksen ja valtuuston asema heikkenee, jos lautakunnalle siirtyy merkittävää järjestäjän päätösvaltaa Tulee 4-portainen käsittelyjärjestelmä 35
LISÄKSI MUISTETTAVA Yksilöasioita varten tarvitaan joku toimielin tai jaosto Maakuntien väliseen yhteistoimintaan tarvittaneen joku toimintamuoto Maakunnan ja kuntien välistä yhteistyötä varten tarvitaan joku toimintamuoto 36
VAIHTOEHTOISIA VALIOKUNTA/LAUTAKUNTAJAKOJA ORGANISAATION MUKAAN Sote Ympäristö Maaseutu Pelastus Kasvupalvelut Liikenne ELÄMÄNKAARIMALLIN MUKAAN Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aktiiviväestön palvelut Ikäihmisten ja vammaisten palvelut Elinkeinot POIKKILEIKKAAVASTI Kansalaisten palvelut ja osallisuus Elinvoima-, tulevaisuus- ja ympäristö Turvallisuus Talous- ja ohjaus Epätasapainoinen: sote 95 % Tekeekö valiokunnasta toimialansa edunvalvojan? Unohtuuko kokonaisuus? Sote/maku-integraatiota ei synny Voidaanko kaikkia palveluja jakaa ikäryhmittäin? Miten määritellään aktiiviväestö? Korostaako sotea? Olisiko tämä edellisten synteesi? Sote ja muut toimialat jakaantuvat lähes kaikille, mutta eri näkökulmasta 37
JOS PÄÄDYTÄÄN SEKÄ VALIOKUNTIIN ETTÄ LAUTAKUNTIIN Strategisen tason ja taloudellisesti merkittävät päätökset on joka tapauksessa tehtävä hallituksessa ja valtuustossa Valiokuntien ja lautakuntien työnjaon tulee olla selkeä. Vaihtoehdot: MALLI A Valiokunta: poliittinen linjaaminen ja siihen liittyvä valmistelu asiatasolla Lautakunta: valtuuston päättämien linjausten mukaiset yksittäiset asiat MALLI B Valiokunta: toimialan seuranta ja poliittinen linjaaminen yleisellä tasolla Lautakunta: poliittinen valmistelu asiatasolla 38
PUHDAS VALIOKUNTAMALLI MAAKUNTAVALTUUSTO 79 jäsentä, pj + 4 vpj VALIOKUNTA A 13 jäsentä VALIOKUNTA B 13 jäsentä VALIOKUNTA C 13 jäsentä VALIOKUNTA D 13 jäsentä TARKASTUSLTK 7 jäsentä YLI- MAAKUN- NALLINEN YHTEIS- TOIMINTA KUNTA- MAAKUNTA- YHTEIS- TOIMINTA MYR 9 lth-jäsentä + muut MAAKUNTAHALLITUS 13 jäsentä Pj + 2 vpj YKSILÖASIAIN JAOSTO 9 jäsentä Tarvittaessa 2 kpl VAIKUTTAMIS- TOIMIELIMET Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Romaniasian nvk Etnisten suhteiden nvk Liikuntaneuvosto LIIKELAITOS A JHTK 7 jäsentä (MKL 55) N kpl 39
VALIOKUNTIEN ROOLI JA TEHTÄVÄT (VALIOKUNTAMALLI) Tehtäväalueensa strateginen ohjaus Asioiden valmistelun ohjaaminen Jäsenet valtuutettuja tai varavaltuutettuja Puheenjohtaja: valtuuston varapuheenjohtaja Kansalaisten palvelut ja osallisuus Maakunnan palvelut kansalaisen näkökulmasta Maakunnan palvelulupaus eri palveluissa Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden arviointi (kansalaisen näkökulmasta) Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Elinvoima, tulevaisuus ja ympäristö Maakunnan palvelut yritysten ja ympäristön näkökulmasta Maakunnan toimintaympäristön ja toimintojen ennakointi Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Työvoiman saatavuus ja osaaminen Turvallisuus Turvallisuus laajasti ajateltuna Varautuminen Pelastustoimi Talous ja ohjaus Maakunnan budjetointiin ja taloussuunnitteluun liittyvät asiat Maakunnan rahoitus ja investointiesitykset Palveluntuottajien hyväksymiseen liittyvät kriteerit Palveluntuottajien korvausperiaatteet 40
POP-MALLI TULEVAISUUSVALIOKUNTA 13 jäsentä TARKASTUSLTK 7 jäsentä MAAKUNTAVALTUUSTO 79 jäsentä, pj + 3 vpj TALOUSVALIOKUNTA 13 jäsentä TURVALLISUUSVALIOKUNTA 13 jäsentä YLI- MAAKUN- NALLINEN YHTEIS- TOIMINTA KUNTA- MAAKUNTA- YHTEIS- TOIMINTA MYR 9 lth-jäsentä + muut ELINVOIMA -LTK 11 jäsentä MAAKUNTAHALLITUS 13 jäsentä Pj + 2 vpj HYVINVOINTI - LTK 11 jäsentä YKSILÖ- ASIAIN JAOSTO 7 jäsentä YMPÄRISTÖ- JA LIIKENNE- LTK 11 jäsentä VAIKUTTAMIS- TOIMIELIMET Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Romaniasian nvk Etnisten suhteiden nvk Liikuntaneuvosto Järjestönvk LIIKELAITOS A JHTK 7 jäsentä (MKL 55) N kpl 41
VALIOKUNTIEN ROOLI JA TEHTÄVÄT Tehtäväalueensa strateginen ohjaus Jäsenet valtuutettuja tai varavaltuutettuja Puheenjohtaja: valtuuston varapuheenjohtaja Tulevaisuusvaliokunta Maakunnan ennakointi ja strategia Tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta Talousvaliokunta Talouden ennakointi ja ohjaus (Varsinainen TA-valmistelu hallituksessa) Turvallisuusvaliokunta Turvallisuus laajasti ajateltuna Varautuminen Pelastustoimi 6.4.2018 LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen 42
LAUTAKUNTIEN ROOLI JA TEHTÄVÄT Tehtäväalueensa asioiden valmistelu Osin itsenäistä päätösvaltaa (rajaus hallintosäännössä) Jäsenet maakuntal 63 mukaisesti Valtuutettuja/varavaltuutettuja vähintään X %? Hyvinvointiltk Sote-järjestämistoimintoihin liittyvä valmistelu Osin itsenäistä päätösvaltaa Elinvoimaltk Kasvupalvelujen järjestämistoimintoihin liittyvä valmistelu ja päätösvaltaa Maakuntakaavan valmistelu Rahastoihin liittyvää päätösvaltaa Ympäristö- ja liikenneltk Ympäristöasiat Liikenneasiat: valmistelu ja päätösvaltaa Joukkoliikenne 43
OPERATIIVISEN ORGANISAATION VALMISTELU 6.4.2018 44
JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Näkemys syntymässä, miten eri organisaatioiden toiminnot jakautuvat Järjestäminen Maakuntavirastoon Tuottaminen Liikelaitokseen/iin Tämän jälkeen muodostetaan maakuntaviraston perusorganisaatio (ml. konsernipalvelut) Tämän jälkeen muodostetaan ehdotus liikelaitosrakenteesta 6.4.2018 LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen 45
VIRASTO - LIIKELAITOS PÄÄPERIAATE Asiakas asioi liikelaitoksessa VIRASTOON Järjestämistoiminnot Strateginen kehittäminen Rahastot (mm. maaseutuhallinto) Omistajaohjaus LIIKELAITOKSEEN/IIN Sote-tuotanto Kasvupalvelujen tuotanto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Lomitus 6.4.2018 LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen 46
Tutustu valmistelun tarkempaan aikatauluun.
Ihmiset tekevät muutoksen asenne ratkaisee! Kiitos! Seuraa: www.popmaakunta.fi, www.alueuudistus.fi ja www.omamaakunta.fi