Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy
Työn tausta ja tavoitteet Työ on osa Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K - hankekokonaisuutta, jota rahoittavat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Ohjausryhmässä Trafi ja Liikennevirasto Hankkeeseen osallistuvat työpaikat: Elisa Oyj ja Kangasalan kunta
Miksi edistää viisasta liikkumista? Työnantaja voi halutessaan vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden kulkutapavalintaan. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuksien lisäämisellä työpaikalla saavutetaan muun muassa seuraavia hyötyjä: Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilökunta Parkkipaikkojen pienempi tarve Säästöjä parkkikuluissa ja sairaskuluissa Konkretiaa yrityksen yhteiskuntavastuutyöhön Hankkeessa halusimme selvittää: Miten hyvin näitä hyötyjä voidaan arvioida euroissa? Maksavatko liikkumisen ohjauksen keinot itsensä takaisin? Kuva: Heidi Vuorenvirta
Liikkumissuunnitelman hyödyt euroina: prosessin vaiheet työpaikalla TUTKITAAN LÄHTÖTILANNE Työmatkakyselyn toteutus henkilöstölle Laskelmien lähtötiedot TOIMENPITEIDEN IDEOINTI JA ESIVALINTA Työpaja avainhenkilöille Liikkumissuunnitelma eli toimenpideohjelma ARVIOIDAAN SÄÄSTÖJÄ Sairauspoissaolot Pysäköinnin kustannukset Kilometrikorvaukset TOTEUTETTAVIEN TOIMENPITEIDEN VALINTA Johtoryhmä tms. TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN Uudet käytännöt ja niistä viestiminen SEURATAAN VAIKUTUKSIA Säästöjen toteutuminen Työmatkakyselyn uusiminen
Yhteenveto toimenpiteiden euromääräisistä kustannuksista ja säästöistä (Kangasala) Hankitaan 20 kpl asiointipyöriä Kustannukset (hankinta jaettuna 3 vuoden ajalle + huolto) 8 320 /vuosi Suorat säästöt (säästöt kilometrikorvauksissa) 5 685 /vuosi Välilliset säästöt (pysäköintikustannukset + sairauspoissaolot) 2 575 /vuosi Asiointilippu Kustannukset 1 121 /vuosi + hankintakustannus 325 Suorat säästöt (kilometrikorvaukset 2 919 /vuosi Välilliset säästöt ei arvioitu Asiointiautot Kustannukset 104 580 /vuosi Suorat säästöt (kilometrikorvaukset) = 42 640 /vuosi Välilliset säästöt (sairauspoissaolot+ pysäköinnin vähentäminen) 90 600 /vuosi Työsuhdelippu Kustannukset 60 610 /vuosi Suorat säästöt: ei suoria säästöjä Välilliset säästöt (pysäköintitarpeen väheneminen+ säästöt sairaspoissaoloista) 131 635 /vuosi Pysäköinti maksulliseksi Kustannukset 10 000 /vuosi Suorat säästöt (pysäköintimaksut) 47 444 Välilliset säästöt (vaikutus terveysliikuntaa + pysäköintitarpeen väheneminen (ei laskettu ) 130 342
Liikunta ja sairaspoissalolot Kerran viikossa liikuntaa harrastavilla on sairauspoissaolopäiviä vuodessa 4,5 päivää enemmän kuin niillä, jotka harrastavat liikuntaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa (Muutosta liikkeellä - Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020, STM 2013). Sairauspoissaolopäivän hinta Valtionkonttorin laskelman mukaan 351 /sairauspoissaolopäivä Jokainen työntekijä, joka ei nykyisin harrasta terveytensä kannalta liikuntaa ja saataisiin liikkumaan riittävästi työmatkan avulla tuo työpaikalle säästöä: 4,5 * 350 /vuosi = 1 575 /vuosi/työntekijä
Kangasalan kunnan työntekijöiden työmatkojen kulkutapajakauma huhtikuussa 2017 (N=559) Pyörä 14 % Kävely 7 % Vastaajien määrä= 551 Matkojen määrä = 2 554 Moottoripyörä tai mopo 0 % Auto, kimppakyyti* 5 % Linja-auto 6 % Laskelmissa tehdyt oletukset: Työmatkakyselyyn vastanneet edustavat Auto, yksin koko 68 % henkilöstöä Vastaajien ilmoittama käyttäytyminen kuvaa todellisuutta Laskelmissa käsiteltiin erikseen ryhmää autoilijat = yli puolet tutkimusviikon työmatkoista autolla Valpastin Oy, Kangasalan kunta, 2017
Mistä työmatkaliikkumisen palveluista olisit kiinnostunut? (N=519) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantajan tukema joukkoliikennelippu ns. työsuhdematkalippu 0% 29% 33% 16% 22% Työpaikan yhteinen lainattava joukkoliikennelippu (työpäivän aikaista asiointia varten) 3% 23% 25% 20% 30% Joukkoliikenteen aikataulutieto aulatiloissa ja internetissä 11% 15% 25% 16% 33% Työsuhdepyörä 20% 32% 21% 17% 27% Pyörähuolto työpaikalla 39% 18% 23% Työpaikan yhteinen polkupyörä asiointiin 3% 27% 25% 18% 27% Taloudellisen ja turvallisen ajotavan valmennus 3% 27% 22% 16% 31% Palvelu kimppakyytikumppaneiden etsimiseen 1% 26% 28% 16% 29% Jokin muu, mikä 14% 10% 74% Käytän jo Käyttäisin, jos olisi tarjolla En käyttäisi, mutta kannatan En käyttäisi, en kannata En osaa sanoa Valpastin Oy, Kangasalan kunta, 2017
Kun huomioidaan työmatkojen lisäksi myös VAPAA-AJAN liikkuminen, oletko saanut terveysliikuntasuositusten mukaisen 2,5 tuntia kestävyysliikunta viikossa kävellen, pyöräillen tai muulla liikuntatavalla viimeisen 12 kuukauden aikana? (N=546) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Talvella 75% Keväästä syksyyn 86% Kyllä Ei Valpastin Oy, Kangasalan kunta, 2017
Toimenpiteen kustannukset: Työsuhdelippu 29 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä työsuhdematkalippua, jos sellainen olisi tarjolla. Jos tämä toteutuisi koko Kangasalan henkilöstön suhteen. Ottaisi työsuhdematkalipun käyttöönsä työsuhdelipun käyttöönsä 580 henkilöä. Jos tuki olisi Kangasalan kunnan henkilöstölle sama kuin Tampereen kaupungilla 104,5 /vuosi 580 henkilöä *9,5 /kk*11 kk = 60 610 Vaikutukset Työmatkakyselyssä vastanneista autoilijoista* 19 % (60 vastaajaa) ilmoitti ottavansa työsuhdematkalipun käyttöönsä, jos sellainen on tarjolla. Tämä on 10,7 % kaikista kyselyyn vastanneista * autoilijoiksi on luokiteltu sellaiset, jotka tulivat tutkimusviikolla yli puolet kerroista töihin autolla
Työsuhdelippu Välilliset säästöt: Pysäköintitarpeen väheneminen Työsuhdelipun ottaisi käyttöönsä 215 autoilijaa. Työmatkakyselyyn vastanneista 39 % käyttää nykyisin työnantajan tarjoamaa maksutonta pysäköintiä. OLETUS: Työsuhdematkalippua käyttävät entiset autoilijat eivät enää käytä työnantajan tarjoamaa maksutonta pysäköintiä. Tämä tarkoittaa 215 * 39 % = 84 työsuhdematkalippua käyttävää entistä maksutonta pysäköintiä käyttävää autoilijaa vähemmän. Kuinka paljon säästöjä syntyy Jos pysäköintipaikan kustannus on kunnalle 500 /vuosi saadaan = 41 860 kustannussäästö vuodessa.
Työsuhdelippu Välilliset säästöt: säästöt sairauspoissaoloista Autoilijoista 86 (27 prosenttia) vastasi ettei ole saanut talvisin terveysliikuntasuositusten mukaisen 2,5 tuntia kestävyysliikuntaa viikossa kävellen, pyöräillen tai muulla liikuntatavalla viimeisen 12 kuukauden aikana. Heidän osuus on vastaajista 15 prosenttia. Jos vastanneet edustavat koko henkilöstöä, olisi liikuntaa riittämättömästi saavien (nyk. autoilijoiden) henkilöiden määrä 2000*15 % = 300 henkilöä. Jos heistä 19 prosenttia ottaisi työsuhdematkalipun käyttöönsä, ja heillä joukkoliikenteen käytön avulla kertyisi jokaisena arkipäivänä 30 minuuttia terveysliikuntaa, saataisiin 57 henkilöä harrastamaan terveytensä kannalta riittävästi terveysliikuntaa. Kuinka paljon säästöjä syntyy 57 henkilöä * 4,5 sairaspäivää/henkilö vähemmän vuodessa * 350 /sairaspäivä = 89 775 /vuodessa
Yhteenveto toimenpiteiden euromääräisistä kustannuksista ja säästöistä (Kangasala) Hankitaan 20 kpl asiointipyöriä Kustannukset (hankinta jaettuna 3 vuoden ajalle + huolto) 8 320 /vuosi Suorat säästöt (säästöt kilometrikorvauksissa) 5 685 /vuosi Välilliset säästöt (pysäköintikustannukset + sairauspoissaolot) 2 575 /vuosi Asiointilippu Kustannukset 1 121 /vuosi + hankintakustannus 325 Suorat säästöt (kilometrikorvaukset 2 919 /vuosi Välilliset säästöt ei arvioitu Asiointiautot Kustannukset 104 580 /vuosi Suorat säästöt (kilometrikorvaukset) = 42 640 /vuosi Välilliset säästöt (sairauspoissaolot+ pysäköinnin vähentäminen) 90 600 /vuosi Työsuhdelippu Kustannukset 60 610 /vuosi Suorat säästöt: ei suoria säästöjä Välilliset säästöt (pysäköintitarpeen väheneminen+ säästöt sairaspoissaoloista) 131 635 /vuosi Pysäköinti maksulliseksi Kustannukset 10 000 /vuosi Suorat säästöt (pysäköintimaksut) 47 444 Välilliset säästöt (vaikutus terveysliikuntaa + pysäköintitarpeen väheneminen (ei laskettu ) 130 342
Miksi edistää viisasta liikkumista? Saadut tulokset osoittavat, että viisas työmatkaliikkuminen tuo säästöjä, parantaa työhyvinvointia sekä auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Kannattaa siis rohkeasti pohtia ja haastaa vanhoja toimintamalleja. Minna Kröger, Elisa Oyj:n yritysvastuujohtaja Hanke osoittaa, että kulkutapamuotojen muutos kannattaa. Hyötyä on saavutettavissa sekä työntekijöiden hyvinvointiin että kustannuksiin. Esiin tulleet toimenpide-ehdotukset ovat toteutettavissa kohtuullisen pienin panoksin verrattuna saavutettaviin hyötyihin. Oskari Auvinen, Kangasalan kunnanjohtaja:
Kiitos! info@valpastin.fi www.valpastin.fi www.facebook.com/valpastin www.twitter.com/valpastin www.instagram.com/valpastin