OHJE POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMISTA VARTEN 2018
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Rakentamisen luvista... 2 1.1 Vähäinen poikkeaminen... 2 2 Poikkeamispäätös... 2 2.1 Poikkeamisen myöntämisen edellytykset... 3 3 Suunnittelutarveratkaisu... 3 3.1 Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset... 4 4 Alustavat tiedustelut... 5 5 Hakemuksen jättäminen ja tarvittavat liitteet... 5 5.1 Asemapiirros... 6 5.2 Selvitys rakennuspaikan omistusoikeudesta... 6 5.3 Selvitys naapurien kuulemisesta... 7 5.4 Muu selventävä aineisto... 9 6 Hakemuksen käsittely... 9 7 Lupamaksut... 10 8 Päätöksen tiedoksi antaminen asianosaisille sekä muutoksenhaku... 10 9 Yhteystiedot... 10 LIITE 1: Esimerkkihakemus LIITE 2: Esimerkki asemapiirroksesta LIITE 3: Asemapiirroksen sisältö ja esitystapa LIITE 4: Ohje kaavatietojen hakuun karttapalvelusta LIITE 5: Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun prosessikaavio Ohjeen kuvat Espoon kaupungin aineistopankista (20.3.2018).
2 1 Rakentamisen luvista Espoossa rakentamisen lupia käsitellään sekä rakennusvalvontakeskuksessa että kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Rakennusvalvontaviranomainen myöntää rakennusluvat ja niiden yhteydessä vähäiset poikkeamiset. Vähäistä suuremmat poikkeamiset asemakaavasta tai muusta määräyksestä sekä rakentaminen asemakaavoittamattomilla alueilla edellyttävät lisäksi poikkeamispäätöstä ja/tai suunnittelutarveratkaisua, jotka käsitellään kaupunkisuunnittelukeskuksen lupavalmistelussa. Myönteisen poikkeamispäätöksen ja/tai suunnittelutarveratkaisun lisäksi tarvitaan aina myös rakennuslupa, jota on haettava määräajan puitteissa. 1.1 Vähäinen poikkeaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvan yhteydessä vähäisen poikkeamisen rakentamista koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Vähäiset poikkeamiset ovat luonteeltaan pienimuotoisia ja suuruudeltaan pieniä. Poikkeaminen voi koskea asemakaavamääräyksiä ja rakennuksen teknisiä ominaisuuksia. Tyypillisiä asemakaavamääräyspoikkeuksia ovat rakennusalan rajan ylitys, rakennusoikeuden ylitys, poikkeaminen kaavassa määrätystä kerrosluvusta tai kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta. Teknisiä ominaisuuksia koskevia poikkeuksia ovat esim. paloteknisiä seikkoja koskevat määräykset. Yhteistä em. poikkeuksille on se, että poikkeaminen on rakennusvalvontaviranomaisen tulkinnan mukaan vähäinen.
3 2 Poikkeamispäätös Poikkeaminen voidaan myöntää vain erityisestä syystä rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kiellosta ja rajoituksista. Poikkeamispäätös tarvitaan mm. jos hanke poikkeaa: lainvoimaisen asemakaavan, oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräyksistä, rakennuskiellosta ja/tai rakentamisesta rantavyöhykkeelle, jolla ei ole asemakaavaa. Hakijan on esitettävä erityinen syy poikkeamiselle. Erityisen syyn tulee olla tontin/rakennuspaikan tai rakennuksen käyttöön liittyvä, ei hakijan henkilökohtainen syy. Poikkeamisen on pääsääntöisesti johdettava parempaan lopputulokseen esim. kaupunkikuvan, ympäristön, turvallisuuden, palvelutason, rakennuksen käytön, suojelutavoitteiden tai liikenneolojen kannalta, kuin mihin päästäisiin säännösten mukaisella rakentamisella. Erityinen syy voi olla esimerkiksi: tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö asuin- tai toimintaympäristön parantaminen olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö kaupunki- tai ympäristökuvan eheyttäminen, parantaminen tai rikastuttaminen elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen. 2.1 Poikkeamisen myöntämisen edellytykset Poikkeamisen edellytyksenä on, ettei se saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia tai muita vaikutuksia. Linkit poikkeamista koskevaan lainsäädäntöön: Maankäyttö- ja rakennuslaki 23 luku Maankäyttö- ja rakennusasetus 14 luku 3 Suunnittelutarveratkaisu Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan Espoossa kaikkia niitä alueita, joilla ei ole asemakaavaa. Tarvitset suunnittelutarveratkaisun mm. kun rakennat uuden rakennuksen tai laajennat olemassa olevaa rakennusta tai haluat muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta esim. lomaasunnosta ympärivuotiseksi asunnoksi. Suunnittelutarveratkaisua ei tarvita olemassa olevan asuinrakennuksen tai maatilan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen.
4 3.1 Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset Suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen: ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Linkit suunnittelutarveratkaisua koskevaan lainsäädäntöön: Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 Maankäyttö- ja rakennusasetus 14 luku
5 4 Alustavat tiedustelut Ennen poikkeamispäätöksen ja/tai suunnittelutarveratkaisun hakemista kannattaa selvittää rakennusvalvontakeskuksesta, onko hanke mahdollista toteuttaa rakennusluvalla siten, että hankkeen tarvitsemat poikkeamiset voidaan tulkita vähäisiksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, olkaa yhteydessä kaupunkisuunnittelukeskukseen. Ennen poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksen jättämistä on hyvä kysyä kaupunkisuunnittelukeskuksen lupavalmistelijalta lupamenettelystä ja luvan edellytyksistä. Lupavalmistelijoille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kskluvat@espoo.fi tai jättää soittopyyntö Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun, puh. 09 816 25000. Oman alueenne lupavalmistelijan voitte tarkistaa oheisesta linkistä. Aluejakokartta 5 Hakemuksen jättäminen ja tarvittavat liitteet Poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisuhakemus jätetään käsiteltäväksi liitteineen sähköiseen asiointipalveluun, johon pääsette alla olevan linkin kautta. Kaikki hakemuksen liitteet tulee ladata järjestelmään pdf-tiedostona. Rakentamisen ja maankäytön sähköinen asiointipalvelu Hakemuslomake ohjeineen on myös saatavissa Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelusta (Virastopiha 2 C, 1 krs, 02070 Espoo, puh. 09 816 25000) tai se voidaan tulostaa alla olevasta linkistä: Poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisuhakemus Hakemuslomakkeen liitteineen voi jättää Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun. Hakemuksia ei käsitellä ennen kuin hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet. Hakemus tulee perustella selkeästi. Hakija vastaa lupahakemus-asiakirjojen oikeellisuudesta. Lupahakemuksesta tulee käydä ilmi, onko kysymys uudesta rakennuksesta, laajennuksesta, käyttötarkoituksen muutoksesta jne. ja lisäksi rakennustyyppi (esim. omakotitalo, paritalo, kerrostalo). Myös mahdolliset erilliset talousrakennukset (esim. autotalli, varasto, sauna) tulee ilmoittaa hakemuksessa (ks. Liite 1). Hankkeen kerrosalaa ilmoitettaessa huomioi, että: Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kaikkien kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Jokaisesta rakennuksesta tulee kertoa kerrosala sekä kerrosten ja asuntojen lukumäärä. Tontin kerrosalalla tarkoitetaan kaikkien sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.
6 Laajennusta haettaessa ilmoitetaan laajennusosan kerrosala, kerrokset ja vain uusien, erillisten asuntojen lukumäärä. Käyttötarkoituksen muutoksen ollessa kyseessä mainitse mikä käyttötarkoitus on tavoitteena muuttaa ja millaiseksi (esim. liiketilan muuttaminen päiväkodiksi) ja ilmoita haetaanko käyttötarkoituksen muutosta määräaikaisena vai pysyvänä. Jos hankkeen yhteydessä on tarkoitus myös purkaa rakennus/rakennuksia, ilmoita purettavista rakennuksista myös yllä olevat tiedot (varsinainen purkamistoimenpide vahvistetaan rakennusluvan yhteydessä tai erillisellä purkuilmoituksella). Hakemuksessa on mahdollisimman tarkkaan kerrottava, miten asemakaavan määräyksistä poiketaan ja perusteltava, minkä vuoksi poikkeamispäätöstä haetaan. Hakemuksessa on esitettävä arvio hankkeen keskeisistä vaikutuksista. Tarvittaessa hakija teettää omalla kustannuksellaan arvion hankkeen vaikutuksista asiantuntijalla. Hakemusasiakirjoissa tulee osoittaa lisäksi tieyhteyksien järjestäminen, käyttöveden saanti, jäteveden käsittely ja poisjohtaminen sekä jätehuollon järjestäminen. Hakemuksen liiteaineiston tulee olla riittävän laaja, jotta sen avulla voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia hankkeella on maankäyttöön, maisemaan ja ympäristöön. Liitteiden hankkiminen kuuluu hakijalle. 5.1 Asemapiirros Asemapiirros toimitetaan mittakaavassa 1:500 (tai 1:1000). Asemapiirrokseen merkitään suunniteltujen rakennusten paikat, niiden etäisyydet kiinteistön rajoihin, kiinteistöllä ennestään sijaitsevat rakennukset ja niiden käyttötarkoitukset, purettavat rakennukset, ajoliittymä, autopaikat yms. Lisäksi asemapiirrokseen tulee merkitä pohjoisnuoli, päivämäärä, piirroksen otsikko sekä laatijan nimi (ks. Liitteet 2 ja 3). 5.2 Selvitys rakennuspaikan omistusoikeudesta Liitteiksi tarvitaan selvitys rakennuspaikan omistusoikeudesta tai muusta perusteesta hakea lupaa. Omistusoikeuden selvitykseksi käy lainhuutotodistus. Mikäli hakijalla ei ole vielä lainhuutoa, hakemukseen liitetään jäljennös kauppakirjasta tai esisopimuksesta. Lainhuutotodistuksen voitte tilata kaupunkimittauksen asiakaspalvelusta. Mikäli rakennuspaikalla on useita omistajia, tarvitaan kaikilta valtakirja tai allekirjoitus. Mikäli hakijana on: henkilö, joka ei omista rakennuspaikkaa, tarvitaan valtakirja tai muu valtuutus luvan hakemiseen, perikunta, tarvitaan kuolinpesän osakkaiden selvittämiseksi joko selvennyslainhuuto tai vanhan lainhuudon lisäksi maistraatissa vahvistettu perukirjan osakasluettelo. Jos osakkaita on useita, tarvitaan kaikilta osakkailta valtakirja luvan hakemiseen tai allekirjoitus. yhtiö tai yhdistys, tarvitaan myös kaupparekisteri-/yhdistysrekisteriote, josta selviää nimenkirjoitusoikeus, asunto-osakeyhtiö, tarvitaan myös yhtiökokouksen pöytäkirjan ote, jossa päätetään luvan hakemisesta. Merkitykseltään pienemmissä hankkeissa riittää taloyhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjan ote, jossa päätetään luvan hakemisesta.
7 5.3 Selvitys naapurien kuulemisesta Naapurien kuulemisen voi suorittaa joko hakija tai Espoon kaupunki. Hakijan suorittaessa kuulemisen hänen tulee liittää hakemukseensa selvitys (lista kuulluista naapureista) siitä, että tarvittavat lähinaapurit ovat tietoisia kyseisestä hankkeesta ja heillä on ollut mahdollisuus esittää kantansa siihen. Mikäli naapuri ei ole palauttanut kuulemislomaketta hakijalle, tulee selvityksessä olla kopio naapurille lähetetystä kirjeestä. Naapureille on varattava vähintään seitsemän vuorokautta aikaa esittää kantansa hakemuksesta. Naapurit voidaan kuulla kirjeitse. Kuka on naapuri? Naapureina pidetään kiinteistön tai määräalan omistajia ja haltijoita, jolla on hakijakiinteistön kanssa yhteistä rajaa tai joka sijaitsee hakijakiinteistöä vastapäätä (myös tien tai kapean maa- tai vesialueen toisella puolella). Toisinaan naapureina pidetään myös rakennuspaikalle johtavan tien rasiteoikeuden antajia. Myös naapureita, joilla on yhteinen kulmapiste hakijakiinteistön kanssa, on pääsääntöisesti kuultava.
8 Esimerkkikuviin on merkitty tähdellä ne naapurit, jotka tulee kuulla poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua haettaessa. Kuvissa suorakaiteen muotoiset alueet kuvaavat kortteleita ja niiden sisällä olevat pienemmät alueet tontteja tai kiinteistöjä. Hakijakiinteistö on kuviin merkitty ympyrällä, tiet ja kadut nimillä sekä kapea viheralue V-kirjaimella. Kuva 4: Esimerkkikuva kuultavista naapureista. Kuva 5: Esimerkkikuva kuultavista naapureista. Ranta-alueilla tulee kuulla myös lyhyellä etäisyydellä sijaitsevat naapurit vastarannalla. Valtion omistamien maanteiden osalta naapurina kuullaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualuetta.
9 Jos naapurikiinteistön omistaa Espoon kaupunki, ei kaupunkia yleensä tarvitse erikseen kuulla. Epäselvissä tilanteissa asian voi varmistaa kaupunkisuunnittelukeskuksen lupavalmistelijalta. Kaupungin omistamilla mailla naapurien kuuleminen tulee kuitenkin suorittaa kaupungin vuokralaisten osalta. Mikäli selvitystä ei ole annettu kaikkien naapurien osalta, kaupunki voi kuulla puuttuvia naapureita hakijan kustannuksella ilman eri ilmoitusta. Hakijan pyynnöstä kaupunki voi suorittaa naapurien kuulemisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Mikäli hakija haluaa, että kaupunki kuulee naapureita, on siitä ilmoitettava hakulomakkeessa sekä ilmoitettava laskutettavan henkilön henkilötunnus tai laskutettavan yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Hakemus kuulutetaan teknisen ja ympäristötoimen ilmoitustaululla ja ilmoitetaan lehdessä, jos sillä on huomattavaa vaikutusta naapureita kauempana olevien asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin. Naapurien nimet ja osoitteet saatte sähköisestä asiointipalvelusta tai Kaupunkimittauksen asiakaspalvelusta. Alla olevista linkeistä löytyy lomakkeet naapuriluetteloa ja naapurien kuulemista varten. Luettelo naapureista Naapurien kuulemislomake 5.4 Muu selventävä aineisto Hakemukseen voi tapauskohtaisesti liittää rakennuspiirustuksia, valokuvia ja myös muita liitteitä selventämään hanketta. Jos kyse on rakennuksen laajentamisesta tai tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta asemakaava-alueella, pyydetään hakemuksen liitteeksi usein kuvia rakennuksen pohjapiirroksista ja julkisivuista. Tarvittaessa lupavalmistelija voi edellyttää hakijaa toimittamaan hankkeesta riippuen myös esim. meluselvityksen tai kuntotarkastusselvityksen. 6 Hakemuksen käsittely Luvan myöntämisestä päättää aina Espoon kaupunki. Kaupunki pyytää hakemukseen tarvittavat ulkopuoliset lausunnot. Lupapäätös voidaan tehdä myös hakemuksesta poiketen ja siinä voi olla ehtoja mm. haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai kaavallisten seikkojen huomioimiseksi. Myönteinen poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu ovat voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Päätös ei vielä oikeuta rakentamiseen, vaan varsinaista rakennuslupaa / toimenpidelupaa on haettava päätöksen voimassaoloaikana. Mikäli rakennuslupaa ei haeta kyseisenä aikana, on poikkeamispäätöstä / suunnittelutarveratkaisua haettava uudelleen. Hakijan on syytä tarkistaa päätöksen saatuaan sen voimassaoloaika ja mahdolliset lupaehdot, jotka tulee huomioida suunnittelussa ja rakennuslupaa haettaessa.
10 7 Lupamaksut Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kulloinkin voimassa olevat maksut ja taksat kaupunkisuunnittelukeskuksen palveluista. Voimassa olevat lupiin liittyvät lupamaksut löytyvät oheisen linkin kautta sivun oikeasta laidasta. Lupamaksut 8 Päätöksen tiedoksi antaminen asianosaisille sekä muutoksenhaku Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ja se on maksullinen. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Teknisen ja ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä Espoon kaupungin internetsivuilla. Päätöksen katsotaan tällöin tulleen kaikkien asianosaisten tietoon. Päätös toimitetaan luvan hakijalle postitse ja se laskutetaan erillisellä laskulla. Päätöksen antamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jonka aikana asianosainen saa hakea siihen muutosta valittamalla kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Mikäli päätöksestä ei valiteta, se saa lainvoiman. Valitusajan päätyttyä hakijan on hankittava Helsingin hallinto-oikeudelta lainvoimaisuustodistus päätöksestä ja liitettävä se rakennuslupahakemukseen. Alla olevasta linkistä löytyy ohje lainvoimaisuustodistuksen hankkimista varten. Ohje lainvoimaisuustodistuksen hankkimiseksi
11 9 Yhteystiedot Kaupunkisuunnittelukeskus Puh. 09 816 25000 Avoinna ma - pe klo 8.00-15.45 Maankäytön lupa-asioissa: kskluvat@espoo.fi Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B 4.krs 02770 Espoo Postiosoite: Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 02070 Espoon kaupunki Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu Puh. 09 816 25500 Avoinna ma, ke - pe 8.00-15.30, ti 10.00-15.30 Käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros 02770 Espoo Postiosoite: Espoon kaupunki Tekninen ja ympäristötoimi PL 49 02070 Espoon kaupunki Kaupunkimittauksen asiakaspalvelu Puh. 09 816 25500 Avoinna ma - pe klo 8.00-15.45 kaupunkimittaus@espoo.fi Käyntiosoite: Virastopiha 2 B, 4. kerros 02770 Espoo Postiosoite: Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkimittaus PL 41 02070 Espoon kaupunki Helsingin hallinto-oikeus puh. 029 56 42000 helsinki.hao@oikeus.fi Avoinna ma - pe klo 8.00-16.15 Käyntiosoite: Tuomioistuimet-talo Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus PL 120 00521 Helsinki
LIITE 1: Esimerkkihakemus 1
LIITE 2: Esimerkki asemapiirroksesta 2
3 LIITE 3: Asemapiirroksen sisältö ja esitystapa Asemapiirroksen tiedot on esitettävä hankkeen laadun, laajuuden ja erityispiirteiden edellyttämällä tavalla. Asemapiirroksesta on selvittävä tilanne ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Tontin tai rakennuspaikan tiedot asemapiirroksessa Tontista tai rakennuspaikasta on asemapiirroksessa esitettävä: tontin tai rakennuspaikan rajat mittoineen kiinteistön ja sitä rajoittavien alueiden tunnukset kaava-alueella korttelia, tonttia ja olemassa olevia rakennuksia tai rakennelmia koskevat kaavamerkinnät määräyksineen, kaava-alueella korttelin, sekä katu- ja muiden alueiden rajat sekä katujen ja teiden nimet Lähiympäristön kiinteistöjen rajat ja korkeussuhteet riittävän laajasti tontin tai rakennuspaikan ulkopuolella lähiympäristön rakennukset riittävän laajasti tontille tai rakennuspaikalle rakennettavat sekä siellä olevat rakennukset ja rakennelmat tontilta tai rakennuspaikalta mahdollisesti purettavat rakennukset ja rakennelmat Rakennuksen tiedot asemapiirroksessa Rakennuksesta on asemapiirroksessa esitettävä: rakennuksen etäisyys rajoista ja kerrosluku olemassa olevan rakennuksen muutettava osa tontin tai rakennuspaikan rajoittuessa rantaan rakennuksen etäisyys rantaviivasta korkeusluvuin ja korkeuskäyrin tontin tai rakennuspaikan kulmapisteiden, rajojen, rakennuksen nurkkapisteiden sekä piha-alueen eri kohtien suunnitellut korkeusasemat ja korkeussuhteet viralliset ja mitatut korkeusasemat ja korkeussuhteet rakennuksen sijoittamiseen vaikuttavat johdot ja putket sekä rasitealueet. Piha-alueen tiedot asemapiirroksessa Piha-alueesta on asemapiirroksessa esitettävä: pääsy piha-alueelle, kiinteistön ajoliittymä ja autopaikat säilytettävät ja muutettavat pihajärjestelyt ja -rakenteet.
4 LIITE 4: Ohje kaavatietojen hakuun karttapalvelusta Asemakaavakartan saat näkyviin seuraavasti: Kirjoita kohtaan 1 kiinteistön osoite ja paina oikealla puolella olevaa suurennuslasia. Valitse kohtaan 2 Asemakaavat. 3 1 4 2 Asemakaavamääräykset saat näkyviin seuraavasti: Valitse kohtaan 3 karttatasot. Klikkaa kohdan 4 Kaavoitus edessä olevaa plusmerkkiä. Valitse kohtaan 5 Vahvistetut asemakaavat. Klikkaa kiinteistön kohtaa kartan päältä ja sen jälkeen kohtaa 6 Avaa kaavamääräys. 5 6
5 LIITE 5: Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun prosessikaavio Päätöksestä tiedottaminen ja julkipano