Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

Samankaltaiset tiedostot
430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

AO II 8 AO. 3/4 k II. 3/4 k II e=0,30. Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 10 JA 18

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 4

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 4

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 1

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 1

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAMISTAPAOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie VALKEAKOSKI

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS


Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

NASTOLAN UUDENKYLÄN TURRANLAMMIN ALUEEN KORTTELEITA KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

RAKENNUSTAPAOHJEET / EMÄNTÄKOULU

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit

Keljonkankaan keskusta

Transkriptio:

intulan asemakaava Valkeakoski..

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli, Kortteli Teema: EINKAARI -kerroksisten laajennettavien ja esteettömien omakotitalojen alue. Tontin luovutuksessa suositaan pienen, enintään m kokoisen talon rakentajia. Kahdeksasta tontista kolmel sijoitetaan laajennettava talotyyppi, jonka ensimmäisen rakennusvaiheen pinta-ala on enintään m ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuna. Ensimmäisen rakennusvaiheen pohja- ja asemapiirustuksessa esitetään myös laajentamisratkaisun periaatteet. Erillisen sivuasunnon rakentamista Suunnitelmissa osoitetaan lastenvaunujen, rollaattorin tai vastaavien säilytysmahdollisuus. Rakennuksen sijoitus tontil Rakennus sijoitetaan tontilla pääsääntöisesti eri kohtaan ja eri suuntaisesti kuin viereisten tonttien rakennukset. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Asuinrakennuksen lisäksi tontil suositellaan rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Asuinrakennusten sokkelikorkeuden tue pääsääntöisesti olla vähintään cm. Kulkuyhteydet piha-alueella, pihan ja asunnon välillä ja asunnon sisällä ovat esteettömiä, tai ne ovat helposti muutettavissa esteettömiksi. Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuväreinä käytetään esimerkkivärien mukaisia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tonttien rakennuksissa. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään kaksi erityyppistä ulkovuorausta. anhankyläntie MT tyyppi on harjakatto. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tue olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitettävä yhden sisäänkäynnin innunrata e=, : : V : V V e=, / k Kaakkurinkaari Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on pääsääntöisesti enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puol, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön.vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja. huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksien puosta alueel suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä htipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon ikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueel. m

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli Teema: MODERNI Rakennuspaikat sijoittuvat pääosin jyrkähköön rinteeseen. Asuinrakennukset jäsennetään ja sijoitetaan rinteeseen maan pinnan kaltevuuden mukaisesti porrastuen. Rakennusten arkkitehtuuri on modernia, perustuen nykyarkkitehtuurin muotokieen. Rakennuksen sokkelikorkeuden tue pääsääntöisesti olla vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukailn. Modernin arkkitehtuurin keinoihin sisältyvät terassitasot ja tukimuurit ovat mahdollisia. Rakennusten pääjulkisivumateriaali ja -väri on vapaasti valittavissa. Julkisivuväreinä käytetään rakennusten moderniin omukseen soveltuvia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. tyyppi on pulpettikatto, tasakatto tai harjakatto. Katon lappeen suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitettävä yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuistien ja katosten rakentaminen on suositeltavaa. Rakennukset voidaan osittain upottaa rinteeseen, ja niiden kattotasoja on mahdollista hyödyntää ulkoterasseina. Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja. Tontin katualueen vastaista reunaa on mahdollista rajata pihatasojen porrastamiseen, autotalihin ja nykyarkkitehtuuriin sisältyvillä muureilla. Yhtenäinen, katualueeseen rajoittuva muuri on pituudeltaan enintään kaksi kolmasosaa tontin kadun puoisen sivun veydestä. : V : V e=, / k Kaakkurinkaari / k e=, Pääosin jyrkällä pohjoisrinteellä ovat tontit ovat varjoisia, minkä takia istutusten suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Puuistutuksissa kannattaa käyttää varjossa viihtyviä ja melko pienikokoisiksi kasvavia lajeja, kuten havupuista serbiankuusta (Picea omorika) ja lännenhemlokkia (Tsuga heterophylla), japaninmarjakuusta (Taxus cuspidata) sekä htipuista pihlajia (Sorbus-suku) ja pilvikirsikkaa (Prunus pensylvanica). Myös kapealatvaisten puiden, kuten pylväshaavan, kartiopihlajan ja -tuijan käyttö on mahdollista ja suotavaakin........... :. m.................................................

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli Kortteli Kortteli, tontit,, Teema: PERINNE Rakennusten ulkonäkö ja arkkitehtuuri perustuu perinteiseen rakentamistapaan. Korttelissa asuinrakennusten kerrosluku voi vaihdella välillä I u / - I u /. Muissa kortteissa kerrosluku voi vaihdella välillä I -. Rakennuksen sijoitus tontil Rakennus sijoitetaan tontilla pääsääntöisesti eri kohtaan ja eri suuntaisesti kuin viereisten tonttien rakennukset. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Asuinrakennuksen lisäksi suositellaan rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Tontin pinnanmuodostuksen perusolosuhteita ei tu merkittävästi muuttaa. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukailn. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tue pääsääntöisesti olla vähintään cm. Rakennusten pääjulkisivumateriaali on puu tai rapattu kiviaines. Julkisivuväreinä käytetään perinteisen historiallisen pientalorakentamisen värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tonttien rakennuksissa. : / k : tyyppi on harjakatto. Korttelissa sallitaan myös mansardikatto. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tue pääsääntöisesti olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puol, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. / k e=, Sorsankuja Kuikankaari : luo- Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksien puosta alueel suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä htipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon ikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueel. m..

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli Kortteli, tontit,,,,, Teema: MAISEMA Taloryhmä sijoittuu maisemallisesti näkyväl paikal peltoaukean reunaan. Suunnitteluratkaisu sisältää asunnosta tai tontilta avautuvia maisemia hyödyntävän ominaisuuden, esimerkiksi terassin, erkkerin tai tornin. Rakennuksen sijoitus tontil Rakennus sijoitetaan tontilla pääsääntöisesti eri kohtaan ja eri suuntaisesti kuin viereisten tonttien rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositellaan rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tue olla pääsääntöisesti vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukailn. Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään pelto- ja metsämaisemaan sopeutuvia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tonttien rakennuksissa. tyyppi on harjakatto. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tue olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Sotkankatu / k Koskelonkuja : / k V ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puol, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja. / k e=, m Sorsankuja Kuikankaari : luo- huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksien puosta alueel suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä htipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon ikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueel.

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli, tontit,,, Kortteli, tontit,, Teema: AURINKO Tontit sijoittuvat etelärinteeseen. Asuinrakennus sijoitetaan rinteeseen maaston kaltevuuden mukaisesti porrastuen. Suunnitteluratkaisu sisältää aurinkoista rakennuspaikkaa hyödyntävän arkkitehtonisen tai talonisen ominaisuuden, esimerkiksi viherhuoneen, terassin tai aurinkoenergian hyödyntämisen valaistuksessa tai lämmityksessä. Rakennuksen sijoitus tontil Rakennus sijoitetaan tontilla pääsääntöisesti eri kohtaan ja eri suuntaisesti kuin viereisten tonttien rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositellaan rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tue olla pääsääntöisesti vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukailn. Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään lämpimiä ja valoisia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tonttien rakennuksissa. tyyppi on pulpettikatto tai harjakatto. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tue olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin V : Sotkankatu / k Koskelonkuja : innunrata / k + Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puol, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja. huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksien puosta alueel suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä htipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon ikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueel. V m Kuikankaari

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli Teema: INNO Uusien talotyyppien, asumisratkaisujen ja kokeilujen sijoituspaikaksi valittu alue. Tonttijakoa ei o ennalta sidottu. Kortteli on toteutettavissa joko yksittäisinä erillistaloina tai yhtenä kokonaisuutena. Toteutettavia ratkaisuja ei rajoiteta sitovilla rakennustapaohjeilla. Viereinen illustraatio toimii suuntaa ja innoitusta virittävänä lähdeaineistona. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tue pääsääntöisesti olla vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukailn. Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tonttien rakennuksissa. tyyppi on vapaasti valittavissa, mutta kattopinta on kalteva. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Suositeltava katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Suositellaan erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontil suojaisia paikkoja. Pääosin jyrkällä pohjoisrinteellä ovat tontit ovat varjoisia, minkä takia istutusten suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Puuistutuksissa kannattaa käyttää varjossa viihtyviä ja melko pienikokoisiksi kasvavia lajeja, kuten havupuista serbiankuusta (Picea omorika) ja lännenhemlokkia (Tsuga heterophylla), japaninmarjakuusta (Taxus cuspidata) sekä htipuista pihlajia (Sorbus-suku) ja pilvikirsikkaa (Prunus pensylvanica). Myös kapealatvaisten puiden, kuten pylväshaavan, kartiopihlajan ja -tuijan käyttö on mahdollista ja suotavaakin. V e=, / k e=, Sorsankuja Kuikankaari : / k Kaakkurinkaari. Roukko.. :.......... m.................................

intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli Teema: KIPAIU Korttelin maankäyttöratkaisusta ja talotyypeistä järjestetään tontinluovutuskilpailu. Talotyypit sopeutuvat ympäröivän kylämäisen pientaloalueen mittakaavaan, varsinkin yhtenäisen julkisivu- ja kattopituuden osalta. Piha-alueen rajaamisessa ja katualueeseen liittymisessä huomioidaan tavoite kylämäisestä ympäristöstä. Asuinrakennusten sokkelikorkeuden tue pääsääntöisesti olla vähintään cm. Rakennusten pääjulkisivumateriaali ja väritys on vapaasti valittavissa. pinnan tue olla kalteva. Katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitettävä yhden sisäänkäynnin MT huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksien puosta alueel suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä htipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon ikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueel. V : V : V e=, / k Kaakkurinkaari / k e=, Sorsankuja m......