ARVIOINTIOHJEISTUS
OSA 1 Oppimisen arvioinnista Vantaalla 3 Kohti uudenlaista arviointikulttuuria 4 Arvioinnin kaksi tehtävää 5 0011 0010 Arviointi 1010 perustuu 1101 tavoitteisiin 00016 0100 ja 7 1011 Arvioinnin kohteet 8 Oppiminen arvioinnin kohteena 9 ja 10 Työskentely arvioinnin kohteena 11 Käyttäytyminen arvioinnin kohteena 12 ja 13 Arvioinnin kaksi luonnetta 14 Formatiivinen arviointi 15 Itse- ja vertaisarvioinnin tukeminen 16 Summatiivinen arviointi 17 Kirjallinen väliarviointi (summatiivinen arviointi) 17 Arviointi lukuvuoden päättyessä (summatiivinen arviointi) 18 Erityistä huomioitavaa todistuspohjiin (mm. vahvuudet ja edistyminen) 19 Jos suoritus on hylätty, mitä siitä seuraa? 20 Erotodistus 21 Taide- ja taitoaineiden valinnaisten arviointi 22 Valinnaisten aineiden arviointi 23 Arviointikeskustelu 24 Oppimisen arviointi nivelvaiheissa 25 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi 26 Yläkoulun opsin siirtymävaiheet 27 SISÄLLYSLUETTELO OSA 2 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 28 Opiskelun erityiset painoalueet 29 Oppimisen arviointi yksilöllistetyissä oppimäärissä 30 Vammaisopetus: oppiaineittain annettava opetus ja TOI opetus 31 Vammaisopetus: oppiaineittain annettava opetus, kirjallinen väliarviointi 32 Toiminta-alueittain annettava opetus 33 Opiskelu oman opinto-ohjelman (vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, VSOP) mukaan 34 4 12 VSOP oppilaiden lukuvuositodistus 35 Perusopetukseen valmistava opetus 36 ja 37 Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden arviointi 38 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä 39-42 Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli 43 Palataanpa vielä kerran siihen, mistä olikaan kyse? 44 ja 45 Yhteistä pohdittavaa koko opettajakunnalle 46 ja 47 Lähteet 48 2
Oppimisen arvioinnista Vantaalla Jatkuva, koulun arjessa toteutuva monipuolinen arviointi ja ohjaava palaute ovat keskiössä. Oppimisen arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Vantaan arviointikulttuurin painopisteet ovat: itsearviointi, arviointikeskustelu, monipuoliset tavat näyttää osaamista ja arvioinnin avulla saatavan tiedon hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Vantaalla annetaan lukuvuositodistus ja kaksi väliarviointia, joista toinen on kirjallinen väliarviointi ja toinen arviointikeskustelu. 3
Kohti uudenlaista arviointikulttuuria Arvioinnin kohteet pysyvät samana (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen), mutta painotus on oppimisprosessissa. Tiedosta taitoihin myös arvioinnissa! Kynä-paperi-kokeet, jotka keskittyvät opittavaan kognitiiviseen sisältöön, eivät jouda romukoppaan, mutta niitä on vara vähentää ja lisätä vaihtoehtoisia arviointitapoja, jotta arviointi auttaa oppilasta kehittymään. 4
Arvioinnin kaksi tehtävää Oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen Oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin 5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Arviointi perustuu tavoitteisiin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaan oppimisen arvioinnin periaatteista kerrotaan selkeästi kunkin oppiaineen kohdalla vuosiluokkakokonaisuuksittain (1.-2., 3.-6., 7.-9.). Opetussuunnitelman perusteet: eperusteet.opintopolku.fi Vantaan OPS: vantaawiki.fi/pops/ Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa. Jokainen opettaja käyttää näitä kriteereitä antaessaan oppilaillensa arviota 6. luokan lukuvuositodistukseen sekä perusopetuksen päättötodistukseen. 6
Arviointi perustuu tavoitteisiin Opettajan tulee auttaa oppilaita ymmärtämään opetussuunnitelman tavoitteita ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Oppilaita kannustetaan ja ohjataan omien tavoitteiden asettamisessa. Oppilasta ohjataan peilaamaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin, joita hän on itse asettanut sekä oppiaineen ja työskentelytaitojen yleisiin tavoitteisiin. Tämä voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti, yksilöllisesti, vuorovaikutuksessa opettajan tai muiden oppilaiden kanssa. 7
Arvioinnin kohteet Oppiminen arvioinnin kohteena Sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä Työskentely arvioinnin kohteena Osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista Perustuu oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin 8 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oppiminen arvioinnin kohteena Kun oppiminen on arvioinnin kohteena, annetaan oppilaalle palautetta seuraavista asioista: 1. Opinnoissa edistymisestä 2. Osaamisen tasosta 9
Oppiminen arvioinnin kohteena Opinnoissa edistyminen: Oppilaan edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen taso: Oppilas osoittaa eri tavoin osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan suorituksia arvioidaan. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. ( vrt. valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet) 10
Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Työskentelyn arviointi perustuu sekä oppiaineiden että monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelytaitoihin kuuluvia taitoja ovat mm.: Suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtä Toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen Taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa Taito tarkastella suunnitelmien toteutumista, arvioida työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. 11
Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Vuosiluokille 1-6 käyttäytymisen arviointia ei tule kirjalliseen väliarviointiin. Yläkoulussa käyttäytyminen arvioidaan sekä syys- että kevätlukukauden väliarvioinneissa ja lukuvuositodistuksessa. 12
Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Vantaalla Vantaalla kukin koulu on asettanut tavoitteet käyttäytymiselle Vuosiluokilla 1.-5. käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, vuosiluokalla 6-9 numeroarviointi. Pohjana käyttäytymisen arvioinnissa käytetään koulun määrittelemiä käyttäytymisen tavoitteita. Sanallinen arvio käyttäytymisestä annetaan todistuksen liitteellä. Arvioinnissa käytetään sanallisen arvioinnin kaupunkitasoista asteikkoa: Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti Olet saavuttanut tavoitteet hyvin Olet saavuttanut tavoitteet osittain Tavoitteet ovat saavuttamatta 13
ARVIOINNIN KAKSI LUONNETTA, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN FORMATIIVINEN ARVIOINTI = ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Oppimisen edistymisen arviointi, laadullista, kuvailevaa ja oppimisen solmukohtia avaavaa Tehtävänä on antaa oppilaalle monenlaista kannustavaa ja opiskelua ohjaavaa palautetta opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Oppimisprosessin arviointi SUMMATIIVINEN ARVIOINTI = OSAAMISEN ARVIOINTI Tehtävänä kertoa suoritustasosta Osaamisen ja opitun arviointi
Formatiivinen arviointi Arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Edellyttää opettajilta vuorovaikutusta oppilaiden kanssa sekä oppimisprosessiin liittyvää havainnointia. Oppimisprosessia näkyväksi tekevän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan: Mitä heidän on tarkoitus oppia Mitä he ovat jo oppineet Miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Formatiivisen arvioinnin dokumentoimiseksi opettajan tulee pohtia mikä on luonteva tapa kerätä tietoa. Opettaja arvioi myös löytyisikö jokin digitaalinen väline formatiivisen arvioinnin toteuttamiseen. 15
Itse- ja vertaisarvioinnin taitojen tukeminen Oppilasta ohjataan niin yksilönä kuin osana ryhmää havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Kerran vuodessa tehtävän itsearvioinnin (ennen arviointikeskustelua oppilaan täyttämä kaupunkitasoinen pohja) lisäksi eri oppiaineissa ja koulutyössä tehdään itsearviointeja säännöllisesti. Jatkuvan itse- ja vertaisarvioinnin käytäntöjen kehittäminen on tärkeää. 16
Kirjallinen väliarviointi (summatiivinen arviointi) Koulut päättävät itse ajankohdan. Kirjallisessa väliarvioinnissa käytetään samaa todistuspohjaa kuin lukuvuositodistuksessa. Vuosiluokilla 1-6 käyttäytymistä ei arvioida kirjallisessa väliarvioinnissa. 17
Arviointi lukuvuoden päättyessä (summatiivinen arviointi) Lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle (tai hänen jättämisestään luokalle). Vuosiluokilla 1-5 arviointi on sanallista, vuosiluokilla 6-9 käytetään numeroarviointia. Koulut käyttävät kaupunkitasoisia todistuspohjia sekä kirjallisessa väliarvioinnissa että lukuvuositodistuksessa. 18
Erityistä huomioitavaa todistuspohjiin (mm. vahvuudet ja edistyminen) Alakoulun 1.-6. vuosiluokkien todistuksissa on avoin kenttä: vahvuudet ja edistyminen. Kaikille oppilaille kirjataan kenttään jokin vahvuus tai edistyminen. Vahvuudet ja edistyminen -kentässä ei kuvailla oppilaiden persoonaa, temperamenttia tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan oppilaan vahvuuksia ja edistymistä oppiaineissa. Vahvuudet ja edistyminen kentässä voi antaa palautetta oppilaan työskentelytaidoista. Vuosiluokilla 3.-5. todistuksen avoimeen kenttään (vahvuudet ja edistyminen) kirjoitetaan palautetta erityisesti koskien taide- ja taitoaineita. Opettaja voi kirjoittaa kenttään arvioita myös muista oppiaineista. Vahvuudet ja edistyminen -avoin kentän tueksi on tehty tukimateriaali. Materiaalin löydät seuraavasta linkistä: http://sivistysvantaa.fi/sivistysvantaa/artikkelit/pedagogiikka/opetussuunnitelm at.html Muu valinnainen (sisältö/valinnaisen nimi) ei tule näkymään todistuspohjassa. 19
Jos suoritus oppiaineessa on hylätty, mitä siitä seuraa? Oppilas voi siirtyä seuraavalla vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Mikäli näyttää siltä, että on riski, ettei oppilas saa opintosuorituksiaan hyväksytysti suoritetuksi, tulee hyvissä ajoin antaa ohjaavaa palautetta sekä arvioida onko tavoitteiden asettelu ollut realistista oppimisen tasoon nähden tai onko hänen mahdollista saavuttaa tavoitteet vuosiluokkiin sitomattomana opiskeluna. Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus suorittaa rästiin jääneitä opintoja ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Mikäli oppilaalta puuttuu niin runsaasti opintosuorituksia, ettei ole syytä olettaa hänen suoriutuvan niistä kesän aikana, voidaan oppilas jättää luokalle. Kesken merkintää (Z merkki) todistuksissa eivät normit tunne 20
Erotodistus Erotodistuksesta kerrotaan tässä: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419 550/tekstikappale/430061 Syyslukukaudella syyslomaan asti voi erotodistuksena käyttää oppilaan lukuvuositodistusta. Kevätlukukaudella viikolle 10 asti voi erotodistuksena käyttää oppilaan väliarviointia. Jos koulun väliarvioinnin ajankohta on muu kuin syyslukukauden viimeinen päivä, soveltavat koulut yllä olevaa ohjetta. 21
Taide- ja taitoaineiden valinnaisten arviointi Nimestään huolimatta taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä. Ne myös arvioidaan osana niiden opetusta. Taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriä. 22
Valinnaisten aineiden arviointi Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin (Vantaalla 8. ja 9. vuosiluokat). 23
Arviointikeskustelu Opetuslautakunta on linjannut, että arviointikeskustelu on yksi Vantaan virallisista arviointikerroista. Arviointikeskustelu on myös yksi Vantaan arviointikulttuurin kehittämisen painopisteistä. Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä pääosassa on lapsi! Oppilaan itsearviointi on osa arviointikeskustelua (vuosiluokat 1.-2., 3.-6., 7.-9.). Koulut käyttävät kaupunkitasoisia oppilaan itsearviointilomakkeita arviointikeskustelun tukena. Itsearviointilomakkeet löytyvät Wilmasta. Lomakkeella arvioidaan laaja-alaisen osaamisen alueiden tavoitteita. Koulut valitsevat arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan ( kohta Oppimisen arviointi). Ne yläkoulut, joissa on 5. ja 6.vuosiluokan oppilaita käyttävät yläkoulun oppilaiden itsearviointipohjaa. Nivelvaiheiden (2=>3 ja 6=>7) arviointikeskustelujen ajankohdaksi suositellaan maalis-huhtikuuta ja 9. vuosiluokkalaisten keskustelulle syyslukukautta. Niissä tilanteissa joissa ko. luokka-asteelle vaihtuu opettaja tai opettaja pysyy samana (2-3 luokan aikana), koulu soveltaa annettua ohjetta parhaalla mahdollisella tavalla. Nivelvaiheissa oppilaan ja huoltajan tulisi saada selkeä käsitys oppilaan oppimisen edistymisestä siihen mennessä ja myös seuraavia vuosiluokkia ajatellen. Erittäin tärkeää tämä palaute on siirryttäessä kuudennelta luokalta seitsemännelle (Huom! Vantaalla usein myös viidenneltä luokalta kuudennelle), jolloin saattaa olla koulun vaihto edessä. Tämä on tausta-ajatus nivelvaiheiden arvioinnissa. Nivelvaiheiden arviointikeskustelua voidaan huoltajan suostumuksella hyödyntää tiedonsiirroissa nivelvaiheesta toiselle (6 => 7). Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:an päivitykseen. Jos huoltajat eivät saavu arviointikeskusteluun, heille lähetetään minimissään yksi uusintapyyntö saapua keskusteluun. Jos huoltaja/huoltajat eivät pyynnöstä huolimatta edelleenkään saavu keskusteluun, merkitään oppilaan itsearviointipohjaan ettei huoltaja/huoltajat saapuneet keskusteluun. 24
Oppimisen arviointi nivelvaiheissa Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokat 7-9 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-2 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 3-6 Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi 2. vuosiluokan päättyessä: oppimisprosessin kannalta keskeiset arvioinnin kohteet Arviointi 6. vuosiluokan päättyessä: kriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai arvosanalle 8 Päättöarviointi: päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 25
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat oiva paikka harjoitella oppilaiden kanssa tavoitteiden asettelua. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystä oppimiskokonaisuuden aikana. Oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista tai numeroarvosanaa muodostettaessa. 26
Yläkoulujen opsin siirtymävaiheet Oppiaineiden arviointi menee siirtymävaiheen mukaan: syksy 2017 vuosiluokka 7 syksy 2018 vuosiluokka 8 syksy 2019 vuosiluokka 9 Arviointia koskeva yleinen opetussuunnitelman osio mm.: käyttäytymisen arviointi, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja kaupunkitasoinen oppilaan itsearviointipohja otetaan käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016, myös vuosiluokilla 7-9. Yläkouluissa, jotka ovat jaksojärjestelmässä, tulee huolehtia, että lukuvuosiarviointi ei perustu jaksoarvosanojen keskiarvoon vaan arviointikulttuuri on yhteneväinen opetussuunnitelman linjausten kanssa. Jaksotodistuksia ei ole tarpeen tulostaa vaan arviointirytmi perustuu kolmeen sovittuun arviointiin. 27
Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalautteen tarkoituksena on auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Sanallista arviointia voidaan antaa kaikilla luokka-asteilla. Sellaisissa oppiaineissa, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä, sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin rinnalla myös päättöarvioinnissa. Arviointi perustuu yleisen oppimäärän tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin sekä päättöarvioinnin kriteereihin ellei oppimäärää ole yksilöllistetty. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin käytännöt ja periaatteet kuvataan oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. 28
Opiskelun erityiset painoalueet Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää eriyttämisen keinona tehostetun ja erityisen tuen oppilaille. Erityisten painoalueiden mukaan opiskeltaessa oppilaan suorituksia verrataan suhteessa yleisen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opiskelun erityiset painoalueet ovat opetussuunnitelmassa mainittuja oppilaan oman vuosiluokan keskeisimpiä sisältöjä eli ns. ydinsisältöjä. Ne eivät voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita. Oppilas voi antaa erilaisia näyttöjä ja hänellä voi olla esimerkiksi kokeita, jotka keskittyvät näihin painoalueisiin. Opiskelun erityiset painoalueet kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan/hojksaan. Oppilaan ja huoltajan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan/hojksaan kirjatut painoalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin. Arviointia tehtäessä arvioidaan vain oppilaalle kirjattuja painoalueita, ei siis sellaisia vuosiluokan sisältöjä, joita ei ole kirjattu oppimissuunnitelmaan/hojksaan. Opiskelun erityiset painoalueet: http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestami nen/tietoa_tuen_jarjestamisesta 29
Oppimisen arviointi yksilöllistetyissä oppimäärissä Jos oppilaan erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia hänen henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin ja hänelle yksilöllistetysti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Oppilaan osaamista ei arvioida yksilöllistetyssä oppiaineessa suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin, vaan tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaalle laaditussa HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Tavoitteet ja sisällöt kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Yksilöllistetty oppimäärä asetetaan vastaamaan oppilaan suoritustasoa eli oppimisen tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppilaan luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien vuosiluokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamisensa mahdollisista ongelmista huolimatta. Kun oppilas hallitsee hyvin oman yksilöllistetyn oppimääränsä, hän saa siitä myös hyvän sanallisen arvion tai numeron. 30
Vammaisopetus: oppiaineittain annettava opetus ja TOI-opetus Valtakunnalliset Opetussuunnitelman perusteet (OPH) ja kaupunkitasoiset, yleiset oppimisen arvioinnin periaatteet ja linjaukset koskevat kaikkia oppilaita opetusmuodosta riippumatta. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus ja kaksi väliarviointia, joista toinen on kirjallinen väliarviointi ja toinen arviointikeskustelu. Arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:an päivitykseen. Oppilaan saama todistuspohja voi olla: a) sanallinen arviointi b) numeroarviointi, jota täydennetään sanallisella arvioinnilla tarvittaessa c) numeroarviointi (käytössä kaupunkitasoinen kaikille yhteinen todistuspohja) Arvioinnissa ja todistuspohjissa käytetään samoja linjauksia mitä valtakunnallinen ja kaupunkitasoinen opetussuunnitelma määrittelee, esimerkiksi numeroita todistukseen annetaan vasta 6. vuosiluokalla jne. Sekä sanallinen että numero yksilöllistetyissä oppimäärissä vammaisopetuksessa merkitään tähdellä Vammaisopetukselle ei ole olemassa omaa opetussuunnitelmaa, TOI-opetuksella on oma lukunsa opetussuunnitelmissa 31
Vammaisopetus, oppiaineittain annettava opetus, kirjallinen väliarviointi 1-2 vuosiluokkien oppilaat Opettaja arvioi suomenkieli ja kirjallisuuden sekä matematiikan Lisäksi kirjalliseen väliarviointiin kirjataan oppilaalle: Lisäksi oppilas on opiskellut englantia, ympäristöoppia, uskontoa/elämänkatsomustietoa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä sekä liikuntaa. Suoritus oppiaineissa on hyväksytty. 3-9 vuosiluokkien oppilaat Opettaja arvioi suomenkieli ja kirjallisuuden sekä matematiikan. Lisäksi koulu tekee valinnan mitkä kaksi muuta oppiainetta arvioidaan. Lisäksi kirjalliseen väliarviointiin kirjataan oppilaalle: Lisäksi oppilas on opiskellut XX,XX sekä XX. Suoritus oppiaineissa on hyväksytty. * XX = oppiaine, jota on opiskeltu. 32
Toiminta-alueittain annettava opetus Jos oppilaan erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee toiminta-alueittain, kirjataan hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS) toimintaalueisiin liittyvät tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKSaan. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain ja annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteenä. Päättöarviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena. Toiminta-alueittain annettava opetus: eperusteet.opintopolku.fi 33
Opiskelu oman opinto-ohjelman (vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, VSOP) mukaan Vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oppilas voi edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu antaa mahdollisuuden sisällölliseen ja ajalliseen eriyttämiseen (oppilas voi edetä hitaammin tai nopeammin kuin muut). Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevan suoritukset eivät raukea mahdollisten puuttuvien tai hylättyjen suoritusten vuoksi, vaan oppilas siirtyy lukuvuoden päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää luokalleen vain yleisen huonon koulumenestyksen vuoksi. Oppilas jatkaa opiskelua seuraavana lukuvuonna siitä, mihin hän on edellisen lukuvuoden lopussa jäänyt. Oppilaan oppimisen tavoitteet, oppimäärät ja -sisällöt kirjataan oppimissuunnitelmaan/hojksaan. Vuosiluokkiin sitomaton opetus: Perusopetuslaki 11 3 mom. eperusteet.opintopolku.fi 34
VSOP oppilaiden lukuvuositodistus Oman opinto-ohjelman (oppimissuunnitelma, HOJKS) mukaan, vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva oppilas, saa lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista lukuvuoden päätteeksi. VSOP oppilaiden opintokokonaisuudet tulisi rakentaa sen verran pieniksi paloiksi, että oppilas saa suoritettua jonkin palan kustakin oppiaineesta ja näin ollen saisi niistä merkinnän lukuvuositodistukseen. VSOP -oppilas saa arvion oppiaineittain suhteessa hänen omien opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevän oppilaan kohdalla ei lukuvuositodistukseen valita Z merkintää (suoritus kesken). Jos jotain oppiainetta ei ole päästy opiskelemaan ollenkaan, jättää opettaja tuon oppiaineen arvioimatta, ja todistuksen kohta jää näin ollen tyhjäksi. Todistuksen lisätietoihin kirjataan aina koulusihteerin toimesta: Oppilas opiskelee vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppilaan opinnoissa eteneminen on kuvattu tarkemmin oppimissuunnitelmassa/hojksissa. 35
Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on suomen kielen oppiminen. Tämä huomioidaan arvioinnissa. Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa oppilas saa palautetta ensisijaisesti edistymisestään, ei kielitaidon puutteista. Arvioinnin tarkoituksena on antaa valmistavan opetuksen oppilaalle kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma: vantaawiki.fi/pops/ 36
Perusopetukseen valmistava opetus Valmistavan opetuksen osallistumistodistus perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan kunnan yhteinen osallistumistodistus. Todistukseen merkitään valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Todistus perusopetuksen oppimäärien suorittamisesta valmistavan opetuksen aikana Jos oppilas on opiskellut perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana myös perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja voi hän saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla ns. erityiseen tutkintoon. Kyseiset suoritukset hyväksiluetaan oppilaan siirtyessä opiskelemaan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Erityinen tutkinto: Perusopetuslaki 38 ja -asetus 23 37
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden arviointi Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin tai näytön perusteella. Perusopetuksen oppimääriä voidaan suorittaa myös ns. erityisessä tutkinnossa. Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taide- ja taitoaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Erityinen tutkinto: eperusteet.opintopolku.fi Perusopetuslaki 38 ja asetus 23 38
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus - oppimäärä Arviointi perustuu ensisijaisesti opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvaukseen sekä päättöarvioinnin kriteereihin. Arvioinnissa ei ole keskeistä kielitaidon taso vaan se, miten oppilas pystyy käyttämään kieltä ja toimimaan kielellä. Päättöarvioinnin alittavia ja ylittäviä kriteerejä voidaan käyttää apuvälineenä. eperusteet.opintopolku.fi vantaawiki.fi/pops/ 39
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Oppilaan osaaminen arvioidaan kunkin lukuvuoden päättyessä opetussuunnitelmassa kuvattujen vuosiluokkatavoitteiden ja -sisältöjen mukaisesti. Arvioinnissa painottuvat: puhutun kielen ymmärtämis- ja tuottamistaidot eri oppiaineiden/tiedonalojen kielen hallinta sana- ja ilmaisuvarannon laajentaminen kielen merkitys kaikessa oppimisessa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus opetussuunnitelma: vantaawiki.fi/pops/ 40
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Oppilas voi opiskella samanaikaisesti vain yhtä äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärää. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä arvioidaan hänen edistymistään suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä opetus on järjestetty. 41
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Opetuksen suunnittelun ja oppilaiden kielitaidon arvioinnin sekä oppilaiden itsearvioinnin tueksi on laadittu kehittyvän kielitaidon asteikko. Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa ei voi käyttää arviointikriteerinä, vaan oppimisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Asteikko on tarkoitettu tukimateriaaliksi oppilaan kielitaidon kartoittamiseksi. Asteikon kuvausten avulla on mahdollista saada tietoa oppilaan kielitaidon vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä suunnitella opetusta. Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikko: http://edu.fi/download/171565_s2_tasokuvaus_liite_tukimateriaaliin_1.1 0.2015_final.pdf 42
Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli Arviointi annetaan 2 krt/lukuvuodessa kirjallisen väliarvioinnin ja lukuvuositodistuksen liitteenä. Arviointi tehdään wilmassa kirjallisesti. Kirjallisen arvioinnin lisäksi oppitunneilla käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia opettajan valitsemien keinojen mukaisesti. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja kielen käyttöön rohkaisevaa. Arvioinnissa on huomioitava äidinkielen osaamisen lähtötaso ja tausta. Arvioinnin osa-alueet: 1. vuorovaikutuksessa toimiminen 2. tekstien tulkitseminen 3. tekstien tuottaminen 4. taito ymmärtää kieltä, kirjallisuuttaa ja kulttuuria 5. kielen käyttö kaiken oppimisen tukena. Arviointiasteikko osa-alueissa: Harjoittelet Osaat perusasiat Osaat hyvin Osaat erinomaisesti. 43
PALATAANPA VIELÄ KERRAN SIIHEN MISTÄ ON KYSE? OPS 2016 Tärkeä huomioida Arviointi toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä Arviointikulttuurin keskiössä on arvioinnin monipuolisuus Todistukset ovat vain yksi osa arviointia Työskentely arvioidaan osana oppiaineen arviointia Arviointikeskustelu pohjautuu oppilaan itsearviointiin. Koulut käyttävät kaupungin yhteistä pohjaa. Itsearvioinnin kysymykset perustuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Vaikka laaja-alaisen osaamisen tavoitteita käytetään pohjana arviointikeskusteluissa, sisältyy niiden arviointi aina myös oppiaineiden arviointiin. Laajaalaista osaamista tulee koulussa opetella, siis myös arvioida. 44
Miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa? Millaiseen vuorovaikutukseen arviointi perustuu? Miten omaa toimintaa suunnataan oppilaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi? Opettajan toteuttama arviointi Millainen opetus ja arviointikäytänteet mahdollistavat osaamisen ja edistymisen osoittamisen? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Miten palautetta annetaan oppilaille ja huoltajille? Miten huolehditaan palautteen ohjaavuudesta ja kannustavuudesta? Miten oppilaan oppiminen, edistyminen ja osaaminen näkyvät suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin? 45
Yhteistä pohdittavaa koko opettajakunnalle Millä tavoin oppilaat voivat näyttää osaamistaan koulussasi? Arvioinnin kohteet pysyvät samana (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen), mutta painotus on prosessissa. Miten tämä näkyy sinun toteuttamassasi arvioinnissa? Miten tiedotat huoltajille Oppimisen arvioinnista? Minkälaisia arviointitiedotteita käytät?
Yhteistä pohdittavaa koko opettajakunnalle Palveleeko arviointi sinua ja oppilaitasi? Käyttekö kouluyhteisössänne säännöllistä keskustelua arvioinnista ja sen tehtävästä? Miten oppimisen arviointi eroaa osaamisen arvioinnista? Keskusteletteko arvosanan muodostamisperiaatteista koulussanne yhdessä oppilaiden kanssa? Minkälaisia itse- ja vertaisarvioinnin tapoja ryhdyt toteuttamaan? Miten asetat oppilaiden kanssa tavoitteita? Jaathan Oppimisen arvioinnin onnistuneita kokemuksia työyhteisössäsi!
0011 0010 1010 1101 0001 0100 1011 Lähteet: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Erja Vitikka, Helsinki 12.11.2014, Oppimisen arviointi uudistuvissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, diasarja. 4 12 Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio, Otava 2016. OPStuki 2016: Prof. Päivi Atjonen, Itä-Suomen yliopisto, Suunnittelukokous Viikin normaalikoulussa 28.8.2015, diasarja. 48