Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2018 Yhteinen kirkkovaltuusto

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2018 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 26.04.2018 klo 18:00-21:25 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Poissa: 33-35 Susanna Airola Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Lotta Keskinen Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Raunio Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Eero Hildén Raisa Jarkkola Ari Järvinen Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Salla Korhonen Katri Korolainen Poissa: 33-35 Maritta Laiho Anna Laine Jukka Rakemaa Ami Lainela Poissa: 33-35 Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Raija Lehtonen Jarmo Leppiniemi Tiina Lintunen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (56) Hedvig Långbacka Pekka Majuri Poissa: 33-35 Anja Malm Ilkka Harju Petri Merenlahti Eero Minkkinen Poissa: 33-35 Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Poissa: 33-35 Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Poissa: 33-35 Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Jessi Orpana Juhani Nyyssönen Matti Paavonen Sini Terävä Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Tuula Pontela Lea Purhonen Heikki Pynnönen Timo Raittinen Ilari Rantakari Jukka Relander Laura Rissanen Poissa 33-35 Veronica Saarela Timo Sahi Poissa: 33-35 Leena Saastamoinen Kirsi Salo Pekka Salomaa Kirsti Latva Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Petri Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Poissa: 33-35 Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Marja Lindholm Sini Suomalainen Poissa: 33-35 Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Ingmar Tollander Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Poissa: 33-35 Paavo Untamala Eeva Vallisaari Minna Valtonen Poissa: 33-35 Sinikka Vepsä Arja Ylänkö Poissa: 33-35 Arto Virkkunen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (56) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Aarne Vesamäki Saapuvilla oli 71 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 10 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Marja Heltelä, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Holappa, viestintäpäällikkö Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, seurakuntayhtymän johtaja Sampo Viitanen, hallintolakimies, sihteeri Hedvig Stenman, ykn:n jäsen Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla 18.4. 26.4.2018 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Asioiden nro 5-7, 13 ja 15 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli toukokuun 3. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo 21.25. Kokouksen jälkeen ei pidetty kyselytuntia.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (56) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Sampo Viitanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 2.5.2018 Helsinki 2.5.2018 Ari Järvinen Hedvig Långbacka Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 3.5. 4.6.2018 seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle 18.4.2018 laitetulla ilmoituksella. Helsingissä 5.6.2018 Sampo Viitanen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (56) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 22 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 23 Esityslistan hyväksyminen 8 24 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 25 1-2 Vuoden 2017 talousarvion menojen ylitykset 10 26 3 Sijoitustoiminnan ohjeet 12 27 4-5 Helsingin seurakuntayhtymän vieraanvaraisuus- ja eettiset ohjeet 16 28 6-7 Vastaus Tarja Kantolan 17.3.2016 tekemään aloitteeseen yhteiselle kirkkovaltuustolle koskien Helsingin kirkkoreittien pyöräilykarttaa 18 29 8 Vastaus Tarja Kantolan aloitteeseen koskien Helsingin ensimmäisen kirkon paikan merkitsemiseksi selvemmin 20 30 9 Helsingin seurakuntayhtymän jäsenmäärän muutokset vuonna 2017 22 31 Kampin kappelin diakonian viran perustaminen ja Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran lakkauttaminen 24 32 10 Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen, seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen sekä tähän liittyvän 27 lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2018 talousarviomuutoksena 33 11 Kertomus yhteisestä seurakuntatyöstä Helsingissä 2017, Skildring av det gemensamma församlingarbetet i Helsingfors 2017 44 34 12-17 Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kohdennettujen määrärahojen myöntäminen vuonna 2018 47 35 18 Viestintäjohtaja Seppo Simolan eläkkeelle siirtyminen 52

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (56) 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (56) 22 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Ari Järvinen ja Hedvig Långbacka.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (56) 23 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (56) 24 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otettiin yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa nro 5-15. Sairaalasielunhoidon ja seurakuntapalvelun työntekijät esittäytyivät. Puheenjohtaja esitteli TKM-koordinaattori Antti Alasen. Puheenjohtaja kertoi Johanna Korhosen osoittaneen yhteiselle kirkkoneuvostolle ja yhteiselle kirkkovaltuustolle kirjeen, jonka hän samanaikaisesti julkisti sähköisessä mediassa. Kirjeessään Korhonen kyseenalaistaa johtavien viranhaltijoiden luottokortin käytöstä tehdyn selvityksen. YKN:n teettämä selvitys on esitetty ylimääräisenä tiedotusasiana valtuuston kokouksessa 8.3.2018. 5.6.2018 klo 18 valtuutetut kokoontuvat Mustasaaressa. Myös kirkkoherrat sekä yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ovat paikalla. Kutsu sekä ohjelma lähetetään hyvissä ajoin.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (56) 22/2017 25 Vuoden 2017 talousarvion menojen ylitykset Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy vuoden 2017 talousarvion määrärahojen ylitykset käyttötalousosaan ja investointiosaan liitteiden mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 8.3.2018 78 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2017 talousarvion määrärahojen ylitykset käyttötalousosaan ja investointiosaan liitteiden mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuoden 2017 talousarvion sitovuustasot ovat liitteen mukaiset. Eräät sitovuustasoksi määritellyn osaston tai kustannuspaikan menot ovat vuonna 2017 ylittäneet menoihin varatun määrärahan. Ylityksien hyväksymisestä tulee tehdä esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Talousarvion käyttötalousosassa menot ylittyvät seuraavissa yksiköissä: Yhteinen kirkkoneuvosto, Yhtymän eläkkeet, Kirkkopäivät 100 v. Kallio, YKN:n myöntämät erilliset avustukset ja Kirkon Musiikkijuhlat. Ylitykset ovat perusteluineen Ylitysoikeudet 2017 käyttötalous-liitteessä. Vuoden 2017 talousarvion tuloslaskelmaosan toimintakate alittaa talousarvion 10.850.993 euroa.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (56) Liitteet 1 Talousarvion sitovuustaso 2017 2 Ylitysoikeudet 2017 käyttötalous

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (56) 636/2017 26 Sijoitustoiminnan ohjeet Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi sijoitustoiminnan ohjeen. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 100 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteen mukaisen sijoitustoiminnan ohjeen 2) antaa ohjeen kirkkovaltuustolle tiedoksi Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteisen kirkkoneuvoston 14.12.2017 hyväksymät sijoitustoiminnan ohjeet saatettiin yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi ja asia oli esillä kirkkovaltuuston 1.2.2018 kokouksessa. Kirkkovaltuuston kokouksessa valtuutettu Anja Malm teki valtuutettu Juha Saunamäen kannattamana näin kuuluvan ponsiehdotuksen: "Sijoitustoiminta kohdistetaan vastuullisesti toimiviin yrityksiin ja kohteisiin. Vastuullisuus tarkoittaa, ettei sijoiteta uhkapeli-, aikuisviihde-, tupakka- ja aseteollisuuteen eikä yrityksiin, jotka eivät noudata YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita". Puheenjohtajan antaman äänestysesityksen tuloksena valtuutettu Malmin ponsi hyväksyttiin. Hallintojohtajan johdolla on tehdyn ponnen pohjalta valmisteltu sijoitustoiminnan ohjeisiin eettisten periaatteiden päivitys. Helsingin seurakuntayhtymän rahavarat on taloussäännön mukaan talletettava ja sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä tuottotaso saavutetaan riskit halliten. Seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan piiriin kuuluva varallisuus muodostuu rahavaroista sekä muuhun kuin toimintaan

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (56) käytettävistä kiinteistöistä ja osakehuoneistoista. Sijoituksien tarkoituksena on turvata seurakuntien sekä seurakuntayhtymän toiminnan edellytykset ja antaa aikaa sopeuttaviin toimenpiteisiin seurakuntayhtymän taloudellisten edellytysten mahdollisesti muuttuessa. Varoja tarvitaan vastaisten investointien rahoittamiseen sekä seurakuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseen. Sijoitusten tuotto on käytettävissä toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Seurakuntayhtymän varallisuuteen sisältyvät myös lahjoituksina ja testamenteilla saadut varat. Tällaiset varat merkitään seurakuntayhtymän kirjanpitoon erillisenä eränä. Myös nämä ns. toimeksiantojen varat kuuluvat seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan piiriin. Hautainhoitorahaston tehtävänä on tarjota monipuolisia ja luotettavia hautainhoitopalveluja Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla sekä ylläpitää niiden sovittu taso sekä jatkuvuus sijoittamalla rahaston varoja tuottavasti ja taloudellisesti riskit halliten. Hautainhoitorahaston toimintaa pyritään ensisijaisesti kattamaan hoitotoiminnasta saaduilla tuloilla. Toissijaisesti alijäämää katetaan sijoitustoiminnasta saaduilla tuloilla. Sijoitustoiminta turvaa sopimushautojen hoitotason ylläpitämistä, hautainhoitorahaston maksuvalmiuden sekä tarpeelliset investoinnit. Rahaston varoja ei saa käyttää muuhun kuin sen omiin tarkoituksiin. Rahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakuntayhtymän hallinnassa olevasta omaisuudesta. Sekä seurakuntayhtymän että hautainhoitorahaston varoja sijoitetaan korkoinstrumentteihin, osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä kiinteistöihin, asuin-, liikehuoneisto- sekä kiinteistöosakkeisiin. Seurakuntayhtymän muut kuin toiminnan käytössä olevat rakennukset ja huoneistot ovat luonteeltaan sijoituksia. Sijoitustoiminnan toteuttaminen Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on kirkkolain mukaisesti johtaa Helsingin seurakuntayhtymän hallintoa sekä Helsingin seurakuntayhtymän talouden ja omaisuuden hoitoa. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan hallintojohtaja huolehtii Helsingin seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston rahavarojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää kiinteistösijoituksista kiinteistöjohtajan esittelyn pohjalta. Hallintojohtajalla on seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston rahavarojen sijoittamisen osalta ja kiinteistöjohtajalla kiinteistö- ja asuntosijoitusten osalta vastuu siitä, että sijoitustoiminta on valitun strategian puitteissa tehokasta ja tuloksellista. Taloussäännön mukaan sijoitustoiminta voidaan antaa yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä myös ulkopuolisen sijoitustoimintaan erikoistuneen yhteisön hoidettavaksi. Sijoitustoimintaa koskeva ohjeisto Yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt 11.9.2003 Helsingin seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan ohjeet, jotka sisältävät sekä seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan periaatteet että hautainhoito-rahaston sijoitustoiminnan periaatteet. Sijoitustoiminnan ohjeita on tarkistettu ja ajanta-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (56) saistettu Yhteinen kirkkoneuvoston 14.12.2017 hyväksymällä sijoitustoiminnan ohjeistuksella. Sijoitustoiminnan ohjeessa pääoman säilyttävien sijoitusten riski määrittely pohjautuu luottoluokitukseen. Päivitetyssä ohjeessa käytettäviltä liikkeellelaskijoilta edellytetään Standard & Poor sin antamaa Investment Grade luokitusta, joka on vähintään BBB+. Tämän pohjalta voidaan varmistaa riittävä hajautus liikkeellelaskijoiden kesken sekä kilpailukykyiset ehdot myös tulevaisuudessa. Sijoitusneuvottelukunta seuraa liikkeellelaskijoihin liittyvän vakavaraisuuden kehitystä sekä luottoriskien hinnoittelua vähintään neljännesvuosittain. Luokituksen taustalla on se, että S&P on tiukentanut luokitustaan, vaikka samaan aikaan pankkien pääomavaatimukset ovat tiukentuneet pankkien vakavaraisuus ja kyky vastata finanssimaailman haasteisiin on parantunut ja merkittävien pankkien luottoriski on pienentynyt. Luokituksen muutoksella varmistetaan myös riittävä liikkellelaskijatarjonta sekä hinnoittelun kilpailukykyisyys. Yhteisen kirkkoneuvoston 14.12.2017 hyväksymässä ohjeistuksessa eettiset periaatteet olivat muodossa: 1. Sijoitustoiminnassa on toimittava yleisten sijoitustoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee mm. sitä, että sijoitusten turvallisuutta säädellään harkitulla riskinotolla ja tuottavuus riippuu valituista omaisuuslajeista. 2. Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia omaisuudenhoitajia. Rahoitustarkastuksen yleisten ohjeiden lisäksi omaisuudenhoitajalla tulee olla omat eettisesti korkeatasoiset sisäiset ohjeet, joiden noudattamista omaisuudenhoitaja itse valvoo. 3. Sijoitustoiminnassa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa eli vastuullisten yritysten suosimista sijoituskohteina sekä negatiivista arvottamista eli vältetään sijoituskohteita, jotka toimivat mm. uhkapeli-, aikuisviihde, tupakka- ja aseteollisuudessa. 4. Seurakuntayhtymä pyrkii tarvittaessa vaikuttamaan yhtiökokouksessa sijoituskohteen päätöksentekoon. Edellä olevat eettiset periaatteet ovat Kirkon talouseettisen työryhmän mietinnön Kirkon sijoitustoiminnan periaatteet (Kirkkohallitus 1999) mukaisia. Kirkkovaltuuston hyväksymän ponnen pohjalta on valmisteltu uudet sijoitustoiminnan eettiset periaatteet, jotka ovat: 1. Sijoitustoiminnassa on toimittava yleisten sijoitustoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee mm. sitä, että sijoitusten turvallisuutta säädellään harkitulla riskinotolla ja tuottavuus riippuu valituista omaisuuslajeista. 2. Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia omaisuudenhoitajia. Finanssivalvonnan yleisten ohjeiden lisäksi omaisuudenhoitajalla tulee olla omat eettiset korkeatasoiset sisäiset ohjeet, joiden noudattamista omaisuudenhoitaja itse valvoo.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (56) 3. Sijoitustoiminnassa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa eli vastuullisten yritysten suosimista sijoituskohteina. 4. Suoria osake- tai korkomarkkinasijoituksia ei kohdisteta yrityksiin, jotka toimivat uhkapeli, aikuisviihde, tupakka- tai aseteollisuudessa. 5. Sijoitusrahastojen valinnassa suositaan instrumentteja, joissa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ns. ESG) liittyvät tekijät ovat olennaisena osana sijoitusprosessia. lähde: finsif 6. Sijoitustoiminnan vastuullisuuden kehityksestä raportoidaan vuosittain. Yhteisen kirkkoneuvoston nimeämän Sijoitusneuvottelukunnan tehtävät ja päätösvaltuudet ovat sijoitustoiminnan strategian toteutumisen valvonta ja ohjaus sekä operatiivinen sijoitustoiminnan suunnittelu. Sijoitusneuvottelukunta on käsitellyt ja hyväksynyt uudet eettiset periaatteet kokouksessaan 8.3.2018. Liitteet 3 Sijoitustoiminnan ohjeet YKN 20180322

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (56) 521/2018 27 Helsingin seurakuntayhtymän vieraanvaraisuus- ja eettiset ohjeet Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi vieraanvaraisuus- ja eettiset ohjeet. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 99 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymälle vieraanvaraisuus ja eettiset ohjeet 2) hyväksyä MPS Prewisen tarjouksen eettisen ohjeistuksen verkkokoulutuksen toteuttamisesta seurakuntayhtymälle. 3) lähettää ohjeet tiedoksi Helsingin yhteiselle kirkkovaltuustolle 4) lähettää ohjeet käsiteltäväksi Helsingin seurakunnille seurakuntaneuvostoihin. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Ohjeistusta vieraanvaraisuudesta ja lahjoituksista sekä eettisiä ohjeistusta on valmisteltu YKN:n 15.2.2018 kokouksessa nimittämässä työryhmässä. Työryhmään kuuluivat Jarmo Leppiniemi (pj.), Pertti Sundberg, Tuulikki Vuorinen, Jaakko Weuro, Juha Rintamäki, Jussi Muhonen, Juha-Pekka Ollila, Heikki Arikka ja Raija Korhonen. Vieraanvaraisuuden ja edustamisen ohjeiden pohjamateriaalina on ollut Kirkkohallituksen, Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin sekä valtiovarainministeriön ohjeet vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (56) Eettisiä ohjeita koskeva valmistelu on aloitettu viime kesänä. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa, että Helsingin seurakuntayhtymässä noudatetaan yhteisiä eettisiä vähimmäisperiaatteita. Kirkossa ohjeistus nousee kristillisen etiikan perusteista. Ohjeistuksen taustalla ovat seurakuntayhtymän arvot: totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Työryhmä käsitteli ja viimeisteli eettiset ohjeet. Verkkokoulutuksen tarkoituksena on eettisen ohjeistuksen esittäminen kohderyhmälle innostavasti, motivoivasti ja case-esimerkkien kautta seurakuntayhtymän henkilöstön työelämän tilanteiden mukaisesti. MPS Prewisellä on laaja ja pitkä kokemus Compliance-verkkokoulutuksista sekä lukuisia asiakasreferenssejä vastaavista toimeksiannoista. Tarjouksen perusteella verkkokoulutuksen arvioidut kustannukset ovat 15 000-20 000 euroa (alv 0%) riippuen toteutuksen lisäpalveluiden laajuudesta. Liitteet 4 Vieraanvaraisuuden ohjeistus 2018 5 Eettiset ohjeet CoC 2018

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (56) 25/2015 28 Vastaus Tarja Kantolan 17.3.2016 tekemään aloitteeseen yhteiselle kirkkovaltuustolle koskien Helsingin kirkkoreittien pyöräilykarttaa Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Käsittely Keskustelun aikana käytettiin 12 puheenvuoroa. Asia päätettiin palauttaa yksimielisesti. Päätös Asia palautettiin yksimielisesti. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 8.3.2018 76 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Kirkkovaltuuston jäsen Tarja Kantola on 17.3.2016 tehnyt aloitteen kaupunkipyörien markkinointiin yhdistettävästä kirkkoreittien pyöräilykartasta. Asia palautettiin takaisin valmisteluun 12.5.2016. Pyöräilyn edistäminen ja kirkkojen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen ovat linjassa tavoitteidemme ja arvojemme kanssa, joilla pyrimme edistämään ympäristöajattelua ja ympäristön suojelua. Viestinnässämme pyrimme tuomaan aktiivisesti esille ympäristönäkökulmat.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (56) Lähtökohtamme on näkyä niissä palveluissa, joita kaupunkilaiset jo käyttävät. Tuotamme esimerkiksi verkkosivuillemme sisällöt lähtökohtaisesti niin, että ne on helppo jakaa yleisesti käytetyissä kanavissa, esim. somessa. Verkkosivumme tukevat ns. geolokaatiota ja pohjautuvat avoimeen dataan: kun suurimmalla osalla kaupunkilaisista alkaa jo olla älypuhelimet, kirkkojen sijaintitiedot yhdistettynä puhelimen omiin karttaohjelmiin ja ladattaviin reittiopassovelluksiin tarjoavat myös pyöräilijöille erinomaisen palvelun. Seuraamme aktiivisesti erilaisia julkisia, jo saatavilla olevia sovelluksia: lähetämme palvelutarjoajalle pyynnön, jos huomaamme jonkin kirkkomme tiedon puuttuvan palvelusta. Täysin oman sähköisen pyöräilykarttasovelluksen kehittäminen tulisi erittäin kalliiksi ja sen ylläpito eri standardeille vaatisi jatkossakin merkittävän resurssin. Lisäksi omaa sovellusta pitäisi markkinoida intensiivisesti, jotta pyöräilijät löytäisivät sen. Oma sovellus kilpailisi joka tapauksessa jo olemassa olevien ja yleisesti käytettyjen kartta- ja navigointipalvelujen kanssa (esim. Google Maps, Reittiopas, Apple Maps ja Strava), joten seurakuntayhtymän ei kannata aloittaa omaa kehitystyötä erillisen karttapalvelun luomiseksi. Kiinteistöosasto on hankkinut liitteenä olevan listan mukaisesti seurakuntien kirkkojen toiveiden mukaiset pyörätelineet. Liitteet 6 Valtuutettu Tarja Kantolan aloite_ pyöräilykartta 7 Pyörätelineet kirkkojen pihoilla 2018

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (56) 25/2015 29 Vastaus Tarja Kantolan aloitteeseen koskien Helsingin ensimmäisen kirkon paikan merkitsemiseksi selvemmin Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Käsittely Keskustelun aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 8.3.2018 77 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Tarja Kantola ja 38 muuta valtuutettua tekivät aloitteen 8.9.2016 Helsingin ensimmäisen kirkon paikan merkitsemiseksi selvemmin ja varustamiseksi tilaisuuksien järjestämistä varten. Asiaa käsiteltiin yhteisessä kirkkoneuvostossa 8.12.2016 ja 26.1.2017 valtuustossa, josta se palautettiin yhteiselle kirkkoneuvostolle. Taustaa Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimisto valmisteli vuonna 2010 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Helsingin kaupunkiseurakunnan ensimmäisen kirkon (n. v. 1550) raunion kattamista telttakatoksella kesäkirkoksi Helsingin Vanhankaupungin alueella. Hanketta ei kuitenkaan toteutettu, koska töiden edellyttämien arkeologisia kaivausten suorittamista seurakuntayhtymän kustannuksella ei nähty tarkoituksenmukaisena ratkaisuna eikä Paavalin seurakunta, jonka alueella Kellomäki sijaitsee, ei nähnyt toiminnallista tarvetta telttakatokselle.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (56) Asian tultua vuonna 2016 valtuustoaloitteen myötä uudelleen esille kiinteistöosasto on valmistellut ja selvittänyt mm. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikön kanssa asiaa ja tullut siihen tulokseen, että telttakatoksen rakentaminen ei olisi edelleenkään järkevä ja taloudellinen ratkaisu. Kaupungin museo edellyttää edelleen, että ennen telttakatoksen rakentamista seurakuntayhtymän pitäisi toteuttaa kustannuksellaan rakennusalueen arkeologisten kaivaukset. Paikan merkitseminen telttakatoksella ei tuo Helsingin seurakuntayhtymälle haluttua lisäarvoa kaupunkilaisten keskuudessa ja telttakatos olisi Lahdentieltä kantautuvan melun johdosta käytettävyydeltään epäsopiva seurakunnallisen toiminnan harjoittamiseen. Paikan merkitseminen soveltuukin paremmin joko museon tai kaupungin hoidettavaksi, mutta ainakaan Helsingin kaupunki ei ole kiinnostunut hankkeen toteuttamisesta Helsinki Design pääkaupunki 2012 -hankkeen päätyttyä. Perustelu Yhteisen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7.6.2016 linjaukset koskien Kirkko Helsingissä 2020 - strategian mukaisia kustannussäästöjä. Tarkoituksena on toimitilojen 15 prosentin vähentäminen, kuitenkin siten että, kirkkotilat säilyvät Helsingin katukuvassa. Pyrkimyksenä on kirkkotilojen, kirkon toimitilojen ja näiden piha-alueiden monipuolisempi ja parempi käyttö. Seurakuntien arvioidessa tilantarpeensa ja pyrkiessään vaadittuihin säästötavoitteisiin on todettava, että tiloja kirkollisiin toimituksiin on jo yli tarpeellisen määrän. Näin ollen seurakunnilla ei ole tarvetta Helsingin Vanhankaupungin Kellomäen kaupunkikirkon raunioille suunnitellun telttakatoksen kaltaisen paikan rakentamiseen. Museovirasto sanoo lausunnossaan, että alue on historiallisesti poikkeuksellisen arvokas hylätty kaupunkialue ja se on lisäksi valtakunnallisesti merkittävä kohde, jonka säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Alue on muinaismuistolain suojelema alue, jossa ei saa suorittaa minkäänlaista kaivamista tai peittämistä ilman muinaismuistojäännösten suojeluviranomaisen lupaa. Mikäli telttakatokselle vaadittavat perustukset betonirakenteiset kiinnitysankkurit kaivetaan, tulee seurakuntayhtymän omalla kustannuksellaan suorittaa tarvittavat arkeologiset kaivaukset. Kirkkoraunion sisäpuoliset vakiintuneet puuistutukset ja muistomerkit tulee myös säilyttää sekä kaikki uudet rakenteet on poistettava talvikaudeksi. Alue sijoittuu vilkkaasti liikennöityjen ajoväylien välittömään läheisyyteen. Ajoväyliltä syntyy huomattava meluhaitta, joka hankaloittaa alueen käyttöä messu yms. tilaisuuksiin. Kiinteistöosasto ehdottaa, että hankkeen valmistelua ei jatketa. Liitteet 8 Aloite Helsingin ensimmäisen kirkon paikan merkitsemiseksi selvemmin

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (56) 31/2018 30 Helsingin seurakuntayhtymän jäsenmäärän muutokset vuonna 2017 Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee vuoden 2017 väestömuutokset tiedoksi. Käsittely Keskustelun aikana käytettiin 2 puheenvuoroa. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 8.3.2018 75 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee vuoden 2017 väestömuutokset tiedoksi ja saattaa ne tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Keskusrekisteri on laatinut tilaston Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 jäsenmäärän muutoksista. Vuositilastoon on koottu keskeisimmät tiedot jäsenmäärään vaikuttavista tekijöistä, kuten muuttoliikkeestä, kirkkoon liittyneistä ja kirkosta eronneista, läsnä olevaan ja poissaolevaan väestöön siirtyneistä sekä kastetuista ja kuolleista. Seurakuntayhtymän jäsenmäärä (läsnä oleva väestö) oli vuoden 2017 lopussa 342 214 henkeä. Vuoteen 2016 verrattuna jäsen määrä väheni 2 821 hengellä sen ollessa silloin 345 035. Vuonna 2017 ev. lut. kirkosta erosi 6 441 helsinkiläistä. Vastaavasti vuonna 2016 kirkosta erosi 6 476. Vuonna 2017 kirkkoon liittyi 2 281 uutta jäsentä (2016 2 289).

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (56) Kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden erotuksen lisäksi jäsenmäärän kehitykseen vaikuttaa muuttoliike. Ev. lut kirkkoon kuuluvien muuttoliikkeen (Helsinkiin/Helsingistä) aiheuttama jäsenlisäys oli 3 219 henkeä. Vuotta aiemmin luku 2 647 henkeä. Tilastokeskuksesta saadun ennakkoarvion mukaan Helsingin kaupungin väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 644 788. Tilastokeskus vahvistaa viralliset vuoden 2017 väkilukutietonsa myöhemmin keväällä. Liitteet 9 Helsingin seurakuntien vuositilasto 2017

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (56) 10/2018 31 Kampin kappelin diakonian viran perustaminen ja Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) perustaa Kampin kappelin diakonian viran 1.7.2018 alkaen; 2) lakkauttaa Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran päättymään 31.6.2018. Käsittely Keskustelun aikana käytettiin 15 puheenvuoroa. Keskustelun aikana valtuutettu Saarela teki valtuutettujen Valtosen, Relanderin ja Sahin kannattamana näin kuuluvan ponsiehdotuksen: Hyväksyessään Kampin kappelin virkojen muutoksen, valtuusto edellyttää etsivän nuorisotyön huomioimista ja toteuttamista Kampin alueella myös jatkossa. Puheenjohtaja Raittila päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat valtuutettu Saarelan ponsiehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka eivät kannata ponsiehdotusta äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa -ääniä oli annettu 74, ei-ääniä 4, tyhjää 3 ja poissa 10. Valtuutettu Saarelan ponsi hyväksyttiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi hyväksyttiin valtuutettu Saarelan ponsi: Hyväksyessään Kampin kappelin virkojen muutoksen, valtuusto edellyttää etsivän nuorisotyön huomioimista ja toteuttamista Kampin alueella myös jatkossa.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (56) Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 93 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1a) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa Kampin kappelin diakonian viran 1.7.2018 alkaen; 1b) lakkauttaa Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran päättymään 31.6.2018; 2) julistaa Kampin kappelin diakonian viran haettavaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteinen kirkkovaltuusto perusti kokouksessaan 10.11.2011 Kampin kappelin diakonian, nuorisotyönohjaajan ja papin uudet virat. Vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan toiminta järjestetään yhteistyössä seurakuntayhtymän ja kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Toimintaajatukseksi kiteytettiin seuraava: Kampin kappeli tarjoaa mahdollisuuden pysähtymiseen ja hiljentymiseen keskellä kiireisintä kaupunkia. Samalla se on kohtaamisen ja vuorovaikutuksen paikka, jossa kaupunkilaisten kysymykset ja eri tahojen tarjoama toiminta kohtaavat. Kampin kappelissa tullaan etsimään uusia kaupunkilaisten kohtaamisen muotoja niin seurakuntatoiminnan kuin kaupungin sosiaalityön näkökulmista. Tässä vaiheessa ei voitu tietää, mihin kappelin toiminnan painopisteet tulevat asettumaan ja millaista henkilöstöä kappelissa lopulta tarvitaan. Siksi oli perusteltua, että virkoihin valittiin ensin kahden vuoden määräajaksi avoinna olevien virkojen väliaikaiset hoitajat. Toiminnan kahden vuoden käynnistämisjakson aikana selvitettiin, mitkä virat olivat tarkoituksenmukaista täyttää vakinaisesti, mitkä kenties voitiin lopettaa vai tarvittiinko niiden tilalle joitakin muita virkoja Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran väliaikaiseksi hoitajaksi yhteinen kirkkoneuvosto nimesi 29.3.2012 Tarja Elsten (YKN 113/2013). Elsten siirryttyä muihin tehtäviin yhteinen kirkkoneuvosto otti Lehtisaaren nuorisokodin ohjaajan Tuula Kosusen hänen tilalleen nuorisotyönohjaajan virkaan Kampin kappelin lähityöntekijäksi 14.3.2013 (YKN 97/2013). Yhteinen kirkkoneuvosto päätti (YKN 27.2.2014, 67 ) vakinaistaa 1.5.2014 alkaen Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan viran silloisen väliaikaisen hoitajan Tuula Kosusen palvelussuhteen. Kampin kappelin toiminta on keskustelutyön asiakkaiden osalta vakiintunut vuosien 2015-2017 aikana tietyiltä osin. Näitä ovat mm. kappelissa keskustelevien ikä ja keskeisimmät keskustelun aiheet. Ikäjakauma

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (56) 18-29 vuotiaita 2015 13%, 2016 12%, 2017 11%; 41-64 vuotiaita 2015 51%, 2016 48% ja 2017 50 %. Keskeisimmät keskusteluaiheet ovat olleet ihmissuhteet, arjen hallinta, mielenterveysongelmat, terveys/ sairaus/ kuntoutuminen sekä kuulumisten vaihto. Miesten osuus keskusteluavun hakijoina on laskenut viime vuosien aikana (2015 50%, 2016 43%, 2017 37%). Kävijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa työtavoista keskeiseksi nousevat kahdenkeskinen keskustelutyö, sielunhoito sekä palveluohjaus. Viime vuosien kokemusten ja tilastojen valossa on perusteltua muuttaa Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan virka Kampin kappelin diakonian viraksi. Vuonna 2017 keskusteluista 0,42% käytiin alle 18-vuotiaiden kanssa. Nuoria Kampin kappelissa käy keskustelemassa verrattain vähän ja kokoavaan tai etsivään toimintaan ei ole mahdollisuutta kappelissa päivystyksen ja keskustelutyön lisäksi. Kävijäkeskusteluiden tilastojen perusteella Kampin kappelin kävijöiden tarpeisiin vastataan parhaiten diakonin tai diakoni-sosionomin koulutuksella ja osaamisella. Kampin kappelin kävijät osaavat edelleen pyytää yksityistä ehtoollista tai rippiä, mutta näihin tarpeisiin kyetään vastaamaan nykyisellä yhden papinviran työvuorojen puitteissa, sekä ohjaamalla kävijöitä lähiseurakuntien päivystävien pappien luokse. Vuonna 2017 rippiä pyydettiin 8 kertaa ja yksityistä ehtoollista 20 kertaa. Nämä merkittävät kohtaamiset ovat määrällisesti pieniä muihin kohtaamisen tapoihin verrattaessa (psykososiaalinen keskustelu N=897, sielunhoidollinen keskustelu N=355, neuvonta ja ohjaus N=249, rukous N=197). Näistä kävijäkunnasta nousevasta tarpeista johtuen ehdotetaan Kampin kappelin tiimin jäsenten koulutustaustan muuttamista siten, että Kampin kappelin nuorisotyönohjaajan virka lakkautetaan nykyisen viranhaltijan eläköityessä ja Kampin kappeliin perustetaan toinen diakonian virka.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (56) 635/2015 32 Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen, seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen sekä tähän liittyvän lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2018 talousarviomuutoksena Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tämän vuoden 2018 ensimmäisenä (2018/1) talousarviomuutoksena a. lisämäärärahana seurakunnille vuodelle 2018 0,8 M keskusrahastomaksun alenemisen takia. Lisämääräraha jaetaan seurakuntien kehysmäärärahajaon mukaisesti. b. lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen tässä esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina 2018 2020. c. ja toteaa, että tässä esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäviksi. Käsittely Käsittelyn aluksi seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki alusti toimintakulttuurinmuutoksesta. Lyhyen esittelyn tekivät myös yhteisten työmuotojen päälliköt Rantala (diakonia), Ajo (perheneuvonta), Ollila (sairaalasielunhoito) sekä Raninen (kasvatus ja seurakuntapalvelu) valmistelemistaan ehdotuksista. Keskustelun aikana käytettiin 12 puheenvuoroa. Keskustelun aikana valtuutettu Kopperoinen teki valtuutettujen Järvisen ja Långbackan kannattamana ehdotuksen asian pöydälle panosta. Puheenjohtaja Raittila päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattava asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat pöydälle panoa äänestävät EI.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (56) Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 20, ei-ääniä 46, tyhjää 1 ja poissa 24. Päätös Asia pantiin pöydälle. Asia pantiin pöydälle. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 85 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto 1) päättää toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi sekä seurakuntien toimintaedellytysten parantamiseksi käynnistää esittelyssä olevat ehdotukset, 2) päättää omasta puolestaan lisämäärärahan myöntämisestä vuodelle 2018 kohtien 2a ja 2b mukaisesti ja esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi tämän vuoden 2018 ensimmäisenä (2018/1) talousarviomuutoksena a. lisämäärärahana seurakunnille vuodelle 2018 0,8 M keskusrahastomaksun alenemisen takia. Lisämääräraha jaetaan seurakuntien kehysmäärärahajaon mukaisesti. b. lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen tässä esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina 2018 2020. c. ja toteaa, että tässä esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäviksi. 3) merkitsee tiedoksi kehyspäätöksen yhteydessä lopullisesti päätettävän linjauksen, jonka mukaan vuoden 2017 tilinpäätöksessä 3,4 M (2,5 M jako-osuuden muutoksesta ja 0,9 M budjetoitua positiivisempi verokertymä) suuruinen budjetoitujen verotulojen ylitys palautetaan seurakuntien toimintaan kehyksen päälle jaettavana lisämäärärahana vuodelle 2019. 4) merkitsee tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston 7.6.2016 hyväksymien toimintakulttuurin linjausten päivitysraportin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus I Vaikuttavuuden vahvistaminen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (56) Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yhteisissä työmuodoissa on käyty läpi mittava sopeutusohjelma ja tehty työtä toimintakulttuurin muuttamiseksi. Sopeuttamisessa on toimintakatteen osalta tavoitettu vuoden etuajassa toukokuussa 2015 esitetty sopeutustavoitetaso 73 M. Vuoden 2017 tilinpäätös on ylijäämäinen noin 16 M. Tulos on noin 20 M budjetoitua parempi. Ylijäämäiseen tulokseen vaikuttavat verotulot (mukaan lukien jakoosuuden muutos), toimintakatteen parantuminen sekä sijoitustoiminnan tuotto. 1.1. Verotulojen ylijäämä tuloutetaan takaisin seurakunnille Vuodelle 2018 päätetty keskusrahastomaksun alennus vaikuttaa Helsingin seurakuntayhtymän tulokseen 0,8 M. Kokonaiskirkon päätös maksun alennuksesta tehtiin talousarvion laatimisen jälkeen. Vuoden 2017 tilinpäätökseen vaikutti myös 3,4 M arvioitua parempi verokertymä. Tästä 2,5 M johtuu jako-osuuden muutoksesta ja 0,9 M budjetoitua paremmasta verokertymästä. Ehdotuksen mukaan keskusrahastomaksun alenemasta koituva tulo 800 000 tuloutetaan seurakunnille lisämäärärahana käytettäväksi vuoden 2018 aikana. Arvioitua 3,4 M parempi verotulo palautetaan seurakunnalliseen toimintaan lisämäärärahana vuodelle 2019 seurakuntien budjettivalmisteluissaan tekemien päätösten mukaisesti. 1.2. Toimintakatteesta neljäsosa toimintakulttuurin edistämiseen Tilinpäätöksen tulokseen vaikuttaa 10,9 M budjetoitua parempi toimintakate. Toimintaan käytettiin 5,2 M vähemmän kuin budjetoitiin. Lisäksi toimintatuotot ovat 5,7 M budjetoituja suuremmat (pääsylipputulot 1,5 M, vakuutuskorvaukset mm. Honkalinna). Ehdotuksen mukaan toimintakatteen ennakoitua paremmasta tuloksesta palautetaan diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen ja seurakunnallisten toimintaedellytysten parantamiseen 2,5 M. Siirtomääräraha on käytettävissä toimintakulttuurin muutokseen vuosina 2018 2020. 1.3. Sijoitustoiminnan tuotot jätetään jakamatta Vuoden 2017 tulokseen vaikuttivat 16,4 M euron rahoitustuotot, jotka olivat 8,6 M ennakoitua paremmat ja noin 6 M yli pitkän aikavälin normaalitason (10 M ). Tämä tulo on satunnaista ja suhdanteista riippuvaa eikä ole mukana laajentamassa rahoituspohjaa tässä ratkaisussa.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (56) 1.4. Arvio verotulojen ja toimintakatteen palauttamisesta Etupainotteinen sopeuttaminen sekä kuluvan vuoden näkymä mahdollistavat edellä mainitut palautukset seurakunnille ja erillishankkeiden rahoituksen. Yhteiselle kirkkoneuvostolle 15.2.2018 raportoidussa pitemmän aikavälin talousnäkymässä (Perlacon Oy) on arvioitu kestäväksi toimintakatetasoksi -73 M. Siitä on pidettävä kiinni taloutta suunniteltaessa. Lisäpanostuksen edellytyksenä on sen jakaminen erillismäärärahana. Seurakunnissa kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston on yhdessä päätettävä, miten erillismääräraha kohdennetaan toimintakulttuurin muutoksen mukaisesti niin, ettei sitä käytetä rakenteisiin. Lisäksi on huolehdittava, että investoinnit ovat samalla tasolla kuin vuosikate ja että kiinteistökanta sopeutetaan tasolle, joka voidaan pitää kunnossa 10-13 M investoinnein. 1.5. Johtopäätös toimintakulttuurin muutoksen edistämisestä Vuodesta 2015 edistetyn uuden toimintakulttuurin diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on ehdotuksessa kiteytetty kokonaisuudet, joihin keskitytään. Samassa yhteydessä ehdotetaan seurakuntien toimintaedellytysten vahvistamista, digimahdollisuuksien, seurakuntien viestinnän, someosaamisen ja markkinoinnin parantamista sekä varmistaa sopeutustoimien jälkeen toimitilojen mahdollisimman monipuolinen käyttö. II Diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen 2018 2020 2.1. Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen Taustaa Leipäjonot ovat symboli yhteiskuntamme eriarvoisuudelle ja sosiaalijärjestelmämme aukoille. Ruoka-apua tarjoaa jo yli 400 toimijaa eri puolilla maata, ja leipäjonoissa on viikoittain arviolta 20 000 kävijää. Tutkimuksissa leipäjonossa kävijöistä on havaittu huono-osaisuuden kasaantuvan. Monella on paitsi taloudellisia myös sosiaalisia, terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. (Ohisalo 2017, Laihiala 2018) Vapaaehtoisuuteen, hyväntekeväisyyteen ja kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuva elintarvikeapu korjaa alhaisesta perustulosta johtuvia aukkoja. Köyhyysongelmaan pitää kuitenkin etsiä rohkeampia ratkaisuja, joissa tuetaan myös ihmisen omaa toimijuutta.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (56) Yhteinen pöytä Toimintakulttuurin muutoksen yhdeksi linjaukseksi on nostettu elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen. Tavoitteena on löytää yhdessä eri toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia ja helsinkiläiseen toimintaympäristöön sopivia keinoja ruuan jakelulle ilman kadulla jonottamista. Uuden toimintatavan tulisi myös vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää ruokahävikkiä ja tarjota työllistymisen mahdollisuuksia. Edellä kuvattu toteutuu Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -mallissa. Yhteinen pöytä on ammatillisesti ja laadukkaasti toimiva yhteisöllisen ruoka-avun ja hävikkiruuan jakelun keskus. Keskus tarjoaa keskitetyn logistiikkapalvelun (kylmätilat, kylmäkuljetus ja hävikkiterminaali) ja huolehtii elintarvikehygieniasta, prosesseista ja työnjaosta. Se työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja työharjoittelijoita ja tarjoaa mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön. Keskus antaa käynnistysapua yhteisöllisten ruokailujen järjestäjille, konsultoi ja kouluttaa hävikkiruuan hyödyntämisessä ja järjestää yhteisövalmennusta kansalaistoiminnan tueksi. Yhteinen pöytä luo verkostomaista toimintakulttuuria, innovoi, jakaa hyviä käytäntöjä ja hyödyntää yhteyksiä oppilaitoksiin. Ruokajakelu tapahtuu sisätiloissa, ihmiset kutsutaan aterialle yhteiseen pöytään ja toimimaan yhteisössä sen jäseninä. Elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen Helsingissä Vuoden 2017 lopulla Helsingin seurakuntayhtymä tiedusteli Helsingin kaupungin halukkuutta lähteä yhdessä valmistelemaan Yhteinen pöytä - toimintamallin helsinkiläistä konseptia. Tapaamisen tuloksena kaupungin sosiaali- ja terveystoimi kutsui koolle helsinkiläisiä ruokaaputoimijoita ja käynnisti ruoka-aputoiminnan kehittämisen työpajat. Tavoitteena on uudistaa ruoka-aputoimintaa niin, ettei ruokaa enää tarvitse jonottaa ulkona. Ruoka-aputoiminnan uudistaminen tarvitsee Helsingin mittakaavassa monien eri toimijoiden yhteistyötä. Parhaiten tavoite saavutetaan paikallisia tarpeita tarkasti kuullen, olemassa olevaa toimintaa kehittäen sekä ruoka-aputoimijoita verkostoon kooten. Vantaan Yhteinen pöytä aloitti joulukuussa 2017 yhteistyöprojektin Sitran kanssa tarkoituksenaan levittää Yhteisen pöydän mallia eri puolille Suomea. Projekti mallintaa toiminnan ja arvioi sen vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaniksi Vantaan Yhteinen pöytä etsi kahta kumppania. Helsingin seurakuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille tarjoutui näin mahdollisuus päästä mukaan hankkeen kehittämiseen. Helsingin seurakuntayhtymä mukana uudistuksessa Toimintakulttuurin muutoksen diakonian kärkihankkeen ohjausryhmä on syksyn 2017 aikana tutustunut Vantaan Yhteisen pöydän toimintaan.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (56) Yhteisen pöydän ja Sitran projektia johtavaa Hanna Kuismaa kuultuaan ohjausryhmä on vakuuttunut siitä, että Yhteisen pöydän mallissa toteutuvat elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistamisen tavoitteet. Syksyllä 2017 ryhdyttiin osana diakonian kärkihanketta yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa kehittämään seurakuntien yhteisöllisiä ruokailuja. Kävi ilmi, että Helsingin seurakunnissa ja yhteisissä työmuodoissa toteutetaan yhteisöruokailuja lähes 30 paikassa. Myllypurossa on jaettu ansiokkaasti ruokaa, ja hyvät käytännöt halutaan mukaan valmisteluun. Monin paikoin yhteisöllisen ruokailun elintarvikkeet ovat hävikkiruokaa tai saadaan lähikaupoista lahjoituksena. Toiminnan kehittämiseksi kaivataan lisäresurssia hävikkiruoan logistiikkaan, uusien lahjoittajien etsimiseen ja ruuan kuljetukseen, hävikkiruoan hyödyntämiseen ruoanlaitossa ja vapaaehtoiskokkien koulutukseen. Myös seurakuntalaisia tarvitaan erilaisiin tehtäviin. Helsingin seurakuntayhtymän tulee olla vahvasti mukana ja sitoutua yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kehittämään ruoka-aputoiminnan uudenlaista organisointia ja toteuttamista. Samalla sen tulee vahvistaa seurakuntien mahdollisuutta toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja, kehittää uudenlaisia ruoka-avun toimintatapoja ja ottaa käyttöön yhteisölliset työtavat seurakunnan omassa työssä ja kansalaistoiminnan tukena. Edellä kuvattuja asioita edistetään 1) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on yhdessä verkoston kanssa luoda rakenteet uudenlaisen ruoka-aputoiminnan tueksi (suhteet lahjoittajiin, logistiikka, toimintarakenteet seurakuntien kanssa). Tätä tarkoitusta varten varataan 63 000 vuodessa. 2) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on käynnistää seurakuntien kanssa yhteisöruokailuja ja niiden ympärillä tapahtuvaa kohtaamista (konsultaatio ja koulutus, yhteisövalmennus). Tätä tarkoitusta varten varataan 49 000 vuodessa. 3) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on hoitaa hävikkiruuan kuljetus lahjoittajilta seurakuntiin. Tähän tehtävään voidaan työllistää pitkäaikaistyötön ja hyödyntää mahdollista palkkatukea. Tätä tarkoitusta varten varataan 30 000 vuodessa. 4) hankkimalla elintarvikekuljetukseen soveltuva auto, joka mahdollistaa hävikkiruoan kuljetuksen seurakuntien yhteisöruokailuihin. Tätä tarkoitusta varten varataan 25 000. 5) varaamalla toimintamäärärahaa ruoka-aputoiminnan kehittämiseen 15 000 vuodessa. Toiminta on alustavasti suunniteltu alkavaksi seurakuntien kanssa jo kevään 2018 aikana. Vuoden 2018 aikana käydään myös Helsingin kaupungin kanssa neuvottelu mahdollisen uuden yhteistyössä toteutettavan toimintamallin käynnistämisestä (vrt. Vantaan Yhteinen pöytä). Tuleva malli edellyttää Helsingin seurakuntayhtymältä jatkuvaa taloudellista panosta. Yhteis-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (56) työkumppaneiden kanssa on myös ratkaistava mahdollisen logistiikkakeskuksen perustaminen ja sen aiheuttamat kustannukset. Kohdan 1.2. kustannusvaikutus 339 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) 2.2. Perheneuvonnan kysyntään vastaaminen Perheneuvonnan vahvistaminen perheneuvojia lisäämällä Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvonta on kysyttyä. Se vastaa helsinkiläisten tarpeeseen ja sillä on vahvaa pari- ja perhetyön erityisosaamista. Kaikilla perheneuvojilla on psykoterapeutin ammattipätevyys. Perheneuvontaan tulijoita on kuitenkin enemmän kuin pystytään ottamaan vastaan. Perheneuvojan vastaanottoja oli vuonna 2017 noin 600. Vanhemmat ja lapset mukaan lukien kävijöitä oli noin 1700. Arvion mukaan palvelua tarvitsevien kokonaismäärä olisi noin 5000. Perheneuvonta pystyy tällä hetkellä auttamaan noin neljääkymmentä prosenttia perheneuvontaan hakeutuneista. Loput kuusikymmentä prosenttia jäävät jonoon. Perheneuvonnan suurin asiakasryhmä ovat 30 39-vuotiaat nuoret aikuiset, joita muun seurakuntatyön on vaikea tavoittaa. Nyt voimavarat eivät riitä vastaamaan siihen, mitä ikäryhmä eniten tarvitsee. Ehdotuksen mukaan perheneuvonnan resursseja lisätään palkkaamalla kuusi uutta määräaikaista perheneuvojaa ajalle 1.8.2018 31.7.2020. Uudet perheneuvojat sijoitetaan kokeeksi seurakuntiin, jotta palvelu on helpommin käyttäjien saavutettavissa. Selvitetään myös kaupungin perheneuvonnan kanssa toimimisen vaihtoehtoa. Alkavan kaksivuotiskauden aikana pyritään löytämään yhteistyökumppaneita rahoituspohjan laajentamiseksi. On myös syytä selvittää, miten diakoniatalojen sijoittaminen eri puolille Helsinkiä vahvistaisi henkisen ja aineellisen avun mahdollisuuksia. Perheneuvonta ja uusi Töölön seurakunta Perheneuvonta on käynyt uuden Töölön seurakunnan kanssa neuvotteluja kahden määräaikaisen (kolmivuotisen) perheneuvojan palkkaamisesta Keski-Pasilaan valmistuvaan Triplan kauppakeskukseen. Perheneuvojien palkasta vastaa Töölön seurakunta. Perheneuvojien on mahdollista aloittaa uusissa toimissaan 1.6.2018. Rekrytointi tapahtuu sisäisellä haulla. Perheneuvojat työskentelevät aluksi Länsi-Pasilan seurakuntakodilla ja siirtyvät Triplaan valmistuviin Töölön seurakunnan tiloihin syksyllä 2019. Pilottihankkeella saadaan kokemusta perheneuvojien tiiviimmästä yhteistyöstä seurakuntien kanssa. Tämän lisäksi toinen perheneuvojista osallistuu sairaalasielunhoidon kanssa toteutuvaan Töölön seurakunnan ja HUSin pilottiin vatsakeskuksen dialyysiosastolla hoidettavien potilaiden kanssa.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 34 (56) Seurakuntien työntekijöitä osa-aikaisiksi perheneuvojiksi Perheneuvonta on viime vuonna kartoittanut perheneuvontaan soveltuvia seurakuntien työntekijöitä ja haastatellut kiinnostuneita. Kirkkohallituksen erityisasiantuntijan Anne Anttosen kanssa on räätälöity heille perheneuvojakoulutusta. (Kirkon perheneuvojien erikoistumiskoulutuksen opintojakso pari- ja perheterapian menetelmät, 13 op). Perheneuvonta tarjoaa osa-aikaisille perheneuvojille mahdollisuuden työnohjaukseen sekä työskentelyyn senioriperheneuvojan kanssa. Tämän kevään aikana avataan haettavaksi kymmenen osa-aikaista (20-50%) perheneuvojan tehtävää perheneuvontaan soveltuville seurakuntapastoreille. Osa-aikainen perheneuvoja tekee työnsä erillisrahoituksella seurakunnissa. Määräaikaisen kahden vuoden rahoituksen jälkeen osaaminen jää seurakuntien käyttöön. Perheneuvonnan sote-kelpoisuus Kirkon perheasiain neuvottelukeskukset ovat käyneet vilkasta keskustelua sotesta. Sote on erityisen tärkeä niille perheasiain neuvottelukeskuksille, joilla on jo ostopalvelusopimuksia kaupungin tai kunnan kanssa. Näin esimerkiksi Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa, jossa kaupunki on vastannut neljän perheneuvojan viran palkkauksesta. Vaikka Helsingin seurakuntien perheneuvonnalla ei ole ostopalvelusopimuksia kaupungin kanssa, sen kannattaa tutkia soten tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa perheneuvontaa esimerkiksi jatkamalla lisäresurssin palkkaamista sote-rahoituksella kaksivuotisen erillismäärärahan jälkeen. Maakuntavaalien ja kirkollisten vaalien lähekkäisyys tarjoaa kiinnostavan asetelman soten ja perheneuvontapalvelujen osalta. Kohdan 2.2. kustannusvaikutus -800 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) 2.3. Sairaalasielunhoidon moniammatillinen tiimi Meilahden sairaala-alueen kehityshankkeet (Siltasairaala-, Magneettisairaala- ja Virtuaalisairaalan Terveyskylä-hanke) haastavat sairaalasielunhoidon työskentelytapoja. HUS-organisaation ja seurakuntayhtymän yhteistyösopimuksen pohjalta halutaan sairaalasielunhoitoa toteuttaa nykyistä monitahoisemmin. Meilahden sairaalan Vatsakeskuksen lääketieteellinen moniammatillinen hoitotiimi on esittänyt, että sairaalasielunhoidon johdolla, yhdessä seurakuntien kanssa, voitaisiin taata kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluva eksistentiaalinen tuki osana sairaalan moniammatillisen tiimin työtä. Tätä tarkoitusta varten organisoidaan sairaalasielunhoidon moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat sairaalapappi, seurakuntapappi tai diakoniatyöntekijä, perheneuvoja ja nuorisotyönohjaaja tai lastenohjaaja.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 35 (56) Työryhmä toimii tiiminä ja entistä joustavammin vastaa potilaiden sekä heidän omaistensa tarpeisiin. Tiimi toimii myös hoitohenkilökunnan tukena kriisi- ja saattohoitohoitotyössä sekä kotona tapahtuvassa sairaalatoiminnassa. Moniammatillinen tiimi aloittaa työnsä määräaikaisena kokeiluna. Moniammatillisen tiimin on tarkoitus tukea potilaan hoitopolkua myös sairaalan ulkopuolella. Tavoitteena on huomioida potilaan perheen tilannekohtainen tuen tarve ja kehittää ekumeenista yhteistyötä. Seurakuntien rooli potilaan hoitopolun eri vaiheissa korostuu ja takaa kokonaisvaltaisen henkisen ja hengellisen tuen jatkumisen kotona ja perheessä. Kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa on lisääntyvä tarve vakaumuksen mukaiselle eksistentiaaliselle tuelle. Moniammatillisen tiimin luominen ja sitä kautta yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen sairaalasielunhoidon ja seurakuntien välille mahdollistaa seurakuntien pappien, diakoniatyöntekijöiden, nuorisotyönohjaajien ja lastenohjaajien sekä perheneuvojien entistä paremman tuen sairaalasta palaavalle. Tällä hetkellä hankkeelle ollaan perustamassa ohjausryhmää sekä kartoittamassa tehtävään sopivia työntekijäprofiileja. Tavoitteena jatkossa on sairaalasielunhoidon ja paikallisseurakuntien yhteistyön laajentaminen myös muihin sairaaloihin ja hoitoyksiköihin sekä kotisairaalayhteistyö. Kokeilusta saatavat toimintamallit siirretään sairaalasielunhoidon käyttöön. - yhteistyömallien luominen ja sairaan henkilön tarvitseman sielunhoidon laadun varmistaminen (yhteiset työtavat, materiaali ja mallit) - kotisairaalatoimintaan osallistuminen osana paikallisseurakunta- ja kotikäyntityötä - lasten kotisairaalatoimintaan liittyvät työtavat, materiaali ja mallit - seurakunnan kotikäyntityön integroiminen potilaiden kotiuttamisen hoitopolkuun kaikissa sairaalayksiköissä - perheiden ja omaisten tuen varmistaminen hoidon aikana ja omaishoidon päätyttyä. Sairaalahoidosta kotiutuvan kohdalla moniammatillinen tiimi arvioi, kuka (sairaalapappi, seurakunnan työntekijä, vapaaehtoinen) olisi juuri tässä tilanteessa oikea juuri tälle potilaalle ja hänen läheisilleen. Mikäli on oletettavaa, että kontakti tulee jatkumaan pitempään hoitoyksikön ulkopuolella tai kotona, seurakunnan työntekijä on luonteva vaihtoehto. Tällöin esimerkiksi saattohoidossa syntyvä kontakti auttaa omaisten tukemisessa läheisen kuoleman jälkeen. Mukana hankkeessa ovat: Helsingin seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito, Töölön ja Meilahden seurakunnat, perheneuvonta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kirkkohallitus, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS tulosvastuualue (Vatsakeskus), Vastuuhenkilö HUS:ssa ylihoitaja Anna-Maija Kaira, HUS moniammatillinen työryhmä (lääkärit, hoitohenkilökunta).

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 36 (56) Kohdan 2.3. kustannukset rajoittuvat tässä vaiheessa koulutus- ja työnohjauskuluihin -50 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) III Helsingin seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen 3.1. Vahvistetaan seurakuntien viestintää Taustaa Perinteisten viestintäkanavien murros kiihtyy. Erityisesti printtimedia ja nyt myös broadcast-tyyppinen sähköinen media kuten tv eivät enää tavoita suurta yleisöä samanaikaisesti ja yhdellä kärjellä. Mediaa käytetään itselle sopivalla hetkellä ja itselle sopivista kanavista. Sisällöistä seurataan pääasiassa itseä kiinnostavia aiheita ja asioita. Hengellinen ja henkinen ja etenkin kirkollinen sisältö kiinnostavat yhä pienempää joukkoa ainakin helsinkiläisessä todellisuudessa. Tietyissä (sosiaalisen median) yhteisöissä uskoon liittyvää sisältöä tilataan ja jaetaan toki yhä aktiivisemmin. Positiivista on, että myös perinteiset mediat tekevät laajojakin ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuvia juttuja henkisyydestä, hengellisyydestä ja uskosta. Näkökulma ei kuitenkaan nouse yhtenäiskulttuurista. Viestinnässä ja markkinoinnissa trendinä on yksilön vapaus ja moniarvoisuuden vaatimus. Kristillisen sisällön jakelu ja mainonta kohtaavat kasvavia rajoituksia esimerkiksi näkyvyydessä mainosalustoilla (kauppakeskusten infotaulut) tai kohderyhmille (lapset ja nuoret). Valtakunnalliset kampanja ja viestit eivät välttämättä sellaisinaan istu helsinkiläiseen ympäristöön. Kirkollisten toimitusten radikaali väheneminen Helsingissä on sekä toiminnallinen että viestinnällinen haaste: helsinkiläisen kokemus kirkosta, kristillisistä perinteistä ja kristinopin peruskäsitteistä ohenee dramaattisesti. Kirkon kieli ei välttämättä ole helsinkiläiselle ymmärrettävää. Kun kirkkoon ei ole luontevaa suhdetta tai suhdetta ollenkaan näkemys kirkosta syntyy somesta ja mediasta. Seurakuntarajoihin pohjautuva viestintä ei tavoita helsinkiläistä tehokkaasti. Etenkin perheettömille 20 40-vuotiaille helsinkiläisille viiteryhmät muodostuvat muilla kuin maantieteellisillä kriteereillä. Yhteisöllisyys toteutuu eri tavalla kuin kirkko on sen perinteisesti ymmärtänyt. Valjastamaton viestinnällinen vahvuutemme on se, että periaatteessa kuka tahansa kirkon toiminnasta kiinnostunut kaupunkilainen voi tuottaa ruohonjuuritasolta sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestintäämme rahoitetaan lähes pelkästään jäljellä olevalla jäsenyyden tukihankkeen projektirahalla. Käytännössä markkinointiviestintä koskee yksittäisiä suunniteltuja tapahtumia ja viestii erityistilanteista (Suvivirren sunnuntai mainoksineen ja tapahtumajärjestämisineen, joulun yhteinen kalenteri, pienimuotoinen pyhäinpäivän tai pääsiäisen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 37 (56) mainonta, kymppisynttärit). Seurakuntavaalien mainonta hoidetaan erillisbudjetilla. Kokonaistarpeista ei ole yhtenäistä näkemystä. Pitkäjänteinen, systemaattinen kehittäminen puuttuu. Nykyiset ulostulot liittyvät toiminnallisuuteen, mutta maineenrakentamiseen ei ole panostettu. Toimintamme on pirstaloitunut: seurauksena on myös viestinnällistä osaoptimointia ja päällekkäisyyksiä. Seurakunnilla on toisistaan poikkeavat resurssit: osassa seurakunnista on päätoiminen viestinnän ammattilainen, osassa oto. tiedottaja ilman viestinnällistä koulutusta. Tulevaisuudessa seurakuntien kannattaa selvittää, voivatko ne palkata jaettua tiedottaja- tai tiedotussihteeriresurssia. Seurakunnille yhteistä alueellista, ammatillista viestintää Tavoitteena on toteuttaa alueviestijäpilotti Vartiokylän rovastikunnassa 1.8.2018 21.12.2019. Vartiokylän rovastikunnan seurakunnat maksaisivat 84 000 euron kuluista 75 prosenttia (15 prosenttia per seurakunta) ja yhteinen viestintä 25 prosenttia. Järjestely edellyttää todennäköisesti ulkoista rekrytointia. Kokeilu laajenee myös kolmeen muuhun suomenkieliseen rovastikuntaan. Ruotsinkielisten seurakuntien ja yhteisen viestinnän jaetusta informatör-resurssista on jo saatu hyviä kokemuksia vuoden 2017 alusta. Ammattiviestijä tukee seurakuntia ja kirkkoherroja seurakunnan perusviestinnässä ja kehittää seurakuntien työntekijöiden viestintätaitoja yhdessä seurakunnan viestintävastaavien kanssa niin mainonnassa kuin sosiaalisessa mediassa. Alueellinen resurssi antaa synergiaetuja, kun esimerkiksi koulutuksia voidaan pitää koko rovastikunnan alueen työntekijätiimeille kerralla. Monet viestintävastaavat Helsingissä hoitavat viestintää ilman viestintään painottunutta koulutusta. Alueviestijä on alueensa seurakuntien linkki yhteiseen viestintään. Keskittämällä viestintää alueellisen viestijän kautta voidaan huolehtia viestien molemminpuolisesta perille menosta entistä paremmin. Kustannustarve vuoden 2019 loppuun: yhteisen viestinnän osalta 21 000 euroa. Sosiaalisen median parempi hyödyntäminen ja somestrategia Hankitaan kilpailutuksella strateginen some-kumppani, jonka kanssa alkuvaiheessa laaditaan Kirkko Helsingissä -viestintää ja -markkinointia tukeva somestrategia, joka auttaa valitsemaan tulevaisuuden kannalta relevantit keinot ja kanavat. Strategian laatimisen jälkeen yhteiset tavoitteet ja linjaukset jalkautetaan seurakuntiin viestijöiden, someverkoston (työntekijät) ja vapaaehtoisten avulla. Tavoitteena on lisätä somelle tyypillistä ja välttämätöntä nopeaa ja kohteensa kulttuuria ymmärtävää reagointia. Tavoitteena on

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 38 (56) auttaa seurakuntien työntekijöitä hoksaamaan, milloin somekeskusteluun on syytä liittyä tai reagoida. Sosiaalisen median kehittämiseen kuuluu myös somelle tyypillisen mediasisällön (esimerkiksi meemit ja videot) tuottaminen. Sisällöntuotanto maksaa. Alustava kustannusarvio 50 000 euroa. Helsingin seurakuntien markkinointiviestintä Markkinoinnin lähtökohta on kohderyhmän tarpeiden ja arvostusten tunnistaminen. Tässä on apuna Arvot360-työkalu, joka markkinointiviestinnän lisäksi hyödyttää myös toiminnan suunnittelua. Arvot360- työkalun, konsultaation ja koulutuksen hinta on arviolta 1500 2000 euroa/kk. Markkinointiviestintä keskitetään mielikuvaviestintään ja maineen rakentamiseen hyödyntäen kirkon ainutlaatuista tarjontaa juhlapyhinä (Stadin pyhät kuusi kertaa vuodessa). Mediatilasta aiheutuvien kustannusten lisäksi resursseja tarvitaan laadukkaan sisällön tuottamiseen ja sen ostamiseen ulkopuolelta. Kirkon tulee näkyä pyhien alla ja aikaan niin katukuvassa (ulko- ja digimainonta, esim. metro ja kauppakeskukset sekä keskeiset maamerkkikirkot) kuin somessakin. Mediatilalla tarkoitamme: a) sosiaalisen median mainonta ja näkyvyyden lisääminen: alustava kustannusarvio 60 000 euroa b) ulkomainonta ja perinteinen media: alustava kustannusarvio 250 000 euroa. Myös toimintakulttuurin muutosta kiteyttävät kaksivuotiset hankkeet tarvitsevat markkinointiviestinnän tukea. Esimerkiksi perheneuvonnasta, diakoniasta, surun tukemisesta (sairaalasielunhoito ja hautaportaali) ja kristillisen kasvatuksesta viestittäessä on suuri tarve käyttökelpoisesta kuva- ja videosisällöstä. Sisällöntuotantoon varataan 30 000 euroa. Mittaaminen: määritellään yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa markkinointiviestinnälle tavoitteet, tutkitaan onnistumista mittaamalla kahta markkinointiviestinnällistä kampanjaa sekä vertailemalla 2018 tehtävän ja seuraavan mainetutkimuksen tuloksia. Kustannukset noussevat arviolta yli 10 000 euroon. Kohdan 3.1. kustannusvaikutus 500 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020. Koska kustannusarviot ovat alustavia, jätetään tässä vaiheessa korvamerkitsemättä 10 %.) 3.2. Sähköinen asiointi kirkollisiin toimituksiin ja diakoniaan Innofactorin Prime -seurakunta-asiakkaista Vantaan, Turun ja Kaarinan, Lahden sekä Oulun seurakuntayhtymät ovat kehittäneet yhdessä Innofactorin kanssa sähköisiä asiointipalveluja viime kesästä lähtien. Asiointipalvelujen kehittämisen roadmapissa on kasteajanvaraus, diakonian ajanvaraus, vihkimisen ajanvaraus, hautaan siunaamisen ajanvaraus,

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 39 (56) leirikeskusajanvaraus, ajan varaaminen työntekijälle (diakoni, pappi) sekä ilmoittautumistoimintojen ja verkkomaksamisen tuominen osaksi sähköistä asiointia. Asiointipalveluissa käytetään suomi.fi-palvelun vahvaa tunnistautumista ja asioinnissa varmennetaan jäsenen seurakuntatieto Kirjuri-rajapinnan kautta. Vantaan seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön diakonian ajanvaraus. Helsingin seurakuntayhtymän edustajat tapasivat Innofactorin ja em. seurakuntayhtymien edustajat joulukuussa 2017. Helsingin seurakuntayhtymä on hyväksytty mukaan sähköisen asioinnin yhteistyöhankkeeseen. Sähköinen kasteiden ja diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus olisivat valmiina otettaviksi käyttöön myös Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymä on pyytänyt Innofactorilta tarjoukset sähköisestä asiointialustasta (ilmoittautuminen ja verkkomaksaminen). Kirkollisten toimitusten ja diakonian sähköinen ajanvaraus rakennetaan tälle asiointialustalle. Innofactorilta on saatu tarjoukset, joissa sähköisen asiointipalvelun hinnat perustuvat seurakuntatalouden jäsenmäärään. Ilmoittautumisen (Ilmo) ja verkkomaksamisen uudistamisen tarjous (40 000, 0 % alv) on annettu siten, että niiden toteutus tehtäisiin yhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän kanssa. Sähköisten asioinnin lisäpalvelujen (kaste-, vihki-, hautaan siunaamisen ja työntekijöiden ajanvaraukset) sovellusmoduulien käyttöönotot ovat tarjouksessa kukin 9 950 (0 % alv). Helsingin seurakunnat ovat sopineet kokeiluseurakunnista, jotka ovat valmiina aloittamaan myös toimitusvarausten vastaanottamisen kesästä 2018 alkaen. Kokeilun kautta sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa muihin seurakuntiin. Sähköisen varaamisen käyttöönotto edellyttää digiasiantuntijan palkkaamista. Hänen tehtävänään olisi sovellusneuvojana kädestä pitäen auttaa seurakuntia sähköisten asiointijärjestelmien käyttöönotossa sekä toimia ohjelmajohtajan työparina hautaportaalihankkeen eteenpäin viemisessä. Digiasiantuntija tarvittaisiin vähintään kahdeksi vuodeksi ja palkkakustannukset olisivat 54 000 vuodessa. Kohdan 3.2. kustannukset 108 000 sisältyvät kuluvan vuoden talousarvioon sekä varauksena vuoden 2019 talousarvioon kustannuspaikalle 3931080012 seurakuntatyön tukijärjestelmä. 3.3. Helsinkiläisten perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen Helsingin väkimäärä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan erityisesti lasten ja nuorten määrä tulee lisääntymään. Arviolta 0 18-vuotiaiden määrä kasvaa 17 000 hengellä noin kymmenen vuoden aikana, mikä merkitsee suunnilleen 4000 hengen kasvua kussakin ikäryhmässä 0 6-, 7 12-, 13 15- ja 16 18-vuotiaissa. Helsingistä on tulossa lasten ja nuorten kaupunki. Muutos merkitsee haasteita kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 40 (56) Kasvatus on kirkon tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys. Tällä hetkellä jää vuosittain jopa tuhat jäsentemme lasta kastamatta. Kasteita oli Helsingissä vuonna 2016 yhteensä 2894 ja vuonna 2017 yhteensä 2619, laskua on yhden vuoden aikana 275. Jo tammi-helmikuun lukujen vertailu näyttää huolestuttavan trendin: 2016 kastettiin 521 lasta, 2017 kastettiin 431 ja 2018 on kastettu 377 lasta. Syntyvyys selittää osan luvuista, mutta on selvä, että kasteiden määrä on jyrkässä laskussa. Kastamattomuus heijastuu jatkossa rippikoulun käymiseen, kirkollisiin vihkimisiin, seurakunnallisen toiminnan kiinnostavuuteen, tuleviin kasteisiin ja lopulta myös hautauksiin. Seuraavassa on listattu kuusi seurakunnallista toimintaa tukevaa tapaa, jotka kytkeytyvät toimintakulttuurin muutoksen linjauksiin. Lapsen polku, kaksi haaraa: kastetun ja kastamattoman lapsen polku Kastelukujen mukaan pitkä perinne kastaa lapsi on huomattavasti vähentynyt. Erityisen selvästi tämä näkyy Helsingin seurakunnissa. Kastamattomuutta on tutkittu ja todettu, että jo vuonna 2012 39 prosenttia vanhemmista, jotka eivät kastaneet lastaan, ajattelivat, että lapsi saa itse myöhemmin päättää uskonnostaan. Tämä tarjoaa seurakunnalle mahdollisuuden antaa lapselle eväitä myöhempään päätöksentekoon. Tähän asti kirkossa on ollut käytössä ainoastaan polku niille lapsille ja perheille, jotka kastavat lapsensa. Kastamattomuuteen on suhtauduttu ilmiötä arvostellen. Lapsi on saattanut jäädä seurakuntayhteydestä syrjään, vaikka vanhempi kuuluisikin kirkkoon. Jos lapsi ei koulussa osallistu uskonnonopetukseen, hän ei kohtaa kirkkoa ehkä lainkaan. Ajatellaan tilanne uudestaan. Rakennamme polun myös niille lapsille ja perheille, joiden lapsille on jätetty mahdollisuus itse päättää. Seistään näiden perheiden ja lasten tukena. Polun rakentaminen lapselle, jota ei kasteta vauvana Uuden ilmiön ottaminen haltuun, uhan kääntäminen mahdollisuudeksi. Luodaan uusi polku, jota ei vielä ole. Tarjotaan kastetta eri ikäisenä, tehdään se helpoksi sekä tuetaan eri tavoin ja monissa kohdin perheen uskonnollista kasvatusta. Tämä tarkoittaa yhteistä sopimista, uudenlaisia materiaaleja sekä toimintatapoja. Kirkkoherrojen on tärkeä tarkastella nimiäisiä ja kirkon suhdetta niihin. Yhdistetään osaamisemme perheen ja lapsen kannalta yhdeksi palvelupoluksi, joka on perheen nähtävissä yhdellä digitaalisella alustalla. Seurakunnallinen palvelupolku yhdistää mm. kasvatuksellista, tapahtuma-, diakonista, sairaalassa tapahtuvaa ja perheneuvonnan toimintaa. Liitetään kastamattoman polkuun helppo sähköinen asiointi seurakunnan kanssa, mm. kastevaraus (erillinen hanke). Toimitaan yhteistyössä verkostomaisesti seurakuntien tarpeista rakentuvan valtakunnallisen kaste- ja kummiushankkeen kanssa. Tukena

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 41 (56) mm. Kirkon tutkimuskeskuksen alkuvuodesta 2018 käynnistämän kasvukeskusten kaste- ja kummiushankkeen tuottama tieto. Käytetään palvelumuotoilun menetelmiä ja Arvot360-ymmärrystä. Kastettavan lapsen polun vahvistaminen Kastettavan lapsen polku seurakunnalliseksi toimijaksi on olemassa, se pitää sisällään sekä paikallisseurakunnan että yhteisesti toteutettavaa toimintaa, mm. Pienelle parasta -kokonaisuuden. Polkua tulee edelleen kehittää ja oppia toimivasta sekä luopua toimimattomasta. Pienelle parasta -kokonaisuuden toimivuudesta saadaan tietoa syyskaudella 2018 valmistuvasta Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavasta tutkimuksesta. Kirkkoherrat ovat jo sopineet (03/2015) soitoista noin kuukauden ikäisen lapsen perheisiin, tarkistetaan toimintamallin toimivuus ja kehitetään sitä. Seurakunta on ainoita kodeissa vierailevia toimijoita, tätä tulee hyödyntää laajemmin. Mahdollisuuksia tarjoavat mm. kastepäivät, eri merkkipäivien huomioiminen ja yhteydenotot kasteen jälkeen. Uusia kehittämiskohteita ovat mm. Saarisynttärit ja -kasteet (Mustasaari) sekä iltarukous mahdollisuutena syventää kristillistä kasvatusta. Kummiuden haltuunotto on tärkeää, kummius yhdistää suurta osaa jäsenistöstämme. Tässä liitytään valtakunnalliseen kehittämiseen. Lapsen polun tavoite: Yhdessä seurakuntien kanssa sovitaan kohdat, joissa ollaan yhteydessä perheeseen. Osa yhteydenotoista voidaan tehdä keskitetysti. Edellyttää, että toimitaan yhdessä ja yli työalarajojen ja rakentaminen resursoidaan. Resurssit: Sovitaan palveluohjaus molempiin polkuihin yhteistyössä seurakuntien ja yhteisten yksiköiden kesken. Varaudutaan materiaalin ja toiminnan kehittämiseen 50 000 eurolla. Tervetuloa maailmaan Tervetuloa maailmaan! -kortti tai -videotervehdys vastasyntyneen perheeseen ja iltarukouksen sanoittaminen tämän päivän kielellä. Tervehdys on pyyteetön hyvän mielen ele pienelle syntyneelle ihmeelle ja perheelle. Tervehdys sisältää iltarukouksen, jota vanhempi voi käyttää lasta siunatessaan. Tarkoitus on tuoda iltarukous takaisin perheiden turvalliseksi yhteiseksi ja vuorovaikutteiseksi iltahetkeksi. Myöhemmin samaan sarjaan voidaan liittää eri ikäkausille tehtyjä rukouksia. Tervetuloa maailmaan tavoite: Olla ensimmäisenä onnittelemassa perhettä uuden ihmisen syntymästä. Havahduttaa vanhempia siihen, että elämä on lahja, josta saa kiittää. Resurssit: Valmistus ja mahdollinen lähettäminen (ellei jopa pyritä kohtaamaan) 20 000 euroa. Digitalisaation mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Digitaaliset alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia seurakunnallisessa kasvatuksessa. Pelillisyyttä on testattu kouluikäisten kanssa ja tulokset

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 42 (56) ovat hyviä. Mm. Fisucraft on palkittu menestyksekkäänä toimintamallina. Mämmi-animaatiot on tehty lasten ja nuorten kysymysten pohjalta (mm. TekstariTupu). Ne sisältävät materiaaleja koulukäyttöön sekä opettajalle että oppilaalle. Niitä voidaan käyttää animaatiotyöpajoissa, joiden malli on parhaillaan kehitteillä yhteistyössä Nuoren kirkon sekä Kirkkohallituksen kanssa. Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät ovat toivoneet Pikku- Mämmin kaltaista uutta materiaalia katsomuskasvatuksen tueksi. Pikku- Mämmi-animaatiot toimivat työkaluina päiväkotiyhteistyössä: luodaan animaatiohahmo, ja animaatiotyöpajamenetelmillä tehdään animaatioita pienten lasten elämän kysymyksistä yhdessä heidän kanssaan. Animaatiot ovat seurakunnan ja työntekijöiden käytössä ja annettavissa päiväkoteihin. Tuetaan pienten lasten vuorovaikutussuhteita, tunnetaitoja ja pohditaan elämää suurempia kysymyksiä pienten lasten maailmassa. Kehittämisen tarve liittyy uuteen katsomuskasvatukselliseen tilanteeseen päiväkotiyhteistyössä. Pikku Mämmin tavoite: Luoda materiaali, jota on helppo käyttää päiväkodeissa ja joka johdattaa lasta rakentavaan pohdintaan. Resursointi: Animaation pohjatyö on tehty. Tarina ja tekninen toteutus 25 000 euroa. Seurakuntien nuorisoparlamenttien tukeminen Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä välittömän vaikuttamisen mahdollisuuksia. Huopalahden rovastikunnan pilottihanke on saanut toimintakulttuurin muutosrahoitusta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Varataan määräraha laajempaa seurakuntien nuorten parlamenttitoimintaa varten muissakin rovastikunnissa. Määrärahan käytöstä päättävät nuoret itse suunnittelemalla ja toteuttamalla toimintaa yhteistyössä nuorisotyöohjaajien kanssa. Esikuvana käytetään myös Helsingin kaupungin osallisuusmallia. Lisäksi Lapsivaikutuksen arviointia kehitetään osaksi normaalia päätöksentekoa seurakunnissa ja yhtymässä. Lasten ja nuorten osallisuus tavoite: Nuorten osallisuuden vahvistaminen ja vaikutusmahdollisuuden antaminen sekä lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi normaalia hallintoa kaikissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä. Resurssit: 10 000 euroa / rovastikunta / vuosi Kohdan 3.3. kustannusvaikutus -195 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.)

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 43 (56) 3.4. Kiinteistötoimiston voimavarojen vahvistaminen Kiinteistöosastolle esitetään 150 000 euroa käytettäväksi mahdollisen lisäresurssin hankintaan sen jälkeen, kun avoimena olevat vakinaiset tehtävät on saatu täytettyä. Tilasopeutuksen seurauksena seurakunnat odottavat korjauksia ja muutoksia tiloihin, joihin keskittävät toimintansa. Kiinteistöosastolla ei ole ollut resursseja vastata kaikkiin odotuksiin, koska avoinna oleviin toimiin ei ole saatu sopivia ja päteviä tekijöitä. Kiinteistö- ja rakennusalan noususuhdanteen myötä seurakuntayhtymän palkat ovat jääneet jälkeen varsinkin yksityisellä sektorilla tarjottavasta palkkatasosta. Tästä aiheutuu erityisesti rekrytoinnin kannalta suuria haasteita. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida ne keinot, jolla varmistetaan riittävien laadukkaiden henkilöstöresurssien saaminen. Töiden ulkoistaminen tulee huomattavasti itse tehtyä kalliimmaksi, ja joutuisimme joka tapauksessa sitomaan resursseja hallinnointiin, valvontaan ja opastukseen. Ilman oman henkilöstön vahvaa ohjausta ulkopuolisilla ei ole riittävää kiinnostusta valvoa töiden laatu- ja kustannustasoa. Ensisijaisena tavoitteena kiinteistöosastolla on saada avoimina olevat kunnossapitopäällikön, huoltopäällikön, kiinteistösijoituspäällikön, hankekehitysinsinöörin sekä työpäällikön toimet täytettyä. Koska suunniteltujen ja tekemättömien töiden määrä on suuri ja aikataulu myöhässä, varataan150 000 euroa mahdollisen lisäresurssin hankkimiseen. Kohdan 3.4. kustannusvaikutus -150 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) Liitteet 10 Toimintakulttuurin muutoslinjaukset - päivitetty

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 44 (56) 540/2018 33 Kertomus yhteisestä seurakuntatyöstä Helsingissä 2017, Skildring av det gemensamma församlingsarbetet i Helsingfors 2017 Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi Kertomuksen yhteisestä seurakuntatyöstä Helsingissä 2017, Skildring av det gemensamma församlingsarbetet i Helsingfors 2017. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 87 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä tiedoksi kertomuksen yhteisestä seurakuntatyöstä Helsingissä 2017, Skildring av det gemensamma församlingsarbetet i Helsingfors 2017; 2) lähettää kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteisen seurakuntatyön johtosäännön mukaan Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen seurakuntatyö huolehtii seurakuntatyön yhteisistä tehtävistä. Se toimii yksityisten ihmisten ja heidän muodostamiensa yhteisöjen sekä järjestöjen ja laitosten kanssa. Yhteinen seurakuntatyö tukee seurakuntien toimintaa sekä työskentelee seurakuntien välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteisessä seurakuntatyössä on diakonian, kasvatuksen ja seurakuntapalvelun, perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon tehtäväalueet sekä erillisinä työaloina palveleva puhelin, Mustasaaren toimintakeskus ja Lehtisaaren nuorisokoti. Yhteisen seurakuntatyön toimisto huolehtii toimistopalveluista ja näihin liittyvistä asiakaspalvelutehtävistä.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 45 (56) Johtosäännön mukaan yhteistä seurakuntatyötä johtaa, kehittää ja valvoo yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisen seurakuntatyön toimintaa johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja, joka vastaa siitä, että toiminta toteuttaa vahvistettuja toimintalinjoja ja tavoitteita. Liitteenä on kertomus yhteisestä seurakuntatyöstä Helsingissä 2017, Skildring av det gemensamma församlingsarbetet i Helsingfors 2017. Vuosi 2017 oli reformaation 500-vuotismerkkivuosi ja Suomi 100 juhlavuosi. Keskeisesti tähän juhlintaan liittyivät kevään kauneimpana viikonloppuna Helsingissä vietetyt Kirkon musiikkijuhlat. Juhlien tunnus oli Sana soi Stadissa! Reformaattorimme Lutherin suurin löytö oli Sana. Sanan laulaminen, sävelmä, sointi tekee sanasta entistä vaikuttavampaa. Joka rukoilee, tekee hyvin, joka rukoillessaan laulaa, rukoilee kaksinkertaisesti. Sanan ja musiikin voimaa kokemaan kokoontui kirkon musiikkijuhlien eri tilaisuuksiin yhteensä 42.000 henkeä. Järjestelyvastuun juhlista kantoi Yhteinen seurakuntatyö yhdessä seurakuntien, kirkkohallituksen ja kirkkomusiikin järjestöjen kanssa. Yhteinen seurakuntatyö on kehittänyt työtään yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Kertomuksessa kulunutta vuotta 2017 tarkastellaan toimintakulttuurin muutoksen ja sen tavoitteiden näkökulmasta. Suuri osa työstä koskee juuri sellaisia asioita, joihin toimintakulttuurin muutos kehottaa keskittymään. Tähän kuuluu muun muassa kaikkein hädänalaisimpien etsiminen, mitä diakonia ja erityisnuorisotyö tekevät omalla asiantuntemuksellaan ja jatkuvasti kehittyvillä toimintatavoillaan. Tarjoamme arvostettua tukea elämän kipupisteissä esimerkiksi sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan muodossa helsinkiläisille. Toimimme laajassa yhteistyössä paikallisseurakuntien ja verkostoidumme tarpeen mukaan kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Yhteisellä seurakuntatyöllä on myös keinot vastata ripeästi ihmisten muuttuviin tarpeisiin järjestämällä esimerkiksi hätämajoitusta turvapaikanhakijoille. Meillä on resurssit ja osaaminen tukea ja tavoittaa helsin-