Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee selvityksen tiedoksi.

Transkriptio

1 635/ Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen/ lisäinfo Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee selvityksen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi tehdyn selvityksen 2) antaa selvityksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja seurakuntien toimintaedellytysten parantamiseksi on tehty yhteisen kirkkoneuvoston esitys käsiteltäväksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Edellisessä kokouksessa yhteinen kirkkovaltuusto kävi asiasta hyvän keskustelun, jonka yhteydessä esitettiin selvitettäväksi, miten ehdotuksessa toteutuu Helsingin seurakuntien ja helsinkiläisten toimijoiden rooli. Lisäksi pyydettiin selvittämään, miten Helsingin seurakuntayhtymän sisällä on sopeutusohjelman painotukset toteutuneet.

2 I Helsingin seurakuntien ja helsinkiläisten toimijoiden rooli Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen Elintarvikeavun uudistamisessa vahvistetaan seurakuntien mahdollisuutta omalla alueellaan toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja, kehittää uudenlaisia ruoka-avun toimintatapoja sekä ottaa käyttöön yhteisölliset työtavat seurakunnan omassa työssä ja kansalaistoiminnan tukena. Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä yhdessä eri toimijoiden kanssa kehittävät ruoka-aputoiminnan uudenlaista organisointia ja toteutusta, jonka tarkoituksena on monipuolistaa apua ja tuoda se ihmisiä lähelle. Perheneuvonnan kysyntään vastaaminen Seurakuntanäkökulma on otettu alusta asti huomioon rakennettaessa ehdotusta perheneuvonnan TKM-paketista. Ehdotuksen mukaan perheneuvonnan resursseja lisättäisiin palkkaamalla määräaikaisia perheneuvojia. Perheneuvojat toimivat työpareina rovastikuntien ja seurakuntien alueella olevissa diakoniakeskuksissa, joista käsin he ovat yhteydessä seurakuntiin. Perheneuvonta on neuvotellut Töölön ja Meilahden seurakuntien kanssa kahden määräaikaisen perheneuvojan palkkaamisesta kolmeksi vuodeksi uuteen Töölön seurakuntaan ja tulevaan Triplan kauppakeskukseen Keski-Pasilaan. Töölön seurakunta vastaa palkkauksesta. Töölön seurakuntaneuvosto hyväksyi esityksen kokouksessaan Rekrytointi on toteutettu yhteistyössä kirkkoherrojen Auvo Naukkarisen ja Hannu Ronimuksen kanssa. Kevään 2018 aikana avataan haettavaksi kymmenen osa-aikaista (20-50 %) perheneuvojan tehtävää perheneuvontatyöhön soveltuville seurakuntapastoreille ja diakoneille. Soveltuvuusarvion jälkeen osaaikaisille perheneuvojille annetaan räätälöityä perheneuvojakoulutusta, työnohjausta ja mahdollisuus työskennellä kokeneen työparin kanssa. Rekrytointi toteutuu yhteistyössä perheneuvonnasta kiinnostuneiden kirkkoherrojen kanssa. Osa-aikaiset perheneuvojat tekevät erillisrahoituksen turvin perheneuvontatyötä oman seurakuntansa alueella. Määräaikaisen kahden vuoden rahoituksen jälkeen osaaminen jää seurakuntien käyttöön.

3 Sairaalasielunhoidon moniammatillinen tiimi Sairaalasielunhoidon TKM osuus edustaa toimintamalliehdotusta, joka perustuu sairaalassa tehtävän seurakuntatyön kautta kertyneeseen ammatilliseen osaamiseen. Projektissa on keskeistä kirkon työntekijöiden yhteistyö ylitse työalarajojen. Paikallisseurakunnan ja sairaalasielunhoidon yhteistyö toteutuu moniammatillisen tiimin työssä yhdessä sairaalan hoitohenkilökunnan kanssa. Pilotin yhteydessä valmistuu palveluprosessin kuvaus ja palvelumalli, jota on tarkoitus hyödyntää toimintamallin jalkauttamisessa myös paikallisseurakuntiin valtakunnallisesti. Lisäksi parannetaan seurakuntien toimintaedellytyksiä kohdata kotisairaalan piiriin kotiutettavia seurakuntalaisia. Vahvistetaan seurakuntien viestintää, sosiaalista mediaa ja markkinointiviestintää Tavoitteena toteuttaa alueviestijäpilotti Vartiokylän rovastikunnassa Rovastikunnan seurakunnista neljä on ilmoittanut alustavasti kiinnostuksensa jaettuun rahoitukseen. Kokeilu laajenee myös kolmeen muuhun suomenkieliseen seurakuntaan. Alueviestijä miettii ja toteuttaa kirkon viestintää kaupunkilaisen tarpeet ensisijaisesti mielessään. Hän etsii aktiivisesti synergioita seurakuntarajojen yli. Somestrategian ja sosiaalisen median kehittämisen kokonaisuuteen sisältyy seurakunnillemme tarjottavia sosiaalisen median koulutuksia ja viestintätukea. Seurakunnilla on keskimäärin hyvin vaatimattomat, osin olemattomat markkinointiviestinnän budjetit. Yhteisten sisältöjen ja viestien sekä synkronoidun aikataulun avulla pystymme tukemaan suoraan seurakuntien viestintää ja tavoittamaan kaupunkilaiset kattavammin kuin pienillä erillisillä mainoksilla. Sähköinen asiointi kirkollisiin toimituksiin ja diakoniaan Sähköisen asioinnin palvelualusta ja sille rakennettavat kirkollisiin toimituksiin liittyvät palvelut tulevat huomattavasti paremmin seurakuntalaisten saataville. Enää ei olla sidottuja kirkkoherranvirastojen aukioloihin ja seurakuntalaiset voivat tarkastella eri vaihtoehtoja sekä varata kohtaamisia, palveluita ja tiloja sähköisessä verkossa 24/7.

4 Sähköinen asiointi ei millään muotoa vähennä seurakuntalaisen mahdollisuutta seurakunnan työntekijöiden henkilökohtaiseen kohtaamiseen vaan pikemminkin parantaa sitä. Esimerkiksi diakoniatyöntekijän tai kastepapin varauksesta menee välittömästi tieto mobiilisti kyseiselle työntekijälle, joka ottaa yhteyden varauksen tehneeseen seurakuntalaiseen. Helsinkiläisten perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen Lapsen polku mittava ohjelma seurakuntien ja yhteisen työn kesken Lapsen polkua on kirkossa rakennettu vuosien ajan. Seurakunnat ja yhteinen työ ovat rikastuttaneet polkua lisäämällä siihen eri kohtaamisia. Kasteen ja rippikoulun väliin on luotu mm. muskaritoimintaa, eri-ikäisten syntymäpäivämuistamisia, kerhotoimintaa ja 10-synttärit Linnanmäellä. Nyt on tarkoitus jatkaa polun rikastuttamista tähän aikaan istuvilla kohtaamisilla. Samalla siihen kytketään tiiviisti myös ne perheet, jotka eivät vastasyntyneen kastetta halua. Lapsen polun rakentaminen voidaan toteuttaa vain yhteistuumin. Liitytään tekemisessä pääosin olemassa oleviin rakenteisiin. Onnistuakseen kärkihanke edellyttää laajaa yhteistä ymmärrystä kautta seurakuntien, yhteisten työmuotojen ja yli työala- ja organisaatiorajojen. Polun elementit luodaan ihmisten kanssa yhdessä helsinkiläisessä todellisuudessa. Käytännön toteutuksessa tavoitellaan sujuvia ratkaisuja, on niiden toteuttaja sitten seurakunta, yhteinen työ tai yhteistyökumppani. Käytetään erityisesti palvelumuotoilullisia yhteiskehittelyn menetelmiä, mm. sprinttejä. Ensimmäisiä tehtäviä on kirkastaa haluttu tavoitetila. Sekin tehdään yhdessä: seurakunnat, yhteiset työmuodot, asiakkaat, lapset ja nuoret itse, yhteinen hallinto sekä eri asiantuntijat ja kumppanit. Kokonaisuudelle tulle laatia huolellinen suunnitelma aiotusta etenemisestä ja osallisuuden rakentamisesta. Projektinhallinta on hoidettava systemaattisesti. Tervetuloa maailmaan yhdessä valmistettu, kevyesti toteutettu Asian valmistelun pohjaksi tehdään palvelumuotoilumenetelmillä riittävän laaja selvittely ja muutamia nopeita kokeiluita. Työ tehdään yhdessä vanhempien, nuorten äitien ja isien sekä seurakuntien varhaiskasvattajien kanssa. Näiden pohjalta muotoillaan lähestymisen tarkemmat sisällöt ja muodot.

5 Pikku-Mämmi seurakuntien varhaiskasvatuksen kätevä työkalu Käsikirjoituksen laatiminen on tarkoitus tehdä yhteistyössä lasten ja päiväkotien, seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja ammattikäsikirjoittajien kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös Nuori kirkko ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Animaatiota tullaan kokeilemaan kentällä ennen sen lopullista valmistumista. Käyttöä varten annetaan tarvittava koulutus ja luodaan oheismateriaali sekä lapsille että ohjaajille. Valmiin animaation jakamisesta ja levittämisestä sovitaan erikseen. Seurakuntien nuorisoparlamentit rovastikuntien oma hanke Nuorisoparlamenttien käyttöön ja luomiseen tarkoitettu tuki annetaan suoraan yhteisistä varoista rovastikunnille. Huopalahdessa luodun ja kokeillun mallin luoneet Huopalahden nuoret ovat valmiita jakamaan toimintamallinsa muidenkin rovastikuntien alueilla. Kaikki Helsingin rovastikunnat ovat sitoutuneet lähtemään mukaan kehittämään nuorisoparlamenttitoimintaa hyväksi katsomallaan tavalla tämän vuoden aikana. Ruotsinkielisen rovastikunnan vastaava toiminta käynnistetään yhdessä Styrgruppen in (ruotsinkielistä työtä koordinoiva ryhmä) kanssa. Nuorisotyön työseminaarissa asiaa käsitellään yhdessä seurakuntien ja kirkkohallituksen edustajan kanssa. Myös Nuori kirkko ry ja NAVI-ryhmä ovat tarvittaessa käytettävissä. Kiinteistötoimiston voimavarojen vahvistaminen Toimintakulttuurin muutokseen liittyvän toimitilojen käytön optimoinnin tuloksena seurakunnat ovat luopuneet pinta-alassa laskettuna noin 22 prosentista ja sisäisissä vuokrissa laskettuna noin 17 % prosentista toimitilojaan. Toimintaa keskitetään kirkoille ja parhaiten toimintaan sopiviin tiloihin. Seurakunnat tarvitsevat melkein kaikkiin niihin tiloihin, joihin toimintaa keskitetään, mittavia korjauksia ja muutoksia. Korjaus- ja muutostarpeita on ollut ja on edelleen kaikilla 21 seurakunnalla. Suunnittelu- ja rakennustyöt teetetään ulkopuolisilla toimijoilla, mutta rakennuttaminen ja päätösten hallinnointi tehdään kiinteistöosaston toimihenkilöiden toimesta. Tällä hetkellä näitä resursseja on selkeästi

6 liian vähän, minkä johdosta töitä ei ole kyetty toteuttamaan toivotussa aikataulussa. II Helsingin seurakuntayhtymän sopeutusohjelman seuraukset Arvioitaessa resurssien kohdentumisen painopistettä ja painopisteen kehitystä 2015 tilinpäätöksen toteutumasta kehys 2019 raamiin resurssien (määräraha = toimintakate) painopiste on selkeästi sopeuttamistoimenpiteiden aloittamisen ja TKM linjausten määrittelyn yhteydessä linjatun mukainen. Resursseja on suhteellisesti kohdennettu enemmän seurakunnalliseen toimintaan. Tarkastelujaksolla yhtymän yksiköiden toimintakate pienenee noin 27%, kun lisämäärärahat huomioiden seurakuntien toimintamäärärahat pienenevät noin 3%. Vuonna 2015 Yhtymän yksiköiden osuus toimintakatteesta oli 41%, kun se vastaavasti on 2019 kehysvalmistelussa 35% toimintakatteesta. Seurakuntien osuus toimintakatteesta 2019 on noin 65%. Toimintakate on sopeuttamistoimenpiteiden johdosta pienentynyt ,5 M, jossa on huomioitu seurakunnille annettava lisämääräraha. Ilman lisämäärärahaa toimintakate olisi sopeutunut 15M eli 2015 päätetyn ja suunnitellun mukaisesti.

7 Yhtymän yksiköiden osalta kustannussäästö koostuu pääasiassa kiinteistötoimiston ylläpitokustannusten pienentymisestä sekä hallinnon n. 2 M :n säästöistä

8