VAK-ARVIO VETOVOIMAKES- KUKSEN ASEMAKAAVAA VARTEN

Vastaanottaja Varkauden kaupunki Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 27.4.2018 VAK-ARVIO VETOVOIMAKES- KUKSEN ASEMAKAAVAA VARTEN

VAK-ARVIO VETOVOIMAKESKUKSEN ASEMAKAAVAA VARTEN Päivämäärä 27.4.2018 Laatija Tarkastaja Kuvaus Fanny Syrjänen Antti Lepola Muistio Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi W:\1389\Kunnat\S-Ö\Varkaus\1510035024_Vetovoimakeskus_ak\Selvitykset\VAKkuljetukset\1510035024_VAK-arvio_27-04-2017.docx

VAK-ARVIO VETOVOIMAKESKUKSEN ASEMAKAAVAA VARTEN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTOTIEDOT JA MENETELMÄT 1 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET 2 4. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN 2 5. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET 4 5.1 Suomessa 4 5.2 Varkaudessa 4 6. KEMIKAALIT JA NIIDEN OMINAISUUDET 5 6.1 Bensiini 5 6.2 Diesel 5 7. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT 6 7.1 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot 6 7.1.1 Tasoristeysonnettomuudet 6 7.1.2 Junan suistuminen raiteilta 9 7.1.3 Kemikaalivuoto 9 7.2 Riskinhallintakeinot 9 7.2.1 Toiminta ja tekniikka 9 7.2.2 Onnettomuuksiin varautuminen 9 7.2.3 Maankäytön suunnittelu 10 7.2.4 Liikennejärjestelyt 10 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 10

1 1. JOHDANTO Selvityskohteena oleva Vetovoimakeskuksen asemakaavan muutosalue sijaitsee Varkauden Joutenlahdessa, Varkauden kaupungin keskustassa. Alue sijaitsee valtatien 5 varressa, sen itäpuolella, rajautuen luoteisnurkastaan Jäppiläntien ja VT5 eritasoliittymään. Aluetta rajaavat pohjoisessa Jäppiläntie, koillisessa Käsityökatu, itäkaakossa Pieksämäki Joensuu -rata sekä lännessä-lounaassa valtatien 5 vieressä kulkeva teollisuusraide. Selvityksen kohteena oleva asemakaavan muutosalue on noin 10 hehtaaria. Tässä muistiossa tarkastellaan Varkauden ns. VAK-kuljetuksista (vaarallisten aineiden kuljetukset) aiheutuvia riskejä suunnitellulle maankäytölle. Tarkastelunäkökulma on ympäristöön kohdistuvan suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Samalla arvioidaan suunnittelualueelle soveltuvien toimintojen haavoittuvuutta. Muistio on asiantuntija-arvio ja se pyrkii hahmottamaan riskin luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta. Samalla arvioidaan suunnittelualueen toimintojen haavoittuvuutta sekä pohditaan mahdollisesti tarvittavia suosituksia kaavoitukseen. Tiedot Varkauden VAK-kuljetuksista on saatu Liikennevirastolta. 2. LÄHTOTIEDOT JA MENETELMÄT Suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla kuvassa 2-1 (ote ajantasa-asemakaavasta). Kuva 2-1. Suunnittelualueen rajaus. Menetelmällisesti edettiin seuraavasti: Selvitettiin mitä vaarallisia kemikaaleja ja kuinka paljon Varkauteen tai sen kautta kuljetetaan, ja mitä arvioita on liikenteen turvallisuuden kehityksestä Tarkistettiin, onko kohteesta laadittu turvallisuusselvityksiä ja riskianalyysejä suuronnettomuusriskit ja riskienhallintakeinot Tunnistettiin suunnittelualueen haavoittuvat toiminnot asemakaavaluonnoksesta Arvioitiin suunnitellun maankäytön haavoittuvuutta

2 Pohdittiin mahdollisesti tarvittavia kaavoituksen keinoja ja suosituksia riskien hallitsemiseksi tavoitteena kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja. 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET Seuraavassa on lyhyesti esitetty keskeisiä maankäytön suunnitteluun ja vaarallisten kemikaalien rautatiekuljetukseen liittyviä tavoitteita ja säädöksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta (MRL 24 ). Tavoitteissa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu on erityistavoitteet: Alueiden käytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa mm. seuraavat suunnittelun tavoitteet ja asemakaavan sisältövaatimukset: Alueiden käytön suunnittelussa tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 5 ) Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (MRL 54 ) 4. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN Suunnittelualue sijaitsee Pieksämäki Joensuu -radan länsipuolella Joutsenlahdella. Kaupunkirakenne radan läheisyydessä on melko tiivistä ja toiminnoiltaan monipuolista. Lähin junaraiteen läheisyydessä sijaitseva asutus on noin 100 metrin päässä raiteesta. Tämä tarkoittaa, että alue radan läheisyydessä on ihmisiä kaikkina vuorokaudenaikoina. Selvitysalueelle on suunniteltu kaavaluonnoksessa lisää rakentamista yhteensä noin 20 000 k-m 2. vetovoimakeskuksen tavoite: Vähittäiskaupan suuryksikkö n. 10 000 12 000 k-m 2 (hypermarket) Toimitilat lapsille ja nuorille n. 5 000 k-m 2 (sisäliikunta- tai leikkipuisto tms.) Liike- ja palvelutilaa n. 4 000 k-m 2 Polttoaineen myynti- ja kierrätyspiste Suurimittainen rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi moottoritien VT5 ja teollisuusraiteen varteen. Suurmittaisella rakentamisella tarkoitetaan hypermarketin, liike- ja palvelutilan sekä siihen liittyvän paikoitusalueen toteutusta.

Kuva 4-1. Ote Vetovoimakeskuksen asemakaavaluonnoksesta. 3

4 Kuva 4-2. Havainnekuva asemakaavaluonnoksen mahdollisesta rakentamisesta (kuva luoteesta) 5. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET 5.1 Suomessa Suomessa rautateillä liikkuu VAK-kuljetuksia yhteensä runsaat 5 miljoonaa tonnia vuodessa (noin 100 000 säiliövaunua vuodessa). Määrästä noin puolet on palavia nesteitä, kuten polttoaineita ja alkoholia. Seuraavaksi suurimmat kemikaaliluokat ovat kaasut (<20 %), syövyttävät aineet (<20 %) ja luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet kuuluvat aineet (13 %). VAK-kuljetusten kehittymisestä tulevaisuudessa ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennustetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja. Tyypillistä rautateiden VAK-kuljetuksille on toimituskohtaisuus: kuljetettavien kemikaalien laadut ja määrät vaihtelevat, samoin kuljetusten päämäärä ja se mistä kuljetukset tulevat. VAK-rautatiekuljetusten riskit voidaan jakaa radan pitäjän kannettavaksi kuuluviin, rataan ja sen laitteisiin liittyviin riskeihin, operatiiviseen toimintaan liittyviin riskeihin ja inhimillisiin virheisiin sekä yllättäviin riskeihin. VAK-rautatiekuljetuksissa tapahtuu onnettomuuksia harvoin; riskitaso on selvästi maantiellä tapahtuvia VAK-kuljetuksia pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Trafin julkaisussa Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä (2/2014) tarkasteltiin 22 VAK-onnettomuutta, joista on tehty tutkinta vuosina 1996 2013. Julkaisussa todettiin, että yleisin välitön syy onnettomuuteen oli suistuminen. Suistumisen yleisin aiheuttaja oli radan huono kunto. Julkaisussa todettiin lisäksi, että VR:n tilastojen perusteella suurin osa VAK-onnettomuuksista tapahtuu vaihtotyössä. 5.2 Varkaudessa Varkauden junarata (424+685) on osa Pieksämäki Joensuu rataa, jossa on niin tavara- kuin henkilöliikennettä. Joutenlahdesta, suunnittelualueen eteläosasta rata haarautuu itään kohti kilometrin päässä sijaitsevaa Varkauden liikennepaikkaa ja edelleen Joensuuta kohden. Luoteeseen suuntautuva Varkaus Kommila rataosa (ns. Hurusrata) ylittää Huruslahden ja kääntyy kaakkoon Kommilan liikennepaikalle, lähelle Stora Enson tehdasta. Lähin Trafin valtakunnallisesti määrittelemä VAKratapiha on Joensuu.

5 Liikenneviraston uusimpien VAK-tilastojen mukaan Varkauteen on kuljetettu VAK-kuljetuksia noin 112 000 tonnia vuonna 2016. Kaikki kuljetukset ovat olleet VAK-luokan 3 kuljetuksia eli palavia nesteitä. Vuonna 2016 kuljetettiin bensiiniä 46 000 tonnia ja dieselöljyä 66 000 tonnia. Aikaisempien vuosien VAK-kuljetusten määrä on ollut samaa suuruusluokkaa. Junat liikkuvat radalla harvoin ja poikkeuksellisen hitaasti. VAK-kuljetukset kuljetetaan Varkauden Askonlahden teollisuusalueella sijaitsevalle North European Oil Trade Oy:n polttonesteiden terminaalille (Öljytie 6, Varkaus). Liikenneviraston tiedonannon mukaan VAK-kuljetukset lähtevät Haminasta tai Porvoosta, jolloin ne tulevat Varkauteen Pieksämäen suunnalta. Varkaus Kommila teollisuusradalla on aiemmin ollut VAK-kuljetuksia Stora Enson Varkauden tehtaille (mm. klooria ja ammoniakkia), mutta VAK-liikennettä rautateitse tehtaalle ei enää ole (suull. tiedonanto Stora Enso, Pakarinen, 26.4.2018) Liikenneviraston mukaan vaarallisten aineiden läpikulkukuljetuksia on ollut joko erittäin vähän tai ei lainkaan, riippuen vuodesta. Pääsääntöisesti ei lainkaan. Pieksämäki Joensuun radan Varkauden osuus ei ole kemikaaliratapiha (ns. VAK-ratapiha), eikä sille siten ole tehty turvallisuusselvitystä. Suunnittelualueella ei ole mahdollista tehdä vaihtotöitä tai seisottaa kemikaalijunia. 6. KEMIKAALIT JA NIIDEN OMINAISUUDET Merkittävimmät Varkauden kautta rautateitse kulkevat vaaralliset aineet ovat VAK-luokan 3 kuljetukset eli palavat nesteet (bensiini ja dieselöljy), joita kuljetettiin Varkauteen vuonna 2016 yhteensä 112 000 tonnia. 6.1 Bensiini Bensiini luokitellaan haitalliseksi tai vaaralliseksi kemikaaliksi ja sen terveydelliset vaikutukset voivat ilmaantua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Bensiinille altistuminen hengittämällä voi vaikuttaa keskushermostoon ja välittöminä seurauksina voi aiheutua päänsärkyä, uneliaisuutta, huimausta ja huonovointisuutta. Suuren bensiinivuodon välitön eristys on 25 50 metriä kaikkiin suuntiin. Bensiini voi aiheuttaa suuren syttymis- ja räjähdysvaaran. Bensiini haihtuu helposti maanpinnasta ja pintavedestä. Maaperässä bensiinin eri komponentit voivat kulkeutua pohjaveteen. Osa komponenteista on veteen liukenemattomia, osa niukkaliukoisia ja liukoisia, kuten MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri). Bensiini on myrkyllistä vesieliöille. Haihtuvat hiilivedyt voivat reagoida muiden ilman epäpuhtauksien kanssa, jolloin voi syntyä olosuhteista riippuen muun muassa otsonia. Bensiiniä kertyy syvennyksiin, joka aiheuttaa räjähdysvaaraa. 6.2 Diesel Diesel on syttyväksi luokiteltu kemikaali, joka luokitellaan myös haitalliseksi tai vaaralliseksi. Dieselhöyryjen hengittäminen voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Haihtuminen huoneenlämmössä on kuitenkin vähäistä. Suuren dieselvuodon välitön eritys on 25 50 metriä kaikkiin suuntiin. Bensiini voi aiheuttaa suuren syttymis- tai räjähdysvaaran. Maahan joutunut dieselöljy voi osittain haihtua ilmaan. Toisaalta dieselöljyn pidempiketjuiset hiilikomponentit sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen. Osa dieselöljyn komponenteista voi kulkeutua pohjaveteen.

6 7. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT VAK-suuronnettomuudella tarkoitetaan vaarallisen aineen kuljetuksen yhteydessä tapahtuvaa huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, jonka osapuolena on VAK-kuljetusväline sekä jokin vaarallinen aine ja joka aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. VAK-suuronnettomuuden aiheuttaja liittyy useimmiten joko liikenteeseen, ulkoisiin tekijöihin tai sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Suomessa sattuneista VAK-onnettomuuksista tai vaaratilanteista suurin osa on aiheutunut joko kalusto- tai laitevauriosta tai inhimillisestä virheestä. Suomessa ei ole erikseen määriteltyä virallista näkemystä siitä, mikä on hyväksyttävä turvallisuustaso VAK-onnettomuuksien kohdalla. Alueen riskitason kokonaiskuvan hahmottamiseksi valitaan tarkasteluun mahdolliset riskiskenaariot. Eri skenaariot johtavat tilanteisiin, joiden vaikutukset ympäröiville alueille on erilaisia. Skenaarioiden valinnassa on otettu huomioon tyypilliset onnettomuudet sekä onnettomuudet, joiden vaikutukset edustavat pahinta realistista tapahtumaa. 7.1 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot Varkauden radalla mahdollisia tarkasteltavia onnettomuusskenaarioita voisivat olla: tasoristeysonnettomuudet, junan suistuminen raiteilta sekä kemikaalivuodot. Näistä onnettomuuksista voi seurata tulipalo. Riskit arvioitiin subjektiivisena asiantuntija-arviona hyödyntäen tukena KERTTU-hankkeessa esitettyä kolmiportaista riskiluokittelua. VAK-onnettomuusskenaarioiden todennäköisyyksien tarkkojen arvojen tuottaminen on lähes mahdotonta, mutta arvioita voitaisiin parantaa käyttämällä asiantuntijatyöryhmää olemassa olevien tilastotietojen tukena. Seurausten vakavuus on eri etäisyyksillä onnettomuuskohteesta erilainen, joten vakavuuksien tarkempi arviointi vaatisi mallinnusta ja vaikutusalueiden laskentoja. Raporttia varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja vaan arviot ovat suuntaa-antavia asiantuntija-arvioita. 7.1.1 Tasoristeysonnettomuudet Junaraide risteää Käärmeniementien kanssa (kuva 7-1). Tasoristeysonnettomuus junan ja henkilöajoneuvon kanssa ei aiheuta VAK-riskiä, vaan henkilöriskin. Tasoristeysonnettomuus raskaan ajoneuvon, kuten linja-auton tai rekan, kanssa voi aiheuttaa törmäyksen ja kemikaalivuodon, ääritapauksessa veturin suistumisen raiteilta. Kuva 7-1. Käärmeniementien tasoristeys.

7 Ajoneuvoja on ennustettu huipputunteina ajavan Käärmeniementien tasoristeyksen kautta noin 300 ajoneuvoa tunnissa. Raskas liikenne ohjataan käyttämään muita liikennereittejä. Vetovoimakeskuksen ja Joutsenlahden välille ollaan suunnittelemassa bussilinjaa, joka ajaisi Käärmeniementien tasoristeyksen kautta molempiin suuntiin. Vielä ei ole tiedossa millä linjavälillä uusi bussilinja tulisi ajamaan. Tasoristeyksessä on puolipuomilaitos. Tasoristeysonnettomuuksia Suomessa on vuonna 2016 ollut yhteensä 30 kappaletta (kuva 7-2), joista 26 on tapahtunut valtion rataverkolla ja neljä yksityisraiteilla. Pääsääntöisesti tasoristeysonnettomuuksissa ei ole ollut henkilövahinkoja (22 onnettomuutta). Onnettomuuksista seitsemän on aiheuttanut kuolonuhreja ja viisi loukkaantuneita. Vuonna 2016 ei tapahtunut tasoristeysonnettomuuksia Varkaudessa. 1 1 https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet#.wt7mhg6fnaq

Kuva 7-2. Tasoristeysonnettomuudet Suomessa vuonna 2016. 8

9 7.1.2 Junan suistuminen raiteilta Junan suistuminen raiteilta voi aiheuttaa palavan nesteen vuodon ja edelleen tulipalovaaran. Radan nopeusrajoitus on 40 km/h. Suomen rataverkossa oleva kulunvalvontajärjestelmä hidastaa junan sallittuun nopeuteen, jos kuljettaja ei itse hidasta junan nopeutta. Näin ollen junat eivät voi kulkea määriteltyä vauhtia nopeammin. Junan suistuminen suunnittelualueella on erittäin epätodennäköistä. 7.1.3 Kemikaalivuoto Kemikaalivuoto voi aiheutua muun muassa vaunujen vikaantumisesta tai rikkoutumisesta tai junan suistumisesta raiteilta. VR:n kalustokuvauksen mukaan bensiini ja dieseliä kuljettavien vaunujen suurin tilavuus on 161 m 3. Jotta merkittävä kemikaalivuoto voisi syntyä, tulisi vaunussa olla iso reikä, jotta kemikaalia pääsisi suuria määriä ympäristöön. Kuljetuskaluston sellainen vikaantuminen, joka aiheuttaisi merkittävän vuodon on hyvin epätodennäköistä. Palavan nesteen vuodon välitön eritys on 25 30 metriä. Nestevuodon kulkeutuminen laajalle alueelle ei ole todennäköistä. Palavien nesteiden vuotoon liittyvä tulipalo voi aiheuttaa vaaraa huomattavasti laajemmalle alueelle. Nestemäiset kemikaalit voivat vuotaessaan aiheuttaa maaperän ja vesistön pilaantumista. 7.2 Riskinhallintakeinot 7.2.1 Toiminta ja tekniikka Kaikilla VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkittävien muutosten suunnittelussa. Rataan ja sen laitteisiin liittyvien riskien osalta oleellista on oikea-aikainen ja -tasoinen ylläpito. Kuljetuskalustossa ei saa olla puutteita. VAK-kuljetuksia koskevia teknisiä määräyksiä antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, säiliöiden ja kuljetuspakkausten vaatimustenmukaisuutta valvoo TUKES. Liikenne infrastruktuurin vastuutaho on Liikennevirasto. Onnettomuusriskejä on mahdollista pienentää kaluston kunnon seurannan ja säännöllisen huollon lisäksi rajoittamalla VAK-junien nopeutta. Selvitysalue sijaitsee junaraiteen kaarteen läheisyydessä, jolloin ohi ajavien junien vauhti ei ole suuri (nopeusrajoitus 40 km/h). 7.2.2 Onnettomuuksiin varautuminen Palo- ja pelastusviranomaisilla tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia oikein onnettomuustapauksissa ja huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Riittävä valmius onnettomuustapausten varalta on oleellinen osa riskienhallintaa. Tulipalojen ehkäiseminen ja tehokas sammuttaminen pienentävät palaviin nesteisiin liittyviä riskejä. Vuototilanteissa tuulen suunnalla voi olla vaikutus onnettomuuden vaikutusalueeseen. Dieselin höyrystyminen (höyrynpaine alle 1 kpa 38 C:ssa) on kuitenkin vähäistä, jolloin vuototilanteissa ei pitäisi muodostuja terveydelle haitallisia dieselhöyryjä. Moottoribensiini on puolestaan helposti haihtuvaa (höyrynpaine 30 50 kpa 20 C:ssa), jolloin suurissa vuototilanteissa voi muodostua terveydelle haitallisia bensiinihöyryjä. Tuulipussin sijoittaminen radan varrelle auttaa tilannekuvan muodostamisessa onnettomuustilanteissa ja helpottaa pelastustoimia. Varkaudessa on varauduttu onnettomuustilanteisiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Varkauden paloasemalla (Taipaleentie 4) sekä Stora Enso Oyj:n tehtaiden tehdaspalokunnalla. Varkauden paloaseman etäisyys tasoristeyksestä on teitä pitkin 2,6 kilometriä.

10 7.2.3 Maankäytön suunnittelu Riskin vaikutusten vakavuutta voidaan rajoittaa maankäytön suunnittelulla sekä tarvittaessa huomioimalla riskit lähialueen rakennuksissa. VAK-kuljetusten ei arvioida selvitysalueella aiheuttavan erityisiä riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Ratalain (110/2007) 37 :n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Koska palavien nesteiden suojaetäisyys on 25 30 metriä, on ratalain mukainen suoja-alue riittävä eikä erillisiä suojaetäisyyksiä nähdä tarpeen kaavaan määrittää. 7.2.4 Liikennejärjestelyt Tasoristeysonnettomuuksien todennäköisyyttä voidaan Liikenneviraston lausunnon (16.2.2018) mukaisesti pienentää seuraavilla toimenpiteillä: nopeusrajoitusten laskeminen alueella painorajoitukset töyssyt, hidasteet, ajoradan kavennukset Liikenneviraston lausunnon mukaan, jos näillä toiminnoilla ei saavuteta riittäviä tuloksia, tulee harkita seuraavia toimenpiteitä: Käärmeniementien yksisuuntaistaminen tasoristeyksen kohdalla tasoristeyksen ylittämisen salliminen ainoastaan joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä liikenteen katkaisu kokonaan tasoristeyksen kohdalta Liikennevirasto on myös esittänyt tutkittavaksi mahdollisuuden alikulkutunnelin rakentamisesta radan alitse. Konsultti on tehnyt kyseisestä mahdollisuudesta tarkastelun, jonka perusteella alikulkutunnelin rakentaminen todettiin mahdottomaksi toteuttaa johtuen muun muassa Lemmensillantien läheisyydestä. Vetovoimakeskuksen alueen opastusta ei järjestetä Käärmeniementien kautta. Lisäksi tasoristeyksessä olevaa puolipuomilaitosta ei poisteta. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET VAK-raidekuljetusten määrät Varkaudessa ovat vähäiset eikä kuljetusten arvioida aiheuttavan erityistä suuronnettomuuden riskiä, joka olisi erityisesti tarpeen huomioida Varkauden Vetovoimakeskuksen kaavoituksessa. Ratalain (110/2007) 37 :n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Koska palavien nesteiden suojaetäisyys on 25 30 metriä, on ratalain mukainen suoja-alue riittävä eikä erillisiä suojaetäisyyksiä nähdä tarpeen kaavassa määrittää. Käärmeniementien ja radan tasoristeys on riskikohde, jossa VAK-vaunuja kuljettava juna ja raskas ajoneuvo voivat törmätä. Törmäys voi aiheuttaa kemikaalivuodon. Tällainen skenaario on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Tasoristeysonnettomuuden todennäköisyyttä voidaan pienentää katuverkon liikennejärjestelyillä, muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia, painorajoituksilla sekä töyssyillä, hidasteilla ja ajoradan kavennuksilla. RAMBOLL FINLAND OY Antti Lepola Johtava asiantuntija Fanny Syrjänen Suunnittelija