1. Kerro porkkanaa varastoinnin aikana pilaavista kasvitaudeista. Miten porkkanan varastokestävyyteen voidaan vaikuttaa?



Samankaltaiset tiedostot
KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa? (5 p)

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Hamppu viljelykiertokasvina

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Koiran periytyvä persoonallisuus

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Strategian perusteet

KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Aperehuruokinnan periaatteet

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Perinnöllisyyden perusteita

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa Olli Paakkala LSO Foods Oy

Monivalintakysymykset

Sari Kajava, Annu Palmio

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Säilörehun tuotantokustannus

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Luku 20. Biotekniikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt Suvi Rinta-Kiikka

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Olki energian raaka-aineena

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Sertifiointia vuodesta suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Luomumaito tutkimuskohteena

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Bioteknologian perustyökaluja

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Märehtijät osana ruokaturvaa

Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki Pirjo Kortesniemi

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Maitotilan resurssitehokkuus

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Toimiva maaperän mikrobisto

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Transkriptio:

Esseekysymykset 1-4: Esseekysymyksistä 1-4 voi saada enintään 6 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 5 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli vastaus on selkeästi ja johdonmukaisesti laadittu eikä sisällä virheitä eikä epäoleellista tietoa. Vastauksen tulee koostua kokonaisista lauseista ja sen pitää mahtua sille varattuun tilaan. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei huomioida. 1. Kerro porkkanaa varastoinnin aikana pilaavista kasvitaudeista. Miten porkkanan varastokestävyyteen voidaan vaikuttaa? (s. 108-109) Max 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 6¼ p Varastotaudit: - yleisimpiä sienitaudit porkkananmustamätä (½ p), harmaahome (½ p) ja pahkahome (½ p) - oireet (mätänevät ja homehtuvat laikut) nähdään vasta varastoinnin aikana tai jälkeen (½ p) - porkkananmustamädän voi havaita mustista viirumaisista laikuista (¼ p), säilyy maassa pitkiä aikoja ilman isäntäkasviakin (¼ p), ei voida poistaa maasta torjuntaaineilla (¼ p), tunkeutuu noston yhteydessä porkkanan juureen pienistä vauriokohdista (¼ p) (näistä kuitenkin YHTEENSÄ MAX. ½ p) Varastokestävyyteen vaikuttaminen: - varastoinnin olosuhteet: alhainen, tasainen lämpötila (½ p) - varastojen pesu ja desinfiointi niiden tyhjennyttyä (½ p) - lajikevalinta (¼ p), viljelykierto (¼ p), maan kasvukunto (ravinnetila) (¼ p), sadonkorjuun ajoitus (¼ p), myöhäinen sadonkorjuu -> antifungaalisia yhdisteitä kertyy porkkanaan) (¼ p) - porkkananmustamädän toteaminen testillä peltomaasta (½ p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p

2. Kuvaile kotieläinten hyvinvoinnin automaattisen seurannan merkitystä, menetelmiä ja hyötyjä (s. 134-136) 6 p Seuraavista kohdista huomioidaan yhteensä enintään 6 p (voi saada 7 p): - eläinten hyvinvoinnin ja sen seurannan merkityksen kuvailu: kotieläintuotannon eettisyys/eläinten hyvinvointi, tuotos, taloudellisuus, sekä kuluttajan että tuottajan etu (0,25 p/kohta, enintään 1 p) - millä perusteella ihminen arvioi eläimen hyvinvointia: eläimen käytös, terveys, tuotos, jokin mitattava parametri mainittu (esim. aktiivisuus, ontuminen, uni) (0,25 p/kohta, enintään 0,5 p) - hyvinvoinnin mittaamisessa käytetään hyväksi tietämystä seuraavista tekijöistä: eläinlajin käyttäytyminen ja tarpeet, ruokinta, pito-olosuhteet, hoitotavat, tuotos (0,25 p/kohta, enintään 1 p) - automaattisen mittaamisen avulla saadaan eläimestä tietoa, jota ei pysty silmämääräisesti havaitsemaan (0,5 p) - hyvinvoinnin mittaamisen apuna lypsyrobotit (0,5 p) ja ruokinta-automaatit (0,5 p) (enintään yhteensä 1 p) - menetelmiä: anturit, langaton tekniikka, konenäkö (0,25 p/kohta, enintään 0,5 p) - mittaustieto muutettava hyödylliseen muotoon mallien avulla (0,5 p) - teknologian edut verrattuna ihmisen tekemään tarkkailuun: havainnoijasta riippumaton (0,5 p), käyttö voidaan automatisoida / jatkuva seuranta mahdollista (0,5) (enintään yhteensä 1 p) - automaattisen seurannan avulla voidaan ehkäistä eläimen sairastumista (0,5) tai lyhentää eläimen sairauden kestoa (0,5) (enintään yhteensä 1 p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p 2

3. Kuvaa energia-analyysin päävaiheet ja anna esimerkkejä viljatilan materiaali- ja energiavirroista (s. 60-61) 6 p Päävaiheet: - Tuotantoprosessi rajataan (1 p) p.) systeemianalyyttisen ajattelun mukaisesti piirtämällä prosessin ympärille rajaviiva. Rajan ylittävät energia- ja materiaalivirrat merkitään näkyviin (1 p). Prosessien sisäistä toimintaa ei tarvitse välttämättä tietää. Riittää, kun tiedetään rajapinnan ylittävät virrat. Yhteensä 2 p - Rajatun alueen sisälle meneviä ja alueelta ulos tulevia energioita tarkastellaan niiden lukuarvojen avulla. 1 p - Verrataan saatua energiaa tuotantoon käytettyyn energiaan (0,5 p), jolloin saadaan tuotannon energiasuhde. Voidaan myös verrata tuotettua yksikköä kohti käytettyä energiamäärää (MJ/kg) (0,5 p). Yhteensä 1 p. Esimerkkejä viljatilan materiaali- ja energiavirroista: - polttoaine (1/4 p), sähkö 1/4 p), lannoite (1/4 p, sato (1/4 p) (Voidaan myös hyväksyä seuraavia edellä mainittujen sijasta tai niiden lisäksi: siemen (1/4 p), kalkki (1/4p), torjunta-aineet (1/4 p), dieselöljy (1/4 p). Pistemäärä yhteensä 1 p. Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p 3

4. Kerro viljelykasvien risteytysjalostuksesta ja sen haasteista ja anna esimerkki. Mitä menetelmiä tai tekniikoita voidaan käyttää genomitiedon hyödyntämisessä? (s. 155-164) 6 p - risteytysjalostuksessa pyritään yhdistämään toivottuja ominaisuuksia samaan yksilöön (1 p) - suurien jälkeläismäärien havainnointi on työlästä ja hidasta (1 p) - esim. mallasohran jalostus kesti 10 vuotta (1 p) ja perinteisesti mittauksen kohteena voi olla esim. pituus. (yksi esimerkki riittää, 1 p) Seuraavista max 2 p: - DNA geenimerkit (0,5 p), mikrosatelliittimerkit, SNP-merkit (esimerkistä 0,5 p) - kvantitatiiviset ominaisuudet QTL-kartoitus (geenilokukset), assosiaatiokartoitus (0,5 p) - geenien toiminnan selvittäminen (funktionaalinen genomiikka), kandidaattigeenit (0,5 p) - mutaatiot ja kiinnostavien ominaisuuksien taustalla olevat geenit (0,5 p) - siirtogeeniset kasvit (0,5 p) - vertaileva genomiikka (0,5 p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p 4

Lyhyet määrittelykysymykset 1-8: Määrittele lyhyesti mitä seuraavilla termeillä tarkoitetaan (jokaisesta oikeasta vastauksesta voi saada enintään 2 pistettä; vastauksen tulee koostua kokonaisista lauseista): 1. Selitä ekosysteemipalvelu. Mihin luokkiin ekosysteemipalvelut jaetaan? (s.18) 2 p - luonnon tarjoama, ihmiselle välttämätön aineellinen tai aineeton palvelu (1 p) - tuotantopalvelut TAI joku esimerkki niistä mainittuna (¼ p) - ylläpitopalvelut TAI joku esimerkki niistä mainittuna (¼ p) - säätelypalvelut TAI joku esimerkki niistä mainittuna (¼ p) - kulttuuripalvelut TAI joku esimerkki niistä mainittuna (¼ p) 2. Kasvien passiiviset puolustuskeinot mikrobien ja virusten tartuntayrityksiä vastaan (s. 37) 2 p - kasvin pinta (kutikula) ja sen vahakerros muodostavat rakenteellisen esteen kasvisolukkoon tunkeutumiselle (1 p) - kasvi varastoi solukoihin mikrobeille haitallisia yhdisteitä TAI kasvi varastoi peroksidaasia soluseiniin, fenoleja ja muita myrkyllisiä yhdisteitä solujen rakkuloihin/vakuoleihin (1 p) (jos mainittu vain peroksidaasit tai fenolit ym., niin ½ p tästä kohdasta) 5

3. Miten fotoselektiivisillä kalvoilla voidaan hillitä kasvien pituuskasvua? Mihin vaikutus perustuu? (s. 100-101) 2 p - muuttamalla R/FR suhdetta TAI punaisen ja kaukopunaisen valon suhdetta TAI kalvo absorboi eli imee kaukopunaista valoa (1 p) - suuri R/FR suhde TAI punaisen valon suuri määrä/osuus suhteessa kaukopunaiseen hillitsee kasvin pituuskasvua (1 p) 4. Miksi fytaasientsyymiä lisätään sikojen ja siipikarjan rehuihin ja kuinka sitä tuotetaan (s. 82) 2 p - parantaa kasviperäisen fosforin hyväksikäyttöä (1 p) - tuotetaan bioteknisesti sienten ja bakteerien avulla fermentoimalla (1 p) 6

5. Mitä tarkoitetaan lypsylehmän metabolisella stressillä ja miten se voi vaikuttaa lehmään (s. 127) 2 p - nopeasti lisääntyvän maidontuotannon aiheuttama kuormitus lehmän elimistölle (0,5 p) aivan tiineyden loppuvaiheessa ja tuotoskauden alussa (0,5 p) - metabolinen stressi lisää sairastumisriskiä (0,5 p) ja voi heikentää lehmän hyvinvointia (0,5 p) 6. Määrittele toisen sukupolven bioetanoli ja kerro esimerkkejä sen valmistamiseen soveltuvista raaka-aineista. (s. 51) 2 p - Toisen sukupolven bioetanolin valmistuksessa hyödynnetään lignoselluloosapohjaisia (0,5 p) kasvibiomassoja (0,5 p), jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia (1 p). s. 50 - Esimerkin raaka-aineista voi ilmaista luokkaa kuvaavalla sanalla (korostettu) tai esimerkillä tähän luokkaan kuuluvasta biomassasta. o Peltoviljelyn sadonkorjuujätteet (1/4 p), (korret, lehdet, karjasuojien kuivikkeet) o Metsäteollisuusjätteet (1/4 p), (sahajauho, puupilke) o Viljeltävät kasvit (1/4 p), (ruokohelpi, maa-artisokka, kuituhamppu) o Nopeakasvuiset puut (1/4 p), (paju, hybridihaapa) 7

7. Mitkä tekijät vaikuttavat kasvista saatavaan energiasatoon? Anna esimerkki kasvista, jonka energiasato on suuri (s. 48) 2 p - Energiasatoon vaikuttavat: biomassa (0,5 p) (myös kuiva-ainesato käy), lämpöarvo (0,5 p) - Jokin näistä esimerkkikasveista: maissi, hamppu, maa-artisokka (1 p) 8. Milloin tietyn kotieläinrodun tai populaation katsotaan olevan geenivara? Mihin tämä määritelmä perustuu? (s. 143) 2 p - kun se sisältää lajin (0,25 p) kannalta ainutlaatuista (0,5 p) perinnöllistä muuntelua (0,25 p) (1 p) - perustuu geenien alleelien ja erilaisten alleliyhdistelmien (0,5 p) esiintymiseen populaatiossa (0,5 p) (1 p) 8