ILMAJOEN KOTIHOIDON OMAVALVONTASUUNNITELMA

ILMAJOEN KOTIHOIDON OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Ilmajoen kotihoito Hyväksytty 14.1.2015

SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 14.1.2015 Katri Nikkola Ilmajoen kotihoidon osastonhoitaja Marianne Nurmi Geronomi Kaisa Puumala Geronomi SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä 14.1.2015 Tarja Palomäki Ikääntyneiden palvelujohtaja SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä 18.11.2015 Katri Nikkola Ilmajoen kotihoidon osastonhoitaja 29.8.2017 Marianne Nurmi Geronomi

SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT... 4 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 1.3 RISKIENHALLINTA... 5 1.3 RISKIENHALLINTA... 5 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 7 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 7 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU... 7 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS... 9 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA... 9 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 11 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA... 11 3.2 RAVITSEMUS... 11 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT... 12 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO... 13 3.5 LÄÄKEHOITO... 13 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 14 4 ASIAKASTURVALLISUUS... 15 4.1 HENKILÖSTÖ... 16 4.2 TOIMITILAT... 17 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT... 19 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET... 20 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 20 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA... 21 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 22 LÄHTEET... 22

1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Ilmajoen kotihoito Y-TUNNUS: 2220682-7 PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Riikka Saarinen TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Pappilantie 2 60800 ILMAJOKI PUHELIN: 044 7902459 PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Ilmajoen kotihoito tuottaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluita sekä kotihoidon tukipalveluita, kuten päivätoimintapalveluita ja ateriapalveluita. Heinäkuussa 2017 Ilmajoen kotihoidossa säännöllisen kotipalvelun asiakkaita oli 132 henkilöä ja tilapäisiä kotisairaanhoidon asiakkaita 111 henkilöä. Ilmajoen kotihoidon asiakkaista suurin osa on pitkäaikaissairaita yli 65-vuotiaita ikääntyneitä. Lisäksi kotihoidon tukipalvelumuotona järjestetään päivätoimintaryhmiä. Päivätoiminnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotona asuvia iäkkäitä tukea tarvitsevia henkilöitä. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää kuntoutumista, itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Ryhmissä on yleensä kuusi asiakasta kerrallaan. Päivätoiminnassa on sekä kokopäivä että osapäiväryhmiä. Yöhoito 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET KOTIHOIDON TOIMINTA-AJATUS: Kotihoidon toiminnan tarkoituksena on tuottaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä kotihoitopalveluita kotihoidon kriteerit täyttäville asiakkaille. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palvelut perustuvat palvelutarpeen arviointiin, jonka pohjalta laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Kotihoidon henkilökunta ja lähipiiri toteuttavat kotihoitoa toimintakykyä tukevalla ja vahvistavalla työllä siten, että asiakas käyttää voimavarojaan, ja häntä tuetaan omatoimiseen selviytymiseen.

HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET kirjaa uudet arvot OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: 1.3 Oman RISKIENHALLINTA vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia sekä niiden perusteella toimenpiteiden valintaa turvallisuuden parantamiseksi. Vaaratilanteiden tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa hyödynnetään riskien arviointilomakkeita, tehtyjä vahinkoilmoituksia sekä Riski- Arviriskienarviointiohjelmaa. Riskien arvioinnissa on kartoitettu fysikaaliset-, ergonomiset-, kemialliset-, tapaturma- ja henkisen kuormittumisen riskit.

Ilmajoen kotihoidossa on vaaratilanteiden tunnistamista ja riskien arviointia varten koottu työryhmä, johon osallistuu kotihoidon henkilökuntaa jokaisesta tiimistä ja eri ammattiryhmistä sekä osastonhoitaja. Työryhmän tuottama riskien arviointi käydään läpi koko kotihoidon henkilökunnan kanssa kuukausikokouksessa. Työryhmän tekemää riskien arviointia täydennetään kuukausikokouksessa käydyn yhteisen keskustelun perusteella. Uusin riskikartoitus Ilmajoen kotihoitoon on laadittu tammikuussa 2017. Riskikartoitus on henkilökunnan nähtävissä Y-asemalla hoiva kotihoito Ilmajoki Työsuojelu, riskit ja työpaikkaselvitys. Ilmajoen kotihoidossa riskien arvioinnin yhteydessä havaituille työturvallisuuden kehittämistarpeille on mietitty toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK: ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. JIK Ky:ssä on laadittu toimintaohjeita työntekijöille erilaisiin vaara- ja uhkatilanteisiin, esimerkiksi ohjeet nostoista ja siirroista, henkisen kuormittumisen hallinnasta ja asiakasväkivallan uhasta. Ilmajoen kotihoidon perehdytysoppaassa on linkit kyseisiin ohjeisiin. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riskitilanteet ja vaaratilanteet. Työntekijän työturvallisuutta koskevista poikkeamista ilmoitukset tehdään HaiProohjelman työturvallisuusilmoituslomakkeella. Väkivaltatapahtumien yhteydessä analysoidaan mahdollisimman pian väkivaltatilanteeseen johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset sekä pohditaan henkisen ensiavun tarvetta yhdessä esimiehen kanssa. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen.

2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Uusien asiakkaiden palvelutarvetta arvioidaan asiakasohjausyksikössä. Asiakkaan palveluntarpeen arviointia ohjaavat JIK:n kotihoidon kriteerit. Asiakkaan hoidon tarvetta arvioidaan hoitoisuus- mittareilla. Asiakkaalle selvitetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekovaiheessa sopimuksen sisältö sekä asiakasmaksut, jotka perustuvat säännöllisen kotihoidon asiakkailla asiakkaan tuloihin ja määräaikaisilla asiakkailla johtokunnan vahvistamiin tilapäisen kotihoidon maksuihin. Asiakkaan palvelun tarpeen muuttuessa käyntimääriä voidaan lisätä tai vähentää. Samassa yhteydessä tarkistetaan asiakkaan palvelumaksua. Asiakasohjausyksikkö käsittelee myös sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset palvelun tarpeessa olevasta henkilöstä. Asiakasohjaajat arvioivat asiakkaiden palvelun tarpeen ja ohjaavat heidät tarvittaessa palvelujen piiriin. 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Uuden asiakkaan kotihoidon alkaessa tai entisen asiakkaan tilanteen oleellisesti muuttuessa arvioidaan asiakkaan palvelun tarve hoitoneuvottelussa yhdessä asiakkaan ja hänen läheisensä, avopalvelunohjaajan ja vastuuhoitajan kanssa asiakkaan tarpeiden mukaisen hoidon järjestämiseksi. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa palvelun aloittamisesta. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä

asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoitosuunnitelma laaditaan Effican HOITOS- lehdelle. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulostetaan ja allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa niin omainen tai hänen edustajansa voi allekirjoittaa sen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden nimetty vastuuhoitaja sekä tiimi seuraavat ja arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan puoli vuosittain ja tarpeen mukaan päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa ja vähintään vuosittain. Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisestä vastaa asiakkaan vastuuhoitaja. Hoitosuunnitelman yhteyteen laaditaan kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimista seurataan työyksiköittäin. Hoitosuunnitelmien keskeisin sisältö tuodaan toiminnanohjausjärjestelmään käyntien sisältötiedoksi. Hoitosuunnitelmien sisältöä käydään läpi tiimipalavereissa. 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaalla on oikeus osallistua omaa hoitoa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä. Asiakkaalle annetaan tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kotihoidossa merkitsee myös asiakkaan toiveiden huomioimista mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan kodin kunnioittamista. Kotihoidossa ei ole käytössä rajoitteita tai pakotteita. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä virkaapupyynnön tai kotihoidon työntekijät voivat hälyttää apua hätäkeskuksesta. Kotihoidon työntekijä voi myös tehdä ilmoituksen maistraattiin asiakkaan edunvalvonnan tarpeen arvioimista varten.

JIK:ssä on käytössä Haipro - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti -tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet, Haiprosta saatavat poikkeamaraportit käsitellään anonyymisti kotihoidon osastopalavereissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). JIK:ssä on käytössä myös Haipro- järjestelmän potilaan/omaisen vaaratilanneilmoitus osio, jossa asiakas tai hänen läheisensä pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. Potilaan/omaisen vaaratilanneilmoitus löytyy linkistä: https://www.awanic.fi/haipro/42/potilasilmoitus/potilasilmoitus.asp?orgid=617 JIK:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Ohjeen tavoitteena on edistää hyvää käytöstä sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin varhain. Mikäli epäasiallista asiakkaiden kohtelua havaitaan, on jokaisen työntekijän velvollisuutena asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle. Esimiehen velvollisuutena on puuttua tilanteeseen esimerkiksi välittävä työyhteisöneuvottelujen kautta tai tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittaa ilmoittamaan asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta tai sen uhasta. Jos työntekijä huomaa työssään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, hän voi tehdä ilmoituksen. Epäkohdalla tarkoitetaan esim. asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Ilmoituksen tekemisen tulee aina ensisijaisesti perustua asiakkaan

huolenpitoon liittyviin tarpeisiin. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena eikä työntekijöiden oikeussuoja saa vaarantua ilmoituksen vuoksi. Työntekijä täyttää ilmoituslomakkeen ja kuvaa asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Lomake toimitetaan ikääntyneiden palvelujohtajalle. Asiakastietoja ei laiteta lomakkeeseen vaan ilmoituksen vastaanottaja selvittää ilmoittajalta, kenestä asiakkaasta on kyse. Ikääntyneiden palvelujohtaja lähettää ilmoituslomakkeen ko. yksikön esimiehelle. Esimies kirjaa lomakkeelle selvityksen yksikössä tehdyistä toimenpiteistä ja palauttaa lomakkeen ikääntyneiden palvelujohtajalle. Ikääntyneiden palvelujohtaja kirjaa lomakkeelle JIK ky:n yhteenvedon annetusta ohjauksesta ja neuvonnasta, tehdyistä toimenpiteistä sekä arvioinnin. Kopio lomakkeesta lähetetään yksikön esimiehelle ja ilmoituksen tehneelle työntekijälle. Vakavista epäkohdista lähetetään tieto myös aluehallintovirastoon. 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS Asiakkaiden ja heidän läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Asiakkaat voivat antaa palautetta Jik ky:n nettisivujen kautta Qpro- järjestelmään, yksiköiden palautelaatikkoon tai suoraan yksiköiden työntekijöille. Lisäksi kotihoidon asiakkailta ja heidän omaisiltaan kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakkailta, omaisilta, Qpro järjestelmästä tai muilta tahoilta potilasasiamiehelle, esimiehelle tai tiimin työntekijöille tullut palaute käsitellään asiasta riippuen kotihoidon kuukausikokouksessa tai tiimikokouksessa, jossa sovitaan palautteen aiheuttamista toimenpiteistä. Palautteiden perusteella pyritään kotihoidon toimintaa edelleen kehittämään. Lisäksi JIK: n kotihoitoon on perustettu käyttäjäneuvosto, johon kuuluu asiakkaita sekä omaisia kaikista JIK kunnista. Käyttäjäneuvoston perustamisesta tiedotettiin asiakkaille ja heidän omaisilleen kirjeitse, käyttäjäneuvoston jäseneksi saivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Käyttäjäneuvoston tarkoituksena on tuoda asiakkaitten näkökulmaa ikääntyneiden palveluiden kehittämistyöhön.

2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija p. 044 790 2373 ja varapotilasasiamiehenä avopalveluohjaaja p. 044 790 2300. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi

Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asiasta ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. Tarkempi ohje asiasta löytyy linkistä: http://www.jikky.fi/files/162/muistutusohje_jik.pdf Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, soitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Kotihoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä siten, että asiakas pystyy mahdollisimman pitkään asumaan terveenä ja hyvinvoivana omassa kodissaan. Hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Toimintakykyä tukeva työote pyritään huomioimaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Kaikille JIK:n ikääntyneitten palveluissa työskenteleville järjestetään kunnon hoitaja-koulutus, johon lähes koko Ilmajoen kotihoidon

henkilöstö on jo osallistunut. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetään asiakkaan liikkumissuunnitelma, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan erillisellä lomakkeella ja tehdään arviointi määräajoin. Kotihoidossa kaatumisvaaran arviointi tehdään kaikille uusille asiakkaille sekä asiakkaille, jotka ovat kaatuneet. Fysioterapeutti tekee arviointijakson aikana kotikäynnin, jossa arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, annetaan ohjausta toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kartoitetaan mahdollinen apuvälinetarve. Kotihoidon henkilökunta tukee asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja kannustaa asiakasta liikkumissuunnitelman toteuttamisessa sekä avustaa ja ohjaa apuvälineiden käytössä ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa. Kotihoidon henkilökunta keskittyy asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon. Kotihoidolla on rajalliset mahdollisuudet järjestää asiakkaille virkistystoimintaa ja ulkoilua. Asiakkaan läheisiä ja ystäviä kannustetaan osallistumaan läheisensä hoitoon ja huolenpitoon sekä virkistystoimintaan omien voimavarojensa mukaan. Asiakasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden järjestämään virkistystoimintaan. Seurakunnasta ja SPR:stä pyritään löytämään ystäviä yksinäisille ikääntyneille. Kesäisin kotihoidossa on työskentelevät kesätyöntekijät ovat pyrkineet ulkoilemaan asiakkaan kanssa. 3.2 RAVITSEMUS Asiakasta pyritään ohjaamaan ja neuvomaan riittävään, terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon esimerkiksi kauppalistan suunnittelun yhteydessä asiakkaan erityisruokavaliot huomioiden. Kotihoidon asiakkaat päättävät kuitenkin itse mitä ruokatarvikkeita kaupasta hankitaan. Kotihoidon asiakkaille valmistetaan tarvittaessa aamupalaa, iltapalaa ja välipaloja. Tarvittaessa ateriat laitetaan esille ja avustetaan ruokailussa. Asiakkaan ravitsemustilaa seurataan mm. seuraamalla asiakkaan syömän ruoan määrää, nesteiden juomista ja

säännöllisellä painon seurannalla. Tarvittaessa voidaan tehdä ravitsemustesti sekä ohjataan asiakasta täydennysravintovalmisteiden käytössä ja hankinnassa. Henkilökuntaa on koulutettu ravitsemusasioissa sekä vajaaravitsemuksen tunnistamisessa. Lisäksi koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin elintarvikehygieniaa koskien. Kotihoidon tukipalveluna järjestetään ateriapalvelua. Kotiin kuljetettavalla aterialla varmistetaan ja turvataan ruoan saanti päivittäin. Monipuolisen ja ravitsevan ruoan avulla tuetaan ikäihmisen hyvinvointia sekä kotona asumista. Kotiin kuljetettavien aterioiden valmistamisessa huomioidaan ikäihmisten ruokavaliot ja erityistarpeet. Ateria sisältää lounasruuan, salaatin ja jälkiruoan. Ateriapalvelu voi kattaa koko viikon ateriat (viikonlopun ateriat ovat osittain lämmitettäviä) tai sitten ne voi tilata oman tarpeensa mukaisesti (esim. ma-ke-pe tai ti-to jne.). Ilmajoella kotiin kuljetetut ateriat valmistaa tällä hetkellä Ilmajoen kunnan terveyskeskuksen Tillariina ravintola. Palveluntuottaja on tehnyt ateriapalveluiden asiakkaille asiakaskyselyn. Kotihoidon henkilökunta vie saamaansa palautetta ateriapalveluista palveluntuottajalle. Lisäksi Ilmajoen kunnan ravitsemuspalveluhenkilökunnan kanssa pidetään yhteisiä palavereita, joissa käsitellään myös ateriapalvelun toimintaan liittyviä asioita. 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Asiakkaan avun tarve henkilökohtaisen hygienian hoidossa on määritelty asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Päivittäisestä hygieniasta huolehditaan aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Suihkussa käymisessä avustetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Suihkun yhteydessä huolehditaan myös hiusten puhtaudesta, ihon peruskunnosta, parranajosta sekä käsien ja jalkojen kynsien hoidosta. Lisäksi huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin ja tarvittaessa ohjataan hoitoon hammaslääkärille tai suuhygienistille. Tarvittaessa ohjataan asiakas parturiin tai jalkahoitoon, jotka asiakkaat itse maksavat. Ilmajoen kotihoidossa on nimetty hygieniayhdyshenkilö, joka osallistuu hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin Ilmajoen kotihoidon edustajana.

Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta. Hyvä käsihygienia on hoitotyössä tärkeää. Käsihygienian toteutumista seurataan pistokokein, jossa on tarkastettu työntekijöiden korujen käyttö, kynsilakattomuus ja kynsien pituus. Ilmajoen kotihoidossa ohjeita käsihygieniasta ja eristyskäytännöistä löytyy myös perehdytyskansiosta. Tartuntatautilain mukaan toimintayksikön on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta lähihoitotilanteessa, jossa ollaan kosketuksessa asiakkaaseen (esim. esiliinaa ja suojakäsineitä). Lisäksi laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan, että henkilökunnalla on asiakkaiden suojaamiseksi tartuntataudeilta riittävä rokotesuoja. 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Ilmajoen kotihoidossa asiakkaiden terveydentilaa ja vointia seurataan kotikäyntien yhteydessä. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, näytteenotot jne.). Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten painon-, verenpaineen- ja verensokerinmittausten, lääkärin määräämien verikokeiden sekä erilaisten toimintakykyä mittaavien testien avulla hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitajat toimivat tiiminsä sairaanhoidollisina asiantuntijoina. Ilmajoen kotihoidossa ei ole omaa lääkäriä mutta Ilmajoen terveyskeskuksen lääkärit toimivat kotihoidon tiimien asiakkaiden lääkäreinä. Tarvittaessa asiakkaille tilataan aika terveyskeskukseen lääkärinvastaanotolle. Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Akuuttitilanteissa kotona kutsutaan paikalle ambulanssi. Kotona tapahtuneissa äkillisissä kuoleman tapauksissa otetaan yhteyttä hätäkeskukseen, joka lähettää paikalle poliisin. JIK: ssä on laadittu erilliset ohjeet ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. JIK ky: n saattohoitopolkua kehitetään parhaillaan.

3.5 LÄÄKEHOITO Ilmajoen kotihoitoon on laadittu lääkehoitosuunnitelma vuonna 2012, lääkehoitosuunnitelma on päivitetty heinäkuussa 2016. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. JIK ky:n johtava ylilääkäri on hyväksynyt suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Sairaanhoitopiiri on laatimassa turvallinen lääkehoito oppaan perusteella lääkehoitosuunnitelmapohjaa koko sairaanhoitopiirin alueelle. Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmia päivitetään tämän suunnitelman pohjalta vuoden 2018 aikana. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan, velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt, lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. JIK ky:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri. Ilmajoen kotihoidossa lääkehoidon vastuuhenkilöt ovat seuraavat: Vastaava lääkäri: Lähipalveluiden ylilääkäri Lääkehuollosta vastaava henkilö Ilmajoen kotihoidossa: Osastonhoitaja Lääkehoidon vastuuhenkilöt Ilmajoen kotihoidossa: Nimetyt sairaanhoitajat Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua. Osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. JIK ky:ssä on otettu vuonna 2013 käyttöön LOVe -lääkehoidon osaaminen verkossa koulutusympäristö. Jokainen lääkehoitoon osallistuva päivittää lääkehoito-osaamisensa viiden vuoden välein. Lääkeluvan suorittaminen edellyttää LOVe- tenttien suorittamista sekä siihen liittyvien näyttöjen antamista.

3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään asiakkaan läheisten sekä muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku. Asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista tiedotetaan ensisijaisesti sovitulle yhteyshenkilölle. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Kotihoidossa asiakkailla on vastuuhoitajat, joiden tehtävänä on pitää yhteyttä erilaisiin yhteistyötahoihin. Kotihoito tekee yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärin ja keskussairaalan poliklinikoiden kanssa asiakkaan sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Asiakkaan ollessa sairaalahoidossa, ollaan yhteydessä asiakasta hoitavaan osastoon asiakkaan kotiutumisasioissa. Hammaslääkäripalvelut tilataan tarvittaessa kotihoidon asiakkaille Ilmajoen hammashoitolasta. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti efficatietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä. Yhteisten asiakkaiden osalta tehdään yhteistyötä myös Ilmajoen sosiaalitoimen kanssa (esimerkiksi asiakkaat joilla on henkilökohtaisia avustajia). Yhteistyötä tehdään asiakkaan asioista myös Kelan kanssa. Kotihoito tai asiakkaan läheiset ovat tarvittaessa yhteydessä fysioterapiaan apuvälinetarpeissa. Fysioterapeutti tekee kartoituskäynnin, asiakkaan apuvälinetarpeen arvioimiseksi ja ohjaa tarvittaessa henkilökuntaa ja läheisiä apuvälineiden käytössä. Kotihoito lähettää sähköisesti reseptit uusittavaksi terveyskeskukseen ja hakevat apteekista asiakkaan tarvitsemat lääkkeet. Tulevaisuudessa Ilmajoen kotihoidon alueella siirrytään lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Apteekki antaa lääkeneuvontaa tarvittaessa. 4 ASIAKASTURVALLISUUS Palo- ja pelastussuunnitelma kotona asuvilla asiakkailla on talo- tai taloyhtiökohtainen. Ilmajoen kotihoitoon on tehty pelastussuunnitelmat Hopiaratin ja Raskulantien ikääntyneiden vuokra-asunto alueille yhteistyössä Etelä-pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lisäksi Ilmajoen terveyskeskukseen, jossa osa kotihoidon nykyisistä tiimitiloista sijaitsee ja

Kotokartanon palvelukeskukseen, jossa päivätoiminnan tilat sijaitsevat on tehty pelastussuunnitelmat. Pelastussuunnitelmissa on annettu ohjeita henkilökunnan kouluttamisesta ja perehdyttämisestä turvallisuusasioihin, toiminnasta hätätilanteissa sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä. Suunnitelmat käydään läpi vuosittain palotarkastusten yhteydessä ja päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Kotihoidon pelastussuunnitelma on käyty läpi yksiköiden työntekijöiden kanssa, pelastussuunnitelmaan tutustumisen kuuluu kotihoidossa uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Kotihoidon henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Osassa kotihoitoyksiköitä käyvät vartijat säännöllisesti tarkastamassa kiinteistöjen alueet. Vartija on mahdollista pyytää tarvittaessa mukaan myös asiakaskäynnille. Osassa kotihoitoyksiköissä on käytössä myös kameravalvonta. Uhkaavissa ja hätätilanteissa pyydetään apua hätäkeskuksesta.

4.1 HENKILÖSTÖ ILMAJOEN KOTIHOIDON VAKITUISEN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄT 1.1.2018 TARKISTA VIELÄ!! YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ KOTIHOITO LÄHIHOITAJA/ KODINHOITAJA KOTISAIRAANHOITAJA GERONOMI OSASTONHOITAJA AVOPALVELUNOHJAAJA 23 4 1 1 2 PÄIVÄTOIMINTA GERONOMI LÄHIHOITAJAT 1 1 KOTIHOITORINKI SAIRAANHOITAJA LÄHIHOITAJA 1 2 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Virkoihin valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviran Terhikki tietojärjestelmästä sekä kodinhoitajien, geronomien, sosionomien Suosikkitietojärjestelmästä. Määräaikaiset sijaisuudet täytetään tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Äkillisiin sijaistarpeisiin sijaisia palkataan esimiehen harkinnan ja kotihoidon asiakastilanteen (asiakasmäärä ja asiakkaiden hoitoisuus) mukaisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä myös työvuorojärjestelyjä.

Jik:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Lauratietojärjestelmä. Järjestelmän kautta työntekijät voivat ilmoittautua sijaisiksi sekä hakea avoinna olevia virkoja ja toimia. Esimiehet voivat etsiä järjestelmästä sopivia työntekijöitä sijaisuuksiin. JIK ky:ssä työskentelee varahenkilöstö, joka pyrkii paikkaamaan äkillisistä poissaoloista sekä vuosilomista johtuvaa sijaistarvetta. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM- ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. JIK Ky:ssä on käytössä JIK: n perehdytysopas. Ilmajoen kotihoitoon laadittu perehdytyskansio ja perehtymislomake, jotka täydentävät JIK:n opasta. Perehdytyskansio löytyy Y-asemalta: Hoiva Kotihoito kotihoito Ilmajoki Perehtyminen. JIK:n sisäisille nettisivuille eli Jikkariin ja Y-asemalle on koottu runsaasti materiaalia, joka on oleellista myös työhön perehtymisen kannalta. Osaan kyseisestä materiaalista viitataan perehdytyskansiomateriaalissa linkillä tai polulla, mistä kyseisen tiedon löytää. Lisäksi Ilmajoen kotihoidossa on käytössä uuden työntekijän esite, johon on koottu lyhyesti asioita pikaista perehtymistä varten. Osalla Ilmajoen kotihoidon tiimeistä on oma perehdytyskansio, joka keskittyy oman tiimin asioihin. Perehdytysmateriaalin päivittämisestä vastaavat kotihoidon osastonhoitaja ja kotihoidon perehdytysvastaavat. Perehdytysmateriaali päivitetään Y-asemalle. Halutessaan tiimit voivat tulostaa perehdytysmateriaalin tiimissä olevaan kansioon, jolloin kansion päivittämisestä vastaa tiimin henkilökunta. Ilmajoen kotihoitoon on valittu myös perehdytysvastaavat, jotka huolehtivat perehdytysmateriaalin tuottamisesta ja päivittämisestä Y-asemalle.

4.2 TOIMITILAT Kotihoidon asiakastyö tapahtuu asiakkaan kodeissa. Ilmajoen kunta omistaa tiimitilat, joissa Ilmajoen kotihoito on vuokralla. Ilmajoen kotihoidon tiimitilat sijaitsevat Ilmajoen terveyskeskuksessa, Koskenkorvan neuvolassa sekä Hopiaratin ja Raskulantien ikääntyneiden vuokrarivitaloalueiden yhteydessä. Päivätoiminnan tilat sijaitsevat Kotokartanon palvelukeskuksessa, jossa päivätoiminnan käytössä on yhteinen sali. Salissa tarjoillaan aamupala sekä päiväkahvi. Lounas ruokailu tapahtuu Kotokartanon ruokalassa. Sauna ja pesutilat ovat varustettu tartuntakaiteilla ja asiaankuuluvilla apuvälineillä. Päivätoiminnan asiakkaat käyttävät myös Kotokartanon kuntosalia. Tilat ovat esteettömiä ja niissä pystyy liikkumaan myös apuvälineiden kanssa. Toimitilojen siivous- ja jätehuollosta huolehtii JIK Ky:n laitoshuoltajat (Ilmajoen terveyskeskus) Ilmajoen kunnan puhdistuspalvelut (Kotokartanon palvelukeskus) ja Lakeuden puhdistuspalvelut (Hopiaratin ja Koskenkorvan tiimien tiimitilat). Siivouspalveluilla varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Siivouspalveluilla on käytössä omavalvonta ja sen lisäksi he keräävät palautetta siivouspalveluiden toteutumisesta asiakkailta säännöllisesti. Yhteiset tilat täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen yleisilme on siisti, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään säännöllisesti. Sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja. Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä Ilmajoen kunnan teknisen viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon.

Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta. Mikäli asiakkaan kotona on epäily sisäilmaongelmasta, pyritään työnorganisoinnilla ehkäisemään samaan työntekijään kohdistuvaa altistusta. Tarvittaessa voidaan järjestää suojavaatteita ja hengityssuojaimia työntekijöiden työturvallisuuden parantamiseksi.

4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Osalla kotihoidon asiakkaista on käytössään turvapuhelimet, joihin kuuluu asiakaskohtaiset turvarannekkeet, joilla asiakas saa hälytettyä apua. Turvapuhelimeen voidaan lisälaitteena hankkia myös esimerkiksi ovihälyttimiä ja hälyttäviä dosetteja. Joissain turvapuhelin malleissa on myös GPS- paikannus ominaisuus. Turvapuhelinpalvelun tarkoituksena on turvata vanhusten tai pitkäaikaissairaiden itsenäinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään, parantaa turvallisuuden tunnetta ja auttaa hädän hetkellä. Lisätietoja turvapuhelinasioista saa avopalvelunohjaajilta. Turvapuhelinpalvelut on JIK Ky:ssä kilpailutettu ja niitä hoitaa keskitetysti Stella turvapuhelin ja hoiva Oy. Turvapuhelin tilataan palveluntuottajalta turvapuhelimen tilauslomakkeella. Uusien turvapuhelimien toimitusaika on 3-5 vuorokautta. Stella vastaanottaa turvapuhelinhälytykset, tekee tarvearvioinnin ja ohjaa jatkohälytyksen kotihoitoon, hälytyskeskukseen, omaisille, vartijalle tai muuhun sovittuun paikkaan. Turvalaitteiden asentamisesta, huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa Stella. Viallisen turvapuhelimen tilalle vaihdetaan toimiva laite tilanne huomioon ottaen välittömästi tai seuraavana arkipäivänä. Stella laskuttaa asiakkaalta suoraan turvapuhelimen vuokran, rannekevuokran, asennusmaksun sekä mahdollisten lisälaitteiden hinnan. Turvapuhelinpalveluiden laadun ja toimivuuden turvaamiseksi Stellan ja JIK Ky:n kotihoidon edustajat tapaavat seurantapalaverissa säännöllisesti. Kotihoidon henkilöstö ilmoittaa havaitsemistaan vioista turvapuhelimissa ja palovaroittimissa sekä ilmoittaa puutteista asiakkaalle, asiakkaan omaiselle, esimiehelle tai avopalveluohjaajalle. Osassa kotihoidon toimipisteitä on tallentava kameravalvonta toimipisteen yleisissä tiloissa. Kotihoidon työntekijöiden käytössä on kännykät. Kotihoidon tiimitiloissa sekä Hopiaratin ja Raskulantien rivitaloasunnoissa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan säännöllisesti.

4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Ilmajoen kotihoidossa ylläpidetään terveydenhuollon laitteista laiterekisteriä. Laiterekisterissä on tiedot laitteiden merkistä, hankinta ajankohdasta, säilytyspaikasta, käyttöohjeiden sijaintipaikasta sekä tiedot laitteen huollosta. Kotihoidon käytössä olevat verensokerimittarit ja verenpainemittarit kalibroidaan säännöllisesti ja INR- mittareiden toiminta varmistetaan kontrollinäyttein säännöllisesti. Apuvälineet kotihoitoon (esimerkiksi nosturit, sängyt, rollaattorit) tulevat apuvälinelainaamosta, joka myös huoltaa laitteet. Fysioterapiasta saa ohjausta ja opastusta apuvälineiden käyttöön. Happirikastimet asiakkaat saavat pääsääntöisesti Seinäjoen keskussairaalasta. Raikastimien suodattimien ja letkujen vaihdosta viikoittain huolehtii kotihoidon henkilökunta. Happirikastimien huoltamisesta vastaa keskussairaala. Imulaitteet kotihoitoon on hankittu kotihoidon budjetista. Laitteiden päivittäisestä huoltamisesta vastaavat kotihoidon työntekijät. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Osastonhoitaja vastaa kotihoidossa käytettävien laitteiden turvallisuudesta. 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p. 044-790 2373 ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja p. 040557 3345. JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista, lisäksi tietosuoja tietoturva-asioita käsitellään kotihoidon kuukausikokouksessa. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä. Kotihoidossa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia kotihoidon asiakkaita informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta sekä pyydetään Kanta-suostumus, jonka

perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta kotihoidon asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Tiedot suostumuksista kirjataan Effica- tietojärjestelmään. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Työsuhteen alussa työntekijät allekirjoittavat tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Ilmajoen terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti. 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kotihoidon asiakkaat voivat hankkia itselleen palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Tällaisia palveluita ovat mm. siivous-, ateria-, ulkotyö-, turva- ym. palvelut. Asiakas valitsee itse mieleisensä palveluiden tuottajan ja valvoo palvelun laatua. Halutessaan asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa. Avopalvelunohjaajat avustavat tarvittaessa asiakasta palveluiden hankinnassa. Koska Ilmajoella ei ole käytössä laajaa yleistä palveluliikennettä, asiakkaat, joilla kuljetuspalvelun kriteerit täyttyvät voivat hakea sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja. Sosiaalihuoltolain (20 ) mukainen tarveharkintaan ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän määrärahaan sekä hakijan tuloihin ja varallisuuteen perustuva avustus kuljetuspalveluihin voidaan myöntää kotipalvelun tukipalveluna, jos henkilöllä on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi huomattavia liikkumisvaikeuksia eikä hän kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Avustusta kuljetuspalveluihin voidaan käyttää asiointi- ja virkistysmatkoihin. Kuljetuspalvelua ei saa käyttää lääkärikäynti-, sairaalatai kuntoutusmatkoihin, joihin on mahdollisuus hakea korvausta kansaneläkelaitokselta.

Myönnettävien avustusten määrä määräytyy hakijan tulojen, varallisuuden sekä joukkoliikenne- ja asiointireittien käyttömahdollisuuksien mukaan. Asiakas tilaa kuljetuspalvelun itse siltä taksiyrittäjältä, jolta haluaa palvelun ostaa. Kauppapalvelu on kotihoidon tukipalvelu, jolla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista. Kauppapalvelu on sellaisille kotihoidon asiakkaille tarkoitettu palvelu, jotka eivät itse, omaisen tai muulla avulla kykene hoitamaan kauppa-asiointiaan. Kauppapalvelun tavoitteena on turvata asiakkaiden päivittäistavaroiden toimittaminen kotiin kerran viikossa. Kotihoidon työntekijöiden työpanosta pyritään suuntaamaan yhä enenevässä määrin asiakkaiden hoitoja hoivatyöhön. Tällä hetkellä Ilmajoen kotihoito ostaa kauppa-asiointipalveluja kunnan sosiaalitoimen palveluautolta yhden kotihoitotiimin alueelle. Kodinhoidon työntekijät suorittavat vielä muiden asiakkaiden kauppa-asioinnin. Kotihoidon palveluja on mahdollisuus hankkia myös palvelusetelillä. JIK on laatinut erilliset kriteerit palveluseteliyrittäjille, jotka hyväksyttyjen palveluseteliyrittäjien tulee täyttää. Ikääntyneiden palvelujohtaja hyväksyy palvelujen tuottajat palveluseteliyrittäjiksi. Palveluntuottajista saatuun palautteeseen reagoidaan ja tarvittaessa palveluseteliyritys voidaan poistaa JIK palveluseteliyrittäjien listalta. JIK ky: n avopalveluohjaaja arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja laatii hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Avopalveluohjaaja myöntää asiakkaalle setelin palvelutarpeen sekä JIK ky määrärahantilanteen mukaan. Palvelusetelillä tuotettavan kotihoidon tulee noudattaa JIK ky kotihoidon kriteereitä. Asiakas valitsee mieleisensä palveluntuottajan, palveluntuottajat tulee esitellä asiakkaalle tasapuolisesti. Asiakkaalla on oikeus vaihtaa palveluntuottajaa. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

LÄHTEET Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014.