TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu, Opintokeskus Karhu Ratakatu KOTKA

TUTKIMUSRAPORTTI Karhulan koulu, Opintokeskus Karhu Ratakatu 14 48600 KOTKA Työ nro T8083-5 Kotka 14.9.2016 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI

T8083-5 Tutkimusraportti 1 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 4 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 5 3.1 Alapohja... 5 3.2 Ulkoseinät... 7 3.3 Väliseinät... 10 3.4 Välipohjat... 10 3.5 Yläpohja... 11 3.6 Ilmamäärämittaukset... 11 3.7 Ilmanvaihtojärjestelmien puhtaus... 12 3.8 Rakennuksen painesuhteet... 13 3.9 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus... 14 3.10 Hiilidioksidipitoisuus... 15 3.11 Radonpitoisuus... 16 3.12 Muut havainnot... 16 4 YHTEENVETO... 18 5 LIITTEET... 19

T8083-5 Tutkimusraportti 2 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Kotkan kaupunki Leila Hietala kaupunginarkkitehti Tekniset palvelut / Arkkitehtisuunnittelu Kauppakatu 3 B 2. krs 48100 KOTKA Tutkijat Antti Ahola (rak.) Otto Koski, Ville Turoma (rak. aputyöt) Johanna Lampinen (iv, sisäilma) Yhteyshenkilö kohteessa Kiinteistönhoitaja Samuli Korjus Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Opintokeskus Karhun tiloissa toimivan Karhulan koulun sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen riskirakenteita ja niiden kuntoa. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Kosteuskartoitus 1.4.2016 Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter Kosteusmittaukset Viiltomittaus, porareikamittaukset / Rakenteiden kunnon selvittäminen Merkkiainemittaukset Ilmanvaihtokoneiden kunnon ja hygienian tarkastaminen Rakennuksen painesuhteiden mittaus Rotronic HygroLog, Visuaalinen tarkastus, rakenteiden avaukset ja materiaalinäytteenotto* 1.4.2016, 29.4.- 2.5.2016 31.3. 1.4.2016 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor 31.3. 1.4.2016 XRS9012 vetyvuodonilmaisin Visuaalinen tarkastus 29.3.2016 Jatkuva seuranta, paine-erolähetin ja dataloggeri Tinytag. Hetkelliset mittaukset, TSI Velocicalc Plus Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden Jatkuva seuranta, dataloggeri Tinytag. seuranta Asbestinäytteenotto Materiaalinäytteenotto laboratorioon. 7.4.2016 Valomikroskooppinen tunnis- tus.** Savukokeet Visuaalinen tarkastelu, savukone 13.4.2016 TinyCX Ilmamäärämittaukset Swema 125D, TSI Velocicalc Plus 18.4.2016 29.3. 13.4.2016 29.3. 13.4.2016

T8083-5 Tutkimusraportti 3 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 PAH-näytteenotto Radonmittaus *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella **näytteet on analysoitu Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy:ssä Materiaalinäytteenotto laboratorioon. Analyysi massaspektrometrillä.* Jatkuva seuranta, Ramon Radonmonitor 2.2 18.4.2016 29.3.-27.4.2016

T8083-5 Tutkimusraportti 4 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Opintokeskus Karhu Ratakatu 14 48600 Kotka Rakennuksen käyttötarkoitus Koulu Kiinteistönhoito Kotkan kaupunki Rakentamisvuosi 1930 Peruskorjaus 2004 Kerrosluku 3 Pääasiallinen runkomateriaali betoni pilari/palkkirunko Alapohja on maanvarainen betonilaatta Kuvaus LVI-järjestelmistä Kiinteistössä on vesikiertoinen patterilämmitys. Kiinteistö on liitetty Kotkan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Piirustukset - Pohjapiirustus - IV-suunnitelmat v.2003, Jaakko Pöyry Infra, JP-Talotekniikka. Lähtöaineisto - Ilmastoinnin parannus 27.5.2010, Oy Insinööri Studio - Tutkimusraportti 13.3.2009, Oy Insinööri Studio - Tutkimusraportti 27.1.2009, Oy Insinööri Studio - Rakennusselostus 18.5.2009, Oy Insinööri Studio - Tutkimusraportti 5.10.2009, Oy Insinööri Studio - Tutkimusraportti 26.1.2010, Oy Insinööri Studio Taustaa Rakennuksen tiloissa on koettu oireita, jotka on yhdistetty sisäilman laatuun.

T8083-5 Tutkimusraportti 5 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Alapohja 3.1.1 Rakennetyyppi AP1 Kellarikerros (opetuskeittiöt, ruokasali, vaatehuolto) - pintamateriaali (muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - teräsbetoni n.100 mm - muovi - hiekka AP2 Luokkatilat : fysiikka, kemia, varasto (ulkoseinän puoli) - pintamateriaali (muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betoni n. 50mm - bitumi - betoni n. 60mm - kovalevy - lecasora 50-300mm (viistetty luiska ) - betoni AP3 Luokkatilat: fysiikka, kemia, varasto (käytävän puoli) - pintamateriaali (muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betoni n. 50mm - bitumi - betoni n. 60mm - hiekka 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Fysiikan luokan lattiaan tehdystä rakenneavauksesta havaittiin poikkeava mikrobiperäinen haju. Lattiarakenteen alla oleva todennäköisesti vanha luiska, on täytetty leca-soralla ja valettu umpeen (liite 1, kuva 12). Lattiassa betonilaattojen välissä käytetystä bitumista otettiin materiaalinäyte PAHanalyysiin. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 5100 mg/kg. Analyysivastaus on liitteenä 9. Kotitalousluokan / opetuskeittiön 052 lattiarakenteessa havaittiin väliseinän suuntainen kohouma lattiapinnoitteessa. Rakenneavauksesta havaittiin pintalaatan sisällä kulkevan viemäriputki, joka oli ruosteessa. Ruoste oli irrottanut tasoitteen ja nostanut kohouman lattiapinnoitteeseen (liite 1, kuva 6). Fysiikan/kemian luokan edustan käytävässä 029 havaittiin lattiarakenteessa olevan vanha putkikanaali. Putkikanaalissa oli vanhoja puisia tukirakenteita, jotka olivat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. Havaintojen perusteella

T8083-5 Tutkimusraportti 6 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 on mahdollista että kanaaliin kulkeutuu ajoittain vettä. Kanaalissa kulkee sähkösyötöt, joiden läpiviennit ovat epätiiviitä. (liite 1, kuvat 7-9). 3.1.2.1 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kellarin lattiarakenteissa havaittiin pintakosteudenosoittimella kosteuspoikkeamia. Aiemmassa raportissa (13.3.2009) on myös todettu kaikissa kellarin tiloissa olevan kosteuspoikkeamia. Lisäksi tämän ja aiemman tutkimuksen yhteydessä lattiapinnoitteen alta on viiltomittauksena mitattu poikkeavia kosteuslukemia. Mittaukset on tehty pintakosteudenosoittimen indikoimilta normaaleilta ja poikkeavilta kohdilta. Tulokset ovat alla olevassa yhteenveto taulukossa 2. Mittauspaikat ovat merkitty liitteessä 2 olevaan pohjakuvaan. TAULUKKO 2: yhteenveto tutkimuksissa tehdyistä kosteusmittauksista. Mittaussyvyys Mittauspaikka RH Lämpötila Kosteus Muut havainnot % C (g/m 3 ) 13.3.2009 pinnoitteen alta opetuskeittiö 050 96 22 18,6 pintakosteus poikkeava 13.3.2009 pinnoitteen alta opetuskeittiö 050 48 22 9,3 pintakosteus normaali 13.3.2009 pinnoitteen alta ruokasali 82 21 15,0 pintakosteus poikkeava 31.4.2016 pinnoitteen alta ruokasali 88 21 17,1 pintakosteus poikkeava 2.5.2016 porareikä ruokailu 056 94 21 17,2 pintakosteus poikkeava 2.5.2016 porareikä opetuskeittiö 050 95 21 17,4 pintakosteus poikkeava 2.5.2016 porareikä vaatehuolto 051 93 20 16,1 pintakosteus poikkeava 2.5.2016 porareikä opetuskeittiö 052 97 23 19,9 pintakosteus poikkeava 31.4.2016 Sisäilma 35 21 6,4 31.4.2016 Ulkoilma 88 4 5,6 3.1.3 Johtopäätökset Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella kellarin alapohjarakenne on lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta, jossa lattiapinnoitteena on käytetty tiiviitä muovipinnoitteita. Kosteusteknisen toiminnan kannalta rakenne on ns. riskirakenne. Laattaan nouseva kapillaarikosteus tai talviaikana maaperän huokoskosteus voi kulkeutua tiiviin pinnoitteen alle ja aiheuttaa lattiamateriaalin ja liimojen vaurioitumisen. Normaalina tuloksena pinnoitteen alapuolella vanhoissa lattioissa voidaan pitää 50-60 % suhteellista kosteutta. Kriittisenä pitkäaikaisena kosteutena pinnoitteen alapuolella pidetään noin 75 % suhteellista kosteutta. Kosteusmittauksissa pinnoitteen alta ja betonilaatasta on mitattu poikkeavia kosteuslukemia (> RH 80 %). Mittausten perusteella lattiapinnoitteiden vaurioitumi-

T8083-5 Tutkimusraportti 7 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 nen on todennäköistä. Vaurioituneista lattiapinnoitteista sisäilmaan vapautuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) voivat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa käyttäjille ärsytysoireita. Fysiikan ja kemian luokan alapohjarakenne poikkeaa muusta kellarin alapohjasta. Betonilaatan alla on leca-soratäyttö, jolla todennäköisesti vanha ajoluiska tai vastaava on täytetty. Pintapintabetonin alla oleva betonilaatta on käsitelty voimakkaasti PAH-pitoisella bitumilla, jonka takia purkujäte tulee toimittaa ongelmajätelaitokselle ja purkutöissä käyttää tarkoituksenmukaisia suojaimia. Bitumi ei sisällä asbestia. Analyysivastaukset ovat liitteinä 9 ja 10. 3.1.4 Toimenpide-ehdotukset 3.2 Ulkoseinät Vaurioituneet lattiapinnoitteet tulee poistaa. Uudet pintarakenteet tulee olla sellaisia, etteivät pinnoitteet/rakenteet jatkossa vaurioidu kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi korjauksessa tulee huomioida rakenteisiin kertyneet epäpuhtaudet sekä rakenteissa (liimoissa ja eristeissä) mahdollisesti oleva asbesti. Kevyt korjaus: Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta ja kanaaleista sisätiloihin tulee estää. Lattiapinnoitteet poistetaan, rakenteet tulee puhdistaa epäpuhtauksista ja betonipinnat kapseloida. Kanaalista poistetaan kaikki orgaaninen aines. Kanaalien tarkastusluukut tulee vaihtaa kaasutiiviiksi ja kaikki läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. Lisäksi kanaaleihin suositellaan asennettavaksi erillinen radonpoisto, jolla tila alipaineistetaan huoneilmaan nähden. Näin epäpuhtaudet eivät jatkossa pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Jatkossa luokkatiloissa olevat lattiakaivot tulee kastella tasaisin väliajoin. Jos kaivoille ei ole käyttöä, tulee ne sulkea niin, ettei viemäristä kulkeudu ilmaa huonetiloihin. Raskas korjaus: Alapohjarakenne puretaan kokonaisuudessaan ja kanaalit puhdistetaan vaurioalttiista materiaalista. Alapohjarakenteet uusitaan kosteusteknisesti toimiviksi. 3.2.1 Rakennetyypit (ulkoa sisään lueteltuna) US 1 - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla 100 mm

T8083-5 Tutkimusraportti 8 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 - betoninen sisäkuori 100mm - tasoite +maali US2 (maanvastainen ulkoseinä) - betonisokkeli +300mm - bitumi - toja-eriste 50mm - poltettu tiili 130mm - rappaus + maali 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Materiaalinäytteet Ulkoseinärakenteisiin (US1) tehtiin rakenneavauksia joista otettiin materiaalinäytteitä. Materiaalinäytteitä ulkoseinärakenteista otettiin yhteensä 15 kpl, joissa 47 %:ssa oli viite/vahva viite vauriosta ja 53 % esiintyi heikko viite vauriosta. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty taulukossa 3 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 3. Yhteenveto ulkoseinien materiaalinäytteiden tuloksista Näytteitä (kpl) Ei viitettä vauriosta (kpl) heikko viite vauriosta (kpl) viittaa vaurioon (kpl) vahva viite vauriosta (kpl) Ulkoseinät 15 0 8 4 3 Maanvastaisiin ulkoseinärakenteisiin (US2) tehtiin rakenneavauksia joista otettiin materiaalinäytteitä. Materiaalinäytteitä ulkoseinärakenteista otettiin yhteensä 6 kpl, joissa 83 %:ssa oli viite/vahva viite vauriosta ja 17 %:ssä (1 kpl) ei ollut viitettä vauriosta. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty taulukossa 4 ja analyysivastaus on liitteenä 3. TAULUKKO 4. Yhteenveto maanvastaisten ulkoseinien materiaalinäytteiden tuloksista Näytteitä (kpl) Ei viitettä vauriosta (kpl) heikko viite vauriosta (kpl) viittaa vaurioon (kpl) vahva viite vauriosta (kpl) Maanvastaiset ulkoseinät 6 1 0 2 3 Merkkiainemittaukset Ulkoseinärakenteiden (US1 / US2) tiiveyttä ja vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemittauksella tiloissa 056, 150, 162 ja 163. Mittauksessa ulkoseinän eristetilaan laskettiin merkkikaasua pienellä tilavuusvirralla, jonka jäl-

T8083-5 Tutkimusraportti 9 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.2.3 Johtopäätökset keen rakenteiden epäjatkuvuuskohtia tarkasteltiin merkkikaasuun reagoivalla analysaattorilla. Tilojen ilmanvaihto oli tutkimushetkellä normaalitilassa. Tutkimushetkellä kaikki tilat olivat ulkovaipan yli mitattuna alipaineisia n -3..-5 Pa. Mittauksessa havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta korvausilman mukana mm. ikkunakarmien liitoksista, sisäverhouslevyjen saumoista ja halkeamista, patterikannakkeista, alapohjan ja ulkoseinän rajapinnasta (liite 1, kuva 10). Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ulkoseinärakenteiden eristetilassa on laajoja mikrobivaurioita. Havaintojen perusteella US1 seinärakenteen eristetila on heikosti tuulettuva/tuulettumaton. Rakennuksessa ei ole räystäitä, jonka takia vesisade kastelee seinärakenteita helposti. Viistosateen kastellessa seinärakennetta, kulkeutuu sadevesi eristetilaan, jonka kuivuminen on hidasta. Pitkällä aikavälillä lämmöneristeet ovat vaurioituneet. Maanvastaisissa seinärakenteissa on ulkopuolinen patolevy, joka on asennettu 2000-luvun alkupuolen peruskorjauksessa. Ennen korjausta maaperän kosteus on päässyt tunkeutumaan rakenteeseen. Sisäpuolinen betonisokkelin vedeneristys ei pysy pitkiä aikoja kiinni alustassaan, koska läpitunkeva ulkopuolinen kosteus ja suolat irrottavat sen alustastaan. Orgaaninen tojaeriste on vaurioitunut ajan kuluessa eristetilaan kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta. Merkkiainemittausten perusteella ulkoseinien eristetilasta on ilmayhteys sisäilmaan. Ulkoseinärakenteiden epäpuhtaudet voivat siten kulkeutua vuotoilmavirtauksien mukana sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset Kevyt korjaus: Vähimmäistoimenpiteenä ulkoseinärakenteiden sisäkuori ja rakenneliittymät tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Kaikki ilmavuodot seinärakenteen eristetilasta tulee estää. Tiivistykset tehdään siihen soveltuvin menetelmin. Kaikki tiivistystoimenpiteet ja niiden onnistuminen tulee varmentaa työnaikana tehtävin merkkiainemittauksin. Tiivistysten pitävyyttä tulee myös seurata seuraavien vuosien aikana. Raskas korjaus: Ulkoverhous (muuraus) ja lämmöneristeet puretaan. Rakenne uusitaan niin, että jatkossa rakenne ei vaurioidu ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta. Tämä toimenpide parantaa myös rakenteen lämmöneristävyyttä ja vähentää lämmityskustannuksia. Lisäksi seinärakenne tiivistetään sisäkuorestaan kevyen korjauksen menetelmin.

T8083-5 Tutkimusraportti 10 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.3 Väliseinät 3.3.1 Havainnot kohteessa Väliseinät ovat pääosin yhden tiilen (kahi-tiili) muurattuja seinärakenteita. Muuraus lähtee kantavan välipohjan holvin päältä. 3.3.2 Toimenpide-ehdotukset 3.4 Välipohjat Ei toimenpide-ehdotuksia. 3.4.1 Havainnot kohteessa Välipohjarakenteet ovat kaksoislaattarakenteisia, jossa askeläänieristeenä betonilaattojen välissä on mineraalivillaa/ kevytbetonia. Rakenteen alalaatta toimii kantavana rakenteena. Tilassa 156 lattiapinnoitteena on liukastumista ehkäisevä Kitka Plus tms. muovimatto, jolle tyypillinen haju havaittiin sisäilmassa. Aiemmin sattuneen vesivahingon yhteydessä on välipohjarakenteita korjattu luokkien 162/163 osalta (vuonna 2010). Paikalta saadun tiedon perusteella luokan 163 lattiarakenne korjattiin vain osittain. Korjauksessa rakenteen pintalaatta ja eristeet purettiin ja eriste uusittiin styrox-eristein. Materiaalinäytteet Välipohjarakenteisiin (VP1) tehtiin rakenneavauksia joista otettiin materiaalinäytteitä. Materiaalinäytteitä otettiin yhteensä 3 kappaletta. Otetuissa näytteissä ei esiintynyt viitettä vaurioista. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty taulukossa 5 ja analyysivastaus on liitteenä 3, rakenneavaus- ja näytteenottopaikat on merkitty liitteeseen 2. TAULUKKO 5. Yhteenveto ulkoseinien materiaalinäytteiden tuloksista Näytteitä (kpl) Ei viitettä vauriosta (kpl) heikko viite vauriosta (kpl) viittaa vaurioon (kpl) vahva viite vauriosta (kpl) Välipohjarakenteet 3 3 0 0 0 Merkkiainemittaukset Välipohjarakenteen reuna-alueiden tiiveyttä ja vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemittauksella tilassa 156, 157, 158 ja 159. Mittauksessa lattian eristetilaan laskettiin merkkikaasua pienellä tilavuusvirralla, jonka jälkeen rakenteiden epäjatkuvuuskohtia tarkasteltiin merkkikaasuun reagoivalla analysaattorilla. Tilojen ilmanvaihto oli tutkimushetkellä normaalitilassa.

T8083-5 Tutkimusraportti 11 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.4.2 Johtopäätökset Mittauksessa havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta korvausilman mukana lattian ja seinärakenteiden rajapinnasta, maton saumoista ja patteriputkien läpivienneistä (liite 1, kuva 11). Otettujen näytteiden perusteella välipohjarakenteissa ei esiintynyt laajaalaisia kosteusvaurioita. Rakenne on kuitenkin herkkä vaurioitumaan rakennusaikaisen kosteuden tai putkivuotojen vaikutuksesta, jonka takia paikalliset vauriot rakenteessa ovat mahdollisia. Merkkiainemittauksessa havaittiin eristetilasta ilmayhteys sisälle, jonka takia rakenteen ilmatiiveyden parantaminen on suositeltavaa. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset 3.5 Yläpohja 3.5.1 Rakennetyyppi Välipohjarakenteiden reuna-alueet ja pilarien liitokset yms. suositellaan tiivistettäviksi. Ilmavuodot eristetilasta tulee estää, vaikka otetuissa materiaalinäytteissä ei esiintynyt merkittäviä viitteitä vaurioista. - konesaumapeltikate - tuuletusrako - lämmöneristys - paikalla valettu betoniholvi 3.5.2 Havainnot kohteessa 3.5.3 Johtopäätökset Yläpohjarakenteessa ei tehty poikkeavia havaintoja tai viitteitä vesivuodoista. Vesikaton kuntoa ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty tarkemmin. Paikalla valettu betoniholvi on tiivis rakenne, jonka takia yläpohjan eristetilan mahdollisten vaurioiden vaikutus sisäilmaan on vähäinen. Tutkimusten yhteydessä ei yläpohjassa havaittu mitään vaurioon viittaavaa. 3.5.4 Toimenpide-ehdotukset Peruskorjauksen yhteydessä betoniholvin (katon) alapinnan tiivistys läpivientien ja epäjatkuvuuskohtien osalta. Peltikaton korjaamis-/ uusimistarpeen selvitys. 3.6 Ilmamäärämittaukset 3.6.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa

T8083-5 Tutkimusraportti 12 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.6.2 Johtopäätökset Tilojen ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti 18.4.2016. Mittauspöytäkirja on liitteenä 8. Mittausten perusteella tuloilmamäärät ovat suunnitteluarvoissa, mutta poistoilmamäärät olivat osassa tiloja hieman liian pienet. Mittausten yhteydessä havaittiin hyvin likaisia EVA-poistoilmaventtiileitä opetuskeittiöissä. Opetuskeittiöiden poistoilmakanavat vaativat puhdistusta. Lika vaikuttaa myös ilmamääriä pienentävästi. 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset Opetuskeittiöiden poistoilmakanavat puhdistetaan. Ilmamäärät mitataan pudistuksen jälkeen ja tarvittaessa säädetään. 3.7 Ilmanvaihtojärjestelmien puhtaus 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa C-siiven ilmanvaihtoa palvelevat ilmanvaihtokoneet TK6 (pohjakerros ja keittiö) ja TK7 (välikerros). Koneet mallia Systemair sijaitsevat ilmanvaihtokonehuoneessa C-siiven katolla. Koneet on varustettu taajuusmuuttajilla. TK6:n raitisilmapelti jää sammutettaessa auki. Koneen osat ovat ri-pelti, suodatin (F7), lto-kiekko, lämmityspatteri, puhallin ja äänenvaimennin. Raitisilmakammio on molemmille koneille yhteinen. Kammio on varustettu sulamisvesien viemäröinnillä. Viemäri on johdettu ivkonehuoneen lattiakaivoon ilman vesilukkoa. Koneet ovat pääosin siistissä kunnossa. Koneen TK7 tulosuodatinkammiossa oli nähtävissä kuivuneita kosteusjälkiä, samoin tuloilman jakokammiossa. Jakokammion jäljet ovat todennäköisesti peräisin kanavien puhdistuksesta. Koneen TK6 poistoilmapuolella oli nähtävissä pölykertymiä. Koneiden valvomo sijaitsee A-osan lämmönjakohuoneessa. Koneiden aikaohjauksen mukaan sekä pohjakerroksen ilmanvaihtokone TK6 että välikerroksen ilmanvaihtokone TK7 käyvät täydellä pyörimisnopeudella joka päivä 24 h. Pohjakerroksen tiloja palvelevien erillispuhaltimien käyntiajat on esitetty taulukossa 1. Dokumenteissa esiintyy toisaalla keittiön poistoilmapuhaltimien tunnuksina PF2.6, PF3.6 ja toisaalla PF6.2, PF6.3. TAULUKKO 6: Pohjakerroksen poistoilmapuhaltimien suunnitellut ilmamäärät ja toiminta-ajat PUHALLIN PALVELUALUE ILMAMÄÄRÄ TOIMINTA- AJAT

T8083-5 Tutkimusraportti 13 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.7.2 Johtopäätökset PF 6.2 ja 6.3 keittiö - 450 l/s ma-pe n. klo 11-15 PF 16 opetuskeittiö 050-80 l/s ma, to, pe klo 8-16, ti ja ke klo 8-21 PF 17 opetuskeittiö 050-80 l/s ma-pe klo 8-16 PF 18 opetuskeittiö 052-80 l/s ma-pe klo 8-16 PF 19 opetuskeittiö 052-80 l/s ma-pe klo 8-16 Mikäli suodattimet kastuvat, ne tarjoavat mikrobeille hyvän kasvualustan. Suodattimet eivät estä mikrobien kaasumaisten aineenvaihduntatuotteiden pääsyä sisäilmaan. Mikäli suodattimet kastuvat, raittiin ilman sisäänoton suojaus ei kaikissa sääoloissa ole riittänyt. 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan. 3.8 Rakennuksen painesuhteet 3.8.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Rakennuksen painesuhteita seurattiin jatkuvana mittauksena 29.3.2016 13.4.2016 ulkoilmaan nähden. Mittaus tehtiin eri ilmasuuntiin. Lisäksi tehtiin hetkellisiä paine-eromittauksia tutkimusten yhteydessä. Mittaustulosten vaihteluväli ja keskiarvot on esitetty taulukossa 7. Seurantakäyrät on esitetty liitteessä 5. TAULUKKO 7: Paine-eron vaihtelu ja keskiarvo ulkoilmaan seurantajaksolla Tila/huone Paine-eron vaihtelu Paine-eron Hetkellinen dp ulkoilmaan keskiarvo (Pa) (Pa) (Pa) Luokka 039, fy, ke -11..11 1 - Opetuskeittiö 050-10..3-1 - Opetuskeittiö 052-19..3-2 -4 Luokka 150, ma - - -1 Luokka 155, ku - - -1 Luokka 156, ku -19..4-3 - Luokka 162, mu -3..9 3 +3 Porrash. 168 - - 0 Luokka 230, ma -20..9 0-5

T8083-5 Tutkimusraportti 14 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.8.2 Johtopäätökset Paine-eroseurannan perusteella tilat ovat painesuhteiltaan lähellä nollaa ja pääsääntöisesti alipaineiset. Paine-eroon rakennuksen ulkovaipan yli vaikuttavat mm. rakenteiden tiiveys, ilmanvaihdon toiminta ja ulkoilman olosuhteet. 3.8.3 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpiteitä. 3.9 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 3.9.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin sisätiloista ja tuloilmasta jatkuvana mittauksena 29.3. 13.4.2016. Seurantakäyrät on esitetty liitteessä 6. Mittaustulosten vaihteluväli ja keskiarvot on esitetty taulukossa 8. TAULUKKO 8: Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurannan tulokset Tila Lämpötilan vaihtelu min-max ( o C) Lämpötilan keskiarvo ( o C) Suhteellisen kosteuden vaihtelu min-max Suhteellisen kosteuden keskiarvo (%) (%) Lk 039 fy 20,5..24,0 21,5 Lk 050 ko 21,5..24,0 22,5 17..39 25 Tuloilma 19,5..22,5 21,0 Vh 051 Lk 052 ko 19,5..24,5 22,0 Tuloilma 17,5..23,0 21,0 Lk 156 ku Lk 156 ku 21,5..23,0 22,0 17..34 23 Tilojen lämpötilat ovat vuodenaikaan nähden normaalit. Normaali sisälämpötila lämmityskaudella tyydyttävässä S3-sisäilmaluokassa on välillä 18,0..25,0 o C. Sisälämpötilan tavoitearvo on 20,0..22,0 o C. Keskiarvolämpötila ylitti tavoitearvot vain kotitalousluokassa 050. Ilman laatu on koettu huonoksi ja sisäilma hieman liian lämpimäksi musiikkiluokassa 162 ja kuvaamataidon luokassa 156. Kuvaamataidon luokassa todettiin patteritermostaattien olevan täysin auki ja pattereiden lämmittävän. Termostaatit käännettiin pienelle. Musiikkiluokan termostaatit puuttuvat kokonaan. Tuloilman lämpötila on suurimman osan aikaa +21 o C. Savukokeiden perusteella tuloilma ei kerrostu huonetilojen yläosiin, mutta viileämpi tuloilma tehostaisi ilman sekoittumista ja saa sisäilman tuntumaan raikkaammalta. Tuloilman asetusarvoa voidaan laskea kokeellisesti esim. 0,5 astetta kerrallaan ja kysyä palautetta käyttäjiltä, ettei tiloissa aleta kokea alhaisempi tuloilman lämpötila vetona.

T8083-5 Tutkimusraportti 15 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.9.2 Johtopäätökset Suhteellinen kosteus tiloissa on ajoittain alle 20 %. Pakkasella sisäilma kuivuu ja suhteellinen kosteus laskee alle 20 %:n, mikä lisää ihon, silmien ja limakalvojen ärsytysoireita. Kuiva ilma lisää materiaalien pölyävyyttä ja pöly lisää mahdollisia ärsytysoireita. Tiloista mitattu suhteellinen ilmakosteus on ajoittain alle 20 %, jolloin kuiva ilma kuivattaa limakalvoja ja lisää materiaalien pölyävyyttä. Tällöin myös muista tekijöistä johtuvat ärsytysoireet saattavat lisääntyä. Osassa tiloja sisäilma on koettu tunkkaiseksi. Tämä saattaa johtua liian kuumasta huonelämpötilasta, esim. luokasta 162 mu puuttuvat patteritermostaatit ja luokassa 156 patteritermostaatit ovat täysin auki. Tuloilman lämpötilaa on mahdollista laskea, jolloin tuloilma sekoittuu sisäilmaan tehokkaammin ja tuntuu raikkaammalta. 3.9.3 Toimenpide-ehdotukset Rikkoutuneet termostaatit uusitaan. Tuloilman lämpötilaa lasketaan n. 0,5 o C kerrallaan ja seurataan käyttäjien kokemuksia. 3.10 Hiilidioksidipitoisuus 3.10.1 Johtopäätökset Hiilidioksidipitoisuuksia seurattiin kahden viikon ajan 29.3. 13.4.2016 kahdessa tilassa (luokat 155 ja 156). Hiilidioksidipitoisuuden perustaso sisätiloissa oli 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet nousivat työpäivän aikana. Yli 800 ppm pitoisuus aistitaan sisäilman tunkkaisuutena. Kuvaamataidon luokassa 156, jossa sisäilma on käyttäjien mukaan yleisesti tunkkaisempaa kuin kuvaamataidon luokassa 155, nousi hiilidioksidipitoisuus lähes päivittäin yli 800 ppm. Luokassa 155 pitoisuus nousi päivittäin vain 600 ppm:ään. Seurantajakson suurimmat pitoisuuden on esitetty taulukossa 9. Sisäilmastoluokituksen mukaisessa tyydyttävän tason S3-luokassa hiilidioksidipitoisuuden tulee olla alle 1200 ppm. Hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttavat tilojen käyttö, kuormitus ja ilmanvaihto. Seurantakäyrät ovat liitteenä 7. TAULUKKO 9. Hiilidioksidimittausten maksimitulokset Tila Max (ppm) Max (pvä) Luokka 156 1050 ke 12.4. klo 13:50 Luokka 155 850 ke 30.3. klo 8:40 Tiloista mitatut hiilidioksidipitoisuudet ovat sisäilmastoluokituksen mukaisia.

T8083-5 Tutkimusraportti 16 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.10.2 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpiteitä. 3.11 Radonpitoisuus 3.11.1 Johtopäätökset Pohjakerroksen tiloissa mitattiin radonia kahden viikon mittausjaksoissa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 10. TAULUKKO 10. Radonpitoisuudet mitatuissa tiloissa, 7 päivän keskiarvo Tila Radonpitoisuus (Bq/m 3 ) Varasto 038 13 Luokka 039 14 Vaatehuolto 051 55 Sallittu radonpitoisuus vanhoille rakennuksille on 400 Bq/m 3. Tätä suuremmissa pitoisuuksissa tulee oleskeluaikaa tiloissa rajoittaa ja tehdä toimenpiteitä radonpitoisuuden alentamiseksi. Mitatut radonpitoisuudet ovat alle vanhojen rakennusten toimenpiderajan 400 Bq/m 3. 3.11.2 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpiteitä. 3.12 Muut havainnot Rakennusaikainen pöly Tarkastusten yhteydessä havaittiin runsaasti rakennuspölyä alakattojen yläpuolisissa tiloissa. Täytettyjen eläimien arsenikki Opettajien huolenaiheena on ollut täytettyjen eläinten päästöt, arsenikki, ja vaikutus sisäilman laatuun luokissa 152 ja 154. Altistumista on dokumentoitu lähinnä museoissa työskenteleville ym. täytettyjä eläimiä valmistavilla tai käsittelevillä. Eläinten valmistuksessa käytettyä yhdistettä ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Arsenikillä voidaan tarkoittaa arseenia, mutta myös esim. arseenitrioksidia tai arseenin di- tai trisulfidia. Olettamus kuitenkin on, että käytetyt yhdisteet eivät ole huoneenlämmössä haihtuvassa muodossa.

T8083-5 Tutkimusraportti 17 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 3.12.1 Johtopäätökset Rakennusaikainen pöly Rakennuspöly on alkalista ja erittäin ärsyttävää. Sisäilmassa rakennuspöly saattaa aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Täytettyjen eläimien arsenikki Jos täytettyjä eläimiä ei käsittele paljain käsin, ei ole todennäköistä että niiden säilönnässä käytetyille kemikaaleille altistuisi. Jos niitä kuitenkin siirtää tai käsittelee, kannattaa suojata kädet ja jos jotain vanhoja preparaatteja on paljon, on suositeltavaa, että niitä käsiteltäessä suojaa myös hengitystiet niistä mahd. irtoavalta pölyltä. 3.12.2 Toimenpide-ehdotukset Alakattojen yläpuoliset tilat puhdistetaan ja pölyn irtoaminen betonipinnoilta estetään. Täytettyjä eläimiä siirreltäessä tulee käyttää käsineitä. Mikäli eläimiä on paljon ja ne ovat pölyisiä, tulee niitä käsiteltäessä käyttää hengityssuojainta.

T8083-5 Tutkimusraportti 18 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 4 YHTEENVETO Tutkimusten keskeisimmät tulokset on koottu yhteenvetotaulukkoon (taulukko 11). TAULUKKO 11: Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPI- TEET Alapohja - Kellarin alapohja eristämätön maanvarainen betonilaatta - Alapohjarakenteissa kosteuspoikkeamia - lattiapinnoitteena erilaisia tiiviitä muovipinnoitteita, jotka ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta Ulkoseinät - Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ovat kosteusteknisesti ns. riskirakenteita - Otetuissa materiaalinäytteissä esiintyi viitteitä vaurioista - Merkkiainemittauksessa eristetilasta havaittiin ilmayhteys sisäilmaan Väliseinät - Muurattuja yhden tiilen seinärakenteita. Välipohjat - Kaksoislaattarakenne, jossa askeläänieristeenä mm. mineraalivillaa - Materiaalinäytteissä ei vaurioita - Merkkiainemittauksessa havaittiin eristetilasta kulkeutuvan ilmaa sisälle Yläpohja - Yläpohja on tiivis, paikalla valettu betoniholvi - Tutkimuksissa ei havaittu sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä - Lattiapinnoitteiden ja pintarakenteiden poistaminen - Pinnoitteen uusiminen kosteutta kestäväksi - Lattiarakenteen rajapintojen tiivistäminen - Rakenteen korjaaminen= kevyt korjaus / raskas korjaus. kts. kohta 3.2.4 - Ei välttämättömiä toimenpiteitä - Lattian ja seinän rajapinojen tiivistys - Suuremman peruskorjauksen yhteydessä yläpohjan alapinnan tiivistys. Painesuhteet - Rakennus on lievästi alipaineinen - Uusintamittaukset, mikäli rakenteita tiivistetään / ilmamääriä säädetään. Lämpötila ja suhteellinen kosteus - Tilojen peruslämpö suunnitelmien mukainen - Sisäilman suhteellinen kosteus alle 20 % Ilmanvaihto - Koneet vuodelta 2005 - RI-viemäröinnissä ei ole vesilukkoa - TK6 raitisilmapelti jää sammutettaessa auki - Alhainen suhteellinen kosteus saattaa lisätä koettuja oireita. - Raitisilmakammion viemäröinti varustetaan vesilukolla. - Veden/lumen pääsyä il-

T8083-5 Tutkimusraportti 19 (19) Opintokeskus Karhu, Kotka 14.9.2016 - TK6 poistossa likaa - Kuivuneita vesijälkiä suodatinkammiossa TK7 - Poistoilmamäärät hieman vajaat - Poistoilmaventtiilit hyvin likaiset (opetuskeittiöt) manvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan. - TK6 automatiikan tarkastus (RI-pelti) - TK6 poistopuoli nuohotaan. - Ilmamäärien tarkastus nuohouksen jälkeen. Hiilidioksidi - Mittaustulokset alle 1200 ppm - Ei toimenpiteitä. Radon - Mittaustulokset alle 400 Bq/m 3 - Ei toimenpiteitä. Pölyisyys - Rakennusaikaista pölyä alakattojen yläpuolella - Alakattojen yläpuoliset tilat puhdistetaan. Arsenikki - Täytettyjen eläinten valmistuksessa käytetyt aineet eivät kuivuttuaan ole - Suojakäsineet eläimiä käsiteltäessä. huoneenlämmössä haihtuvia - Hengityssuojain, mikäli käsiteltäviä eläimiä on paljon ja ne ovat pölyisiä. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola RI AMK, RTA sertif. VTT-C- 20929 26-15 Johanna Lampinen ins. AMK, RTA H/Rakter 019/05 5 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus 330821, materiaalien mikrobit Menetelmäkuvaukset Paine-eron seurantakäyrät Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantakäyrät Hiilidioksidipitoisuuden seurantakäyrät Ilmamäärien mittauspöytäkirja Analyysivastaus 331621 PAH Analyysivastaus 1513 asbesti

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 1/6 Kuva 1. Poistoilmaventtiili opetuskeittiössä. Esisäätö melko suurella. Pienemmällä esisäädöllä aukko kokonaan tukkeessa. Kuva 2. TK6 raitisilmapelti jää auki.

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 2/6 Kuva 3. TK7, tulosuodatinkammiossa kuivuneita kosteusjälkiä. Kuva 4. TK7, tuloilman jakokammiossa kuivuneita kosteusjälkiä.

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 3/6 Kuva 5. TK6, poistopuolella pölykertymää. Kuva 6. Ruosteinen putki opetuskeittiön 052 lattiarakenteessa. Putken kohdalta tasoitteet ovat irti ja matto koholla.

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 4/6 Kuva 7. Putkikanaalissa orgaanista ja muuta jätettä. Kuva 8. Putkikanaalissa paljon sähkökaapeleita

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 5/6 Kuva 9. Putkikanaalissa käytöstä poistettuja vesijohtoja Kuva 10. Ulkoseinärakenteen merkkiainemittauksessa havaittuja tyypillisiä vuotokohtia. Sähkörasiat, sähkökourun/pilarin rajakohdat, ikkunakarmin liitokset ja lattian/seinän rajapinnat.

T8083-5 VALOKUVAT LIITE 1 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 6/6 Kuva 11. Välipohjarakenteen merkkiainemittauksessa havaittuja tyypillisiä vuotokohtia. Patteriputkien läpiviennit, muovimaton saumat ja seinä/lattian rajapinnat. Kuva 12. Fysiikanluokan alapohjan rakenneavaus. Betonilaatan alla täytekerroksen leca-soraa.

T8083-5 MENETELMÄT LIITE 4 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 1/3 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilat ja rakennusosat tarkastettiin aistinvaraisesti ja käytettävissä olleisiin suunnitelmiin tutustuen. Lisäksi haastateltiin tilojen käyttäjiä. Raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin käyttäen pintakosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Havainnot tehtiin satunnaisin mittauksin. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuden poikkeamista on mainittu raportissa. Rakenteiden kosteusmittaus Kosteuskartoituksen yhteydessä rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena pinnoitteen alta (Rotronic HygroLog). Mittauspaikat valittiin kosteuskartoituksen perusteella; pintakosteuden ilmaisimen osoittamat kosteimmat kohdat. Kosteus mitattiin myös betonirakenteesta ns. porapeikämittauksena, mittalaitteina Rotronic Hygrolog anturit ja tallentimet. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta. Mikrobit rakenteissa Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin

T8083-5 MENETELMÄT LIITE 4 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 2/3 rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa. Ilmanvaihtoselvitys Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin. Lisäksi mitattiin ilmavirtoja ja paine-eroja huonekohtaisesti balometrilla Swema 125D ja mikromanometrilla TSI Velocicalc Plus. Sisäilman olosuhteet Sisäilman olosuhteita, hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta arvioitiin sekä aistinvaraisesti että yhtäjaksoisilla seurantamittauksilla (Tinytag-loggerit) ja haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä. Seurantajaksolla mitattiin myös tuloilman lämpötilaa. Paine-eroseuranta Radon Paine-ero ulkoilmaan nähden mitattiin hetkellisenä mittauksena, mittalaitteena TSI Velocicalc Plus. Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli seurattiin jatkuvatoimisena mittauksena. Mittalaitteena Tinytag-loggerit ja lähettimet HK instruments ltd, DPT. Rakennuksen radonpitoisuutta mitattiin radonmonitorilla Ramon 2.2. Polysykliset aromaattisen hiilivedyt (PAH) materiaalista Materiaalista otetaan n. 10 g näyte (rkl) folioon ja minigrip-pussiin siten, että koostumus edustaa mahdollisimman hyvin tutkittavaa näytettä. Analyysi tehdään kaasusta, joka näytteestä tuotetaan massaspektrometrissä laboratoriossa. Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimänmuutoksia aiheuttavat PAH-yhdisteet. Kivihiilitervaa on käytetty rakennusten ja rakenteiden vesieristeissä (esim. bitumi). Yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuus saattaa mm. kreosoottieristeessä olla yli 1000 mg/kg. PAH-yhdisteitä sisältävän materiaalin käsittely saneeraustyössä edellyttää suojaustoimenpiteitä. PAH-analyysi materiaalista on tehtävä, jotta suojautumisaste voidaan määrittää. Lisäksi PAH-yhdisteiden kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg, muodostuva jäte on ongelmajätettä.

T8083-5 MENETELMÄT LIITE 4 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 3/3 Asbestinäyte materiaalista Materiaalista otetaan vain yhtä materiaalia sisältävä n. 10 g näyte (1 rkl) kaksinkertaiseen näytteenottopussiin siten, ettei pölyä pääse leviämään ympäristöön. että koostumus edustaa mahdollisimman hyvin tutkittavaa näytettä. Analyysi tehdään laboratorio-olosuhteissa valomikroskoopilla tunnistusmenetelmällä.

T8083-5 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 1/3

T8083-5 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 2/3

T8083-5 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 3/3

T8083-5 LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTA LIITE 6 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 1/3 25,0 C Lk 039, sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 1,2 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Temperature 25,0 C 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C Lk 050, sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 45,0 %RH 40,0 %RH 35,0 %RH 30,0 %RH 25,0 %RH 20,0 %RH 15,0 %RH 10,0 %RH 5,0 %RH 0,0 %RH Temperature Humidity

T8083-5 LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTA LIITE 6 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 2/3 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C Vaatehuolto 051, tuloilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Temperature 25,0 C Lk 052, sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 1,2 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Temperature

T8083-5 LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTA LIITE 6 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 3/3 Lk 156, tuloilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 25,0 C 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Temperature Lk 156, sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 25,0 C 23,0 C 21,0 C 19,0 C 17,0 C 15,0 C 40,0 %RH 35,0 %RH 30,0 %RH 25,0 %RH 20,0 %RH 15,0 %RH 10,0 %RH 5,0 %RH 0,0 %RH Temperature Humidity

T8083-5 HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTA LIITE 7 Opintokeskus Karhu, Kotka Sivu 1/1 Ppm 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 Luokka 155, hiilidioksidipitoisuus 29.3. 13.4.2016 Ppm 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 Luokka 156, hiilidioksidipitoisuus 29.3. 14.4.2016

MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 8 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Opintokeskus Karhu TYÖ n:o : T8083-5 MITTAAJA: JLA, VT Pvm: 18.4.2016 MITTALAITE: TSI Velocicalc Plus, Swema 125D Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde poikkeama kohde poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) (%) (Pa) (l/s) (l/s) (%) 039 fy, ke kanava 250 4,8 m/s 180 237 32 20 EVA 800x150 49 180 211 17 20 050 ko kanava 160 3,2 m/s 70 65-7 20 EVA 800x150 52 175 243 39 20 kanava 200 4,1 m/s 140 130-7 20 EVA 800x150 45 175 73-58 20 kanava 200 3,5 m/s 140 111-21 20 yht. 350 316-10 20 yht. 350 306-13 20 052 ko kanava 200 3,1 m/s 165 98-41 20 EVA 500x150 40 6 165 120-27 20 kanava 400x200 3,2 m/s 330 256-22 20 EVA 500x150 31 6 165 106-36 20 yht. 330 226-32 20 150 ma kanava 250 3,2 m/s 170 156-8 20 kanava 250 4,1 m/s 170 199 17 20 156 ku kanava 160 2,2 m/s 48 43-9 20 EVA 800x150 22 6 220 151-31 20 kanava 160 2,2 m/s 48 43-9 20 kanava 160 2,1 m/s 48 42-12 20 huppu 48 52 9 20 yht. 190 180-5 20 162 mu kanava 250 4,1 m/s 190 199 5 20 kanava 250 3,5 m/s 190 172-9 20 230 ma huppu 53 38-29 20 huppu 40 32-20 20 huppu 53 47-12 20 huppu 40 29-28 20 huppu 53 42-21 20 huppu 40 38-5 20 yht. 160 127-21 20 huppu 40 32-20 20 yht. 160 131-18 20 HUOM! Sivu 1

MITTAUSPÖYTÄKIRJA LIITE 8 ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Opintokeskus Karhu TYÖ n:o : T8083-5 MITTAAJA: JLA, VT Pvm: 18.4.2016 MITTALAITE: TSI Velocicalc Plus, Swema 125D Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde poikkeama kohde poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) (%) (Pa) (l/s) (l/s) (%) Sivu 2