Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Opas kestävien liikkumispalveluiden edistämiseen keskisuurilla kaupunkiseuduilla Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 24/2018
Projektin tavoitteet Auttaa kaupunkeja liikkumispalveluiden edistämisessä Integroida palvelut osaksi seudun liikennejärjestelmää ja -politiikkaa Luoda kehittämisverkostoja -> Synnyttää kaupunkiseuduille kannattavaa liiketoimintaa kestävän liikkumisen kuluttajapalveluista Yhteishanke: Liikennevirasto & Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto (MAL) & neljä case-kohdetta Työssä lähtökohtana kaupungin näkökulma: mitä kaupunki voi tehdä? Mitä tarkoittaa että julkinen sektori mahdollistaa palveluja? Keskityttiin konkreettisiin liikkumispalveluihin (informaation, maksamisen, paketoinnin ym. sijasta)
Liikkumispalveluiden edellytykset ja julkishallinnon vaikuttamiskeinoja
Pilottikohteet
Jyväskylä: Yhteiskäyttöautot 1) Kaupungin omien tai leasing-autojen yhteiskäyttöisyyden edistäminen kaupunkiorganisaation sisällä (+ mahdollinen vuokraus ulos) Tavoitteena tehostaa kaluston käyttöä nykyisin seisovat suuren osan työpäivästä pysäköitynä Lisäksi jos tarve omalle autolle työpäivän aikaisessa työasioinnissa poistuu, voidaan kodin ja työpaikan välinen työmatka helpommin tehdä kestävillä kulkumuodoilla 2) Uuden Kankaan asuinalueen operaattorilähtöinen yhteiskäyttöautopalvelu Asukaspysäköinti sijaitsee keskitetyissä pysäköintitaloissa -> palvelulle hyvät lähtökohdat käyttäjänäkökulmasta, koska yhteiskäyttöauto on yhtä lähellä kuin oma auto Toisaalta pysäköintitaloja operoi erillinen pysäköintioperaattori = yksi toimija lisää Kaupungin tavoitteena löytää yhteiskäyttöauto-operaattori, jolla kokonaisvastuu palvelusta Kaupunki pilotoinut asian edistämistä kaavamääräyksissä asemakaavaluonnos: Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan autopaikkojen kokonaismäärästä vähentää korkeintaan 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 20 prosenttia autopaikkojen kokonaismäärästä. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa hakiessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin.
Jyväskylä: Yhteiskäyttöautot Kokeiltiin yhteiskäyttöauton käyttöä työajan matkustustarpeisiin pilottiryhmillä Kankaan alue: kartoitettiin palveluntarjoajia (nykyisin löytyvät NAP-palvelusta https://finap.fi) Kerättiin kokemuksia muista kaupungeista hankinnan valmisteluun Käytiin kahdenkeskisiä neuvotteluja palveluntarjoajien kanssa Kaupunkia tarvitaan käynnistäjänä, koska toistaiseksi Jyväskylän kokoisessa kaupungissa yksityinen kysyntä ei riitä Kaupungin tukemat pilotit voivat totuttaa ihmisiä palvelun käyttöön Kaupungin osallistuminen yhteiskäyttöautopalvelun markkinointiin vaikuttaa positiivisesti palvelun tunnettuuteen ja uskottavuuteen Pitkällä aikavälillä yhteiskäyttöautopalvelun toimintaedellytyksiä voidaan parantaa muillakin toimilla, jotka vähentävät yksityisautoriippuvuutta: joukkoliikennejärjestelmän ja pyöräilyn kehittäminen
Lahti: Pyöräpysäköinti Tavoitteena pysäköintipalvelu tai ratkaisu, joka mahdollistaa nykyistä turvallisemman pyöräpysäköinnin asemanseudulla Haasteiksi tunnistettiin: nykyisin hyvin vähän pyöräpysäköintiin keskittyneitä palveluita ja palveluntarjoajia; lisäksi pyöräpysäköinnin tilantarvetta ei välttämättä ole huomioitu infraratkaisuissa Markkinaehtoisesti palvelua ei ollut syntynyt, kaupunki siksi aktiivinen Tehtiin asukkaille kysely maksuhalukkuudesta -> suojatusta pyöräpysäköinnistä oltiin valmiita maksamaan yleensä 1 /kerta tai 10 /kk Monta toimijatahoa -> järjestettiin ideointityöpaja Havainto: pitkäaikainen pyöräsäilytys (asemalla esim. viikonlopun yli) vaatii erilaiset turvalliset tilat kuin päivittäisten työmatkojen liityntäpyöräily Tuloksena toimijaekosysteemi, joka yhdessä jalostaa palvelua eteenpäin
Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tavoitteena avata yhteiskunnan kustantamia sote-kuljetuksia myös yritysten työasiamatkalaisten käyttöön työpäivän aikana -> taksin ja joukkoliikenteen välille sijoittuva edullinen palvelu, joka madaltaisi yrityksen henkilöstön liikkumiskustannuksia Ideana toimia siirtymävaiheena tulevaisuuden tilanteeseen, jossa kunnan tai Kelan kustantamat kuljetukset ja ns. tavallinen joukkoliikenne/taksipalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden Tampereen kaupunki jo pitkään tehnyt työtä yhteiskunnan kustantamien kuljetusten avaamiseksi teknisesti ja tilaamisen & maksamisen näkökulmasta Tavoitteena myös työpaikkojen pysäköintipaikkatarpeen vähentäminen Yhteiskunnan kustantamissa henkilökuljetuksissa tavoitteena kustannussäästö
Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tehtiin yrityksille kysely ja haastatteluja -> löydettiin kaksi pilotista kiinnostunutta yritystä molemmat ilmoittivat, että nykyisin haasteena on pysäköinti toimipaikan läheisyydessä (jopa henkilöstön rekrytoinnin este!) Yritykset kokivat, että 15 min jousto työasiamatkaajien lähtö- ja saapumisajoissa on ok Ylipäänsä odottelu hyväksytään, jos kyydin tuloa voidaan seurata matkapuhelimella reaaliajassa Toivottiin, että palvelusta tulee yritykselle lasku -> työntekijän ei tarvitse tehdä matka- ja kululaskuja, mikä on aikaavievää nykyisin Tietojärjestelmien yhteensovittamista vielä tehtävänä Palvelukokonaisuuden mahdollistaminen ja käynnistys vaatii kaupungilta vahvaa panostusta, mm. yritysten motivointi mutta tuo onnistuessaan säästöjä
Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tampereella henkilökuljetusten avaamiseen liittyviä toimijoita: kaupungin eri palvelualueet ja yksiköt; sote-kuljetusten järjestäjänä Tuomi Logistiikka Oy; sotekuljetusten tuotannonohjausjärjestelmän toimittajana DDS; MaaSalustatoimittajana Siemens Oy; MaaSoperaattorit 13
Turku: Citylogistiikka Citylogistiikan toimintamalleja luonnosteltu Turussa jo aiemmin -> nyt haluttiin jalostaa kohti markkinaehtoisesti toimivaa palvelua. Tavoitteena kaupunkiympäristön rauhoittaminen raskaalta liikenteeltä ja ympäristöhyödyt. Toimintamalli, jossa raskaan kaluston sijasta viimeiset kuljetuskilometrit kantakaupungin sisällä tehdään kevyemmällä kalustolla (kuten pyörä, tavarapyörä, skootteri, työnnettävä tavarakärry jne.). Vaatii lähijakeluaseman, esim. usean yrityksen yhteisen.
Turku: Citylogistiikka Keskeisiä haasteita: kevyen citylogistiikan kannattavuus, riittävä tavaravirta (edellyttää usean ison toimijan yhteistyötä) Yhteisen sopimisen paikkoja paljon, mm. vastuut, brändikysymykset, tietoturva-asiat, eri yritysten käytäntöjen yhteensovittaminen Järjestettiin ideointityöpaja rakennettiin toimintamallia ja yhteistyörakenteita ns. viimeisen kilometrin jakeluun. Toimijoita: logistiikkapalveluita ostavat yritykset, logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset, citylogistiikkaa suuremmille logistiikkatoimijoille tarjoavat pienet yritykset, sekä keskustan jakelua nykyisin hoitavat yritykset ja potentiaaliset toimijat (mm. taksitoimijat) Eräs haaste myös, kenelle citylogistiikka kuuluu kaupungin organisaatiossa? Kaupungin rooli nähtiin tästä huolimatta keskeiseksi kokonaisuuden käynnistäjänä toimiminen + myös tilojen/infran tarjoaminen lähijakeluasemalle
Yhteisiä oppeja Kaupungeilla moniakin eri mahdollistajan rooleja! Muun muassa niin sanottujen kriittisten resurssien tarjoaminen, jotta palvelut voivat ylipäänsä toimia: (runko)joukkoliikenne; pysäköintipaikat ja latausinfra, raskaiden ajoneuvojen rajoitukset Toimijaverkostojen luominen! Lisäksi esim. tietorajapintojen avaamista, subventio- ja tukitoimia, kokonaisuuden käynnistystä ja koordinointia, yritysekosysteemin luomista, oman palvelutuotannon avaamista, asiakkaiden kysyntäpotentiaalin/maksuhalukkuuden selvittämistä, esimerkkinä/pilottina toimimista kaupunkiorganisaation omalta osalta; yhteistä markkinointia; sekä HUOM: joukkoliikenteen ja pyöräilyinfran kehittämistä ja ennen kaikkea kaupungin/seudun liikennejärjestelmän ohjaamista kohti toivottua suuntaa Liikennejärjestelmätyössä liikkumispalveluiden vaikutusten tarkastelu keskeistä Tällä hetkellä keskisuurissa kaupungeissa riittävä kysyntä vielä haaste Jokainen uusi palvelu vauhdittaa koko palvelumarkkinan kehittymistä ja tekee palvelumaailman tutuksi asiakkaille
Kaupunki Mikä on tavoiteltava hyöty Täsmällinen, parannettava ongelma nyt, tässä kaupungissa Sidosryhmien ja palveluntarjoajien tunnistaminen Palveluiden kartoitus Yhteistyön käynnistys, kontaktointi Vastuutaho kaupungin organisaatiossa Mikä ongelma halutaan ratkaista Tavoiteltava ratkaisu Keitä yhteistyöhön Millainen palvelu teknisesti ja asiakkaalle Toteutuksen kynnyskysymykset Miten em. kysymyksiin vastauksia Millaisia ratkaisuja on valmiina Mitkä ominaisuudet helppoa toteuttaa, mitkä vaikeaa Mitä asiakas haluaa (ja voi maksaa) Mitä käyttöönotto edellyttää Tilakysymykset Rahoitus: operointi/investointi Toteuttamismalli: yrityslähtöinen vai hankinta Palvelumuotoilu Kuka vastaa käyttöönotosta Aikataulu Vuorovaikutus toimijoiden kesken, foorumit, yhteispilotoinnit Kaupunki, palv.tarjoaja ja sidosryhmät
Mitä pitää tapahtua? Digitalisaatiosta huolimatta liikenne ja liikkuminen on aina hyvin konkreettista (fyysinen ulottuvuus) Kuluttajien tietoisuus ja kysyntä uusista liikkumispalveluista kasvuun Kilpailukykyinen kuluttajapalvelu syntyy suuren kysynnän tai paremman kapasiteetinhallinnan kautta Loppukäyttäjälle hinnan oltava kilpailukykyinen Totutut toimintamallit muutettava Palvelumarkkinat hakevat vielä suuntaa, mutta on todennäköistä, että yksi tai useampi tässä projektissa käsitellyistä palveluista laajenee laajan kuluttajajoukon loppupalveluksi Osta lippu
Projektin lopputuotteet Raportti: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-24_polkuja_kestavan_web.pdf Seminaarien aineistot: http://www.malverkosto.fi/tilaisuudet/kestavien_liikkumispalvelujen_foorumi_25.9.2017_messukeskus Kohdekaupungit liiketoimintaympäristöinä: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-24_liite2_web.pdf Keskustelu teemasta jatkuu Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Facebook-ryhmässä Tervetuloa mukaan ryhmään!