Kvalt 11.12.2017 114 2 VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2018 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2019 2020 TALOUSSUUNNI- TELMA
3 1. Johdanto 6 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2020 7 3. Kaupunkikonserni 11 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 12 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 13 3.3 Wiitaseudun Energia Oy 13 3.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 14 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy 14 3.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 15 3.7 Witas Oy 15 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 16 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2017-2019 17 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2018-2019 17 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 17 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 18 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 18 5. Sitovuus 18 6. Tuloslaskelma 2018 19 7. Yleishallinnon toimielimet 21 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 21 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2018 26 7.3 Tukipalvelut. 27 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 27 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 29 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 30 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 30 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2018 30 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2018 31 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2018 32 8. Perusturvan toimiala 33 8.1 Perhepalvelut 37 8.2 Vanhuspalvelut 43 8.3 Sairaanhoitopalvelut 47 8.4 Työterveyshuoltopalvelut 50 8.5 Erikoissairaanhoito 51 8.6 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 51 8.7 Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2018 52
8.8 Perhepalvelut talousarvio 2018 54 8.9 Vanhuspalvelut talousarvio 2018 55 8.10 Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2018 56 8.11 Perusturvan toimiala - talousarvio 2018 57 9. Sivistystoimen toimiala 58 9.1 Varhaiskasvatus 60 9.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 60 9.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 60 9.4 Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit 61 9.5 Varhaiskasvatus talousarvio 2018 63 9.6 Koulut 64 9.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 64 9.8 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 66 9.9 Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit 67 9.10 Aluelukion strategian mukaiset mittarit 71 9.11 Koulut talousarvio 2018 73 9.12 Opistot 74 9.13 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 74 9.14 Opistojen strategian mukaiset mittarit 75 9.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 78 9.16 Opistot talousarvio 2018 79 9.17 Kirjasto 80 9.18 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 80 9.19 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 80 9.20 Kirjaston strategian mukaiset mittarit 81 9.21 Kirjasto talousarvio 2018 83 9.22 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 84 9.23 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 84 9.24 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 85 9.25 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 86 9.26 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2018 87 9.27 Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2018 88 10. Tekninen toimiala 89 10.1 Yhdyskuntatekniset palvelut 89 10.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 89 10.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2017 90 10.4 Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2018 91 10.5 Tilapalvelu 92 10.6 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 92 4
10.7 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 93 10.8 Tilapalvelu talousarvio 2018 94 10.9 Maankäyttö 95 10.10 Toiminnalliset muutokset vuonna 2018 95 10.11 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 95 10.12 Maankäyttö talousarvio 2018 96 10.13 Muut tekniset palvelut 97 10.14 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 97 10.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 97 10.16 Muut tekniset palvelut talousarvio 2018 98 10.17 Tekninen toimiala talousarvio 2018 99 11. Ympäristötoimi 100 11.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 100 11.2 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 102 11.3 Ympäristölautakunta talousarvio 2018 103 12. Investoinnit 2018 104 13. Investointien seliteosa 2018 107 14. Rahoituslaskelma 112 15. Allekirjoitukset 113 5
6 1. Johdanto Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - kuntastrategia, kohta 2 - konsernitavoitteet, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-11) - investoinnit, kohta 12 - investointien seliteosa 13 - rahoituslaskelma, kohta 14.
7 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2020 VIITASAARI Pikkasen parempi periferia Viitasaaren kaupunkistrategiaa on uudistettu aiemman, 2014-2016 toteutetun strategian pohjalta. Tulevaisuuden Viitasaaressa korostuvat erityisesti elinvoimaan liittyvät asiat. Sote- ja maakuntahallinnon synnyn myötä kuntien rahoituspohja muuttuu. Nykyisellään kaupungin lakisääteisiin ja kaupungin itselleen ottamien palveluiden rahoituksesta suurin osa tulee vielä valtionosuuksien kautta. Näkymien mukaan, jatkossa valtionosuuden ja verotulojen osuus muuttuu siten, että jopa 70 % kunnan tuloista saadaan verotulojen kautta. Kuntana meidän tulee toimenpiteillämme myötävaikuttaa paikallisten yritysten kasvuun tukemalla kehitystoimintaa, näin luoden uusia työpaikkoja. Kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotuottojen kasvun kautta kaupungilla on mahdollisuus saada lisäresursseja elinvoimansa kehittämiseen. Syksyllä 2017 käydyn vuorovaikutteisen strategiaprosessin tuloksena voidaan todeta, että myös yrityselämän näkökulmasta toimivat ja laadukkaasti järjestetyt hyvinvointipalvelut tukevat yritysten ja koko kaupunkiyhteisön elinvoiman kehittymistä. Hyvä työllisyyden hoito, hyvinvointipalvelut ja elinkeinoelämän kehittyminen saavat aikaan myönteisen lumipalloefektin, joka onnistuessaan luo hyvinvointia kaupungin kaikille asukkaille. Työnantajana kaupunki toteuttaa Wiitaunionin hyvinvointiohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa. Kunnan toimintaympäristöanalyysi Vahvuudet Strategian vahvuuksiksi nostettiin mm. kaupungin keskeinen sijainti Nelostien ja Sinisen tien risteyskohtana. Viitasaari on suurten kaupunkien väliin jäävä pienempi keskuskaupunki, joka sijaintinsa puolesta tekee siitä erinomaisen kohteen uusille viihteen, kaupan ja teollisuuden investoinneille. Ammatillisen koulutuksen ansiosta Viitasaarella on saatavilla sitoutuvia osaajia niin logistiikkaan, teollisuuteen kuin palveluihinkin. Myös viitasaarelaiset yritykset ja niiden kasvuhakuisuus luetaan ehdottomasti toimintaympäristön vahvuuksiksi. Mahdollisuudet Kaupungin kehittymisessä mahdollisuutena nähtiin kilpailevien palvelujen etäisyys, koulutus, sekä yrittäjien kanssa edelleen kehittyvä vuoropuhelu. Vielä työn alla olevana - silti erityisenä mahdollisuutena nähtiin myös toimivan tietoverkon aikaansaaminen ja sitä kautta digitaalisuuden kehittyminen. Kulttuurillisesti ajatellen, Viitasaarella on monipuolinen tapahtumien kirjo, joista tunnetuimmista mainittakoon Musiikin Aikafestivaali ja Keksintöjen viikko.
Heikkoudet Analyysissa nostettiin heikkoutena esiin vapaaehtoistyön väheneminen, sekä tulevaisuuden johtamisen puute. 8 Uhat Väestökadon jatkuminen ja osaavan työvoiman heikko saatavuus nähtiin uhkana. Kaupunkimme visio: Viitasaari on rohkeasti innovatiivinen ja elinvoimainen, luonnonläheisyyttä tarjoava vetovoimaisten palvelujen kaupunki! Viitasaaren toimintaa ohjaavat arvot: Rohkeus ja uskallus: Mennään rohkeasti eteenpäin, tehdään tarvittaessa linjaratkaisuja, sekä suurempia avauksia. Uskalletaan tehdä asiat toisin kuin aiemmin ja eri tavalla kuin muualla. Uskallus sisältää avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta, rohkeutta yrittää ja meillä saa erehtyäkin. Keksitään uusia keinoja elinvoiman takaamiseksi. Vastuullisuus: Kaupunki kantaa vastuuta kaikista väestöryhmistä. Kaupungilla on suuri vastuu elinympäristön laadusta sekä vastuu myös heikommassa asemassa olevista kuntalaisista. Viitasaari on kuntalaisten yhteistä omaisuutta. Yhteisöllisyys: Kehitetään yhdessä avoin kaupunki, jonne jokaisen on helppo tulla. Annetaan kuntalaiselle tilaa ja resursseja luoda uutta ja innostavaa paikallistoimintaa. Avoimuus: Avoimuus on lähtökohtana sille, että Viitasaarelle voi tulla ja tänne voi jäädä. Yhteistyön onnistumisessa avoimuus on kaiken lähtökohta. Olemme avoimia uusille ihmisille ja ideoille. Ymmärretään myös se, että me-henki ei tarkoita sulkeutumista sisäänpäin. Innovatiivisuus: Kokeillaan ja etsitään ennakkoluulottomia ratkaisuja tulevaisuuteen ja elinvoiman kehittämiseen. Reiluus: Ketään ei jätetä yksin, otetaan myös kävijät vastaan avosydämin. Tuetaan toinen toista, yksilöitä ja yrityksiä. Kaikilla on oltavat tunne, että ollaan samassa veneessä ja soudetaan samaan suuntaan.
9 Kaupungin visiosta on johdettu strategiset päämäärät, jotka ovat: 1) Elinvoima 2) Hyvinvointi 3) Johtaminen ja talous Strategisille päämäärille on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. (Tavoitteet ja hankkeet täsmennetään talousarvioprosessissa vuositasolla mitattaviksi ja konkretisoidaan edelleen toimialojen tavoitteiksi). 1. Elinvoiman lisääntymistä kaupungissa tavoitellaan a) Perheisiin ja yrittäjiin suuntautuvalla toiminnalla b) Nostamalla Viitasaaren luonnonvarat vahvuuksiksi c) Vahvistamalla viitasaarelaisten osaamista. a) Tarjotaan yrityksille kehittämisyhtiön palveluita Suunnataan Viitasaaren markkinointia perheille ja yrityksille. Otetaan myös käyttöön uniikki, kultainen porkkana Viitasaarelle suuntaaville lapsiperheille ja uusille yrityksille Esiinnytään messuilla yhteistyössä viitasaarelaisten yritysten kanssa Kaupunginhallitus ja johtavat viranhaltijat tutustuvat säännöllisesti viitasaarelaisiin yrityksiin Otetaan käyttöön sijoittumismalli, jonka avulla Viitasaarelle muuttaneiden yritysten on mahdollisimman helppo tulla osaksi kaupunkikokonaisuutta Käynnistetään tapahtumien kehittämiseksi erillinen 365 tapahtumaa hankekokonaisuus jonka tavoitteena on edelleen lisätä Viitasaaren tapahtumien laatua ja määrää b) Kehitetään luontomatkailun puitteita Luontomatkailun reitistöjen kehitys yhteistyössä kyläkuntien kanssa Kirkkosaaren vaelluspolku, goljat kehittäminen c) Vahvistetaan viestintää ja digiajan kehitystä Laitetaan tietoliikenneverkko kuntoon Rakennetaan osaamiskeskus (lennätintalo) yritysten, koulutusorganisaatioiden (Poke, JAO, JAMK, yliopisto, lukio) elinkeinoyhtiön innovaatioympäristöksi 2. Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan a) edistämällä kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa b) torjumalla yksinäisyyttä ja vahvistamalla nuorten sosiaalisuutta c) tukemalla yhdistys- ja yhteisötoimintaa d) lisäämällä / tukemalla kuntalaisten osallisuutta. e) turvaamalla sosiaali-ja terveydenhuollon lähipalveluita
10 a) Lisätään lähiliikuntapaikkoja ja kehitetään jo olemassa olevia, tuetaan seuratoimintaa, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä viranomaisten yhteistyötä (sote-) ennaltaehkäisevänä b) Nuorten neuvonta- ja terveyspalvelut ja tarkastukset (kaupungille töihin tulevat nuoret työterveyden piiriin, etsivän nuorisotyön asiakkaille terveystarkastus) POKE:n / JAO:N yksiköiden säilyttäminen ja kehittäminen Viitasaari-talon rakentaminen yhteistyössä POKE:n kanssa Opiskelijoiden asunto-olosuhteiden parantaminen Henkilöliikennejärjestelmän selvittäminen liikennelain muutoksen myötä c) Säilytetään kolmannen sektorin avustusten (kyläyhdistykset, kulttuuritoimi yms.) taso nykyisellään Kaupunki välirahoittaa kyläyhdistysten kehittämishankkeita Seurakuntien yhteistyön tiivistäminen (hyvän tahdon Viitasaari toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Varhaisen tuen mallin käyttöönotto - perheiden, lasten ja nuorten tuki (mihin kohtaan kohdistetaan) d) Osallistamalla luodaan osallisuutta Tuetaan vaikuttamistoimielinten toimintaa Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteisöllisyyden edistäminen e) Kulttuurin, kirjaston ja kansalaisopiston rooli, toimintakyvyn ylläpito! Henkisen hyvinvoinnin ylläpito keskiöön. 3. Kaupunkikonsernin johtamisen ja talouden parantumista tavoitellaan a) Perustamalla kaupunkikonsernissa tehtävät ratkaisut kaupunkistrategiaan b) Vakiinnuttamalla tasapainoinen taloudellinen tila konsernin laajuisesti. c) Nelostien liikennevirtojen aiempaa parempi hyödyntäminen. d) Valvomalla aktiivisesti kaupungin ja seutukunnan etua. Toimenpiteitä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi: Konsernin vuosikate pidetään positiivisena Peruspalveluiden investoinnit pidetään alle poistojen Uusia verotuloja tuottavia investointeja haetaan aktiivisesti Kaupunki toimii hankinnoillaan osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Kaupunki asettaa omistuksilleen selkeät ja mitattavat tavoitteet, sekä valvoo niiden toteutumista Ennakointi ja ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen palvelustrategiaan keskeisesti esille Omistuksen panostukset optimaalisessa käytössä HHJ-koulutus tytäryhteisöissä hallitustyön kehittämiseksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan saaminen EU:n liittymissopimuksen mukaiseen eritysasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Tehdään erillinen omistajapoliittinen ohjelma perustuen kaupunkistrategiaan
11 3. Kaupunkikonserni Kuntalain 13 :n 1 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. VIITASAARI- KONSERNI TYTÄRYH- TEISÖT KUNTAYH- TYMÄT OSAKKUUSYH- TEISÖT VIITASAAREN VUOKRA-ASUNNOT OY 100 % KESKI-SUOMEN LIITTO 2,80 % WITAS OY 49,65 % WIITASEUDUN ENERGIA OY 100 % K-S SAIRAAN- HOITOPIIRIN KY 3,71 % AS OY PIHKURINSUU 21,69 % VIITASAAREN KOULUTUSKIINTEIS- TÖ 76 % ÄÄNEKOSKEN AMM. KOULUTUKSEN KY 12,36 % POHJOISEN K-S VERKKO- PALVELUT OY 20 % WIITASEUDUN YRITYSPALVELU OY 100 % KESKITIEN AUPPAKIINTEISTÖ OY 100 % SAMMAKKOKAN- GAS OY 22,37 % VIITASAAREN LIIKENNEKIINTEIS- TÖ OY 27,65 %
12 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Konsernihallinnon tehtävänä on varmistaa kaupungin strategisten, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikonsernin yksiköiden toimiminen koko konsernin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävä ulottuu kuntaorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Viitasaaren kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Energia Oy vastaa kuntalaisten vesi- ja jätevesihuollosta keskustaajaman ja Kymönkosken alueilla sekä kaupungin ja keskustaajaman asukkaiden ja yritysten kaukolämmön tarpeesta. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokra-asumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjensä tehokkaasta käytöstä. 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. 3. Toimintavuonna 2018 kaupunki uudistaa omistajapolitiikkaansa ja erityistä huomiota kiinnitetään mm. yhtiöiden hallitusten liiketoiminta-asiantuntemuksen lisäämiseen.
13 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Asuntotuotantostrategian valmistelu yhteistyössä konserniemon kanssa 2. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 3. Vuokratalojen käyttöastekehityksen parantaminen hakemalla vapautusta ARA:n vuokrarajoituksista ja myymällä sekä purkamalla käyttöasteeltaan heikkoja kohteita. 4. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen omistaja-arvon säilyttämiseksi. 5. ARA:n, kaupungin ja VVA Oy:n yhteisen hankkeen Yhdyskuntien uudistaminen 2016 2019 tulosten hyödyntäminen. Mittari TP 2014 TP 2015 TP 2016 E 2017 TA 2018 Liikevaihto 2 620 132 2 549 373 2 408 654 2 376 025 2 513 151 Tilikauden tulos -84-52 -111 993 (*) -208 991 (*) 7 711 Kaupungin takaus (saldo) 11 163 284 10 735 851 10 458 417 9 310 984 8 883 551 Omavaraisuusaste 6,21 % 6,95 % 4,44 % Maksuvalmius (Quick ratio) 1,27 (arava) 0,35 (yleinen) (huono) 0,93 (arava) 0,24 (yleinen) (huono) 0,64 (arava) 0,16 (yleinen) (huono) (*) Lisäalaskirjauksen vaikutus sekä kiinteistöjen myynnistä johtuvat alaskirjaukset 3.3 Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Nykyisen kaukolämpökattilan tultua elinkaarensa päähän uusi lämmöntuotantoratkaisu on käytössä. 3. Yhtiön taloudellinen kannattavuus
4. Talousveden hyvät laatuvaatimukset ja suositukset täyttävän veden toimittaminen mahdollisimman häiriöttömästi 5. Vastuullinen, toimiva ja luontoa kunnioittava jätevesistä huolehtiminen 6. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen. 14 Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 3 051 783 3 001 531 3 472 131 3 535 215 3 578 527 Tilikauden tulos -87 673-192 816 174 952 154 940 150 763 Kaupungin takaus 2 050 000 1 800 000 1 250 000 1 700 000 1 462 070 Omavaraisuusaste 52 52 55 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,45 0,55 0,90 3.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tytäryhtiön toiminnan ja talouden vakauttaminen 2. Toimivien yritystilojen turvaaminen ja kehittäminen 3. Postitalon uusiokäyttö kaupungintalon remontin väistötiloina ja tämän jälkeen alueen osaamiskeskuksena 4. Elinkeinopoliittisten kiinteistöjen ylläpitoa koskevat vaihtoehdot selvitetty konserniemon kanssa Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 376 053 338 110 401 306 410 000 347 000 Tilikauden tulos -75 004-139 459 44 492 20 000-101 000 Kaupungin takaus 3 928 551 3 793 003 3 161 206 3 146 034 3 257 000 Omavaraisuusaste 4,7 % 1,5 % 3,1 % 3,0 % -0,3 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 1,6 0,8 2,4 2,4 1,4 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala:
15 Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla 13.03.86 Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden 16.07.1985 tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistö pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yhtiön talous vakaana 2. Kiinteistöstä huolehtiminen suunnitelmallisesti ja kattoremonttiin varautumine Mittari TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 60 750 48 4535 46 574 42 874 43 000 Tilikauden tulos 748 537 2 0 0 Kaupungin takaus 0 0 0 0 0 Omavaraisuusaste 84 90 97 90 90 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,67 1,17 4,4 1 1 3.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 - nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen kiinteistössä toimiville vuokralaisille 2. Kun rakennus on elinkaarensa päässä, myydään tai vuokrataan se esim. yrityksen varastotilaksi 3. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi edellisen eläköityessä Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 ja TA2018 alv 24 % alv 0 % Liikevaihto 208 119 215 022 231 638 204 406 164 844 Tilikauden tulos 4 913-57 440 5 418 0-4 637 Kaupungin takaus 70 000 0 0 0 0 Omavaraisuusaste 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 200 % ei velkoja ei velkoja ei velkoja ei velkoja 3.7 Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa
16 takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja uuden yrityskannan synnyttäminen 3. Keksintöjen viikko- tapahtuman ja innovaatioprosessin kehittäminen ja laajentaminen 4. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 5. Viitasaaren matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen (esim. yht. tutustumismatka ja visio sekä strategia) määrittäminen Viitasaaren matkailun kehittämiseksi. 6. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 7. Toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman hyödyntäminen Mittarit: - Witaksen yrityspalveluiden käyttömäärä - yritysten määrä (Witaksen oma tilastointi), uudet yritykset - yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä ja eurot (saadaan Elyltä) - yritysryhmähankkeiden määrä (uusi mittari edellisiin vuosiin verrattuna, sidottu Elyyn) - aluekehittämishankkeiden määrä niistä missä Witas maksaa kuntarahaosuudet + Witaksen hallinnoimat Leader-hankkeet - asiakastyytyväisyys - uudet innovaatiot - Keksintöjen Viikon kävijämäärä, oheistapahtumat koko Witas-alueella - Matkailutulo 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan.
17 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2017-2019 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2018-2019 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. - kustannukset laitoshoidosta (mm. lastensuojelu) ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä - lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee - palvelua jonottavien kuntalaisten määrä vähenee (asumispalvelut, lääkärien vastaanotto, hammashoito) - sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu terve ja hyvinvoiva kuntalainen - ryhmätapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa - ennalta ehkäisevän työn ja sen vaikuttavuuden lisääminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa - kuntalaisten oman ymmärryksen lisääminen, vastuunotto oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitouttaminen oman elämänsä hallintaan - hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti - kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla - hoivatakuu toteutuu - mittarina kansansairauksien esiintyvyystilastot 3. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi - potilaskanteluiden ja valitusten määrä vähenee - henkilöstön itseohjautuvuus, työajan kustannustehokas käyttö, työn tuloksellisuus - henkilöstön yhteiskäyttö kuntien välillä mahdollisuuksien mukaan - henkilöstömitoitus lain / suositusten edellyttämällä tasolla - koulutussuunnitelma ja täydennyskoulutus toteutuvat - kehityskeskustelut käyty yksiköissä - varhainen puuttuminen työkykyongelmiin, korvaavan työn mallin hyödyntäminen työperäisten sairauspoissaolojen määrä vähenee 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Perheiden ja kasvatuksen parissa työskentelevien välisen vuoropuhelun lisääminen. 2. Etsivänuorisotyö ja toisen asteen oppilaitokset (lukio ja ammatillinen koulu) etsivät uusia työllistymis- ja uudelleenkoulutusväyliä nuorille työttömille. 3. Toteutetaan ETU-luokan arviointi ja tehdään tämän pohjalta jatkosuunnitelmat. 4. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto toteutuu ja koulutusta laajennetaan kattamaan koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kaikki toimijat. 5. Koulut ja varhaiskasvatus tekevät usean vuoden tietokonehankintasuunnitelmat.
18 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Päivittää kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan 2. Eläinlääkinnän ja Tarvaalan luonnonvara-alan eläinhoitajakoulutuksen yhteistyön kehittäminen 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
19 6. Tuloslaskelma 2018 TASAAREN KAUPUNKI Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 LOSLASKELMA ULKOINEN IMINTATUOTOT yyntituotot iiketoiminnan myyntituotot 374 000 374 000 381 000 1,9 381 381 äydet valtiolta saadut korvaukset 61 920 61 920 56 000-9,6 56 56 orvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 19 295 356 19 295 356 19 554 812 1,3 19 555 19 555 uut suoritteiden myyntituotot 3 822 852 3 822 852 3 468 000-9,3 3 468 3 468 yyntituotot 23 554 128 23 554 128 23 459 812-0,4 23 460 23 460 aksutuotot erveydenhuollon maksut 1 704 200 1 704 200 1 845 970 8,3 1 846 1 846 osiaalitoimen maksut 1 575 258 1 575 258 1 547 855-1,7 1 548 1 548 petus- ja kulttuuritoimen maksut 62 700 62 700 66 900 6,7 67 67 hdyskuntapalvelujen maksut 246 900 246 900 256 500 3,9 257 257 aksutuotot 3 589 058 3 589 058 3 717 225 3,6 3 717 3 717 uet ja avustukset 461 697 461 697 477 972 3,5 478 478 uut toimintatuotot uokratuotot 3 005 017 3 005 017 3 178 161 5,8 3 178 3 178 uut toimintatuotot 64 227 64 227 47 700-25,7 48 48 uut toimintatuotot 3 069 244 3 069 244 3 225 861 5,1 3 226 3 226 IMINTATUOTOT 30 674 127 30 674 127 30 880 870 0,7 30 881 30 881 IMINTAKULUT enkilöstökulut alkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -21 031 125-12 150-21 043 275-21 412 857 1,8-21 413-21 413 Henkilöstökorvaukset, nk.korjauserät 96 500 96 500 94 200-2,4 94 94 alkat ja palkkiot -20 934 625-12 150-20 946 775-21 318 657 1,8-21 319-21 319 enkilösivukulut Eläkekulut -5 045 597-5 045 597-4 803 330-4,8-4 803-4 803 Muut henkilösivukulut -1 438 943-1 438 943-1 317 089-8,5-1 317-1 317 enkilösivukulut -6 484 540-6 484 540-6 120 419-5,6-6 120-6 120 enkilöstökulut -27 419 165-12 150-27 431 315-27 439 076-27 439-27 439 alvelujen ostot siakaspalvelujen ostot -30 918 572-30 918 572-31 308 578 1,3-31 309-31 309 uiden palvelujen ostot -6 060 702-7 790-6 068 492-6 035 782-0,5-6 026-6 026 alvelujen ostot -36 979 274-7 790-36 987 064-37 344 360 1-37 334-37 334 ineet, tarvikkeet ja tavarat stot tilikauden aikana -3 367 839-3 270-3 371 109-3 256 254-3,4-3 256-3 256 ineet, tarvikkeet ja tavarat -3 367 839-3 270-3 371 109-3 256 254-3,4-3 256-3 256 vustukset vustukset kotitalouksille -2 111 834-2 111 834-2 074 334-1,8-2 074-2 074 vustukset yhteisöille -645 110-645 110-850 910 31,9-951 -951
vustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-65 000-65 -65 vustukset -2 821 944-2 821 944-2 990 244 6-3 090-3 090 uut toimintakulut uokrat -1 565 965-1 565 965-1 674 645 6,9-1 675-1 675 uut toimintakulut -201 306-500 -201 806-201 898-202 -202 uut toimintakulut -1 767 271-500 -1 767 771-1 876 543 6,2-1 877-1 877 IMINTAKULUT -72 355 493-23 710-72 379 203-72 906 477 0,7-72 996-72 996 IMINTAKATE/JÄÄMÄ -41 681 366-23 710-41 705 076-42 025 607 0,8-42 116-42 116 erotulot 20 456 000 20 456 000 20 898 000 2,2 21 417 21 999 altionosuudet 23 231 679 23 231 679 22 865 995-1,6 22 866 22 866 ahoitustuotot ja -kulut orkotuotot 45 600 45 600 51 500 12,9 52 52 uut rahoitustuotot 10 500 10 500 12 000 14,3 12 12 orkokulut -150 000-150 000-90 000-40 -90-90 uut rahoituskulut -70 000-70 000-90 000 28,6-90 -90 ahoitustuotot ja -kulut -163 900-163 900-116 500-28,9-117 -117 UOSIKATE 1 842 413-23 710 1 818 703 1 621 888-10,8 2 051 2 633 oistot ja arvonalentumiset uunnitelman mukaiset poistot -2 451 777-2 451 777-2 586 238 5,5-2 586-2 586 oistot ja arvonalentumiset -2 451 777-2 451 777-2 586 238 5,5-2 586-2 586 LIKAUDEN TULOS -609 364-23 710-633 074-964 350 52,3-535 47 LIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -609 364-23 710-633 074-964 350 52,3-535 47 20
21 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: - presidentinvaalit 28.1.2018, mahdollinen toinen vaalipäivä 11.2.2018 - maakuntavaalit lokakuussa 2018 - eduskuntavaalit 14.4.2019 - europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa 2019 Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti lokakuussa 2018. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää ja kaupungin haja-asutusalueella kirjastoautoa kiertävänä äänestysautona. Tavoitteena on vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Tarkastuslautakunta Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Tilintarkastuksesta on tehty sopimus KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n kanssa vuosille 2017 ja 2018. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHT, HT Esko Säilä. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa.
22 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Mittarit ja tunnusluvut: Mittari/ strat.tavoitteet Toteuma 2014 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Arvio 2017 Tavoite 2018 TALOUS Vuosikate euroa/asukas 459 462 535 460 Lainamäärä euroa/ asukas 4021 3798 3414 2414 ELINVOIMA Yritysten lukumäärän nettomuutos 0 2 2 4 4 Nettomuutto kuntaan -45-19 -12-126 0 HYVINVOIVA KUNTALAINEN Työmarkkinatuen maksuosuus 175 593 228 470 220 000 220 000 220 000 Työm.tukimaksua kerrytt.työttömät 46 55 50 50 50 Työttömyys% 17,6 18,5 19,1 16,5 14,2 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden ja mittareiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan valtakunnallisen alueuudistuksen johdosta muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2018 keskeiset tehtävät ovat kaupunkistrategian jalkauttaminen ja tehokas edunvalvonta yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa Saarijärven Viitasaaren seutukunnan saamiseksi EU:n liittymissopimuksen mukaiseen erityisasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja hankkeet talousarviovuonna 2018 - osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun - palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien - työllistämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano - kaupungin elinvoiman ja vetovoiman edistäminen yhteistyössä kehittämisyhtiön, yritysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa - osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia
Osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun 23 Viitasaaren kaupunki osallistuu sote- ja maakuntaitsehallinnon valmisteluun yhdessä maakunnan muiden kuntien, kuntayhtymien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä on mukana valmistelua suorittavissa eri työryhmissä. Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan sote- ja maakuntauudistuksessa. Palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien Maakunta- ja soteuudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä. Kunnan rooli tulee painottumaan hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian vahvistamisessa. Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien kanssa käydään Wiitaunionin tulevaa yhteistyötä v. 2020 koskevat neuvottelut ja valmistellaan neuvottelutuloksen mukaiset yhteistyösopimukset. Palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kumppanien kanssa kokeilemalla ja oppia jakamalla. Työllistäminen Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista. Yksikössä työskentelee työllisyyspäällikkö ja työpajaohjaaja. Työllisyyspäällikkö toimii Tuunari pajan esimiehenä ja 20.3.2017 alkaneen Yritysduunihankkeen hallinnoijana. Lisäksi hänen tehtäviin kuuluu toimia Pohjoisen Keski-Suomen Typ-verkoston johtajana. Työllisyysyksikön osana toimii Tuunari paja, jossa työskennellään palkkatukityössä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Tuunari pajalla tehdään tekstiili-ja puutyötä sekä järjestetään kaupungintalon kahvitukset ja voimailusalin, puulukion ja Pasalan leirikeskuksen siivoukset. Yritysduuni hankkeen tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan kaupungin alueella toimivien yritysten piilotyömahdollisuudet ja työllistä yrityksiin vuosittain 10 pitkäaikaistyötöntä, alle 29-vuotiaita nuoria sekä vajaakuntoisia työnhakijoita. Työllistämisyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella siihen asti että hakijan työssäoloehto täyttyy (n.8kk) Yksikkö järjestää työkokeilutai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää ensisijaisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita ja lisäksi henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin että työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä ja työmarkkinatuen maksuosuuden maksuista. Tavoitteena on, että kaupungin maksama vuotuinen työmarkkinatuen maksuosuus ei ylittäisi 220 000 euroa. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varauduttu myös nuorten kesätyöllistämiseen Viitasaaren 4H-yhdistykselle myönnettävän avustuksen muodossa. Nuorten työpajatoimintaan on varauduttu vapaa-aikatoimen talousarviossa. Elinvoiman ja vetovoiman edistäminen Kaupunki on merkittävä elinvoimapoliittinen toimija. Fyysisten toimintaedellytysten lisäksi kaupunki huolehtii omalta osaltaan alueen elinvoimaverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhteydet yrityksiin, rahoittajiin, valtiollisiin instituutioihin ja muihin sidosryhmiin ovat keskeinen osa kaupungin toimintaa, jolla elinkeinoja ja yhteisön kehitystä tuetaan. Paikallisella tasolla arjen konkreettista yhteistyötä tehdään niin yksittäisten yritysten, yrittäjäyhdistyksen kuin myös muiden yhdistysten sekä seurakunnan ja paikallislehden kanssa. Kaupunki rakentaa brändiään Pikkasen parempi periferia aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin ja Pro Viitasaari-yhteistyön kautta. Elävän maaseutukaupungin imagoa vahvistetaan päivittäisillä laadukkailla palveluilla, panostuksilla elinympäristöön ja vapaa-aikaan sekä toimimalla kumppanina lukemattomissa tapahtumissa ja muussa kolmannen sektorin toiminnassa.
Työ ja toimeentulo ovat ensisijaisia elinvoimatekijöitä. Kaupungin elinvoimaa kehitetäänkin yritykset edellä. Paikallisten yritysten kasvua ja kehitystä sekä uusien yritysten syntymistä ja rantautumista varten käytettävissä on useita eri työkaluja. Neuvontaa ja hankehallintoa tarjoaa Kehittämisyhtiö Witas Oy, jonka toimintaan on varattu kuntaosuutena 396.000 eli 60 /asukas. Witaksen uusi strategia pyritään integroimaan myös kaupungin toimintaan soveltuvin osin. Toimitiloja tarjoavan Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) toimintaan on varattu 65 000 :n de minimis-tuki. Yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja laajuudesta sekä tarvittavista resursseista tullaan päättämään vuoden 2018 aikana siten, että suunnitellut muutokset astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Yrittäjätoimikunta toimii tärkeänä foorumina kaupungin ja yrittäjien välillä. Yrittäjätoimikunta reagoi ajankohtaisiin elinvoimakysymyksiin, kehittää kaupungin hankintapolitiikkaa ja yritysvaikutusten arviointia sekä valmistelee yhteistyöhankkeita, kuten joulutoria ja muita tapahtumia. Tavoitteena on tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja uusien toimialojen kasvua. Uudistuminen pohjautuu innovaatio- ja kokeilutoiminnan sekä digi- ja osaamistalouden edistämiseen. Toimintavuonna 2018 kaupunki panostaa erityisesti työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Yhteistyötä POKE:n ja korkeakoulujen kanssa syvennetään muun muassa osaamiskeskushankkeen myötä. Samalla luodaan puitteita uusille työllistymisen muodoille ja uuden yritystoiminnan syntymiselle. Fyysisiin toimintaedellytyksiin panostetaan varaamalla 200. 000 euron avustusmääräraha keskustaalueen valokuituhankkeeseen. Vuonna 2018 toteutetaan kuntamarkkinointisuunnitelmaa ja lisätään kaupungin tunnettavuutta sekä vahvistetaan kaupunkibrändiä. Markkinoinnin toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti digitaalisen markkinoinnin lisäämiseen, tapahtumatarjonnan mainontaan ja uusyritysten hankintaan. Rakennemuutoshankkeessa luodun sijoittumispalvelumallin tavoitteena on elinkeinoelämän vahvistaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen myyntikulttuurin edistäminen ja uusien asukkaiden ja yritysten avustaminen Viitasaarelle sijoittumisessa. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa ylläpidetään yrittäjätoimikunnan, yrityskummivaltuutettujen ja yritysvierailujen avulla. Elinvoiman edistämiseksi otetaan rohkeasti käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja ja kokeilutoimintaa. Strategiseen kehittämiseen varattuja määrärahoja kasvatetaan 45.000 euroon. Tavoitteena on ensisijaisesti hyödyntää Saarijärven-Viitasaaren seudulle korvamerkittyä ESR-rahoitusta kaupungin elinvoiman kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n kanssa kaupunki on mukana järjestämässä Keksintöjen Viikko keksintömessutapahtumaa, joka kokoaa saman katon alle keksijöitä, yrittäjiä, valmistajia, asiakkaita, jakelukanavien edustajia, rahoittajia sekä palveluntuottajia tarjoten näin erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Messuilla vieraili v. 2017 yli 1 200 kävijää. Näytteilleasettajien palautteiden mukaan ennakko-odotukset täyttyivät hyvin. Asteikolla 1-4 tapahtumalle annettiin arvosanaksi 3,4. Viitasaaren kaupunki tukee maankäytöllä ja kaavoituksella elinvoimaisen ja viihtyisän seutukaupungin kasvua. Hyvän elinympäristön laatua sekä monipuolisen asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia tavoitellaan Haukirinteen ja Kölkyn asemakaavalaajennuksilla ja keskusta-alueen osayleiskaavan laadinnalla. Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittämistä sekä ylläpitämistä edistetään edullisten ja yhdyskuntatekniikaltaan valmiiden, houkuttelevien liike- ja teollisuustonttien riittävällä tarjonnalla. Kaupunki on mukana mm. ARA:n Yhdyskuntien uudistaminen projektissa, jossa pyritään saamaan vuokratalojen kiinteistökanta kestävään kuntoon ja tehokkuutta asumisen strategian suunnitteluun. Asuntostrategia on tavoitteena kytkeä kunnan laajempaan strategiseen suunnitteluun, kaavoitukseen, maankäyttöön ja vanhan asuntokannan monipuoliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja sopeuttamiseen nykyiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. 24
Osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia 25 Kaupunki tukee asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa sekä kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista tarjoamalla tilaa, tietoa, neuvontaa ja ohjausta, verkostoja ja uusia toimintamalleja. Yhteisöjen aktiivisuutta tukemalla kaupunki mahdollistaa vapaaehtoista hoivaa ja vertaistukea, harrastamista ja matalan kynnyksen kaupunkikulttuuria sekä osaamisen, palvelujen ja tavaroiden jakamista. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia toteutetaan perinteisin muodoin ja ottamalla käyttöön uusia suoran, osallistuvan demokratian muotoja kuten uusia sähköisiä vaikuttamisen kanavia ja digitaalisia sovelluksia sekä luottamustoimielinten avoimia kokouksia. Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudelleen seuraavat vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto ja Nuorisovaltuusto, joiden tehtävänä on toimia edustamiensa ikä- ja väestöryhmien äänitorvena ja puolestapuhujana, antaa lausuntoja, seurata ja edistää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, sujuvaa arkea ja asioiden käsittelyä Viitasaaren kaupungissa sekä tehdä aloitteita ja esityksiä. Tavoitteena on, että oppilaskunnat, kummivaltuutetut ja lapsiparlamentti toimivat aktiivisessa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Kesäasukkaiden kanssa käydään vuoropuhelua mökkiläisfoorumin kautta. Paikallisidentiteetti, kulttuuri, yhteisöllisyys ja yhteisöjen sekä yksilöiden osallisuus ovat keskeisiä elementtejä, joita kunnalla on mahdollisuus ruokkia yhteisöllisyyttä innostamalla. Kaupungin, paikallislehden ja seurakunnan yhteinen Hyvän tahdon Viitasaari -ohjausryhmä pyrkii aktivoimaan vapaaehtoistoimintaa ja Viitasaari heimon yhdessä tekemistä sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Yhteistyössä kehitetään osallisuuden eri muotoja. Viitasaaren tapahtumat ja tilaisuudet, virike-, harrastus- ja vertaistoiminta tarjoavat ympärivuotisesti mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille vapaaehtoiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli yhteistyössä perheiden kanssa on keskeinen vapaaehtoistoimintaan tutustumisessa ja vapaaehtoistoiminnalle myönteisten asenteiden kehittymisessä. Viitasaaren kaupunkistrategiaa on työstetty kuntalaisten, yrittäjien, kyläyhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa kyselyjen, työpajojen, lausuntojen ja asukasiltojen kautta. Asukkaat osallistuvat valtuustokaudella myös kaupunkistrategian arviointiin.
26 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2018 120 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset 3 000 3 000-100 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 3 200 3 200 3 200 3 3 Muut suoritteiden myyntituotot 17 153 17 153 3 000-82,5 3 3 Myyntituotot 23 353 23 353 6 200-73,5 6 6 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 5 000 5 000-100 Muut toimintatuotot 5 000 5 000-100 TOIMINTATUOTOT 28 353 28 353 6 200-78,1 6 6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -341 200-341 200-337 700-1 -338-338 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 5 300 5 300-100 Palkat ja palkkiot -335 900-335 900-337 700 0,5-338 -338 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 244 088-1 244 088-960 383-22,8-960 -960 Muut henkilösivukulut -22 933-22 933-20 365-11,2-20 -20 Henkilösivukulut -1 267 021-1 267 021-980 748-22,6-981 -981 Henkilöstökulut -1 602 921-1 602 921-1 318 448-17,7-1 318-1 318 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -1 140-1 140-2 600 128,1-3 -3 Muiden palvelujen ostot -631 100-631 100-601 577-4,7-592 -592 Palvelujen ostot -632 240-632 240-604 177-4,4-594 -594 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -34 000-34 000-30 700-9,7-31 -31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -34 000-34 000-30 700-9,7-31 -31 Avustukset Avustukset kotitalouksille -12 500-12 500-12 500-13 -13 Avustukset yhteisöille -85 000-85 000-295 000 247,1-395 -395 Avustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-65 000-65 -65 Avustukset -162 500-162 500-372 500 129,2-473 -473 Muut toimintakulut Vuokrat -85 378-85 378-84 736-0,8-85 -85 Muut toimintakulut -78 500-78 500-78 300-0,3-78 -78 Muut toimintakulut -163 878-163 878-163 036-0,5-163 -163 TOIMINTAKULUT -2 595 539-2 595 539-2 488 861-4,1-2 579-2 579 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 567 186 0-2 567 186-2 482 661-3,3-2 573-2 573 Poistot ja arvonalentumiset -4 082 100-4 -4 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 567 186 0-2 567 186-2 486 743-3,1-2 577-2 577
27 7.3 Tukipalvelut. 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 20.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla
28 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - tietojärjestelmien päivitysten valmistelu - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja puhelinjärjestelmät - Toimivat tietojärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla