Konekustannusten hallinta investointitilanteessa 12.-13.4.2018 Navettarastit Eerikki Kaila eerikki.kaila@tts.fi TTS - Työtehoseura
Sisältö Tuotantokustannusten ja taseen rakenne maitotiloilla (kannattavuus-kp-tilat) Töiden suunnittelu- ja työmäärän hallinta investointitilanteessa TTS-Manager työmäärän laskentaohjelman hyödyntäminen Työn tuottavuus maidontuotannossa Konekustannukset -keinoja konekustannusten alentamiseen Työkustannukset työtunnin hinnoittelu Koneurakointi TTS:n Urakointihintakyselyn tuloksia Yleisimmin urakoidut työt ja urakointihintojen kehitys 2000-2016 Viljanpuinnin hehtaarikustannukset omat koneet vs. urakointi Vaihtoehtoja koneiden hankintaan ja rahoitukseen TTS-Kone konekustannusten laskentaohjelma Kehitteillä olevia työkaluja konetöiden organisointiin: Urakka-Foorumi ja SKED 2
Maitotilojen tuotantokustannusrakenne kannattavuuskertoimeltaan eri ryhmissä v. 2016 /v 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 heikot keskiarvo hyvät tiloja otoksessa (kpl) 65 265 85 viljelyala (ha) 67 71 89 eläinyksiköt (kpl) 60 59 75 kannattavuuskerroin -0,24 0,31 0,82 150 000 100 000 50 000 0 heikot keskiarvo hyvät Tarvikekustannus Kotieläinkustannus Konekustannus Rakennuskustannus Muu kustannus Työkustannukset Korkokustannukset Tilakäyttökustannus Lähde: Luke/Taloustohtori 3
Maitotilojen taseen muodostuminen kannattavuuskertoimeltaan eri ryhmissä v. 2016 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 heikot keskiarvo hyvät Oma pääoma Vieras pääoma Maa Rakennukset Koneet ja kalusto Salaojat Kotieläimet Tuotevarastot Muut Lähde: Luke/Taloustohtori 4
Maidon tuotekohtainen yksikkökustannus keskimäärin kp-tiloilla v. 2013 Ostorehut Omat rehut Kotieläinmenot Eläin kasvatus Tuotantomäärä, kg 408 334 Tuotantokustannus, 313 385 Yksikkökustannus, /kg 0,767 Polttoaine Sähkö+lämmitys Koneiden korjaus Muut menot Vakuutus + vuokrat Työkustannus Koneiden poistot ja korot Rakennusten poistot ja korot Muut korkokustannukset Lähde: Luke/Taloustohtori 5
Töiden suunnittelu ja työmäärän hallinta maatilalla Merkitys korostuu suurilla ja investoivilla tiloilla Kokonaistyömäärä lisääntyy yksikkökoon kasvaessa vaikka töitä koneellistetaan ja automatisoidaan ja tuotettua yksikköä kohti työ vähenee Maatilalla paljon tuotantoprosesseihin liittyviä tukitöitä ja mm. suunnittelu- ja johtamistöitä, joiden määrä lisääntyy melko suoraviivaisesti yksikkökoon kasvaessa Omaa työpanosta ei pidä yliarvioida työssä jaksaminen etusijalle Ammattitaitoisen ja motivoidun ulkopuolisen työvoiman saanti voi olla vaikeaa Maatilan töiden organisointi haasteellista Tilayhteistyö vaatii samalla tapaa ajattelevia kumppaneita Töiden ulkoistaminen vaatii urakointipalveluiden tarjontaa Epätasapaino tilan tuotantotöiden työketjuissa yleinen tuotannon laajentamiseen liittyvä ongelma investointi ketjun yhteen osaan ei välttämättä paranna ketjun kapasiteettia! Tarve töiden suunnitteluun ja työmäärän laskentaan investointitilanteessa suuri
TTS-Manager - Maatilan työmäärän laskentaohjelma TTS:n kehittämä ja ylläpitämä Windows-ympäristössä toimiva atk-ohjelma, josta vuosittain julkaistaan uusi versio Seuraava versio ohjelmasta julkaistaan keväällä 2018, mukana mm. kuminan ja härkäpavun viljelytöiden työnmenekin laskentapohjat Ohjelma maatilan kokonaistyömäärän laskentaan suunnittelutilanteessa erilaisilla aikajänteillä (1 vrk 1 vuosi) Laskenta perustuu maataloustöiden standardiaikajärjestelmään ja ohjelman käyttäjän syöttämiin tilakohtaisiin lähtötietoihin 7
TTS-Managerin käyttökohteita Maatilan kokonaistyömäärän laskenta eri aikajänteillä (vuorokausi, sesonkityö, vuosi) Tuotannon laajuuden (hehtaarit, eläinmäärät) vaikutus työmäärään Tuotantosuunnan ja tuotevalintojen vaikutus työmäärään ja töiden ajoittumiseen Työmenetelmien vaikutus työmäärään Konekapasiteetin vaikutus työmäärään Kuljetuskapasiteetin vaikutus työmäärään Ajonopeuden (tiellä ja pellolla) vaikutus työmäärään Peltojen etäisyyksien vaikutus työmäärään (mm. vuokrapellon hankinnan vaikutus työmäärään) Työmäärien lisäksi ohjelma laskee: Laskelmaan valittujen ja töissä käytettävien traktoreiden ja työkoneiden vuotuiset käyttömäärät tunneissa ja hehtaareissa > lähtötietoa koneiden yksikkökustannusten laskentaan Työn tuottavuuden tunnusluvun tuotantosuunnittain ja peltopuolella viljelykasveittain. Esimerkiksi maidontuotannossa maitoa/kotieläinten hoitoon käytetty työtunti ja porsastuotannossa vierotettujen porsaiden lukumäärä työtuntia kohti
Työn tuottavuus (litraa/tunti) Päivittäisten karjanhoitotöiden tuottavuus lypsyrobottitiloilla (n=110) (Karttunen 2016) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Automatisoituja lypsypaikkoja, kpl 1 2 3,4,5 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 Lehmiä, kpl Karttunen, J. 2016. Karjanhoitotyön tuottavuus automaattilypsytiloilla. TTS Työtehoseuran tutkimustiedotteita 4/2016 : 1 8. Saatavana internetistä: http://www.tts-nyt.fi/index.php/tiedotesarjat 9
10
Kustannustarkastelu Koneista aiheutuvat kustannukset Kiinteät Muuttuvat Työkustannukset Työtunnin hinta Työnmenekki Ajallisuuskustannukset Laatutappiot Määrätappiot 11
Konekustannukset Kiinteät kustannukset Pääomasta aiheutuu kustannuksia Poisto (tasapoisto tai menojäännöspoisto) Korko (lainan korko tai omarahoitteisena vaihtoehtoiskustannus) Vakuutukset ja säilytys Kustannukset samansuuruisia käytöstä riippumatta Vuotuiset käyttötunnit ratkaisevat mikä on yksikkökustannus, yleensä kiinteät muodostavat pääosan kokonaiskustannuksesta Muuttuvat kustannukset Syntyvät konetta käytettäessä Polttoaine, kunnossapito Ajajan palkka Osuus kokonaiskustannuksesta vaihtelee työn, koneen ja työntekijän mukaan 12
Koneisiin sitoutuneen pääoman vähentäminen Konekapasiteetin pienentäminen ajallisuuskustannus nousee etenkin sadonkorjuutöissä Työmenetelmien keventäminen ja työvaiheiden yhdistäminen (suorakylvö, karhojen yhdistäjä, yhdistelmäpaalain, ) Vähentää myös muuttuvia kustannuksia Käytännössä mahdollisuudet melko rajalliset Koneyhteistyö vaihtoehtoiset koneen hankintatavat Vaihtoehtoiset koneen rahoitustavat Tiettyjen työvaiheiden/koko ketjun töiden tai kaikkien peltotöiden ulkoistaminen Edellyttää että lähistöllä sopivia urakoitsijoita tarjolla 13
Koneen vuotuisen käyttömäärän lisääminen Laajentamalla omaa tuotantoa tai urakoimalla Ajallisuuskustannus etenkin sadonkorjuussa nousee Etäisyydet kasvavat, suurempi osa työajasta kuluu tiellä Omaa työpanosta ei voi loputtomasti lisätä, toisaalta onko kannattavaa hankkia ulkopuolista työvoimaa urakointiin? Koneyhteistyöllä Vaatii sopivia kumppaneita, joilla yhteiset tavoitteet ja intressit yhteistyöhön Yhteiskonehankinta edellyttää pitkän tähtäimen suunnitelmia Yhteistyön aloittamisen ja lopettamisen vaikeus? 14
Kunnossapitokustannus Käyttötavalla huomattava merkitys Olosuhteet Kuormitustapa Ammattitaito ja asenne Vuotuinen käyttömäärä vaikuttaa Tyypillisesti 2-6 % jälleenhankintahinnasta vuodessa 15
Polttoaine Polttoaineen hinnan vaihtelu Merkitys riippuu työstä Hintamuutosten huomiointi urakointisopimuksessa Polttoainekustannus e/ha 20,0 15,0 10,0 10,3 12,2 14,1 15,9 17,8 5,0 0,0 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 0,55 0,65 0,75 0,85 0,95 Polttoöljyn hinta e/l kulutus 7l/h, 3,5 ha/h kulutus 15 l/h, 0,8 ha/h 16
Työtunnin hinnoittelu Palkattu työntekijä Yrittäjä Lakisääteiset työnantajamaksut Muut välilliset kulut Yrittäjän eläkevakuutus työtulojen mitoitus Vapaaehtoisia vakuutusmaksuja Tuntihintaan pitää sisällyttää vastaavia välillisiä kuluja kuin palkatulla työntekijällä 17
Palkan sivukulut Lakisääteiset sos.turvamaksut (maatalousalalla yht. n. 27-29 %) TyEL-maksu Tapaturmavakuutus Sosiaalivakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Muut kuin työssäoloajan palkat (yht. 22-33 %) Arkipyhäkorvaukset Loma-ajan palkat ja lomarahat Sairausajan palkat ja työterveyshuolto Tehollista työtuntia kohti laskettava yhteensä + 57-70 % Esim. jos tuntipalkka 12 => tuntikustannus n. 19-20 /h 18
Urakointihintakysely TTS:n tekemä kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia harjoittaville maatalousyrittäjille Toteutuneet urakointihinnat Taustatietoja urakointiin liittyen Tehdään joka toinen vuosi Viimeksi (2017) vastauksia 627 kpl, 60 % vastasi netissä sähköisesti Vastaajat 2016 postinumeroalueittain 121 61 18 69 42 91 74 52 37 54 19
Urakoinnin liikevaihto kasvaa kyselyyn vastanneilla 2016 2004 Mediaani 15 500 euroa Keskiarvo 46 000 euroa Mediaani 9 600 euroa Keskiarvo 22 000 euroa 50 000-99 999 e 12 % yli 99 999 e 12 % alle 10 000 e 31 % 50-99 999 euroa 9 % 100 000 euroa ja yli 4 % 10 000-50000e 45 % 10-50 000 euroa 37 % alle 10 000 e 50 % 20
Tilastoidut hinnat Keskiarvot, ilman arvonlisäveroa Vaihtelu ± keskihajonta Eivät suositushintoja vaan suuntaaantavaa tietoa markkinoista Vaihtelu hinnoissa suurta Julkaistu mm. TTS tiedotteena (saatavilla TTS:n kotisivuilta www.tts.fi) 21
Yleisimmin urakoidut työt Säilörehun korjuun eri työvaiheissa yhteensä noin 200 urakoitsijaa (niittomurskaus, korjuu eri tavoin, käärintä, kuljetus, siilotyö) Lannan levityksessä yhteensä noin 100 urakoitsijaa (liete, kuivalanta) 22
Urakointihintojen kehityksestä v. 2014-2016 Yleisimpien urakointitöiden (leikkuupuinti, ruiskutukset) hehtaaritaksat nousseet 1-1,25 % vuodessa Kylvötöiden hehtaaritaksa noussut 0,5 % vuodessa Lumitöiden ja kaivinkonetöiden tuntitaksa noussut 1-1,5% vuodessa Moni vastaaja pitänyt taksan samana vuosina 2014 ja 2016 Vastauksissa myös taksojen alennuksia, esim. viljojen kuivauksessa tuntiveloitus laskenut 1-5 % eri kokoluokissa < polttoöljyn hinnan lasku vuodesta 2014 vuoteen 2016 23
Yleinen kustannuskehitys vs. urakointihintojen kehitys 220 200 180 160 Energia, voiteluaineet Koneiden huolto ja korjaus Maatalouskoneet ja laitteet Traktorit Leikkuupuinti (kysely) Lumityöt (kysely) Ruiskutus (kysely) Suhteellinen muutos: v. 2000 = 100 140 120 100 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomen virallinen tilasto (SVT): Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6502. Helsinki: Tilastokeskus 24
Urakointihintojen kehitys 25
Urakointihintojen kehitys Taksat 2000-2016 euroa/tunti 140 100,6 97,0 99,5 106,0 112,7 113,7 123,8 119,6 119,8 120 100 Puinti, työleveys 380-449 cm Viljan kuivaus (270-389hl) 80 Lumityöt 34,8 35,5 25,6 28,2 2000 2002 2004 35,9 31,3 53,5 42,2 35,6 42,1 2006 2008 46,1 2010 55,4 61 49,9 2012 63,2 2014 52,4 60,4 2016 54,0 60 40 20 26
urakointitaksa, /h Hintavaihtelua on paljon 120 Traktoriteho ja tuntitaksa, lumityöt 2014 100 80 60 40 20 0 0 50 100 150 200 250 moottoriteho, kw 27
Viljanpuinnin hehtaarikustannukset 28
Rahoitusvaihtoehtoja koneinvestointeihin Yrityslaina Vaatii oman vakuuden Omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupanteon yhteydessä Laina-aika määritellään tapauskohtaisesti Rahoituslimiitti Jatkuva rahoitusmuoto- joustava ja nopea lainan saanti limiitin rajoissa Vaatii oman vakuuden Omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupanteon yhteydessä Osamaksu Vaatii ostajalta 20-35 % käsirahaa Omistusoikeus rahoittajalla, kunnes viimeinen maksuerä maksettu Maksamaton osuus voidaan maksaa pois kesken sopimuskauden 29
Leasing-sopimukset Pitkäaikaista käyttöomaisuuden vuokraamista, yleensä 3 tai 5 vuotta Kysyntä tasaisessa kasvussa etenkin traktorikaupassa, uusista Valtroista vajaa 10 % leasing-sopimuksilla Rahoituslaitoksina pääsääntöisesti Nordea ja OP-rahoitus Mahdollisuus lisätä sopimukseen myös esim. koneen huollot (huolto-leasing) Määritellään erikseen käyttötuntirajat Yksityismyynnissä yleensä 10-20 % käsiraha 1. vuokraeränä, jonka jälkeen kiinteä kk-erä sopimuskauden loppuun saakka Sopimuksen korko samaa luokkaa kuin osamaksussa Sopimuskauden jälkeen kone voidaan lunastaa yritykselle tai hyödyntää sovitun jäännösarvon ja käyvän arvon erotus uuden koneen sopimuksessa Sopii tiloille ja urakoitsijoille, jossa koneella paljon käyttöä tasaisesti ja kone vaihdetaan tasaisin väliajoin uuteen 30
Maatalouskoneiden vuokrauksesta Toistaiseksi vielä harvinaista, jatkossa tullee yleistymään tietyissä töissä etenkin vetokaluston osalta Pienkuormaimia ja muita pienkoneita vuokrataan lyhytaikaisesti konevuokraamoissa Hankkija Rent -vuokrauspalvelu: Vuokrakalustona: 15-20 traktoria + 5 kurottajaa Traktorien kokoluokka 150-300 hv, varustetaso vaihtelee Toiminta kattaa koko Suomen alueen Minimi vuokra-aika 1 kk, maksimiaikaa ei ole Minimi käyttötunnit 200 h, jonka mukaan maksu vaikka käyttöä vähemmän, lisätunnit sovitun tuntihinnan mukaan Minimikäyttö laskutetaan etukäteen, lisätunnit jälkikäteen Yleisin vuokraaja isohko karjatila, joka vuokrannut lisätraktorin lannanlevitykseen tai rehunkorjuuseen vetokalustoksi
TTS-Kone konekustannusten laskentaohjelma TTS-Kone on TTS Työtehoseuran ylläpitämä helppokäyttöinen Windowsympäristössä toimiva tietokoneohjelma, jolla voidaan laskea traktorin, puimurin, kuivurin ja eri työkoneiden tunti- ja hehtaarikustannukset Ohjelmaa kehitetty etenkin koneurakoinnin näkökulmasta oman työn hinnoittelun työkaluksi Mikä on kustannukset kattava urakointitaksa, millä taksalla jää katetta? Paljonko koneelle pitää saada vuodessa käyttöä, jotta koneinvestointi olisi kannattava? Mitkä ovat oman koneen kustannukset verrattuna urakointipalveluiden käyttöön? Ohjelma sisältää 262 esimerkkilaskelmaa eri koneista ja laitteista, joiden pohjalta omien kustannuslaskelmien laadinta on helppoa Koneluokat: Traktorit (sisältää alaluokkina pienkuormaimet, kurottajat ja traktorimönkijät) Leikkuupuimurit Viljankäsittelylaitteet Työkoneet Ruokintalaitteet Kuljetusvälineet Puutarha- ja kiinteistönhoitokoneet Kuivurit Metsätyökoneet
TTS-Koneen toimintoja Omat konelaskelmat voidaan tallentaa, jolloin ne voidaan ottaa myöhemmin tarkasteltavaksi ja päivitettäväksi Tallennettuja konelaskelmia voi verrata rinnakkain vertailutoiminnossa Tallennetuista koneista voi rakentaa koneketjuja ja laskea ketjujen hehtaarikustannuksia Tallennetuista koneista koostuu tilan koneluettelo, jossa mm. koneiden nykyarvot voidaan hyödyntää mm. liiketoimintasuunnitelmissa ja kaluston vakuusarvon määrittelyssä Ohjelman versio 4.6 julkaistu toukokuussa 2017 (sisältää v. 2016 toteutuneet urakointihinnat), seuraava versio tulossa toukokuussa 2018 Lähtöhintatietojen päivitys Uusia laskelmapohjia, mm. traktorin hankinta leasing-sopimuksella > vaikutukset yksikkökustannuksiin eri vuotuisilla käyttömäärillä Ohjelman hinta 80 (alv. 0 %), päivitykset puoleen hintaan Ohjelma saatavilla myös KM-lehden kestotilaajaetuna
Urakka-Foorumi Uus-Urakka -hankkeessa on kehitetty koneurakointipalveluiden markkinointiin ja hakuun uusi sähköinen kohtaamispaikka Hanke toteutetaan Uudellamaalla, mutta hankkeen jälkeen Urakka-Foorumi on käytettävissä kaikkialla Suomessa Foorumi toteutettu selainpohjaisena haku- ja ilmoituspalveluna, joka toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä ja laitteilla joilla pääsy nettiin Osiot: Urakoitsija-haku ilman rekisteröitymistä Urakointipalveluiden markkinointi vaatii rekisteröitymisen Ostajien/palveluiden tilaajien ilmoituspalsta vaatii rekisteröitymisen Nettisivu: www.urakka-foorumi.fi Sivusto koekäytössä alkuvuoden, julkaistaan kesäkuussa 2018 Uus-Urakka -hankkeen kotisivut osoitteessa: www.tts.fi/uus-urakka 34
Kehitteillä mobiiliapplikaatio peltotöiden järjestämiseen (saatavilla ios:lle ja Androidille) Applikaatio perustuu jakamistalouteen, ns. Peltotöiden Uber Käsittää alkuvaiheessa kaluston, kuskit ja apupalvelut (logistiikka, koneiden huolto&varaosat, vakuutus, rahoitus) Hankkeessa mukana kaksi pääomasijoittajaa, lisärahoitusta haussa TEKES:istä Projektista vastaa startup-yritys Skedglobal (Kristina Sweet) (www.skedglobal.com) TTS, MTK, SLC ja OP-Pohjola mukana strategisina kumppaneina SKED 35