Kasvatus- ja sivistyspalvelut. Lisäopetuksen opetussuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Espoon suomenkielinen opetus. Lisäopetuksen opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

OPS Minna Lintonen OPS

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Luku 6 Oppimisen arviointi

Hyvinkään kaupungin LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

1. Oppimisen arviointi

Aikuisten perusopetus

SALON KAUPUNGIN LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Yleisten osien valmistelu

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Munkkiniemen ala-aste

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Pohjankartanon koulun 10. luokka

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Sivltk Liite 1

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Kangasalan kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Opetushallitus. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Opetushallitus. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Arkistot ja kouluopetus

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Yleissivistävä koulutus uudistuu

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Transkriptio:

Kasvatus- ja sivistyspalvelut Lisäopetuksen opetussuunnitelma Kasvatus- ja sivistyslautakunta 24.4.2018 0

LUKU 1 LISÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä... 2 1.2 Opetuksen arvoperusta... 2 1.3 Oppimiskäsitys... 2 1.4 Opiskelijavalinta lisäopetukseen... 3 Lisäopetukseen hakeneet pisteytetään seuraavasti:... 3 LUKU 2 LISÄOPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEINEN SISÄLTÖ... 4 2.1. Lisäopetuksen tavoitteet... 4 2.2. Lisäopetuksen keskeinen sisältö... 4 LUKU 3 LISÄOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI... 5 3.1 Toimintakulttuurin kehittäminen... 5 3.2 Oppimisympäristöt ja työtavat... 6 LUKU 4 LISÄOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 4.1. Opiskelijan opintojen suunnittelu... 6 4.2. Yhteistyö... 7 LUKU 5 OPISKELIJAN OPINTOJEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN... 8 5.1. Opinto-ohjaus... 8 5.2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 8 5.3. Opiskeluhuolto..8 5.4. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset 8 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET... 9 LISÄOPETUKSESSA... 9 6.1 Oppimista tukeva arviointikulttuuri... 9 6.2 Osaamisen ja opintosuoritusten arviointi... 9 6.3 Lisäopetuksessa käytettävät todistukset... 9 LUKU 7 OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN...10 1

LUKU 1 LISÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus on osa Mäntsälän kunnan järjestämiä koulutuspalveluita. Se rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä Mäntsälän kasvatus- ja sivistyspalveluiden linjauksille. Mäntsälän kasvatus- ja sivistyslautakunta hyväksyy lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen lisäopetuksen opetussuunnitelman. Mäntsälän opetuksessa noudatetaan kuntakohtaista lisäopetuksen opetussuunnitelmaa. Lisäopetus järjestetään lukiolla lisäopetusryhmässä. Lisäopetusryhmän sijoituskoulu voidaan muuttaa lukuvuosittain opetuspäällikön päätöksellä. Lisäopetukseen sisältyy mahdollisuus ohjattuun opiskeluun toisen asteen oppilaitoksissa ja tutustumisjaksoihin työelämässä, järjestöissä tai muissa oppimisympäristöissä. Lisäopetusluokalla on oma koko- tai osa-aikainen ryhmänohjaaja koko lukuvuoden. Ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia koululla nuoren lähiohjaajana lisäopetusvuoden ajan. Lukuvuoden alussa ryhmänohjaaja kartoittaa nuoren tilanteen yhteistyössä opiskelijanohjaajan kanssa ja ohjaa lisäopetusvuoden opintojen suunnittelua. Nuorten tarpeet lisäopetusvuoden aikana suoritettavista opinnoista vaihtelevat, minkä vuoksi opintojen suunnittelu vaatii jatkuvaa seurantaa ja yksilöllistä ohjausta. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten sisällöt ja niiden toteuttamistavat lisäävät opiskelijoiden valmiuksia uravalintaan, parantavat edellytyksiä jatkoopintoihin ja edistävät elämänhallintataitoja. Opiskelijoille annettava kannustava palaute sekä oppimisen tuki ja ohjaus vaikuttavat nuoren asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. 1.2 Opetuksen arvoperusta Mäntsälän arvopohja Lisäopetuksen ja perusopetuksen arvoperusta rakentuu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvoille ja lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunnan päättämille Mäntsälän perusopetuksen arvoille. Mäntsälän kunnan perusopetuksen arvopohjan painotukset ovat: Kunnioitamme elämää, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Arvostamme ahkeruutta, tunnollisuutta sekä omaa ja toisen oppimista Rakennamme turvallista, yhteisöllistä ja kannustavaa oppimisympäristöä Korostamme oppimisen iloa, rohkeutta ja kokeilunhalua Arvostamme sivistystä, kulttuurista monimuotoisuutta ja suomalaista kulttuuriperinnettä Uudistumme yhteistyössä Toimimme ympäristöä ja kestävää elämäntapaa kunnioittaen 1.3 Oppimiskäsitys Mäntsälän kunnan perusopetuksessa oppimiskäsityksen painopiste on opiskelijan oman 2

aktiivisen roolin ohjaaminen ja tukeminen hänen oppimispolullaan. Opettajalla on tärkeä rooli vaikuttaa vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa opiskelijan oppimisen taitojen kehittymiseen, asenteisiin oppimista ja uusia opittavia asioita kohtaan. Oppilaista kasvatetaan tavoitteellisia, ongelmanratkaisukykyisiä ja sinnikkäitä yksin ja yhdessä oppijoita. Perusopetus ja koulut, yksin ja yhdessä, toimivat oppivina yhteisöinä ja kannustavat kaikkia jäseniään oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Mäntsälän lisäopetuksessa opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitystä täydentää positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma, kuten perusopetuksessa. Opiskelijoiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan auttamalla heitä tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Rohkaiseva ohjaus ja kannustava palaute lisäävät opiskelijan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä edistävät kiinnostusta ja halua laajentaa ja syventää oppimaansa. Oppimisen haasteisiin vastataan kehittämällä opiskelijan vahvuuksia edelleen. 1.4 Opiskelijavalinta lisäopetukseen Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Mäntsälän lisäopetuksen ryhmä perustetaan, kun opiskelijoita on vähintään seitsemän. Maksimi opiskelijapaikkojen määrä ryhmässä on 20. Lisäopetukseen haetaan Opintopolun kautta ja valintapäätös tehdään valtakunnallisesti määritettynä aikana. Lisäopetukseen hakeneet pisteytetään seuraavasti: Hakijaryhmä Ilman jatko-opintopaikkaa yhteisvalinnassa jääneet samana tai edellisenä vuonna päättötodistuksen saaneet mäntsäläläiset nuoret Yhteishaussa ensisijaisesti Mäntsälän lukioon hakeneet nuoret, jotka ovat saaneet toisen lukion opiskelupaikan 2.-5. hakusijalta sekä ammatilliseen koulutukseen hakeneet hakusijalta 2.-5. paikan saaneet nuoret Muut hakijat maksimipisteet 10 pistettä 5 pistettä 3 pistettä Hakijat kutsutaan yksilö- ja ryhmähaastatteluun, joiden kokonaispistemäärä on 15 pistettä. Haastatteluissa selvitetään hakijan motivaatiota lisäopetukseen ja hänen kykyään sitoutua asetettaviin tavoitteisiin sekä keskustellaan hänen alustavista jatkokoulutussuunnitelmistaan. Haastattelun rakenne ja pisteytys: Tehtävä Arvioitavat asiat maksimipisteet ryhmätehtävä yhteistyötaidot, päätöksentekokyky, 5 pistettä ongelmanratkaisutaito, reflektointi 3

yksilöhaastattelu motivaatiokirje oma rooli edellisessä tehtävässä, tavoitteisiin sitoutuminen, motivaatio, oman toiminnan ohjaus Miksi minut tulisi valita kymppiluokalle? Suoritus tehdään tietokoneella. 5 pistettä 5 pistettä Lopullinen valinta lisäopetukseen tapahtuu hakijaryhmän ja haastatteluiden kokonaispistemäärän perusteella. Tieto valinnasta toimitetaan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen valtakunnallisen aikataulun mukaan. Hallinnollisen päätöksen opiskelijavalinnasta tekee koulun rehtori. Lukuvuoden alettua ryhmää voidaan vielä täydentää toisen asteen opintonsa keskeyttävillä opiskelijoilla rehtorin päätöksellä, jos ryhmässä on vapaita opiskelupaikkoja. LUKU 2 LISÄOPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEINEN SISÄLTÖ 2.1. Lisäopetuksen tavoitteet Lisäopetuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa kehittämään opiskelu- ja elämänhallintataitojaan sekä ylläpitämään ja parantamaan perusopetuksen oppiaineiden osaamista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös laajentaa kokemusta työelämästä ja yrittäjyydestä. Lisäopetusvuoden antamien valmiuksien myötä opiskelija pystyy tekemään tarkoituksenmukaisia urasuunnitelmia ja on valmis jatkamaan opintojaan toisella asteella. Laaja-alaiseen osaamiseen sisältyvät tiedot ja taidot vahvistavat edellytyksiä jatko-opintoihin ja työelämään. Samalla ne antavat välineitä oman elämän hallintaan sekä rakentavaan vuorovaikutukseen. Tämän vuoksi laaja-alaisen osaamisen kehittäminen on erityisen tärkeää lisäopetuksen aikana. Laaja-alaisen osaamisen alueista painottuvat erityisesti ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä työelämätaidot ja yrittäjyys opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. 2.2. Lisäopetuksen keskeinen sisältö Lisäopetuksen lähtökohtana ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt. Erillistä valtakunnallista tuntijakoa ei ole olemassa, vaan kunkin opiskelijan osalta toteutuva sisältö täsmennetään henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Tavoitteena on, että opetus lisää opiskelijoiden valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin ja edistää elämänhallintataitoja. Mäntsälän lisäopetuksen tuntijako: Yhteiset opinnot 18 vvt/22 vvt oppiaine äidinkieli suomi toisena kielenä englannin kieli vuosiviikkotunnit 2 vvt 6 vvt 4 vvt 4

ruotsin kieli matematiikka ryhmänohjaus opinto-ohjaus 4 vvt 4 vvt 2 vvt 2 vvt Opiskelijan henkilökohtaiset valinnat 12 vvt/8 vvt: peruskoulun arvosanan korotukset, taito- ja taideaineet, toisen asteen opinnot, työelämäjaksot, projektit. Opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti kunkin aineen opiskelun painopiste voi olla arvosanan korottamisessa tai aineen taitojen ylläpitämisessä. Lukio-opintoihin tähtäävät opiskelijat voivat myös osallistua lukion kursseille niissä aineissa, joissa heillä on hyvät taidot. Opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus korottaa kaikkien perusopetuksen yhteisten oppiaineiden arvosanoja. Opiskelijoille voidaan tarjota mahdollisuus korottaa myös perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvosanoja. Opinto-ohjaus kuuluu oleellisesti opiskelijan opintoihin. Perusopetuksen yhteisten ja valinnaisten oppiaineiden lisäksi opintoihin voi kuulua myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia, opintokäyntejä, lukio- ja ammatillisia opintoja sekä niihin valmistavia opintoja sekä työelämässä suoritettavia ohjattuja opintoja ja työelämään tutustumista. LUKU 3 LISÄOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Toimintakulttuurin kehittäminen Lisäopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat samat periaatteet kuin perusopetuksessa. Mäntsälän perusopetuksen yhtenäistä toimintakulttuuria toteutetaan valitsemalla lukuvuosittain yksi toimintakulttuurin kehittämisen periaatteista yhteiseksi lukuvuoden painopisteeksi. Näitä periaatteita ovat - oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä - hyvinvointi ja turvallinen arki - vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely - kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus - osallistuminen ja demokraattinen toiminta - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo - vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Lisäopetuksen toimintakulttuurin tulee edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet sekä yhteistyö huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat otetaan aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön. Jokainen opiskelija tulee nähdyksi ja kuulluksi ja hänet kohdataan arvostavasti. Myönteinen kuva itsestä oppijana ja yksilönä on toimintakulttuurin keskeinen tavoite. 5

3.2 Oppimisympäristöt ja työtavat Lisäopetuksen ensisijaisena oppimisympäristönä toimii Mäntsälän lukio tai muu koulu, jossa opetus järjestetään. Yrityksiä, järjestöjä ja muita toimijoita hyödynnetään oppimisympäristöinä vierailujen ja työelämään tutustumisen merkeissä. Mäntsälän lukion lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin. Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämistä ohjaavat samat tavoitteet kuin perusopetuksessa. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että oppimisympäristöt ja työtavat vahvistavat opiskelijoiden opiskelumotivaatiota olemalla kiinnostavia, kannustavia ja monipuolisia. Mikäli opiskelijalle on jäänyt puutteita tietoihin ja taitoihin aikaisemmista opinnoista, niiden vahvistamiseen etsitään tarkoituksenmukaisia tapoja yhdessä opiskelijan kanssa. Oppimaan oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelijoita ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn ja sen suunnitteluun. Tieto- ja viestintäteknologian käytöllä tuetaan opiskelijoiden vuorovaikutus- ja työskentelytaitoja sekä tiedon hankintaa, muokkaamista ja tuottamista. LUKU 4 LISÄOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Opiskelijan opintojen suunnittelu Lisäopetuksessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), johon kirjataan opiskelijan suunnitteilla olevat opinnot lisäopetusvuoden ajalle. Opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijan lähtötilanne ja tulevaisuuden jatko-opintosuunnitelmat. Opiskelusuunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarpeen mukaan lukuvuoden kuluessa. Mikäli opiskelijalla on oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta, toimitaan perusopetuksen tuen kolmiportaisuuden mukaisesti. Opiskelusuunnitelman laadinnasta vastaa lisäopetusluokan ryhmänohjaaja yhteistoiminnassa nuoren, hänen huoltajiensa ja opiskelijanohjaajan kanssa. Tarvittaessa suunnitteluun otetaan mukaan muita opiskelijan koulunkäynnin ja tulevaisuuden suunnitelmien kannalta oleellisia henkilöitä. Ryhmänohjaajan tehtävänä on kartoittaa tarvittaessa opiskelijan lähtötilannetta mm. luku-, kirjoitus- ja matemaattisten taitojen osaamista. Opinto-ohjaaja vastaa erityisesti opiskelijan jatko-opintojen suunnittelusta yhteistoiminnassa opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelusuunnitelmaan kirjataan, missä oppiaineissa opiskelija pyrkii korottamaan päättöarvosanoja sekä minkä oppiaineiden osaamista opiskelija ylläpitää opetuksessa. Suunnitelmassa pyritään nimeämään, mihin toisen asteen ja työelämään tutustumisjaksoihin opiskelija osallistuu lisäopetusvuoden aikana. Opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa käydään säännöllisin välein keskustelua opintosuunnitelman toteutumisesta ja päivittämistarpeesta. Lisäopetusvuoden keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijan oppimisen- ja työskentelytaitojen harjaantumista. Opetuksessa edistetään opiskelijan ajattelutaitoja sekä hyvinvoinnin ja 6

elämänhallinnan kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvää opetusta pyritään integroimaan muun opetuksen yhteyteen. Ryhmänohjaajan tehtävänä on huolehtia opintojen, laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden, tuen ja ohjauksen toteutumista omassa koulussa. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja yhdessä suunnittelevat, valmistelevat ja toimivat yhteyshenkilöinä koulun ulkopuolisten oppimiskokonaisuuksien järjestelyssä. Näitä ovat esimerkiksi tutustumis- ja opiskelujaksot toisella asteella. Opiskelijan ohjaamisessa hyödynnetään työelämään tutustumisjaksoja ja työelämässä tehtäviä muita kokeiluita. Ryhmänohjaaja huolehtii opiskelijan opintojen seuraamisesta ja ohjaamisesta. Oppilaalle annetaan riittävästi kannustavaa ja välittämistä tuottavaa palautetta. Keskeistä on huolehtia riittävästä tuesta opiskelijan opintopolun aikana. Aktiivinen osallistuminen ja henkilökohtaisen toimijuuden kehittäminen ovat tärkeitä tekijöitä opiskelijan oppimisen edistämiseksi. Osallisuuden edistämiseksi oppilaitoksen opiskelijakuntatoiminta ja yhteisössä toimiminen ovat keskeisiä toiminnan tapoja. Opiskelijoiden ryhmäyttämiseen kiinnitetään huomiota heti alusta lähtien. Opiskelija osallistuu aktiivisesti oman oppimispolkunsa suunnitteluun. Opiskelijalle ja hänen huoltajilleen annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa opetusmenetelmien valintaan yksilöllisten valmiuksien ja mielenkiinnon pohjalta. 4.2. Yhteistyö Lisäopetukseen valittu opiskelija ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden alussa kirjeen, jossa kerrotaan tulevasta lukuvuodesta, lisäopetuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Lisäopetusvuoden alussa pidetään jokaisen opiskelijan kanssa perheohjauspalaveri, johon opiskelija osallistuu huoltajan kanssa. Perheohjauspalaverissa mietitään yhdessä tavoitteita vuodelle ja laaditaan opiskelusuunnitelmaa jatko-opintosuunnitelmista sekä tarvittaessa pedagogisia arviota tai selvitystä. Tarvittaessa järjestetään useampia perheohjauspalavereita lukuvuoden aikana. Opiskelijan hakeutuessa lisäopetukseen kesken lukuvuoden järjestetään haastattelu, jossa opiskelijan opintotilanne kartoitetaan. Koulu voi ottaa lisäopetukseen opiskelijoita ennen viimeisen jakson alkua. Ryhmänohjaaja organisoi haastattelut yhdessä rehtorin kanssa. Lisäopetuksessa kurinpidollisten keinojen käyttö järjestään perusopetuksen säädösten mukaisesti. Koulun järjestyssäännöt ja kurinpidolliset keinot koskevat lisäopetukseen osallistuvia opiskelijoita. Pyrkimyksenä on edistää opiskelijasta huolenpitävää oppimis- ja toimintaympäristöä, jossa keskeisinä menetelminä ovat kasvatuskeskustelut opiskelijoiden ja heitä opettavien opettajien välillä. 7

LUKU 5 OPISKELIJAN OPINTOJEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN 5.1. Opinto-ohjaus Jatko-opintosuunnitelma on keskeinen osa lisäopetuksessa opiskelijan opintosuunnitelmaa. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja ovat mukana laatimassa opiskelijan opintosuunnitelmaa. Jatkoopintosuunnitelmaa tarkennetaan ja täydennetään lukuvuoden aikana. Toisen asteen jaksojen suunnittelu täydentää jatko-opintosuunnitelmaa. Tavoitteena on tukea ja auttaa opiskelijan tulevaisuuden ura- ja koulutustavoitteiden selvittämistä. Opinto-ohjaaja seuraa ja ohjaa nuoren jatko-opintoihin hakeutumista ja sijoittumista. Tehtäviin kuuluu tämän lisäksi opinto-ohjauksen luokkatuntien pitäminen ja mahdollisten työelämäjaksojen ohjaaminen. Erityisen tuen päätöksen saaneiden opiskelijoiden osalta jatko-opintosuunnitelma sisältyy opiskelijan oppimisen tueksi laadittuun HOJKSiin. 5.2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan oppimisen ja koulunkäynnin tuen prosessista sekä tarvittavien pedagogisten asiakirjojen laatimisesta. Heti lisäopetuksen alkaessa käynnistetään oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeen selvittäminen ja tuen prosessi. Pedagoginen arvio ja selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä opiskelijahuollon ammattihenkilöiden kanssa. Erityistä tukea varten pedagogisten selvityksen lisäksi opiskelijaa ja huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekoa. Perusopetuksessa erityistä tukea saanut opiskelija voi saada suoraan erityisen tuen päätöksen, mikäli opiskelijan tuen tarve lisäopetuksessa sitä edellyttää. Pedagogisissa asiakirjoissa käytetään Mäntsälän kunnan lomakkeita. 5.3 Opiskeluhuolto Lisäopetuksessa noudatetaan Mäntsälän kunnan perusopetuksen linjauksia. Lisäopetuksen opiskeluhuollon toteuttaminen kuvataan sijoituskoulun opiskeluhuoltosuunnitelmassa. 5.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Lisäopetuksessa noudatetaan Mäntsälän kunnan perusopetuksen linjauksia. 8

LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva arviointikulttuuri Oppimisen arvioinnin tavoitteena on ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijan opiskelua sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Mäntsälän perusopetuksen ja lisäopetuksen arviointikulttuuria ohjaa positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja realistista opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Opettajan tehtävänä on huolehtia, että oppilaat ja huoltajat tietävät oppimisen ja arvioinnin tavoitteet sekä tavat, joilla oppilasta arvioidaan. Arvioinnilla ohjataan oppimista. Oppilaat saavat opettajan ja opiskelijan välisessä vuorovaikutuksessa oppimista ohjaavaa palautetta. Opettajan tehtävänä on tehdä opiskelijan oppimisprosessi näkyväksi ohjaamalla ja avaamalla oppimisen solmukohtia. Ohjaaminen ja kannustaminen tarkoittavat sitä, että opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään tavoitteet ja kannustaa häntä oikeaan suuntaan. Tavoitteena on, että nuori tulee tietoiseksi omasta oppimisprosessistaan ja oppii vaikuttamaan omaan oppimiseensa. Kouluissa käydään säännöllistä keskustelua arvioinnin perusteista ja arviointikäytänteistä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. On tärkeää käydä keskustelua heti lukuvuoden alussa. Koulussa varmistetaan myös, että arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja tilanteeseen sovitettuja, opiskelijan tarpeet ja tilanteen huomioivia menetelmiä. 6.2 Osaamisen ja opintosuoritusten arviointi Monipuolisen havainnoinnin avulla opettaja saa tietoa erilaisten työtapojen ja oppimisympäristöjen toimivuudesta, oppijan osaamisesta ja oppimistaidoista sekä eriyttämisen tarpeesta. Näiden havaintojen pohjalta opettaja suunnittelee oppimistilanteita ja tehtäviä niin, että ne tukevat oppimista ja onnistumisen kokemuksia mahdollisimman hyvin. Monipuolinen jatkuva havainnointi mahdollistaa myös varhaisen reagoinnin ja tuen silloin, jos oppiminen syystä tai toisesta vaarantuu. Oppimisesta annetaan ohjaavaa palautetta säännöllisesti opettajan ja opiskelijan välisessä päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Lisäopetuksessa kaikkien opiskelijoiden kanssa toteutetaan arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija ja opettaja/opettajat. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelussa kiinnitetään huomiota opiskelijan vahvuuksiin ja onnistumisiin oppijana sekä käsitellään oppimistavoitteita ja oppimisen edistymistä. Arviointikeskustelun yhteydessä opiskelusuunnitelma päivitetään tarvittavilta osin. Arviointipalautetta voidaan lisäksi antaa erilaisin tiedottein ja muilla tavoilla. 6.3 Lisäopetuksessa käytettävät todistukset Lisäopetuksen suorittamisesta annetaan todistus. Todistukseen merkitään lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot sekä perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Mikäli opiskelija on suorittanut vain osan lukuvuodelle suunnitelluista opinnoista (alle 1100h), annetaan todistus lisäopetuksen aikana suoritetuista opinnoista. Tarvittaessa annetaan välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Mäntsälässä on käytössä todistuspohja lisäopetuksen aikana suoritetuista opinnoista ja 9

lisäopetuksen suorittamisesta. Lisäopetuksen aikana suoritettuihin opintoihin merkitään suoritetut yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, opintojaksot muissa oppilaitoksissa, tutustumisjaksot, projektitehtävät sekä muut opiskelusuunnitelman mukaisesti suoritetut opinnot. Todistuksen liitteisiin sisältyy todistus muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista sekä tarkistettu opiskeluohjelma. (liitteet 1, 2 ja 3) LUKU 7 OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opetussuunnitelman toteutumista seurataan osana opetustoimen arviointi- ja kehitystyötä. Koulujen itsearviointityö on jatkuvaa toimintaa, josta raportoidaan säännöllisesti määrämuotoisena kasvatus- ja sivistyslautakunnalle. Lisäksi kouluilla on omia toimintakulttuurin ja pedagogisen kehittämisen suunnitelmia, jotka kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Mäntsälässä opetusta kehitetään kaikissa kouluissa opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena tavoitteena nuorten yhtenäinen koulupolku. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulujen kanssa on ensiarvoisen tärkeä yhtenäistä kulttuuria luova tekijä. Tiedonsiirron sujuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toisen asteen oppilaitosten ja yläkoulujen kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Mäntsälässä on tavoitteena, että kaikki peruskoulun päättäneet oppilaat ja lisäopetuksen opiskelijat saavat jatko-opiskelupaikan. 10