Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Samankaltaiset tiedostot
Karhunvadelman viljely

Herukkaviljelmän perustaminen

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Marjanviljely elinkeinona

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjanviljelyn edellytykset

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Hedelmän- ja marjanviljely

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

23330 Pensaat ja köynnökset

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Avomaan vihannesviljely

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Rehumaissin viljelyohjeet

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Hamppu viljelykiertokasvina

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Taimien istutusohjeet

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

MATKARAPORTTI SERBIAN OPINTOMATKALTA Koneellisen marjankeruun mahdollisuudet Satakunnassa -hanke. Elli Ruutiainen ProAgria Länsi-Suomi

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Mistä saisi luomutaimia?

ETELÄ-SAVON KOEASEMAN tiedote N:o 1

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Kurtturuusun torjuntaohje

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Keräkaali. Keräkaali Premiere

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Myllyvehnän lannoitus AK

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Satoa ruukusta ja laatikosta

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Taimesta omenapuuksi ohjeita kotipuutarhurille omenapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Herukat säiden armoilla

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt

Transkriptio:

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot 2017 Pinta-ala Suomi Sato tn Suomi Pinta-ala Pohj.-Karjala Sato tn Pohj.-Karjala Pinta-ala Keski-Suomi Sato tn Keski-Suomi Pinta-ala Etelä-Savo Sato tn Etelä-Savo Karviainen 28 ha 48 tn 16 ha 22 tn 2 viljelijää, ei pinta-ala eikä satotietoja 1 ha 5 tn Mustaherukka 1531 ha 1402 tn 391 ha 275 tn 115 ha 196 tn 158 ha 220 tn Punaherukka 167 ha 401 tn 52 ha 99 tn 16 ha 71 tn 46 ha 97 tn Mansikka 3800 ha 13 785 tn 288 ha 1123 tn 94 ha 242 tn 312 ha 1240 tn

Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot 2017 Karviaisen pinta-alan kehitys Suomessa 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2016 2017

Onko karviaiselle kysyntää? Pakastemarjana ja teollisuudessa on hieman kysyntää punaiselle karviaiselle Keltaista karviaista käytetään teollisuudessa, mutta sen kysyntä ja tarjonta on tällä hetkelle tasapainossa Tuorekaupassa sekä punaista että keltaista karviaista ostetaan pieniä määriä Tilamyynnissä karviaista myydään jonkin verran sekä itsepoimittuna että valmiiksi poimittuna

Onko karviaiselle kysyntää? Konekorjatun karviaisen hinta vaihtelee 1,5 2 /kg Käsinpoimitun karviaisen hinta vaihtelee pakkauskoosta ja myyntipaikasta riippuen 5 10 /kg

Karviainen viljelykasvina Karviainen kuuluu herukoiden sukuun ja viljelyohjeet ovatkin pitkälti saman tyyppiset herukoilla ja karviaisella Kasvaa luontaisesti tuoreilla, runsasravinteisilla ja suojaisilla paikoilla. Lähtöisin Eteläja Keski-Euroopasta sekä Aasiasta. Suomessa viljeltävä karviaislajikkeet ovat pääsääntöisesti rentoversoisia ja piikikkäitä Päälajikkeet Hinnonmäen keltainen ja Lepaan punainen (jäykkäversoisempi) Pensaat n. 1 m korkuisia, viljelytekniikasta ja kasvupaikasta riippuen 1-1,5 m leveitä Viljelykasvina melko vaatimaton, vähällä hoidolla pärjäävä kasvi Kukkii toukokuussa. Hallavioitukset ovat mahdollisia Täyteen satoikään pensas tulee n. 5 vuoden ikäisenä. 3 4 vuotta kasvatetusta saa jo pienempiä satoja

Paikanvalinta, perustaminen Multavat hieta- ja moreenimaat Tasainen kosteus, mutta ei seisovaa vettä Konepoiminnassa taimiväli 35 50 cm Itsepoimintatilalla taimiväli voi olla hieman suurempikin Rivivälin leveys määräytyy hoitokoneiden ja traktorin koon mukaan. Yleensä 3 4 m Taimi istutetaan 5 10 cm syvempään, siten että haarautumiskohta jää mullan alle. Pistokkaista lisättäessä voidaan mullata myöhemmin

Lannoitus Peruslannoitukseen PK lannosta viljavuustutkimuksen mukaan. Tavoitteena viljavuusluokka hyvä Myös karjanlanta esikasville sopii peruslannoitukseen hyvin Vuotuislannoitteena yleensä rakeista moniravinteista lannoitetta keväällä 250 400 kg /ha Typpilannoitusta nuorille kasvustoille 20 30 kg / h ja satoikäisille 35 45 kg / ha Jos raakileita on kehittynyt runsaasti voidaan raakilevaiheessa antaa lisätyppeä 15 25 kg /ha

Kastelu Tihkukastelun ja kastelulannoituksen asentamista konepoimitulle karviaiselle ei yleensä pidetä kannattavana Tilalla, jolla on kastelukalusto valmiina muita marjoja varten, voi tihkuletkujen asentaminen olla kannattavaa myös karviaiselle. Karviainen hyötyy tasaisesta kosteudesta

leikkaus Karviaispensaita on uudistettava vuosittain, jotta nuorehkoja hyvin satoa tuottavia versoja on aina pensaassa Nuorista kasvustoista leikataan vain vioittuneet oksat. Täysi-ikäisistä pensaista poistetaan vuosittain kaikki maahan lamonneet ja vioittuneet oksat. Vanhimpia oksia poistetaan 2 4 vuosittain. Pensaaseen jää 20 25 kaiken ikäisiä versoja. Yleensä leikkaus tehdään koneellisesti ja tarvittaessa muutaman vuoden välein tarkennettu leikkaus käsin Pienet alat voi leikata myös käsin Leikkauksen voi tehdä keväällä ennen silmujen puhkeamista ja tai loppukesällä sadonkorjuun jälkeen

Leikkaus Ikääntyneet, huonosti uusiutuvat kasvustot voi leikata kokonaan alas Leikkauskorkeus n. 15 20 cm Alasleikkaus tehdään karviaisen ollessa lepotilassa.

sadonkorjuu Karviaiset kypsyvät elokuussa. Satotaso vaihtelee 1000 10 000 tn / ha Sadonkorjuu onnistuu parhaiten Arek merkkisellä poimintakoneella Joonas poimintakonetta käytetään myös, mutta osa alaoksista voi jäädä korjaamatta Käsinpoimitaa harvoin. Joitain itsepoimintatiloja olemassa. Tärkeintä on poiminnan ajoittaminen siten, että marjat olisivat mahdollisimman kypsiä Marjat kypsyvät hieman eri aikaan eri osissa pensasta, mikä on haaste konekorjuulle Keltainen karviainen korjataan hieman aikaisemmin kuin punainen, sillä se on ohutkuorisempi ja ylikypsyy herkästi Maahan yltäviä versoja ei saisi olla, että marjat pysyvät puhtaana

lajikkeet Lepaan Punainen Suomalainen maailmallakin viljelyssä oleva kaunismarjainen hapokas karviainen Jäykähköt pystykasvuiset versot Hinnonmäen keltainen Suomalainen keltamarjainen lajike. Makea, pehmeäkuorinen lajike rentoversoinen

Lajikkeet Invicta Maailmalla eniten viljelty karviaislajike. Suurikokoiset vihreät karvaiset marjat Houghton Vuoristokarviainen, pienehköt punaiset marjat. Satoisa. Tatjana Keltainen, vähäpiikkinen lajike Tukuman konvehti Marjat Lepaan Punaisen kaltaisia Kasvutavaltaan pystykasvuisempi Hyvin piikikäs Avenita Pensas voimakaskasvuinen, melko pysty. Versot vähäpiikkiset. Marjat Lepaan Punaisen kaltaiset Melko aikainen Invicta Avenita

Taimien saatavuus Suomalaisilta taimistoilta saa pääasiassa Lepaan punaista ja Hinnonmäen keltaista Saatavana pistokkaita, juurrutettuja pistokkaita, 2 v. taimia.. Mitä pienemmällä taimella perustetaan, sen kauemmin menee sadontuottoiän saavuttamiseen Myös Tatjana, Houghton, Avenita, Tukuman konvehti ja Invicta saatavilla pieniä määriä Euroopan alueelta taimien tilaaminen on sallittua Varo tautien ja tuholaisten leviämistä

Espalier systeemi Karviaiset leikataan yksirunkoisiksi ja tuetaan pystyyn Leikataan vuosittain voimakkaasti Marjat kasvavat suuriksi ja värittyvät tasaisesti Taimiväli 50 cm, riviväli 3 4 m Poiminta käsin, myynti rasiamarjaksi Kysyntä tämän tyyppiselle tuotteelle Suomessa?

Espalier systeemi