Auttaako pitkäkestoinen kotifysioterapia hauraus-raihnausoireyhtymässä?

Samankaltaiset tiedostot
Kotikuntoutuksen kehittäminen Eksotessa: KauKoIKÄ -tutkimushanke (NCT )

KauKoIKÄ -tutkimushanke (NCT ) - osa Eksoten kotikuntoutuksen kehittämistä

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kuntoutuksen järjestäminen Eksotessa Kotikuntoutus /Parkikkala

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Palvelusopimusneuvottelut 2015, Luumäki Terveys- ja vanhustenpalvelujen muutokset Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kotikuntoutus Rovaniemen kaupungin kotihoidossa Merja Kuokkanen ett, TtM, Ikäihmisten kotikuntoutuksen palveluvastaava

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

Kotikuntoutustiimit Oivassa

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit


Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

IKIHYVÄN kehittämishanke

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Kuntoutus ja maakunta- ja soteuudistus Eksoten kannalta. Markku Hupli, LT, fysiatrian ylilääkäri Kuntoutusjohtaja

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Kuntouttavan arviointijakson tiedonkeruun tuloksia Keski Suomessa

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

IKINÄ-MALLI OSANA ARJEN HOITOTYÖTÄ LEPOLAKODISSA Elisabet Siirilä, Elina Taipale, Taru Hakulinen

Kotikuntoutus Tuula Holappa

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

Eksoten kotikuntoutusmalli ja ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Merja Tepponen TtT, kehitysjohtaja Eksote

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Kuntouttava arviointijakso. GeroMetro Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus

Vamma tai sairaus. Millaisia vaikeuksia teillä on liikkumisessa (sisätiloissa ja ulkona)? Kuinka pitkän kokonaismatkan jaksatte kävellä?

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

HAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20.

Alueellinen kotikuntoutusmalli Uusimaa Gerometron seminaari kärkihankkeen puheenjohtaja Johanna Sinkkonen

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht.

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

ARVIOINTI- JA KUNTOUTUSJAKSOT, KOTIKUNTOUTUS ASIAKASLÄHTÖISESTI. Paneelikeskustelu Oulu, Kuusamo & Selänne

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KOTIKUNTOUTUS Vahva tuki kotihoidolle Ennaltaehkäisevä riskiryhmien kotikuntoutus Fysioterapeutti Maarit Kalmakoski, Rovaniemen kaupunki

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

GERIATRINEN OSAAMISKESKUS. Laura Majander

Kotona asumisen tuki SAS ja kotiutushoitajapäivät Lappeenranta

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Transkriptio:

Valto Käkelän katu 3, C106.1 53130 Lappeenranta katriina.kukkonen-harjula@eksote.fi puh. 040 651 3926 Auttaako pitkäkestoinen kotifysioterapia hauraus-raihnausoireyhtymässä? Eksoten KauKoIKÄ-tutkimushanke (NCT02305433) Katriina Kukkonen-Harjula ylilääkäri, kuntoutus

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toiminnassa 1.1.2010 alkaen järjestää maakunnan kaikkien kuntien (9) sosiaali- ja terveyspalvelut asukkaita n. 129 000, joista noin 26 % yli 65 v. työntekijöitä n. 4800 visio: toimintakykyisenä kotona

Visio Toimintakykyisenä kotona Asiakkaamme huolehtivat omatoimisesti toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Kiireellinen hoito ja apu elämän kriisitilanteisiin ovat helposti saatavilla. Hoito-ja palvelumallimme ovat kevyitä, kuntouttavia ja kotilähtöisiä. Asiointi on helppoa sähköisiä ja matalan kynnyksen palveluja käyttäen. Ohjaamme asiakkaat oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Kotona asumisen tukemiseen osallistuu koko sote-organisaatio erikoissairaanhoidosta suun terveydenhuoltoon

Toimintakykyisenä kotona kotikuntoutus kotikuntoutusta kehitetty Eksotessa vuodesta 2010 kotikuntoutuksen kehittämisessä keskeistä resurssien rohkea siirto ja integrointi varhaisen puuttumisen mallit palveluntarpeen arviointi, lähivastaanotot moniammatillinen työtapa asenteiden muutosta ja yhdessä tekemistä arjen toiminnallista kuntoutusta asiakkaan oma vastuu kotikuntoutuksen jatkuva kehittäminen esim. KauKoIKÄ -tutkimushanke

Kuntoutuksen kolmiportainen malli 1. varhainen puuttuminen ja terveyden edistäminen 2. kotihoidon toimintaa tukeva kuntoutus / keskitetty kotiutus 3. monialainen kotikuntoutus ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Moniammatillinen kuntoutus- ja palveluntarpeen arviointi yhdenmukainen, keskitetty malli uusien asiakkaiden arviointiin koko Eksoten alueella myös säännöllisen asiakkuuden aikana 2x vuosi kiireellisenä alle 3 vrk, kiireettömänä 7 vrk:n kuluessa kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä, terveydentilaa, asumista, asuinympäristöä, sosiaalista verkostoa ja palveluiden saatavuutta ja omaisten/läheisten osallistumista, apuvälineiden ja kodinmuutostöiden tarvetta palveluohjaajan ja fysioterapeutin yhteiskäyntinä asiakas saa tarpeenmukaiset, toimintakykyä vastaavat palvelut tarpeen mukaan 4 viikon kuntouttava arviointijakso ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Kotikuntoutus n. 17 000 kotikäyntiä v. 2017 35 htv tavoite, että alle 50 % kuntouttavan arviointijakson läpikäynneistä jää säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Suomen Lääkärilehti 2017;72(7):425-30

Hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) eli gerastenia ei varsinainen sairaus, vaan oireyhtymä ns. heikentynyt stressinsieto ikääntynyt, jonka toimintakyky on heikentynyt reservien vähentyessä elimistön säätelyjärjestelmät heikentyneet pienikin infektio yms. voi aiheuttaa suuren toiminnanvajauksen toimintakyvyn heikentyminen, toiminnanvajaus, laitostumisen riski ja kuolemanriski Clegg A ym. Frailty in elderly people. Lancet 2013;381:752-62.

HRO (gerastenia) yleisyys vaihtelee 4 59 % käytetystä diagnoosimenetelmästä riippuen (Collard ym. 2012, Theou 2015) yleisempi naisilla kuin miehillä ja esiintyvyys suurenee iän myötä (Cesari 2016) HRO:n vaikeusasteen mukana suurenevat myös terveydenhuoltokustannukset (Bock 2016) suurentunut riski joutua laitoshoitoon (Kojima 2016) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

. Gerasteniaan liittyvät muutokset Taustalla on monien kliinisten ja subkliinisten tilojen kasautuminen. Clegg A ym. Lancet 2013;381:752

KauKoIkä-tutkimushanke osana Eksoten kotikuntoutuksen kehittämistä

Tavoitteet selvittää pitkäkestoisen kotifysioterapian vaikutuksia hauraus-raihnausoireyhtymä- (HRO) ja lonkkamurtumapotilaiden kotona asumisaikaan (päätulosmuuttuja) toimintakykyyn elämänlaatuun sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön & kustannuksiin kuolleisuuteen hypoteesi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (NCT02305433) KauKoIKÄ-tutkimushanke

KauKoIKÄ-tutkimushanke toteutetaan Eksoten alueella tutkimuksesta vastaava henkilö: kuntoutusjohtaja Markku Hupli rahoitus: Eksote, Kela ja VTR yhteistyöyliopistot Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Université de Poitiers, Ranska kaksi kohdejoukkoa hauraus-raihnausoireyhtymä lonkkamurtumapotilaat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit. ikä 65 v. (HRO), 60 v. (lonkka) MMSE-pisteet 17/30 (HRO) 12 /30 (lonkka) asuu kotona pystyy liikkumaan itsenäisesti sisätiloissa (apuvälinein tai ilman) tulee toimeen suomen kielellä HRO-seulasta ja -diagnoosista väh. 1 piste molemmista lonkkamurtuma on ko. lonkan ensimmäinen jos toinen lonkka murtunut aiemmin, siitä yli 1v. laitoshoito, ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen fysioterapian estävä vaikea neurologinen, sydän- /verenkiertoelimistön, psykiatrinen tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus päihteiden väärinkäyttö (alkoholi, huumeet) terminaalivaiheen sairaus (esim. syöpä) kuulon tai näkemisen ongelma, jotka estävät terapiaan osallistumisen

KauKoIKÄ-tutkimushanke Hauraus-raihnausoireyhtymän seulonta FRAIL-kysymyssarja (Morley ym. 2012) kustakin kyllä-vastauksesta 1 piste 1. Kuinka suuren osan ajasta edeltävinä neljänä viikkona tunsitte olonne väsyneeksi? 2. Onko Teillä vaikeuksia nousta 10 porrasaskelmaa ilman apuvälineitä välillä pysähtymättä ja kaiteeseen tukematta? 3. Onko Teillä vaikeuksia kävellä vähintään 300 metriä ilman apuvälineitä? 4. Onko lääkäri koskaan kertonut Teille, että sairastatte seuraavia sairauksia: verenpainetauti, sydäninfarkti (sydänkohtaus), rasitukseen liittyvä angina pectoris -tyyppinen rintakipu, sydämen vajaatoiminta, aivohalvaus, diabetes, nivelrikko ( kuluma ), astma tai muut pitkäaikaiset keuhkosairaudet, syöpä (lukuun ottamatta hyvänlaatuisia ihokasvaimia), munuaissairaus > 5 / 11 sairautta 5. Oletteko laihtunut viime vuoden aikana tahattomasti vähintään 5 % (ettekä ole laihduttanut)? vähintään yht. 1 / 5 p mukaan seur. vaiheeseen

Hauraus-raihnausoireyhtymän varmistus Modifioidut Friedin ym. kysymykset (2001) 1. laihtunut yli 5 % vuoden aikana kyllä 1 p 2. liikunta-aktiivisuus ei 0 p yli 1 2 x viikossa väh. 30 min 0 p liikuntaa satunnaisesti tai ei ollenkaan 1 p 3. vaikeuksia käynnistyä tai kaikki on tuntunut vaikealta edeltäneen viikon aikana ei koskaan, harvoin tai joskus 0 p melko usein tai koko ajan 1 p 4. puristusvoima alle raja-arvon (määritellään BMI:n mukaan) 1p 5. kävelynopeus 4 m:n matkalla >8,7s 1 p vähintään yht. 1 p mukaan tutkimukseen KauKoIKÄ-tutkimushanke

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin(eksote) asukkaat 65 v. henkilöt, joilla HRO:n piirteitä(seulonta) Alustava haastattelu ja seulonta Kotikäynti (rekrytointi, soveltuvuuden varmistaminen, HRO-dg) Alkumittaukset ja -haastattelut henkilön kotona (tutkimusft tai -hoitaja) Soveltuvuuden arviointi 60 v. henkilöt, joilla tuore lonkkamurtuma, leikattu EKKS Tutkimushoitajan vierailu Armilan kuntoutuskeskuksessa Kotikäynti (rekrytointi, soveltuvuuden varmistaminen) Alkumittaukset ja -haastattelut henkilön kotona (tutkimusfttai -hoitaja) Satunnaistus Satunnaistus Kotifysioterapia n=150 Tavanomainen hoito n=150 Kotifysioterapia n=150 Tavanomainen hoito n=150

Aineiston tiedonkeruu Mittaukset Satunnaistus Mittaukset Mittaukset Mittaukset Rekisteriseuranta 0 24 kuukautta Interventio Seuranta 0 3 6 12 24 kk mittaukset ja haastattelut tutkittavan kotona 4x alussa, 3 kk, 6 kk ja 12 kk kohdalla tutkimusfysioterapeutti tai -hoitaja kesto 1,5 2 tuntia rekisteritietojen keruu 0 24 kk sote-palveluiden käyttö & kustannukset, kuolleisuus KauKoIKÄ-tutkimushanke

Mittarit ja kyselyt HRO-diagnoosi (modifioitu Fried) fyysinen toimintakyky SPPB, puristusvoima kognitio (MMSE) päivittäiset toiminnot (FIM, IADL) ravitsemus (MNA) kaatumiset (päiväkirja) kaatumispelko (FES-I) masentuneisuus (GDS-15) elämänlaatu (15D) sosiaalinen toimintakyky (SPS) elämäntavat liikunta, tupakointi, alkoholi KauKoIKÄ-tutkimushanke

Lyhyt fyysisen toiminta/suorituskyvyn testistö SPPB Guralnik J ym. 1994

Fysioterapia 12 kk, 2 x viikossa, 60 min / kerta aloitus viikon kuluessa satunnaistamisesta toteuttajana kilpailutetut yksityiset palveluntuottajat kuntoutujalla sama fysioterapeutti koko vuoden tavoitteellista, yksilölliset tavoitteet (GAS) strukturoitua, progressiivista lihasvoima-, tasapaino-, liikkuvuus- ja toiminnallisia harj. ravitsemus (MNA) toteutuksen raportointi kuukausittain KauKoIKÄ-tutkimushanke

Pajala S. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy (IKINÄ). Opas 16. THL 2012. 183 s www.thl.fi/ikina

Kuntoutujien tavoitteet kuntoutuja asettaa yhdessä terapeutin kanssa kokonaistavoitteen ja osatavoitteita luodaan GAS-tavoitteenasettelun mukaisesti arvioidaan 3, 6 ja 12 kk tarvittaessa muutetaan tai lisätään tavoitteita kuntoutuksen edetessä KauKoIKÄ-tutkimushanke

Esim. kokonaistavoite (GAS) alaraajojen lihasvoiman parantuminen, itsenäisen liikkumisen varmentuminen Osatavoite: Alaraajojen lihasvoiman parantuminen porraskävelyyn Taso +2 Kykenee nousemaan 2. kerrokseen koko matkan ilman tukea Taso +1 Kykenee nousemaan 2. kerrokseen tukien kaiteeseen toisella kädellä vasta 3/3 porrasosuuden kohdalla Taso 0 Kykenee nousemaan 2. kerrokseen tukien kaiteeseen toisella kädellä Taso -1 Kykenee nousemaan 2. kerrokseen molemmilla käsillä kaiteesta kiinni pitäen Taso -2 Ei kykene nousemaan itsenäisesti 2. kerrokseen KauKoIKÄ-tutkimushanke

esimerkki: kokonaistavoite (GAS) mökille pääseminen kesällä osatavoite: avoveneeseen omatoimisesti nouseminen tukea apuna käyttäen taso +2 siirtymiset avoveneeseen ja laiturille noustessa ovat täysin omatoimisia taso +1 siirtyminen veneeseen on omatoimista, mutta laiturille noustessa tarvitsee tukea taso 0 tarvitsee lievää tukea veneeseen siirtymisissä taso -1 kahden henkilön tukemana siirtyy veneeseen taso -2 veneeseen siirtymiseen ei edellytyksiä, koska liikerajoitus ja lonkan alueen kivut estävät ko. toiminnan KauKoIKÄ-tutkimushanke

Alkulämmittely erilaisia aktiviteetteja kävelyä tuolijumppaa kuntopyöräilyä yms. noin 5 10 min KauKoIKÄ-tutkimushanke

Lihasvoima aloitetaan 2 3 viikon totuttelulla pohjautuu OTAGO-ohjelmaan (Thomas S ym. 2010) voima-, nopeusvoima- ja kestovoimaharjoitukset vaihtelevat n. 8 viikon jaksoin RPE 12 17 lisävastusta nilkka- ja käsipainoilla, painoliiveillä, kahvakuulilla jne. noin 30 40 min ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Liikkuvuus liikelaajuuksien lisääminen/ ylläpito suurissa nivelissä erilaisia harjoituksia vaihdellen venytyksiä noin 10 min KauKoIKÄ-tutkimushanke

Tasapaino perustuu alkuun OTAGO-harjoitusohjelmalle staattisia ja dynaamisia harjoitteita päivittäisiin toimiin liitettyjä harjoitteita n. 10 20 min KauKoIKÄ-tutkimushanke

Toiminnalliset harjoitteet liitettynä tasapaino- ja lihaskuntoharjoitteisiin harjoitellaan kuntoutujan kotona selviytymisen ja tavoitteiden kannalta tärkeitä taitoja esim. portaita, yläkaappien aukaisua, saunomista, halkojen keräämistä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Ravitsemus MNA-kysely0, 3, 6, 12 kk tutkimustulokset tiedoksi ft:lle ravits.asioista keskustelu ft-harjoituksissa KauKoIKÄ-tutkimushanke

Ikäinstituutti 2014 53 s., 18 ravitsemus s. 11

Ikääntyneiden ravitsemushoito Eksotenravitsemusterapeutin valmistelemat 4 opasta terveydenhuollon ammattilaisille eri asiakasympäristöihin mm. kotihoito, laitoshoito elokuu 2014 Effica-puu, > Yleinen kansio > 2. Hoitokäytännöt > Ikääntyneiden ravitsemusoppaat

Tutkimuksen suunnittelu ja etenemisaikataulu tutkimuksen suunnittelu aloitettu alkuvuodesta 2013 rahoituksen hakeminen Kelalta syksyllä 2013 Kela myönsi rahoituksen 11/2013 ja sopimus allekirjoitettiin 6/2014 fysioterapiayritysten kilpailutus 2014 HUS:n eettisen komitean puoltava lausunto 11/2014 2014 12/2014 rekrytointi alkaa (lonkkamurtuma) 12/2017 rekrytointi päättyy (lonkkamurtuma) 12/2018 viimeinen 12kk mittaus (lonkkamurtuma) 2015 2016 2017 2018 2019 12/2019 seurantavuosi päättyy (lonkkamurtuma) 12/2014 rekrytointi alkaa (HRO) 8/2016 rekrytointi päätökseen (HRO) 8/2017 viimeinen 12 kk mittaus (HRO) 8/2018 seurantavuosi päättyy (HRO) KauKoIKÄ-tutkimushanke

Fysioterapiakertojen toteutuminen ja kuntoutujien palautteet kuntoutuksesta maksimimäärä terapiaa vuoden aikana 104 käyntiä HRO:n fysioterapiaryhmässä (n=150) käynneistä toteutui 84 % (13156 kertaa) mediaani 96 käyntiä, keskiarvo 88 käyntiä 128 kuntoutujaa (85 %) osallistui vähintään 75 % kuntoutuskerroista (78/104) 44:llä kuntoutujalla 100 104 terapiakertaa koko vuoden mukana olleilla (n=134) terapiakerroista toteutui keskimäärin 95/104 käyntiä (91%) KauKoIKÄ-tutkimushanke

Tutkittavien palautteet Onko liikuntakyvyssäsi tapahtunut muutoksia kuluneen tutkimusvuoden aikana? HRO-potilaat(vastanneiden lukumäärä) Lonkkamurtumapotilaat (vastanneiden lukumäärä) (tilanne 2.1.18) KauKoIKÄ-tutkimushanke

Tutkittavien palautteet Miten kuvailisit liikuntakyvyssä tapahtuneita muutoksia kuluneen vuoden aikana? Fysioterapiaryhmäläiset kuvailivat parantunutta toimintakykyä lihasvoiman, tasapainon sekä varmuuden lisääntymisenä Apuvälineiden käyttö vähentynyt Sisällä liikkuessa en tarvitse käsillä ottaa tukea Olen jättänyt rollaattorin käytön kotona Arkiaskareiden tekeminen helpottunut Pystyn tekemään paremmin ulkotöitä, esim. halkojen kantaminen Varmempaa kotityöt sujuvat helpommin, käyn nopeammin kaupassa Liikkuminen / käveleminen parantunut Luotan enemmän kävelyvarmuuteen, lisännyt kävellen liikkumista Pystyn kävelemään pitempiä matkoja enkä väsy niin helposti kuin ennen Kuntoutuksen tuloksena sain varmuutta ja rohkeutta uskaltaa kävellä ilman sauvoja ulkona jopa ajaa polkupyörällä kesällä ja käydä yksin jopa marjametsällä, se oli Ihanaa. KauKoIKÄ-tutkimushanke

Tutkittavien palautteet Miten kuvailisit liikuntakyvyssä tapahtuneita muutoksia kuluneen vuoden aikana? Fysioterapiaryhmässä liikuntakyvyn huononeminen oli yhdistetty sairauteen / vammaan Henkeä ahdistaa En pysty kävelemään liikkumaan ulkona ilman avustajaa, koska näkökykyni on huonontunut Sairauksien takia Polvien kulumat pahentuneet Vertailuryhmäläiset kuvasivat enemmän lihasvoiman ja tasapainon heikkoutta, hidastumista ja kipuja sekä apuvälineiden käytön lisääntymistä Kävely on epävarmempaa ja horjuvaa En uskalla huimauksen vuoksi lähteä yksin ulos Kaikki toiminnot käyvät hitaasti Kotityöt hankaloituneet Hengenahdistus lisääntynyt. Yläkertaan meno (rappuset) vaikeutuneet