Syyhy, ohjeen muutokset

Samankaltaiset tiedostot
Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä

Torjuntatoimet syyhyepidemioissa

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Syyhy, täit, satiaiset

Syyhyepidemia vanhustenhuoltolaitoksessa

SYYHY SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN TOIMINTA SYYHYEPIDEMIAN AIKANA 2018

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Syyhypunkki on ihmisen loinen,

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

MRSA-kantajuuden seuranta

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy Tartuntatautikurssi

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Moniresistentit bakteerit

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Miten Truvadaa otetaan

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

MRSA-kantajuuden seuranta

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Loiset pienet mutta epämiellyttävät seuralaiset kotona ja päiväkodissa

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Tämä emulsiovoide sisältää formaldehydia ja butyylihydroksitolueenia, ks. kohta 4.4.

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

MITEN TUTKIN JA HOIDAN KÄSI- IHOTTUMAPOTILASTA? Tiina Ilves MKS

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

MRSA tilastollisesti

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

VASTAANOTTOKESKUKSESSA/ HÄTÄMAJOITUSYKSIKÖSSÄ TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE

AMGEVITA (adalimumabi)

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Transkriptio:

Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire voimakas kutina, etenkin yöaikaan 3-6 vk tartunnasta Käytävän suuaukkoon kehittyy kutiseva, papulamainen ihottuma, myös käytävä voidaan nähdä Syyhypunkit suosivat alueita, joissa iho on ohut; sormien välit,kyynärtaipeet, kainalot, polvitaipeet, genitaalit, ym. Erityisesti papuloiden kohta kutisee, mutta kutina voi myös olla yleistynyttä 2 1

Karstasyyhy (Norwegian scabies, rupisyyhy) Laaja-alainen (joskus paikallinen) syyhyn muoto Immuunipuutteiset (esim. HIV-infektio) ja laitoshoitopotilaat riskiryhmiä Syyhypunkkien määrä on erittäin suuri Erittäin tarttuva Hyperkeratoottinen, hilseilevä ihottuma, joka voi muodostaa jopa laattamaisia rakenteita Syylämäisiä muodostumia tai kynsien hyperkeratoosia voi esiintyä Sekundaarinen märkärupi tavallista Jopa puolella kutina voi puuttua tai olla hyvin lievää 3 2

Syyhytartunta Kosketustartunta Tavallinen syyhy ei ole kovin helposti tarttuva Suora kosketustartunta tavallisin Perheenjäsenet, leikkitoverit, seksuaalipartnerit Tartuntariskiin vaikuttaa syyhypunkkien määrä; mitä laaja-alaisempi syyhy, sitä suurempi tartuntariski Epäsuora tartunta karstasyyhypotilaasta esim. vuodevaatteiden välityksellä on mahdollinen 5 Uusi syyhyohje verkkoon 7.5. 3

Syyhyyn sairastuneen hoito Muut yksikön potilaat tai asukkaat Henkilökunta Syyhyyn sairastuneen lähipiiri Yksittäinen syyhytapaus, löydöksiä paikallisesti yhdellä tai kahdella ihoalueella. Ei muita syyhytapauksia yksikössä. Hoito: Ivermektiini p.o. tai permetriinivoide iholle kahdesti 1-2 viikon välein. Yleensä vain huonetoverit katsotaan altistuneeksi. Altistuneen hoito: Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito. Altistuminen on mahdollista, jos työntekijällä on ollut useita tai pitkäkestoisia ihokontakteja ilman suojaimia syyhyihottuma-alueelle. Satunnainen suojaimeton ihokontakti ei aiheuta estohoidon tarvetta. Altistuneen hoito: Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito. Selvitetään, onko syyhyyn sairastuneen lähipiirissä syyhytapauksia. Altistuneille (esim. perheenjäsenet) annetaan kertahoito (permetriini tai ivermektiini). Syyhyyn sairastuneet hoidetaan kahdesti 1-2 viikon välein. Pelkästään altistuneen lähipiiriä ei huomioida. Karstasyyhytapaus (yhteydenottoa Infektioyksikköön suositellaan) Varmista diagnoosi (konsultoi ihotautilääkäriä) Hoito: Altistuneita voi olla laajasti sekä potilaiden tai asukkaiden että henkilökunnan joukossa. Altistuneiden määrittämisessä suositellaan käytettäväksi infektioiden torjuntaan perehtyneitä ammattilaisia. Ivermektiini p.o. Altistuneen hoito: kahdesti 1-2 viikon välein. Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito. Hoitoa voidaan tehostaa samanaikaisella permetriinivoiteella. Selvitetään, onko syyhyyn sairastuneen lähipiirissä syyhytapauksia. Altistuneille (esim. perheenjäsenet) annetaan kertahoito (permetriini tai ivermektiini). Syyhyyn sairastuneet hoidetaan kahdesti 1-2 viikon välein. Pelkästään altistuneen lähipiiriä ei huomioida. Syyhyn hoito Syyhyn hoito Syyhyyn sairastunut Syyhylle altistunut Permetriini (Nix) tai ivermektiini (Stromectol) 0,2 mg/kg Permetriini (Nix) tai ivermektiini (Stromectol)0,2 mg/kg Hoito uusitaan 1-2 viikon kuluttua Kertahoito Ivermektiiniä ei anneta raskaana oleville eikä alle 5-vuotiaille lapsille Lääkityksen kustannusten kattaminen tulee selvittää. Työntekijöiden hoidon maksaa työterveyshuolto, potilaiden hoidon maksaa hoitolaitos. Kuka maksaa muiden altistuneiden ja sairastuneiden hoidon? 8 4

Syyhypotilas hoidetaan kosketusvarotoimia noudattaen Tavallisessa syyhyssä 24 h ensimmäisen hoitokerran päättymisestä (24 h permetriinivoiteen pois pesemisestä tai 24 h ivermektiinitablettien ottamisesta) Karstasyyhyssä kunnes molemmat hoitokerrat on toteutettu ja hoito todettu tehonneeksi Huonesijoitus: yhden hengen huoneessa Suojaimet: Suojakäsineitä ja kertakäyttöistä suojatakkia käytetään, kun kosketaan potilaan ihoa, vaatteita ja vuodevaatteita. Paljaat ihonkohdat käsissä suojataan (suojakäsineet vedetään hihansuun päälle). Tutkimus- ja hoitovälineistö: Pesu ja desinfektio huuhteludesinfektiokoneessa. Vesipesua kestämättömien välineiden ja tekstiilien huolto: suljetaan tiiviisti muovipussiin kolmen vuorokauden ajaksi tai tuuletetaan kolme vuorokautta tai pakastetaan (-20 C) muovipussissa yhden vuorokauden ajan 5