Loiset pienet mutta epämiellyttävät seuralaiset kotona ja päiväkodissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loiset pienet mutta epämiellyttävät seuralaiset kotona ja päiväkodissa"

Transkriptio

1 Näin hoidan Loiset pienet mutta epämiellyttävät seuralaiset kotona ja päiväkodissa Timo Rostila ja Eeva Salo Täit, syyhypunkit ja kihomadot eivät ole mennyttä aikaa, vaan niitä löytyy lapsilta jatkuvasti, välillä aikuisiltakin. Niiden esiintyvyys vaihtelee vuosittain, ja kihomatojen esiintyminen on jopa lisääntynyt. Kaikki vanhat lääkkeet eivät enää tepsi tai niitä ei ole saatavilla, ja uusiakin on tullut käyttöön. Päätäi Päätäi on lähinnä lasten ongelma. Etenkin kouluissa ja päiväkodeissa päätäitartunnat herättävät usein melkoista keskustelua. Laajaa tietoa täiden yleisyydestä on vaikeaa saada, koska tartunnoista ei kerätä systemaattista tietoa (Speare ja Buettner 1999). Tauti kuuluu lainsäädännössä ryhmään muut tartuntataudit, joista ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Etenkin syksyisin kesälomien jälkeen täiden esiintyvyys lisääntyy. Helsingissä päiväkotilasten ja koululaisten tartuntatauteja on seurattu pitkään. Tämän seurannan perusteella täit ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä mutta viime vuosina ei enää ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (kuva 1). Kuva 1. Päätäiden ja kihomatojen esiintyminen Helsingin kunnallisissa päiväkodeissa v Duodecim 2000; 116:

2 Vastoin yleistä luuloa kotieläimillä ei ole mitään osuutta täiden leviämisessä. Päätäi on ainoastaan ihmisen loinen. Se on myös täysin riippuvainen isäntänsä ihon lämmöstä ja säännöllisistä veriaterioista. Hiuspohjan ulkopuolelle jouduttuaan se yleensä kuivuu ja kuolee noin vuorokaudessa. Vastoin yleistä luuloa kotieläimillä ei ole mitään osuutta täiden leviämisessä. Täysikasvuinen täi on 2 3 mm:n pituinen litteä eläin, jolla on kolme raajaparia. Sen väri vaihtelee harmaasta punertavaan, ja joskus se voi olla myös täysin musta. Se elää hiuspohjan ihon lähellä hiuksissa imien ravinnokseen verta. Suomessa täit eivät levitä erityisiä bakteeri- tai virussairauksia. Munansa täi kiinnittää liimamaisella aineella hiuksiin. Munia kutsutaan saivareiksi. Ne ovat noin 1 mm:n mittaisia soikeita vaalean läpikuultavia tai harmahtavia lujasti hiuksissa kiinni olevia nystermiä. Helpoiten saivareita voi havaita korvien yläpuolisissa ja niskan alueen hiuksissa (kuva 2). Täysikasvuinen täi elää pari viikkoa ja tuottaa sinä aikana huomattavan määrän munia. Nymfit kuoriutuvat munista 5 9 vuorokauden kuluttua ja saavuttavat parin viikon aikana sukukypsyyden. Tartunta tapahtuu tavallisimmin suorassa Kuva 2. Päätäin saivareita korvan yläpuolisissa hiuksissa. kontaktissa päästä toiseen. Etenkin lasten välisissä leikeissä tämä on tavallista, ja myös samassa taloudessa asuminen aiheuttaa merkittävän tartuntariskin. Täi aistii lämmön ja suuntaa aina kulkunsa lämmönlähdettä kohti. Koska täi säilyy vuorokauden verran hengissä pyyhkeissä, vuodevaatteissa, päähineissä ja hiustenhoitovälineissä, on myös välillinen tartunta mahdollinen. Sen merkitys on kuitenkin luultua vähäisempi. Lakanat, tyynynpäälliset ja pyyheliinat on kuitenkin hoidon jälkeen syytä pestä. Pyykin normaali käsittely on riittävä. Pakkanen ja kuumuus tuhoavat tehokkaasti täit. Päähineiden ym. pitäminen yön yli pakastimessa on tehokas tapa puhdistaa hankalasti pestävät esineet, kuten turkikset. Kuiva lämpö esimerkiksi saunan lauteilla (vähintään 80 astetta, 1 2 tuntia) tai kuivauskaapissa sopii myös desinfiointiin. Oireet ja diagnoosi. Useimmiten ainoa oire täitartunnasta on hiuspohjan kutina, joka johtuu täin syljessä olevista ärsyttävistä aineista. Kutinaan liittyvä raapiminen saattaa aiheuttaa rikkoutumia hiuspohjan ihoon, jolloin on vaarana ihon sekundaarinen bakteeritulehdus. Osalla täipotilaista ei esiinny lainkaan kutinaa. Diagnoosi tehdään tarkastelemalla hiuksia ja hiuspohjaa hyvässä valaistuksessa, tarvittaessa suurennuslasia ja kampaa apuna käyttäen. Saivareet ovat helpoimmin löytyvä merkki tartunnasta. Elävien täiden löytäminen on huomattavasti vaikeampaa. Hiuksia voidaan kammata tiheällä kammalla valkean paperin päällä, jolloin paperilta kerättyä materiaalia tarkastelemalla on usein mahdollista nähdä eläviä täitä, munia sekä tyhjiä täin nahkoja. Pelkkien saivareiden löytyminen hiuksista ei vielä ole varma merkki aktiivisesta tartunnasta, koska saivareet saattavat olla jo kuoriutuneita tai hoidon jälkeen kuolleita. Koska täi sijoittaa munansa aivan lähelle hiuspohjaa ja hiukset kasvavat noin senttimetrin kuukaudessa, voidaan tästä arvioida muninnan ajankohta. Suurin vaikeus diagnostiikassa liittyy mahdollisen tartunnan pois sulkemiseen. Koulussa tai päiväkodissa saattaa tutkittavien henkilöiden lukumäärä olla suuri. Huolellinen tarkastus on aikaa vievä toimenpide. Lisäksi tartunnan luotettava pois sulkeminen vaatii, että tarkastus toistetaan vielä sopivan seuranta-ajan jälkeen ainakin kertaalleen. 290 T. Rostila ja E. Salo

3 Hoidon ongelmina ovat viime aikoina olleet lääkkeiden heikentynyt teho ja sopivien lääkkeiden huono saatavuus (Reunala ja Paakkari 1999). Tätä nykyä Suomessa on myyntilupa kahdella täiden hoitoon tarkoitetulla lääkevalmisteella. Sampoomuotoinen permetriini on ollut käytössä useampia vuosia. Se on parhaiten tunnettu. Permetriini on pyretriinin pitkävaikutteinen synteettinen johdos. Se säilyy hiuksissa useita päiviä. Tästä huolimatta hoidon toistaminen 7 14 vuorokauden jälkeen on tärkeää. Useissa maissa, mm. Ruotsissa, on ollut saatavana jo muutaman vuoden ajan malationivalmisteita sampoona päätäin ja linimenttinä syyhyn hoitoon. Malationi on osoittautunut permetriiniä tehokkaammaksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa hoito on epäonnistunut toistuvasti. Malationisampoo on juuri saanut myös Suomessa myyntiluvan, joten kauan kaivattu vaihtoehto permetriinille on nyt meilläkin käytettävissä. Käsittelyaika täisampoolla vaihtelee valmisteittain ja selviää pakkauksen mukana tulevista tarkoista käyttöohjeista. Aiemmin lääkevalikoimaan kuulunutta pyretriinin ja piperonyylibutoksidin seosta ei ole enää saatavissa. Myös lindaanivalmiste, jonka käyttö oli aikaisemmin hyvin laajaa, poistui markkinoilta jo vuoden 1998 loppukesällä. Hoitojen epäonnistuminen jopa useita kertoja toistettujen käsittelyjen jälkeen on ollut lisääntyvä pulma. Syynä tähän on ilmeisesti täin kehittämä resistenssi käytettyjä lääkkeitä kohtaan (Vander Stichele ym. 1995, Downs ym. 1999). Tarpeettomat hoidot ovat yksi mahdollinen syy resistenssin kehittymiseen. Siksi onkin suositeltu kriittistä suhtautumista lähikontaktien laajaan epidemiologiseen hoitoon ilman todettua tartuntaa. Samassa taloudessa asuvien hoitaminen on kuitenkin edelleen yleisesti suositeltu käytäntö. Muuten hoidon tulisi perustua vain diagnoosiin. Erityisluvalla on saatavissa karbariilia. Se saattaa olla ratkaisu tilanteissa, joissa muut keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi. Hoito-ongelmien vuoksi on joskus jouduttu suosittelemaan vanhoja perinnäisiä keinoja, kuten etikkavesikäsittelyä sekä saivareiden ja täiden toistettua mekaanista poistoa. Tukan leikkaaminen lyhyeksi helpottaa täiden ja saivareiden poistamista. Luonnollisesti monet potilaat vierastavat viimeksi mainittua ohjetta. Syyhy Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scabiei). Se on ainoastaan ihmisen loinen. Kotieläimissä ja linnuissa usein esiintyvät punkit eivät vastoin yleistä käsitystä tartu ihmiseen. Monet niistä saattavat kuitenkin ihmisen iholle päästessään aiheuttaa kutiavaa ihottumaa mutta eivät varsinaista tartuntaa. Syyhy on tyypillisesti poikkeusolojen tauti. Se lisääntyy helposti sotien ja asumiseen vaikuttavien kriisitilanteiden yhteydessä. Tartuntoja ilmeisesti edistävät poikkeavat ja ahtaat asumisolosuhteet. Suomessa syyhyä esiintyi runsaasti sotavuosina. Sen jälkeen tauti on ollut huomattavasti harvinaisempi. Esiintyvyys on tyypillisesti aaltomaista 5 8 vuoden jaksoissa. Esiintyvyysjaksojen väliaikoina tautia on todettu sen verran harvakseltaan, että diagnoosi on helposti viivästynyt. Joskus kutinaa on hoidettu mm. erilaisina allergisina ihottumina jopa yli vuoden Uusi syyhyn esiintyvyyteen liittyvä piirre viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut tämän taudin muuttuminen pääasiassa vanhusväestön vaivaksi. ajan. Aiemmin syyhyä on esiintynyt lähinnä työikäisillä sekä lapsilla. Päiväkotien ja koulujen infektioseurannassa syyhyä on 1990-luvulla havaittu niukasti eivätkä määrät ole lisääntyneet. Myöskään ihotautivastaanotoilla ei työikäisiä syyhypotilaita ole viime vuosina ollut merkittävästi aiempaa enemmän. Uusi syyhyn esiintyvyyteen liittyvä piirre viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut tämän taudin muuttuminen pääasiassa vanhusväestön vaivaksi. Syyhyn aiheuttamat epidemiat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi pitkäaikaispotilaita hoitavilla sairaalaosastoilla. Myös vanhainkodeissa on esiintynyt ongelmia. Vanhuksen kutinan syyksi ei aina osata ajatella syyhyä, vaan kutinaa pidetään kuivaan ja ikääntyneeseen ihoon liittyvänä oireena. Diagnoosin viivästyminen edistää syyhyn leviämistä potilaasta Loisongelmat kotona ja päiväkodissa 291

4 toiseen. Usein tämä tapahtuu henkilökunnan välityksellä hoitokontaktin kautta. Etenkin silloin, kun kyseessä ovat täysin autettavat vuodepotilaat, on tartunnan välittävä ihokosketus toistuvasti mahdollinen. Viime aikoina ovat työperäiset syyhytartunnat yleistyneet vanhusten hoitoosastojen työntekijöillä syyhyepidemioiden yhteydessä. Syyhypunkkinaaras elää ihon epidermiksen pinnallisimmassa osassa sarveiskerroksessa, johon se tekee 2 15 mm:n mittaisen, usein mutkittelevan käytävän. Ravinnokseen punkki käyttää sarveiskerroksen solukkoa. Kutina syntyy herkistymisestä punkille ja sen eritteille. Käytävä sisältää naaraspunkin lisäksi tämän ulostetta ja munia. Naaras poistuu harvoin käytävästä ja kuolee yleensä lopulta sinne. Munista kehittyy toukkia, jotka siirtyvät ihon pinnalle. Toukista Vanhusosastoilla tartunnat leviävät helposti potilaasta toiseen henkilökunnan välityksellä. kehittyneet hedelmöittymättömät naaraat sekä koiraspunkit kaivavat myös ihoon käytäviä, mutta ne ovat lyhyitä eivätkä yleensä paljain silmin nähtävissä. Hedelmöitys tapahtuu näissä lyhyissä käytävissä. Koiras kuolee pian sen jälkeen, ja hedelmöittynyt naaras kaivaa sitten varsinaisen punkkikäytävän, jonne sijoittaa munansa. Uuden sukupolven kehittyminen kestää 2 3 viikkoa. Tartunta. Syyhy tarttuu ihokosketuksessa. Tarttuvuus ei kuitenkaan ole niin suuri, että lyhytkestoinen kontakti, kuten kätteleminen, olisi yleensä tartuttava. Sen sijaan toistuvassa ja intensiivisemmässä kontaktissa tartunta tapahtuu helposti. Lasten ja vanhusten ihoon syyhy tarttuu helpommin. Työikäisillä aikuisilla tartunta saadaan usein seksin yhteydessä. Perheessä tartunnat aikuisista pieniin lapsiin sekä päinvastoin hoitokontaktin yhteydessä ovat tavallisia. Lasten välisissä leikeissä tauti tarttuu usein lapsesta toiseen. Vanhusosastoilla tartunnat leviävät helposti potilaasta toiseen henkilökunnan välityksellä ja toisinaan myös henkilökunnan perheenjäseniin ja potilaiden omaisiin. Oireet ja diagnoosi. Tavallisin oire syyhystä on kutina, joka on useimmiten hankalinta öisin. Kuva 3. Syyhyn aiheuttamaa ihottumaa punkkikäytävineen sormivälissä. Pahiten kutiavia alueita ovat yleensä kädenselät, erityisesti sormivälit, kyynärtaipeet, vatsan alue, pakaraseutu, polvitaipeet ja jalkaterät, etenkin niiden reuna-alueet. Raapimisjälkiä on myös useimmin edellä kuvatuilla alueilla. Ihon hankaus aiheuttaa usein punoitusta, karheutta ja eksematisoitumista. Joskus seurauksena on sekundaarisesti infektoitunut märkivä ihottuma. Eri puolilla vartaloa esiintyy usein kutiavaa, papulaista ihottumaa, joka ei paikannu edellä mainitulla tavalla. Hiuspohja ja kasvot ovat yleensä oireettomat. Aivan pienillä lapsilla ja iäkkäillä vanhuksilla syyhymuutoksia esiintyy myös hiuspohjan alueella. Diagnoosi perustuu anamneesiin, kliinisiin ihottumalöydöksiin ja tyypillisten punkkikäytävien löytymiseen sekä punkin osoittamiseen. Muiden perheenjäsenten ja erityisesti seksikumppanin mahdolliset kutinaoireet auttavat usein diagnoosiin pääsyssä. Punkin löytäminen ja tunnistaminen ovat ainoa tapa varmistaa diagnoosi sitovasti. Punkkikäytäviä on tavallisimmin löydettävissä käsistä sormien sivuilta, kämmenen reunoilta ja kädenselästä sormiväleistä (kuva 3) sekä rystysten alueelta. Ranteiden sivuilta kannattaa myös etsiä. Pikkulapsilla käytäviä löytyy usein myös jalkaholvien alueelta. Peniksen varressa on usein kutiavia papuloita ja joskus myös käytäviä. Käytävät ovat yleensä hieman muuta ihoa tummempia 2 15 mm:n 292 T. Rostila ja E. Salo

5 mittaisia mutkittelevia juovia, jonka toisessa päässä naaraspunkki näkyy pienenä tummempana kohoumana. Kun neulalla raaputetaan löydettyä käytävää punkin kohdalta, punkki mikäli se on elävä tarttuu neulan kärkeen, mistä se on siirrettävissä objektilasille mikroskopoitavaksi. Neulan kärkeen tarttuneen punkin, joka on läpimitaltaan noin 0.4 mm, pystyy yleensä tunnistamaan ilman mikroskooppiakin hyvän suurennuslasin avulla. Ellei punkkia saada tarttumaan neulaan, kannattaa käytävän kattoa rikkoa neulalla varovasti raaputtaen koko matkalta ja siirtää neulaan tarttunutta materiaalia objektilasille. Samaan tarkoitukseen voi myös käyttää peitinlasin reunaa, jolla rikottua käytävää raavitaan. Käytävästä saattaa saada objektilasille myös punkin osia ja munia, jotka ovat tunnistettavissa. Käytävien lähistöllä on usein myös pieniä vesikkeleitä. Niiden sisältä voi löytyä koiraspunkkeja, jotka ovat kooltaan vain puolet naaraspunkista. Koiraat kuolevat heti pariteltuaan. Paras väline punkin etsimiseen on aivan tavallinen nuppineula. Injektioneula ei ole yhtä hyvä, koska sen kärjessä oleva reikä vaikeuttaa punkin havaitsemista. Hoito. Syyhyn hoitoa vaikeuttavat samat seikat kuin edellä täiden yhteydessä mainittiin eli saatavilla olevien lääkkeiden huonontunut teho sekä saatavuusongelmat. Lindaanivalmisteen markkinoilta poistuminen jätti selvän aukon vaihtoehtoihin. Käytettävissä on 5-prosenttinen permetriinivoide. Voidetta levitetään huolellisesti kaikkialle kaulasta alaspäin. Voide saa vaikuttaa 8 15 tuntia, minkä jälkeen se pestään pois vedellä ja saippualla. Hoito tulisi uusia 1 2 viikon kuluttua. Kaikki samassa taloudessa asuvat suositellaan hoidettavaksi potilaan kanssa samanaikaisesti. Oireettomilla kontakteilla riittää yksi käsittely. Erityisen tärkeää on hoitaa seksikumppani(t). Alusvaatteet, lakanat, tyynynpäälliset ja pyyheliinat pestään, ja patja ja tyynyt imuroidaan hoitokäsittelyn jälkeen. Hankalammin pestävät vaatteet voidaan myös pitää poissa käytöstä vähintään kolmen vuorokauden ajan, jolloin niissä mahdollisesti olevat punkit ehtivät kuolla. Myös pakkanen ja kuumuus ovat tehokkaita. Uutena vaihtoehtona syyhyn hoitoon on alettu käyttää ivermektiiniä yhä enemmän suun kautta. Erityisesti sairaalaepidemioiden hallinnassa lääke on osoittautunut tehokkaaksi. Ivermektiinillä ei ole Suomessa myyntilupaa, joten sen määräämiseksi tarvitaan reseptin liitteeksi joko vapaamuotoinen tai erityiselle lomakkeelle kirjoitettu Lääkelaitokselle osoitettu erityislupahakemus. Menettely rajoittaa lääkkeen käyttöä etenkin yksittäisten potilaiden hoidossa. Lääke on myös melko kallis. Sitä käytetään kerta-annoksena 200 µg painokiloa kohden. Aikuisen keskimääräinen annos on siten kaksi 6 mg:n tablettia. Hoito on syytä toistaa 1 2 viikon kuluttua. Ivermektiini on osoittautunut erittäin hyvin siedetyksi, eikä merkittäviä haittoja ole ilmennyt. Raskautta ja imetystä lukuun ottamatta ei tunneta myöskään merkittäviä vasta-aiheita (Meinking ym. 1995, Dannaoui ym. 1999). Riittämättömän tutkimustiedon takia valmistaja ei suosittele lääkettä alle viisivuotiaille. Laitosepidemioissa on osoittautunut tarpeelliseksi hoitaa laajasti osaston kaikki potilaat ja koko henkilökunta, mikäli syyhy on todettu useammalla eri huoneissa asuvalla potilaalla tai jos myös henkilökuntaan kuuluvilla on esiintynyt tartuntoja. Mikäli tartunta rajoittuu vain samassa huoneessa asuviin potilaisiin, riittää kyseisen huoneen kaikkien potilaiden hoitaminen. Omaisten informointi on tärkeä muistaa. Henkilökunnan tartuntojen yhteydessä on otettava huomioon myös syyhyn mahdollinen leviäminen henkilökunnan perheenjäseniin. Kihomadot Syyhyn hoitoa vaikeuttavat samat seikat kuin edellä täiden yhteydessä mainittiin eli saatavilla olevien lääkkeiden huonontunut teho sekä saatavuusongelmat. Kihomadot ovat ihmisen yleisimpiä loisia, kantajia arvellaan maailmassa olevan 750 miljoonaa. Ne tarttuvat ihmisestä toiseen munien päästessä suoraan käsien välityksellä tai esineiden kautta uuden isännän ruoansulatuskanavaan. Kotieläimet eivät kihomatoja tartuta. Loisongelmat kotona ja päiväkodissa 293

6 Helsinkiläislapsilla vuosina tehdyssä selvityksessä todettiin kihomatoja 5 %:lla (Kyrönseppä 1993). Helsingin päiväkotilasten ilmoitettujen tartuntojen määrä on 1990-luvun aikana noussut kymmenestä vuosittaisesta ilmoituksesta 211 ilmoitettuun tapaukseen. Auroran sairaalan lastenosastolla tehdyssä selvityksessä todettiin 12 %:lla 2 6-vuotiaista kihomatoja, vaikka lapsilta otettiin vain yksi näyte (Williamson 1997). Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin kihomatoja 24 %:lla tutkituista 4 10 vuoden ikäisistä (Herrström ym. 1997), eivätkä ne suomalaislapsilla liene sen harvinaisempia. Kuva 4. Kihomatonaaras tuottaa munaa (suurennos x 50). Valokuva Päivi Hölsä, HYKS-Diagnostiikka, parasitologian laboratorio. Taulukko 1. Täiden, syyhyn ja kihomatojen lääkehoito. Vaikutusaika tai annos Loinen Paikallis- Lääke Aikuiset Lapset Huomattavaa hoitoalue Täit hiukset, permetriini- 10 min 10 min vain yli 6 kk:n ikäisille; hoidon hiuspohja sampoo toistaminen 1 2 viikon kuluttua tärkeää hiukset, malationi- 4 5 min x min x 2 yli 2 v:n ikäisille, nuoremmille hiuspohja sampoo lääkärin määräyksellä hiukset, karbariili- erityisluvalla karsinogeenihiuspohja sampoo suus; käyttö lapsilla? Syyhy iho permetriini h 8 15 h yli 2 v:n ikäisille; 2 kk 2 v, voide hoito lääkärin määräyksellä ihoi ivermektiinitabletit 12 mg (2 tabl.) 1 mg/5 kg yli 5 v:n ikäisille; erityisluvalla Kiho- suolisto pyrviinitabletit 100 mg/10 15 kg 100 mg/10 15 kg madot suolisto mebendatsolitabletit 100 mg 100 mg yli 1-vuotiaille 294 T. Rostila ja E. Salo

7 Kihomatojen yleistyminen johtunee useammasta tekijästä. Vaiva pääsi välillä unohtumaan, joten oireisia lapsia ei tunnistettu ja hoidettu, ja toisaalta suuri osa madon kantajista on oireettomia (Herrström ym. 1997, Williamson 1997). Myös käsien peseminen on saattanut vähentyä parin viime vuosikymmenen aikana, ja ainakin sormin syöminen on lisääntynyt: pitsaa, hampurilaisia ja ranskanperunoita nautitaan etiketin mukaisesti haarukatta, ja perheiden yhteisten aterioiden käytyä harvinaisemmiksi lasten omatoiminen välipalan napostelu on entistä tavallisempaa. Kihomadot ovat valkoisia sukkulamatoja. Koiraan pituus on 3 5 mm ja naaraan 8 13 mm. Kihomadot näyttävät pieniltä valkoisilta langanpätkiltä. Naaraat ryömivät öisin paksusuolesta peräaukon ympäristöön munimaan (kuva 4). Matojen kiemurtelu aiheuttaa voimakasta kutinaa. Raapiessa tahmean eritteen peittämät munat tarttuvat sormiin ja siirtyvät sitten syödessä tai sormia imeskellessä suuhun. Ohutsuolessa ne taas kehittyvät uusiksi madoiksi ja ovat 2 viikon 1 kk:n kuluttua valmiita jatkamaan sukuaan ja munimaan uusia munia. Kihomadot altistavat virtsatieinfektioille (Ok ym. 1999). Joissakin perheissä vaiva uusii kerran toisensa jälkeen. Munat voivat säilyä tartuntakykyisinä huonepölyssä jopa kuukausia, mutta useimmiten on kyseessä lähipiiristä, esimerkiksi päiväkodista, saatu uusi tartunta. Kihomatotauti on kuitenkin joskus erittäin sitkeä, huolellisesta hoidosta ja torjunnasta huolimatta aina vain uusiutuva vaiva. Toisaalta vanhemmat saattavat sekoittaa ulosteessa näkyvän liman tai kuidun matoihin, ja vaipan vilkaiseminen vastaanotolla voi selvittää asian. Tartunta. Kihomadot tarttuvat suorassa kontaktissa kädestä käteen ja sitten suuhun. Tahmeat munat takertuvat myös helposti leikkikaluihin ja ovenkahvoihin ja siirtyvät siitä taas uusiin käsiin. Munia myös varisee huonepölyyn, josta ne hengitettäessä joutuvat nieluun. Jotta munia tarttuisi sormiin mahdollisimman vähän, on kynnet pidettävä lyhyinä. Käsien pesusta on huolehdittava, erityisesti ennen ruokailua ja vessasta tultua. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä on syytä vaihtaa lakanat ja imuroida tai tuulettaa vuodevaatteet. Siivoukseksi riittää normaali viikkosiivous, jatkuva suursiivous ei ole tarpeen. Jos kihomatovaiva on sitkeä ja uusii, kannattaa imuroida verhotkin, sillä huonepölyssä olevat munat voivat säilyä niissäkin. Vessan ja kylpyhuoneen hanat ja ovenkahvat on syytä pyyhkiä. Oireet ja diagnoosi. Kihomatovaivan oireena on ennen kaikkea iltaöinen kutina, joka usein haittaa nukahtamista tai herättää. Toisinaan madon ärsytys aiheuttaa peräaukon supistuksia, jotka aistitaan paikallisena kovana kipuna tai vatsavaivoinakin. Kutina aiheuttaa raapimista, alapää ärtyy, ja virtsatessa voi ilmetä kirvelyä. Joskus madot eksyvät Kihomadot altistavat virtsatieinfektioille. myös tyttöjen emättimeen tai virtsaputkeen. Oireettomien lasten madot huomataan toisinaan ulosteen seasta. Jos alapään iholla tai ulosteessa on nähty pieniä valkoisia matoja, on diagnoosi selvä ilman näytteitäkin. Tarvittaessa munia, ei matoja, etsitään kahtena kolmena perättäisenä aamuna peräaukon ympäristön iholta keittosuolaliuokseen tai vesijohtoveteen kastetulla pumpulitikulla tai erityisellä parafiini-vaseliinitikulla. Myös teipillä voidaan etsiä munia. Näytteet otetaan aamulla ennen pesua tai vessassa käyntiä. Jos oireet sopivat kihomatoihin, on kuitenkin usein kyse niistä, vaikka näytteet jäisivätkin negatiivisiksi. Jos lähipiirissä on todettu kihomatoja, kannattaa oireiden perusteella aloittaa torjunta, vaikka madonmunia ei näytteistä löytyisikään. Jos päiväkotiryhmässä on todettu kihomatoja vähintään kolmasosalla lapsista, kannattaa koko lapsiryhmä hoitaa. Päiväkodista ei tarvitse olla poissa todettujen kihomatojen vuoksi. Hoito. Kihomatojen hoitoon on saatavilla käsikauppavalmisteena pyrviiniembonaattia. Lääke värjää ulosteet punaisiksi, mutta tahrat lähtevät pesussa. Mebendatsoli on määräaikaisella erityisluvalla myytävä reseptilääke. Yksittäisiä potilaita varten ei erityislupaa tarvitse anoa, vaan heille voidaan kirjoittaa tavallinen resepti. Annos on kaikille vuoden täyttäneille sama: yksi 100 mg:n tabletti heti ja toinen kahden viikon kuluttua. Koko perhe kannattaa hoitaa yhtä ai- Loisongelmat kotona ja päiväkodissa 295

8 kaa, vaikka vain yhdellä perheenjäsenellä olisi todettu kihomatoja. Joskus madot uusiutuvat kerran toisensa jälkeen. Lähes aina on kyseessä uusi tartunta kodin ulkopuolelta, ja hoidoksi riittää tavallisen matokuurin uusiminen. Joissakin perheissä matoja todetaan aina uudelleen samalla perheenjäsenellä. Jos madot eivät ota hoidosta lainkaan vähetäkseen, voidaan kokeilla myös kolmen vuorokauden mebendatsolikuuria (yksi tabletti kahdesti vuorokaudessa). Erityisen sitkeään kihomatovaivaan on käytetty myös mebendatsolia puolen vuoden ajan kerran kuukaudessa. Kirjallisuutta Dannaoui E, Kianzand A, Piens M, Picot S. Use of ivermectin for the management of scabies in a nursing home. Eur J Dermatol 1999;6: Downs AMR, Stafford KA, Harvey L, Coles GC. Evidence for double resistance to permethrin and malathion in head lice. Br J Derm 1999;141: Herrström P, Friström A, Karlsson A, Högsted B. Enterobius vermicularis and finger sucking in young Swedish children. Scand J Prim Health Care 1997;15: Kyrönseppä H. The occurrence of human intestinal parasites in Finland. Scand J Infect Dis 1993;25: Meinking TL, Taplin D, Hermida JL, Pardo R, Kerdel FA. The treatment of scabies with ivermectin. N Engl J Med 1995;333: Ok Ü, Ertan P, Limoncu E, Ece A, Özbakkaloglu B. Relationship between pinworm and urinary tract infections in young girls. APMIS 1999;107: Reunala T, Paakkari P. Päätäin häädön ongelmat ratkeamassa. TABU 1999;5:13 4. Speare R, Buettner PG. Head lice in pupils of a primary school in Australia and implications for control. Int J Dermatol 1999;38: Vander Stichele RH, Dezeure EM, Bogaert MG. Systematic review of clinical efficacy of topical treatments for head lice. BMJ 1995;311: Williamsson N. Förekomst av springmask hos barn i Helsingfors. Syventävien opintojen tutkielma, Helsingin yliopiston Lääketieteellinen tiedekunta TIMO ROSTILA, LL, kaupunginepidemiologi timo.rostila@soster.hel.fi Helsingin terveysvirasto, epidemiologinen yksikkö Auroran sairaala Nordenskiöldinkatu 20, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle EEVA SALO, LKT, erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HYKS 296

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006 Lukijalle Kouluissa ja päiväkodeissa päätäitä esiintyy erityisesti syksyisin pipokauden alkaessa. Päätäiden häätäminen onnistuu, kun hoito aloitetaan heti. Hoidon

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

Syyhy, täit, satiaiset

Syyhy, täit, satiaiset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS 16.10.2015 Timo Järvinen Syyhy, täit, satiaiset Syyhy (Scabies) - Ihmisen syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis) - 0,3-0,5 mm - munii 1-5 munaa päivässä

Lisätiedot

Tietoa täistä ja tartunnan hoitamisesta

Tietoa täistä ja tartunnan hoitamisesta Tietoa täistä ja tartunnan hoitamisesta Sisältö Täitartuntojen yleisyys Täitartunta ja sen toteaminen Tartunnan hoitaminen Tartunnan ennaltaehkäisy Helpot siivousohjeet täitartunnan toteamisen jälkeen

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Torjuntatoimet syyhyepidemioissa

Torjuntatoimet syyhyepidemioissa OHJAUS Topi Turunen Eeva Pekkanen Outi Lyytikäinen PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 17 2016 Topi Turunen, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen Kirjoittajat ja ISBN

Lisätiedot

Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days

Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days Täit, satiaiset ja syyhy - missä mennään Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Labquality days 6.2.2015 Päätäi (Pediculus

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä

Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Syyhy Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018, Oys, ls 5 Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö Puh 0405094097 Syyhypunkki Yksi vanhimmista

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

SYYHY SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN TOIMINTA SYYHYEPIDEMIAN AIKANA 2018

SYYHY SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN TOIMINTA SYYHYEPIDEMIAN AIKANA 2018 SYYHY SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN TOIMINTA SYYHYEPIDEMIAN AIKANA 2018 SYYHY Aluksi yleistä tietoa syyhystä oireet hoito Kuinka meillä toimittiin suunnittelua toteutusta Kuva terveysportista Syyhy

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Alueellinen koulutus 22.9.2015 VSSHP Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto https://www.cartoonstock.com/ directory/p/parasitic.asp Sisältö Mikä lutikka on? Mistä

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Syyhyepidemia vanhustenhuoltolaitoksessa

Syyhyepidemia vanhustenhuoltolaitoksessa Syyhyepidemia vanhustenhuoltolaitoksessa Sinikka Tynkkynen Hygieniahoitaja ESSHP, Mikkelin keskussairaala 10.3.2015 Syyhy syyhy eli scabies on edelleen voimissaan oleva tartuntatauti aiheuttaja vain ihmisessä

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS ROVANIEMEN KAUPUNKI TERVEYSPALVELUKESKUS Tekemiseen ovat osallistuneet Linna Riina, Oikarinen Katja Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 2013 SISÄLLYS

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

ALLERGIAKYSELYLOMAKE ALLERGIAKYSELYLOMAKE PHSotey 2013 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) _/ 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu,

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

Syyhypunkki on ihmisen loinen,

Syyhypunkki on ihmisen loinen, S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 18 19/2002 VSK 57 2015 Alkuperäistutkimus Syyhyepidemia vanhusten hoitolaitoksessa OUTI LYYTIKÄINEN SIRKKA-LIISA VALLE TIMO ROSTILA RAIJA MANSNER OUTI KARPPINEN MARIKA SEGER TIMO

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON! SEINÄJOEN PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on varhaiskasvatusmuoto, jossa lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä kokopäivähoidossa olevaa sekä mahdollisesti viidentenä

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA Minna Kyllinen Puhtausasiantuntija Solo Sokos Hotel Torni 5.9.2019 SSTL Puhtausala ry SUUNNANNÄYTTÄJÄ Epidemian ennaltaehkäisy siivouksen toimenpiteillä Mitä siivoojana voin

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin) Rovaniemen Keskuspesula Oy OHJE Lähteentie 18 96400 ROVANIEMI p. 040-7120 340 / 040-7120 341 etunimi.sukunimi@rokepe.fi 1 Lapin Sairaanhoitopiiri Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemen Kaupunki PESUUN LÄHETETTÄVIEN

Lisätiedot

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu. Päivitetty 13.12.2012 TAVALLISIMMAT LASTEN TARTUNTATAUDIT (Lastenneuvolassa ja päivähoidossa oleva käytäntö) ANGIINA (Streptokokki A) Aiheuttaja: Bakteeri Itämisaika: 2-5 vrk Oireet: Kuume, kurkkukipu,

Lisätiedot