Virheen kasautumislaki



Samankaltaiset tiedostot
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

Successive approximation AD-muunnin

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

A/D-muuntimia. Flash ADC

11. kierros. 1. Lähipäivä

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

8. Kuvaustekniikat. Tämän kuvauksen esittäminen ei ole kuitenkaan suoraviivaista. Niinpä se käydään läpi kaksivaiheisena

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Signaalien datamuunnokset

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Tiedonkeruu ja analysointi

12. Laskostumisen teoria ja käytäntö

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

Tiedonkeruu ja analysointi

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Signaalien generointi

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Kanavointi ja PCM järjestelmä

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari.

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

T Sähkömittaustekniikka

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja. Laboratoriotyö 3 A/D- ja D/A-muuntimet

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

FIR suodinpankit * 1 Johdanto

Signaalimallit: sisältö

Radioamatöörikurssi 2013

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Tärkein ja monipuolisin elektroniikkamittalaite. Piirtää mitattavasta suureesta graafin

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

Signaalien digitaalinen käsittely

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka

Radioamatöörikurssi 2017

Marko Neitola (1999) Analoginen korrelaattori WCDMA-vastaanottimessa. Diplomityö. Oulun yliopisto, Sähkötekniikan osasto, 60 s.

Suodinpankit ja muunnokset*

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Kanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle

Ch4 NMR Spectrometer

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

1 Johdanto. 2 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla. 1.1 Suodatinpankit audiokoodauksessa. Johdanto

EMC Säteilevä häiriö

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Radioamatöörikurssi 2016

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari

ELEC-C1230 Säätötekniikka

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa Perusteita

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Tietoliikennesignaalit & spektri

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa

SGN Bachelor's Laboratory Course in Signal Processing ELT Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi. Äänitaajuusjakosuodintyö ( )

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

Radioamatöörikurssi 2015

Lähettimet ja vastaanottimet

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Digitaalinen audio & video I

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Digitaalinen Audio & Video I

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Transkriptio:

Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain mukaisesti. Olkoon f=f(x 1,x 2,...,x n ), tällöin f = 2 n f 2 σi = 1 x i i, jossa σ i on sitä vastaavan muuttujan x i keskihajonta Pätee jos muuttujat riippumattomia toisistaan. Muutoin kovarianssi huomioitava 14

Näytteistys Jatkuvan signaalin aika ja amplitudiinformaation diskretisointi Digitaalisen signaalin etuja: (helpommin) käsiteltävissä ja tallennettavissa mittari helppolukuinen Häiriöttömyys Jatkuva Aikadiskreetti Aika ja amplitudidiskreetti 10 10 10 9 9 9 8 8 8 7 7 7 amplitudi 6 5 4 amplitudi 6 5 4 amplitudi 6 5 4 3 3 3 2 2 2 1 1 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 aika aika aika 15

Näytteenottoteoreema (Shannon ja Nyquist) Teoreeman mukaan jatkuva signaali voidaan esittää yksikäsitteisesti tasavälisesti otettujen näytteiden avulla. Näytejono sisältää saman informaation kuin alkuperäinen signaali Signaalin tulee olla äärellisellä kaistalla. Nyquistin taajuus f N = 2 f max, jossa f max on korkein taajuus, jota signaalissa esiintyy. Näytteenottotaajuus f s >f N, jotta ei tapahdu laskostumista. 16

Laskostuminen Aliasing Liian matalan näytteistystaajuuden seurauksena korkeat taajuudet peilautuvat matalammiksi. spektri vääristyy Laskostuneita taajuuksia ei voi näytteistyksen jälkeen erottaa toisistaan. Laskostumisen pienentäminen: Antialiasing suodatus ennen näytteistystä (alipäästö) Näytteenottotaajuuden kasvattaminen Alkuperäinen signaali 1,5 1 0,5 0 0,5 1 1,5 Riittävä ja liian matala näytteistys taajuus 1,5 1 0,5 0 0,5 1 1,5 17

Näytteenottotaajuus Vaadittu näytteenottotaajuus riippuu mitattavasta signaalista Esimerkkejä GSMpuhelu 8 khz (Samples/second) CDtasoinen ääni 44,1 khz Oskilloskooppin näytteistys 100 MHz 40 GHz Koska käsitellään äärellisiä datamääriä, epäjatkuvuuskohdat leventävät taajuuskaistaa. Signaali ylinäytteistetään Yleensä f s > 10 * fmax Antialiassuodatin helpompi toteuttaa 18

Erottelukyky Resoluutio Jokaiselle näytteelle annetaan ennalta sovitun asteikon mukainen arvo, jonka määrää käytetty resoluutio. Erottelukyky määrää kuinka monta bittiä käytetään yhden näytteen amplituditason määrittämiseen. Esim. 8 bittiä = 256 amplituditasoa ( 2 8 ) Koska käytettävissä on tietty määrä amplituditasoja, joudutaan näytteistetyn signaalin amplitudiarvot pyöristämään lähimpään diskreettiin arvoon. Pyöristysvirheet kvantisointikohina 19

Kvantisointikohina Alkuperäisen signaalin ja kvantisoidun signaalin välinen amplitudiero Läsnä kaikissa A/Dmuunnoksissa Kohinan suuruus: 0LSB/2 Tasainen tehospektri (valkoista kohinaa) Voidaan pienentää kasvattamalla näytteenoton resoluutiota Esimerkki näytteenottotaajuuden ja resoluution vaikutuksesta audiosignaaliin http://www.cs.cf.ac.uk/dave/multimedia/node150.html 20

Muita kvantisoinnin virheitä Apertuurivirhe Näytteenottoon kuluu äärellinen aika (muutos sample hold) Rajoittaa signaalin maksimitaajuutta Jitteri värinä Näytteistys apertuurin alkamisen epätarkkuus Epälinearisuus Näytetasojen poikkeamat teoreettisista arvoista Vahvistuksen epälinearisuus 21

ADmuuntimia Paras approksimaatio Successive approximation Yleisimmin käytössä (esim) Hyvä kompromissi resoluution, nopeuden ja hinnan suhteen Koostuu komparaattorista, DAmuuntimesta ja siirtorekisteristä Sisäänmenosignaalia verrataan siirtorekisterin Käydään läpi bitti kerrallaan MSB:stä LSB:hen ja verrattaan sisäänmenoon DAC u i SAR u o (tässä esitetty rinnakkaismuodossa, voisi olla myös sarjamuodossa) CLK Ohjauslogiikka 22

ADmuuntimia Integroiva Käytössä varsinkin digitaalimittareissa Hidas, tarkka ja edullinen Integroidaan mitattavaa signaalia,kunnes saavutetaan vertailujännite. Integroimisaika vastaa jännitettä C u i R V ref 23

ADmuuntimia Laskuri counter Hidas, edullinen, muunnosaika ei ole vakio Laskuri laskee binäärilukuja ylöspäin, näiden DAmuunnosta verrataan sisäänmenosignaaliin. DAC u o u i CTR CLK 24

ADmuuntimia Rinnakkainen flash Nopein, vaatii 2 N 1 komparaattoria kallis Jokaiselle referenssijännitetasolle on oma komparaattori joille mitattava signaali viedään samanaikaisesti. Semiflash, pudottaa tarvittavien komponenttien määrää jakamalla muutos useampaan osaan muunnosaika kasvaa, mutta tarvittavien komponenttien määrä pienenee u i Enkooderi u o 25