Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT
2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan tuomat muutokset rakennuksille on jo nyt nähtävissä em. kiristyvinä energiatehokkuusvaatimuksina: Lähivuosina tullaan rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia kiristämään 30-40 % ja tämän saavuttamiseksi on rakenteiden ja talotekniikan osalta kehitettävä uusia ratkaisuja. Erityisen haastavaa tulee olemaan vanhan rakennuskannan korjaus uusien vaatimusten tasolle rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. On tärkeää, että energiatehokkuutta parantavat korjausratkaisut ovat riittävän kokonaisvaltaisia ja että ne toteutetaan hallitusti ilman että tilojen käyttäjän terveys- ja viihtyvyys huononee (= sisäympäristön laatu huononee).
3 Vaatimukset rakennukselle käyttäjän näkökulmasta
4 Riskitekijät sisäympäristön laadun kannalta Rakenteet: Energiatehokkuutta parantavat rakenneratkaisut voivat sisältää riskin sisäympäristön terveellisyyden- ja viihtyvyyden kannalta mikäli niitä ei ole huomioitu rakennuksen suunnitteluvaiheessa Lämmityksen ja ilmanvaihdon uudet ratkaisut: Lämmityksen uudet ratkaisut voivat huonontaa tilan käyttäjän kokemaa lämpöviihtyvyyttä samalla kun LVI- laitteiston toimintavarmuuden merkitys korostuu Valaistuksen merkitys: Merkittävä tekijä energiatehokkuuden parantamisessa on valaistus, joka käyttää 20-60 % kaikesta rakennusten sähkönkulutuksesta. Oikein suunniteltu valaistusympäristö luo käyttäjille optimaalisen toimintaympäristön ja sillä voidaan vaikuttaa tuottavuuteen, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja terveyteen.
5 Hankkeen tavoite Hankkeen aikana luodaan korjausrakentamiseen konsepti, jolla varmistetaan että uusien energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua ja rakenteen kosteusteknistä toimivuutta Suomen oloissa. Konseptin avulla tarvittavat korjaukset voidaan optimoida vaatimusten ja tarpeiden mukaan. Hankkeen spesifiset tavoitteet ovat seuraavat: 1) Luodaan arviointityökalu energiatehokkuuskorjausten vaikutuksille sisäympäristön laatuun (ilman laatu, terminen viihtyvyys, valaistus) erityyppisissä korjauskohteissa (eri rakennustyypit ja ikäjakauma huomioiden). Arviointityökalu luodaan varmistamaan korjauksen onnistuminen myös sellaisissa kohteissa, joissa on havaittu eriasteista kosteus-, home- tai lahovikaa.
6 2) Korjaustoimenpiteen onnistuminen sisäympäristön terveellisyyden ja viihtyvyyden kannalta todennetaan todellisissa kohteissa mittauksin sekä käyttäjäkyselyjen avulla. 3) Edellisten kohtien perusteella luodaan vaatimukset ja toimintatapamalli kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille, jolla varmistetaan että uusien energiatehokkuusvaatimusten vaikutus ei alenna sisäympäristön laatua, ottaen huomioon myös vanhan rakennuskannan mahdolliset home- ja lahoviat. Toimintatapamallia voidaan hyödyntää kaikissa rakennustuotantoketjun eri vaiheissa
7 Konseptirunko Hankkeen lopputuloksena saadaan: Kokonaisvaltainen, kaikki eri tekijät huomioon ottava toimintamalli energiatehokkuus/ kosteusvauriokorjaukseen Korjaushankkeen mukana täydentyvä tarkistusasiakirja korjauksesta (helppokäyttöinen, selkeä, internetpohjainen)
8 Työpaketit ja tulokset
9 Vaikuttavuusarviointi; case kohteet: Selvitetään energiatehokkuusvaatimusten mukana tuomat muutokset rakentamiseen ja vaikutus sisäympäristöön kohdassa 1.1 määritettyjen viihtyvyys- ja terveystekijöiden kannalta todellisessa korjauskohteessa. Todentaminen tehdään mittaamalla olosuhteet (sisäympäristön laadun ja rakenteiden toimivuuden indikaattorit) ja tekemällä terveys & viihtyvyyskysely käyttäjille ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteen. Case kohteet ovat seuraavat (peruskorjaus + energiatehokkuuskorjaus): Kohde 1. Julkinen palvelurakennus (esim. koulu). Kohde 2: Toimistorakennus, perus & energiakorjaus Kohde 3: Asuinrakennus, perus & energiakorjaus
10 Helppokäyttöinen tarkastusasiakirja täydentyy korjauksen eri vaiheiden mukaan. Tarkastusasiakirja luodaan siten, että se on - eri tahojen käytettävissä (suunnittelijat, toteuttajat, viranomaiset, rakennuttajat) - sähköisessä muodossa, mikä mahdollistaa lisätiedon linkittämisen eri tarkastuskohtien yhteyteen (esim. lisätietoja korjauksen toteutuksesta = korjausohje) - yleisesti saatavilla (internet sivuston kautta)
11 Aikataulu
12 Kansainvälinen yhteistyö Fraunhofer Institute for Building Physics (IBP), Saksa: WuFi ja WuFiBio kosteusfysiikan laskentaohjelman kehittäminen korjausrakentamisen tarpeisiin. Dalian University of Technology, Kiina : Energiatehokkuuden vaikutus lämpöviihtyvyyteen, arviointityökaluun liitettävän ihmisen lämpöviihtyvyysmallin kehitystyö.
13 Verkostoituminen TEKES Rakennettu ympäristö ohjelman hankkeet (peruskorjaus teeman alla): Liiketoimintamallit peruskorjaukseen Mahdolliset yhteiset case- kohteet Muut: TEKES Rakennettu ympäristö ohjelman FRAME-hanke 2009-2012 (TTY, TKK) TEKES Kestävä yhdyskunta: SolarLED 2009-2011 ja EkoValo 2009-2010 (Aalto Valaistusyksikkö) TEKES:in Tila- ohjelman rahoittama TOTI hanke, käyttäjälähtöiset toimistotilat sisäympäristön kannalta KIMU- hanke, Kerrostalon ilmastonmuutos - energiatalous ja sisäilmasto kuntoon
14 Projektiasiakkaat & asiantuntijat Ab WSJ Sanitation Oy: Korjausmenetelmät (case kohde 1) Beretta Palvelut Oy: Korjausmenetelmät EPS- teollisuus: Eristeratkaisut Greenlux Finland Oy: Valaistusratkaisut Helsingin kaupunki: Korjausmenetelmät (case kohde 2) Kiinteistö Controll Oy: Korjausmenetelmät Kiinteistöliitto: Korjauskonseptin hyödynnettävyys Knauf Oy: Akustiikkaratkaisut maxit Oy Ab: Korjausmenetelmät Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy: Eristeratkaisut SPU Systems Oy: Eristeratkaisut Valopaa Oy: Valaistusratkaisut Vallox Oy: Ilmanvaihdon ratkaisut Rakennustietosäätiö: Tiedottaminen