Masennustalkoot kansantautimme kimpussa



Samankaltaiset tiedostot
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Masennustalkoot Keski-Pohjanmaalla

Pohjalaiset masennustalkoot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

MASENNUS Finlandia-talo, Helsinki TAPETILLA 2015: ONKO ENNALTAEHKÄISY RATKAISU 2000-LUVUN KANSANTAUDIN KUKISTAMISEEN?

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma


Pohjanmaa-hanke

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Pohjanmaa hanke tilannearvio 10/2006. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

POHJANMAAN. Pelipilotti kehittämissuunnittelija Saara Lång

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

MIELENTERVEYTTÄ KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS Arvoisa vastaanottaja!

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Pohjanmaa hanke. Ohjausryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

MIELENTERVEYTTÄ KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS,2005

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Muistiohjelman eteneminen

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Transkriptio:

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari

Masennus kansantautina Nykyisten arvioiden mukaan 5-6% suomalaisista kärsii tällä hetkellä hoitoa vaativasta masennuksesta Suomalaisista arviolta noin 20% sairastaa jossain elämänsä vaiheessa masennuksen Masennus sairautena ei ole yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana Vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole kasvanut, masennuksen vuoksi joudutaan sairauslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa useammin

Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä Vuonna 2007 runsaat 4000 suomalaista joutui masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut

Masennusta kannattaa torjua, koska Vuonna 2007 masennuksesta aiheutui sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron kustannukset Masennus alentaa työtehoa myös niillä, jotka selviävät ilman poissaoloja

Pohjanmaa-hankkeen Masennustalkoot 2004-2007 STM ja Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit 2007 mukaan myös Keski-Pohjanmaa 2007 Masennustalkoot osaksi vuosina 2005-2014 toteutettavaa Pohjanmaahanketta. Työ jatkuu yhteistyökumppanina myös eurooppalainen EAAD European Alliance Against Depression www.eaad.net

Meitä kaikkia tarvitaan Masennus on haaste: perusterveydenhuollolle erikoissairaanhoidolle kunnalliselle moniammatilliselle yhteistyölle koko väestölle Masennustalkoot toimii kaikilla osa-alueilla

Perusterveydenhuolto Koulutus perusterveydenhuollon henkilöstölle lievän ja keskivaikean masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti Depressiohoitajamallin käynnistäminen ja tukeminen

Erikoissairaanhoito Konsultaatiotuen järjestäminen perusterveydenhuoltoon Käynnistymässä on myös vakavan ja hoitoresistentin masennuksen hoitokäytäntöjen kehittäminen masennuksen hoidon laatukriteereiden tarkistus Vaasan sairaanhoitopiirissä Työkykypsykiatrisen osaamisen kehittäminen ja työhön paluun tukeminen

Väestökampanja www.masennustalkoot.fi esitteet ja julisteet masennus koskettaa meitä jokaista masennuksella on väliä masennus on hoidettavissa me kaikki voimme tehdä jotakin tiedotuskampanja yhteistyössä median kanssa antistigma kampanja Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon Yrittäjäillat yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa

Tuloksia: Depressiohoitajamalli Depressiohoitajamallin kehittäminen ja juurruttaminen on edennyt hyvin Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Depressiohoito-ohjelmat ovat lisänneet perusterveydenhuollon henkilökunnan ammattitaitoa masennusoireiden tunnistamisessa ja hoidossa huomattavasti Lievien ja keskivaikeiden masennusten hoitaminen on systemaattisella hoito-otteella toteutettavissa tehokkaasti suhteellisen pienen aikaresurssin turvin Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Lääkärilehti 62(8):790-791 Tuulari & Aromaa (2008) Depressiohoitajamallilla saadaan tulosta Pohjanmaalla. Lääkärilehti 63(3):194-195

Oireitten lievittyminen koko aineistossa BDI pisteet Ei oireita ALKU 14,8 LOPPU 52,9 SEUR. 76,1 Lieviä 21,2 23,6 10,7 Keskiv. 52,1 21,8 12 Vakavia 11,9 1,7 1,3 YHT. 100 100 100 Tuulari & Aromaa (2008) Depressiohoitajamallilla saadaan tulosta Pohjanmaalla. Lääkärilehti 63(3):194-195

Tuloksia: Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksiin on osallistunut 1740 henkilöä kolmen pohjalaismaakunnan alueella Interpersoonallisen terapian koulutukseen on osallistunut 250 henkilöä, kaikki alueen depressiohoitajat on koulutettu Koulutuspalaute on ollut myönteistä ja koulutuksen vuorovaikutuksellista toteuttamistapaa on pidetty onnistuneena Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Lääkärilehti 62(8):790-791 Aiempi tutkimustieto tukee erittäin vahvasti sitä, että perusterveydenhuollon henkilökunnalle tulisi järjestää toistuvaa mielenterveysaiheista koulutusta, jotta hoidon päämäärät, hoitamisen menetelmät ja arviointi olisivat jatkuvasti laadukkaalla tasolla Van Os, van den Brink, Tiemens ym. (2004) Are effects on depression management training for General Practitioners on patient outcomes mediated by the improvements in the process of care? Journal of Affective Disorders, 80: 173-179.

Tuloksia: Erikoissairaanhoito Etelä-Pohjanmaan alueella depression vuoksi erikoissairaanhoitoon lähettäminen on vähentynyt 20 %, mikä tarkoittaa sitä, että lähetteiden määrä Psykiatrian poliklinikoille kokonaisuudessaan on laskenut 10 % Konsultaatiotuen kehittyminen perusterveydenhuoltoon on edennyt suunniteltua hitaammin erikoislääkäripulan vuoksi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon verkottuminen on parantunut hoitoketjutyön ja yhteisten koulutusten myötä

Tuloksia: Väestökampanja Mielenterveyskyselyn (2007) tulosten sekä käytännön kokemusten perusteella väestötiedottaminen on tärkeää ja vaikuttavaa. Masennukseen ja sen hoitoon liittyy väestötasolla sekä asiallista tietoa, että vääriä ennakkoluuloja ja virheellistä tietoa, jotka ovat merkityksellisiä masennuksen ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon kannalta.

Pohjalaisväestö uskoo, että Masennuksesta voi parantua (80 %) ja että se on hoidettavissa (95 %) Liikunta, lepo, lomailu tai ryhdistäytyminen (60 %) auttaa masennukseen Masennuslääkkeillä on paljon sivuvaikutuksia (74 %) ja ne aiheuttavat riippuvuutta (yli 74 %) Terveyskeskus ja työterveyshuolto eivät ole ensisijaisia vastaanottopisteitä ja terveydenhuollon henkilöstö ei suhtaudu vakavasti mielenterveysoireisiin (40 %) Työsuhde vaarantuu, jos työnantaja saa tietää mielenterveysongelmista (67 %) Aromaa, Tuulari, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalaisen väestön suhtautuminen masennukseen ja mielen hoitamiseen. Lääkärilehti 62(8): 788-789

Tuloksia: Väestökampanja Yrittäjän henkinen jaksaminen yrittäjäillat Keski- Pohjanmaalla Työmuotona informaation ja omakohtaisen pohdinnan yhdistelmä Terveydenhuollon kehittämishankkeen ja yrittäjäjärjestön yhteistyön tärkeä rooli Tavoitti 150 yrittäjää, sekä yksinyrittäjiä että työnantajayrittäjiä Osallistuminen tilaisuuksiin oli erittäin aktiivista ja innokasta ja palaute rohkaisevaa Asiallisen tiedon ja vertaistuen tarve yrittäjien keskuudessa tunnistettiin tilaisuuksissa Madalsi kynnystä hakea apua masennukseen ja rohkaista työntekijää tai työkaveria avun hakemiseen

Psykologinen tieto keskiössä Psykologinen tieto ja psykologin osaaminen Masennustalkoot innovaation keskipisteessä Mukana myös lääketieteellistä, yhteiskuntatieteellistä, hoitotieteellistä ja pedagogista näkökulmaa Psykologin rooleja kehittämistyössä ovat mm. moniammatillisen verkostotyön osaaja konsultti viestijä pedagogi kehittäjä tutkimustiedon koostaja ja välittäjä Masennustalkoista saadut kokemukset osoittavat, että psykologiselle osaamiselle on monipuolista tarvetta ja käyttöä terveydenhuollon kehittämistyössä

Yhteystiedot Virpi-Liisa Kykyri virpi-liisa.kykyri@kpshp.fi Marjut Malviniemi marjut.malviniemi@kpshp.fi www.masennustalkoot.fi www.pohjanmaahanke.fi