Masennustalkoot Keski-Pohjanmaalla

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Masennustalkoot Keski-Pohjanmaalla"

Kimmo Mäkelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pohjanmaa-hankkeen Masennustalkoot Keski-Pohjanmaalla Valtakunnalliset Depressiohoitajapäivät , Seinäjoki Virpi-Liisa Kykyri KPSHP

2 Masennus kansantautina Nykyisten arvioiden mukaan 5-6% suomalaisista kärsii tällä hetkellä hoitoa vaativasta masennuksesta Ajankohtaisesti n suomalaista Suomalaisista arviolta noin 20% sairastaa jossain elämänsä vaiheessa masennuksen Masennus sairautena ei ole yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana

200 000 suomalaista Suomalaisista arviolta noin 20% sairastaa jossain elämänsä

3 Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä Vuonna 2007 runsaat 4000 suomalaista joutui masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut Vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole kasvanut, masennuksen vuoksi joudutaan sairauslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa useammin

puolitoistakertaistunut Vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole kasvanut,

4 Masennusta kannattaa torjua, koska Vuonna 2007 masennuksesta aiheutui sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron kustannukset Masennus alentaa työtehoa myös niillä, jotka selviävät ilman poissaoloja

työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron

5 Pohjanmaa-hankkeen Masennustalkoot STM ja Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit 2007 mukaan myös Keski-Pohjanmaa 2007 Masennustalkoot osaksi vuosina toteutettavaa Pohjanmaahanketta. Työ jatkuu yhteistyökumppanina myös eurooppalainen EAAD European Alliance Against Depression

osaksi vuosina 2005-2014 toteutettavaa Pohjanmaahanketta.

6 Meitä kaikkia tarvitaan Masennus on haaste: perusterveydenhuollolle erikoissairaanhoidolle kunnalliselle moniammatilliselle yhteistyölle koko väestölle Masennustalkoot toimii kaikilla osa-alueilla

kunnalliselle moniammatilliselle yhteistyölle

7 Masennus terveydenhuollon haasteena Perusterveydenhuollossa n :lla % depressio Psykiatrisessa ESH:ssa depressiopotilaiden osuus on noin puolet potilaskäynneistä / potilaista Hoitoketjut ja PTH ESH työnjako toimivat heikosti Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti terveydenhuollosta apua Hoitoa hakevat vakavista ja pitkäkestoisista masennustiloista kärsivät, jotka kokevat olevansa toimintakyvyttömiä depression takia

potilaista Hoitoketjut ja PTH ESH työnjako toimivat heikosti Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti

8 Masennuksesta kärsivistä henkilöistä.. arviolta 50 % ei hakeudu hoitoon oireidensa vuoksi arviolta 50% hakeutuu hoitoon mutta joista arviolta vain puolet saa asianmukaista hoitoa masennukseensa

9 Masennus perusterveydenhuollon haasteena 1: Tunnistaminen on ongelmallista lyhyen vastaanottoajan puitteissa Masennuksen moninainen oirekuva Komorbiditeetti

10 Masennus perusterveydenhuollon haasteena 2: Hoidon aloitus viivästyy Uusintakäynti tai puhelinaika viivästyvät; joskus jopa puhelun saaminen läpi on vaikeaa Passiiviset sairauslomat tavallisin hoito Keskusteluterapiaa ei ole saatavilla riittävästi Hoitoon vaikuttavia motivaatiotekijöitä ei oteta tarpeeksi huomioon Potilas ei hae / aloita hänelle määrättyä masennuslääkettä, tai keskeyttää hoidon ensimmäisten sivuvaikutusten ilmaantuessa

Keskusteluterapiaa ei ole saatavilla riittävästi Hoitoon vaikuttavia motivaatiotekijöitä ei oteta tarpeeksi

11 Masennus perusterveydenhuollon haasteena 3: Perusterveydenhuollolta puuttuu toimiva konsultaatioyhteys erikoissairaanhoitoon Potilaan läheisiä ja verkostoa ei oteta huomioon hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa Perusterveydenhuollon henkilöstön heikko tai puuttuva luottamus omiin taitoihinsa mielenterveyspotilaan kohtaamisessa

oteta huomioon hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa Perusterveydenhuollon

12 Masennustalkoot: Perusterveydenhuolto Koulutus perusterveydenhuollon henkilöstölle lievän ja keskivaikean masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti Koulutukset suomen ja ruotsin kielillä Depressiohoitajamallin käynnistäminen ja tukeminen

hoitamiseen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti Koulutukset suomen

13 Perusterveydenhuollon koulutukset: tavoitteet Perusterveydenhuollon alueellisten depression hoitomallien luominen Alueelliset hoitoketjut ja hoidon porrastus Kolme koulutusosiota, kolme iltapäivää: Peruskoulutus: tunnistaminen ja Käypä hoito - suositus Syventävä koulutus: hoitoketjut, lääkehoidon kysymykset Vuorovaikutuskoulutus: masentuneen potilaan kohtaaminen, keskusteluhoidon järjestäminen

iltapäivää: Peruskoulutus: tunnistaminen ja Käypä hoito - suositus Syventävä koulutus:

14 PTH-koulutus, osio 3: Masentuneen kohtaaminen ja hoidollinen vuorovaikutus, K-P:n versio Luento-osuus masennuspotilaan kohtaamiseen, keskusteluhoitoihin ja hoidolliseen vuorovaikutukseen liittyvistä näkökohdista Käytännön harjoitus eläytymismenetelmää käyttäen Toteutus siten, että kaikki masennuksen hoitoon osallistuvat ovat mukana vuorovaikutusosiossa myös lääkärit

vuorovaikutukseen liittyvistä näkökohdista Käytännön harjoitus eläytymismenetelmää käyttäen

15 Koulutustilaisuuksissa sanottua 1: Henkilöstöresurssit: Psykiatrinen sairaanhoitaja puuttuu perustasolta, lääkäreiden vaihtuvuus Psykologin työn ruuhkautuminen Työterveyshoitajan työpanos ensikäyntien lisäresurssina Työn organisoimisen tavat: Tärkeää seuloa päivystykseen vain akuutit päivystystä vaativat tilanteet Soittoaikojen hyödyntäminen Työlistan rakenteen kehittäminen, kuten: Pidempien aikojen varaamisen käytännöt Säännöllisten keskustelukäyntien mahdollistaminen Kolmen viikon työlistan taitekohdat Potilaiden hoitomyöntyvyys: Hoitoon sitoutuminen ongelma joissakin tapauksissa Yksilöllisten seurantasuunnitelmien tärkeys

vaativat tilanteet Soittoaikojen hyödyntäminen Työlistan rakenteen kehittäminen, kuten: Pidempien aikojen varaamisen käytännöt Säännöllisten

16 Koulutustilaisuuksissa sanottua 2: Yhteistyön tiivistäminen on tarpeen: Terveyskeskus ja työterveyshuolto Erikoissairaanhoito ja pth Palautteet eivät aina kulje riittävästi takaisin terveyskeskukseen. Tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko päättynyt. Ohjeistuksen kehittämisen tarpeet: Vastaanottotyön kriteerien tarkentaminen Mihin ohjataan synnytysmasennusta potevat? Pidempiaikaista terapiaa tarvitsevat, Kelan terapiaan ohjautuvat Työ-/toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn tukeminen nykyistä aiemmin Kuntoutustoimenpiteiden ennakointi erityisesti, kun hoitovastuu siirtyy paikasta toiseen

Ohjeistuksen kehittämisen tarpeet: Vastaanottotyön kriteerien tarkentaminen Mihin ohjataan synnytysmasennusta potevat?

17 Depressiohoitajamallin edistäminen Tiedotustilaisuudet terveyskeskuksille Depressiohoitajamallin tuloksellisuudesta ja työmallin resursoimiseksi IDEAALI VÄESTÖPOHJA ASUKASTA Keski-Pohjanmaalla tällä hetkellä pääosin osa-aikaisia depressiohoitajia Osa-aikaisten depressiohoitajien työn tukemiseen laadittu suunnitelma, mm. koulutus, työnohjaukset, tapaamiset

18 000 ASUKASTA Keski-Pohjanmaalla tällä hetkellä pääosin osa-aikaisia depressiohoitajia

18 Tuloksia: Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksiin on osallistunut Keski- Pohjanmaalla n. 180 hlöä (1740 henkilöä kolmen pohjalaismaakunnan alueella) Interpersoonallisen terapian koulutukset, yksi ryhmä Keski-Pohjanmaalla Koulutuspalaute on ollut myönteistä ja koulutuksen vuorovaikutuksellista toteuttamistapaa on pidetty onnistuneena Ks. myös Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Lääkärilehti 62(8):

Keski-Pohjanmaalla Koulutuspalaute on ollut myönteistä ja koulutuksen vuorovaikutuksellista toteuttamistapaa on pidetty

19 Masennustalkoot: Erikoissairaanhoito Konsultaatiotuen järjestäminen perusterveydenhuoltoon Perusterveydenhuollon lääkäreille on varattu arkisin säännöllinen puhelinaika avohoidon ylilääkärille ja tästä on tiedotettu terveyskeskuksia ja työterveysasemia Depressiohoitajien työnohjaus käynnistymässä Psykiatrian tulosalueella käynnistymässä masennuksen hoitoprosessin arviointi Työkykypsykiatrisen osaamisen kehittäminen ja työhön paluun tukeminen

on tiedotettu terveyskeskuksia ja työterveysasemia Depressiohoitajien työnohjaus käynnistymässä Psykiatrian

20 Tuloksia: Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon verkottuminen on parantunut hoitoketjutyön ja yhteisten koulutusten myötä Konsultaatiotuen kehittyminen perusterveydenhuoltoon on edennyt suunniteltua hitaammin erikoislääkäripulan vuoksi

ja yhteisten koulutusten myötä Konsultaatiotuen kehittyminen

21 Masennustalkoot: mitä masennus on ja mistä apua? Matthew Johnston, I Had a Black Dog

22 Väestökampanja 1: kampanjamateriaali Verkkosivu esitteet ja julisteet masennus koskettaa meitä jokaista masennuksella on väliä masennus on hoidettavissa me kaikki voimme tehdä jotakin

23 Väestökampanja 2 Systemaattinen tiedotuskampanja yhteistyössä paikallisen median kanssa Masennustalkoot - juttusarja Keskipohjanmaa lehdessä (11 juttua) Paikallislehdissä ja radioissa useita masennusaiheisia juttuja suomen ja ruotsin kielillä Talkoo-tapahtumien yhteydessä aktiivinen tiedottaminen antistigma kampanja Masennuksesta voi toipua ja päihteistä pääsee eroon Lehdet, radio, bussin kyljet TV-mainokset, DVD eri tilaisuuksissa Myönteinen väestöpalaute

24 Väestökampanja 3: Yrittäjät Koulutustilaisuudet yhteistyössä Keski- Pohjanmaan Yrittäjien kanssa Yrittäjäillat (Ylivieska, Perho, Kokkola) Yrittäjämatka Masennusaiheinen kolumnisarja Keski- Pohjanmaan Yrittäjäinfossa Useita lehtijuttuja yrittäjäyhteistyön tiimoilta Masennustalkoot -tietoa myös uudessa Yrittäjien tukiverkko - portaalissa

25 Tuloksia: Väestökampanja Mielenterveyskyselyn (2007) tulosten sekä käytännön kokemusten perusteella väestötiedottaminen on tärkeää ja vaikuttavaa. Masennukseen ja sen hoitoon liittyy väestötasolla sekä asiallista tietoa, että vääriä ennakkoluuloja ja virheellistä tietoa, jotka ovat merkityksellisiä masennuksen ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon kannalta.

26 Pohjalaisväestö uskoo, että Masennuksesta voi parantua (80 %) ja että se on hoidettavissa (95 %) Liikunta, lepo, lomailu tai ryhdistäytyminen (60 %) auttaa masennukseen Masennuslääkkeillä on paljon sivuvaikutuksia (74 %) ja ne aiheuttavat riippuvuutta (yli 74 %) Terveyskeskus ja työterveyshuolto eivät ole ensisijaisia vastaanottopisteitä ja terveydenhuollon henkilöstö ei suhtaudu vakavasti mielenterveysoireisiin (40 %) Työsuhde vaarantuu, jos työnantaja saa tietää mielenterveysongelmista (67 %) Aromaa, Tuulari, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalaisen väestön suhtautuminen masennukseen ja mielen hoitamiseen. Lääkärilehti 62(8):

27 Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon Leimaamisen vastainen työ Mielenterveyskuntoutujien oma näkökulma ja kertomukset antoivat asialle kasvot ja mahdollisuuden eläytyä aidosti Susannan, Jounin ja Kertun tarinat

28 Tuloksia: Väestökampanja Yrittäjän henkinen jaksaminen yrittäjäillat Keski- Pohjanmaalla Työmuotona informaation ja omakohtaisen pohdinnan yhdistelmä Terveydenhuollon kehittämishankkeen ja yrittäjäjärjestön yhteistyön tärkeä rooli Tavoitti 150 yrittäjää, sekä yksinyrittäjiä että työnantajayrittäjiä Osallistuminen tilaisuuksiin oli erittäin aktiivista ja innokasta ja palaute rohkaisevaa Asiallisen tiedon ja vertaistuen tarve yrittäjien keskuudessa tunnistettiin tilaisuuksissa Madalsi kynnystä hakea apua masennukseen ja rohkaista työntekijää tai työkaveria avun hakemiseen

29 Yhteystiedot Virpi-Liisa Kykyri Marjut Malviniemi

Samankaltaiset tiedostot

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari Masennus kansantautina Nykyisten