Kaarina Latostenmaa projektipäällikkö 16.9.2011
Työmieli hankkeen esittely 16.9.2011 Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala
Uutta työvoimaa kuntoutujista Kiinnostus ja rohkeus työllistää kuntoutujia kasvaa tiedon lisääntymisen ja onnistuneiden esimerkkien kautta.
Työmieli hanke lyhyesti Hankekausi: 01.04.2009 30.05.2012 Hallinnoija: Satakunnan ammattikorkeakoulu Rahoittajat: Satakunnan ammattikorkeakoulu ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Budjetti: 230 000 EUR
Työmieli-hankkeen tavoitteet TYÖNANTAJAT löytävät kuntoutujat työvoimana ja saavat tietoa tukimahdollisuuksista sekä rekrytointia helpottavista palveluista. KUNTOUTUJIEN työllistämisen tukipalvelut ovat mahdollisimman helposti ja vaivattomasti työnantajien käytettävissä.
Työnantajien palveluohjaus Työmielen keskeinen käsite, työnantajien palveluohjaus, merkitsee erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittämistä verkostotyön avulla (service coordination) sekä työnantajien henkilökohtaista ohjausta (case management). Koulutukset, tietopaketit (mm. mielenterveyskuntoutujat työvoimana sekä työnantajan tuki- ja palvelumahdollisuudet) ja julkaisut ovat keskeistä toimintaa.
Mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mt-kuntoutujia? on Niina Laitisen aihe tutkimuksessa, joka toteutetaan yhteistyössä Satakunnan TE-toimistojen ja ELY-keskuksen kanssa. Kyselyyn on vastannut 120 työnantajaa, 30 kustakin Satakunnan neljästä alueesta. Heistä suurin osa suhtautuu myönteisesti mt-kuntoutujien työllistämiseen. Tutkimustulos tukee Työmielen valitsemaa linjaa kohdata työnantajat yksilöllisesti työpaikalla samalla, kun verkostotyöllä tehdään kuntoutujien työllistäminen työnantajille mahdollisimman helpoksi (työnantajan palveluohjaus).
Työnantajat tarvitsevat: - yleistä tietoa kuntoutujista työntekijöinä - tietoa työllistämisen taloudellisista tukimuodoista - tietoa työllistämistä tukevista palveluista (esim. työhönvalmentajapalveluista) - tietoa rekrytointia helpottavista tahoista (yhteystiedot ym.) - Lisätietoa Niina Laitisen tutkimuksesta: www.tyomieli.fi
Työnantajapalautteesta - aktiivinen yhteydenpito työnantajiin tärkeää ALKUVAIHEESEEN PANOSTAMINEN KANNATTAA - työnantaja kaipaa tukiverkkoa ja koordinaattoria
Lopuksi Kansantaloudellisestikin asiaa on tärkeää viedä eteenpäin. Hanke on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti jatkohankkeita vireillä. Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittavat
Tutuksi: Osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet Tukimuodot Hyvät käytänteet Työnantajien palveluohjaus mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukena Työpaikan myötä yhteiskunnallinen osallisuus Verkostot Yhteistoiminta Tuetun työllistymisen sujuvuus Uutta kosketuspintaa Satakunnan alueen yrittäjiin&osatyökykyisiin sekä kuntoutujien työllistämisen palvelujärjestelmään Työmieli-hankkeen aihepiirin edistämis-, kehitys-, tutkimus- tai koulutustyö Työvoimaa kuntoutujista
Työnantajatutkimus 23.8.2011/ Niina Laitinen
Tietoa tutkimuksesta Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELYkeskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhti-kesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä oli 120 yrittäjää Satakunnasta (Porin seutu 30 + Rauman seutu 30 + Pohjois-Satakunta 30 + Kaakkois-Satakunta 30)
Tietoa tutkimuksesta Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä oli Yritysharavakyselyssä ilmoitettu kiinnostus vajaakuntoisten työllistämiseen (Koko Satakunta, huhtikuu 2010: 1125 yrittäjää) Haastattelusta kieltäytyi 48 yrittäjää (Syitä olivat mm.: kiire, ei ole työntekijän tarvetta, yritys on lopettamassa toiminnan) 34 yrittäjää ei tavoitettu Yhteyttä otettiin yhteensä 202 yrittäjään
Mitä tutkittiin? Yrittäjien halukkuutta työllistää (riittävästi kuntoutuneita, työelämään siirtyviä/palaavia) mielenterveyskuntoutujia Yrittäjien tiedon ja tuen tarvetta mielenterveyskuntoutujaa (jatkossa mt-kuntoutuja) työllistäessä
Onko yrityksessä työskennellyt mt-kuntoutuja? 1 Kyllä, parhaillaan 3 2 Kyllä, aikaisemmin 7 3 Ei 90 0 20 40 60 80 100 %
Voisiko yrityksessä työskennellä mt-kuntoutuja? Ei (26 %). Perustelut esim.: Työhön on koulutusvaatimukset (1 vastaaja); raskas työ, jossa jaksaminen pitää olla kunnossa. (2 vast.) Huonot kokemukset aiemmin yrityksessä työskennelleestä kuntoutujasta (2 vast.) Kyllä (54 %). Perustelut esim.: Jos on käytännön soveltuvuus (4 vast.)/ ammattitaito (5 vast.), psyykkiset ongelmat eivät haittaa Samanlainen ihminen kuin kuka muu tahansa (20 vast.)
Millaista työtä on tarjolla mt-kuntoutujalle? Tuotantotyötä (maanrakennus- ja metsätyö, konepajatyö, renkaiden asennus, metalliosien valmistus, jakelu, pakkaustyö) Asiakaspalvelua (myyntityö, kassatyö, kahvilatyö) Toimistotehtäviä (laskutus, mainosalan työt, tietokonetyö, papereiden mapitus) Hoivatyötä (työ vanhainkodissa tai kotipalvelussa) Kiinteistönhoitoa, siivousta, keittiötyötä (tiskaus, pyykkäys, ruoan valmistus, pihatyöt) Muut (maalaus, fysikaalisen hoitolaitoksen työt) Avustavia ja räätälöityjä työtehtäviä (42 %) (kuljetus- ja varastotyö, rakennusalan työt, keittiöapulaisen työ)
Onko yrittäjällä tietoa mt-kuntoutujan työllistämisestä ja tarvitseeko lisätietoa? 1 Kyllä, haluaa lisätietoa 7 2 Kyllä, ei halua lisätietoa 3 3 Ei, mutta haluaa lisätietoa 55 4 Ei, eikä halua lisätietoa 35 0 10 20 30 40 50 60 %
Millaista tietoa tarvitaan? Yleistietoa mielenterveyskuntoutujasta työntekijänä Tietoa työllistämisen taloudellisista tukimuodoista Tietoa työvalmennuksesta Rekrytointia helpottavien tahojen yhteystiedot Muut: Tietoa riskitekijöistä ja kuntoutujan työrajoitteista Kuntoutujan taustatiedot Millaisia lisäkustannuksia yritykselle lankeaa? Minkä pituisia työjaksoja kuntoutujalle voi tarjota? Tietoa työnantajan velvollisuuksista ja työturvall.asioista Ajankohtaista tietoa
Minkälaista tukea tarvitaan? Taloudellista tukea Asiantuntijan apua: Rekrytoinnissa Työhön perehdytyksessä Työvalmennusta Muut: Työnantajan koulutus, työnohjaus Työnantajalle yhteyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee
Palkkaisiko yrittäjä mt-kuntoutujan? 1 Kyllä 39 2 Ei 29 3 Ei tiedä 32 0 10 20 30 40 50 %
Jatkoyhteydenpito yrittäjiin 35 % yrittäjistä toivoi henkilökohtaista yhteydenottoa Yrittäjistä 16 % oli halukas osallistumaan mielenterveyskuntoutujan työllistämisestä järjestettävään infotilaisuuteen Pelkästään tietopaketin aiheesta halusi 16 % yrittäjistä
Toteutettuja toimenpiteitä Tietopaketti mielenterveyskuntoutujan työllistämisestä on toimitettu kaikille halukkaille yrittäjille Infotilaisuuksia on järjestetty eri puolilla Satakuntaa Työmieli-hankkeen projektipäällikkö on tavannut yrittäjiä henkilökohtaisesti Avoimet työpaikat (8 kpl) on ilmoitettu TE-toimistoon Mt-kuntoutujille soveltuvat avoimet työpaikat (7 kpl) on ilmoitettu lisäksi Työmieli-hankkeen verkoston yhteistyökumppaneille mm. kuntoutusyksiköihin
Yrittäjien loppukommentteja Olisi hyvä, jos ohjaisitte yrittäjiä, jotta mt-kuntoutujat voisivat työllistyä. Mt-kuntoutujat tuomitaan liian helposti. Johtuu varmaan siitä, ettei ihmisillä ole tietoa asioista. Aihealue on minulle tuntematon. Asia ei ole omalla kohdallani ajankohtainen. Vajaakuntoisten työllistäminen täytyy tehdä todella vaivattomaksi työnantajille. Mielenkiintoista saada infoa kyseisestä aiheesta. Hienoa, että joku kartoittaa tätä asiaa. Ei ole ennakkoluuloja; asia on hyvä. Tärkeällä asialla olette. Tervetuloa töihin vaan!
Tutkimuksen valmistuminen Tutkimus valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä Valmis tutkimus on luettavissa mm. Internetissä osoitteessa: www.tyomieli.fi/tk.php Tällä hetkellä tutkimuksesta voi lukea Internetissä osoitteessa: www.tyomieli.fi/arkisto.php
TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin 30 op pilotoinnista - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet kevät 2008 Koulutussuunnittelija Hanna Hannukainen Satakunnan ammattikorkeakoulu Täydennyskoulutuskeskus Satakunta University of Applied Sciences Continuing Education Centre
Lyhyesti työnantajien haastatteluista Arvioinnin ydinkysymys: miten hankkeen puitteissa toteutettu työnantajien tukeminen on onnistunut eli miten niin kutsuttu Työnantajien palveluohjaus -mallin pilotointi on edennyt Hankkeen tavoitteena on ollut saada mukaan 40 yritystä toukokuuhun 2011 mennessä hanke on tehnyt yhteistyötä 33 yrityksen kanssa ja Työnantajien palveluohjaus -mallin pilotointiin on osallistunut 15 yritystä näistä viidestätoista arvioinnin puitteissa haastateltiin viittä työnantajaa (kolmasosaa) haastattelut toteutettiin työpaikoilla poikkeuksena yksi puhelinhaastattelu yhden haastattelun kesto n. 30-60 min Haastatellut yritykset valittiin sen mukaan, että ne - olivat erikokoisia - olivat eri puolilta Satakuntaa - edustivat eri aloja - heille oli tarjottu ainakin jonkin verran Työmieli-hankkeeseen liittyen henkilökohtaista ohjausta
Työnantajien asennoituminen kuntoutujien työllistämiseen Työnantajien mielestä osatyökykyisten työllistämistä on tärkeää edistää ja hanke on tärkeällä asialla Lähtökohtaisesti haastatellut työnantajat suhtautuivat asiaan oikein positiivisesti ja pohtivat osatyökykyisten työllistämiseen liittyvää työnantajien yhteiskuntavastuuta Työn kuntouttava vaikutus puhutti työnantajia paljon. Työnantajan näkökulmasta työn kautta ihminen voi - saada mahdollisuuden linkittyä tiiviimmin yhteiskuntaan - saada arkeensa saman rytmin kuin muut - saada mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, uutta sisältöä arkeen - saada mahdollisuuden kuulua johonkin yhteisöön; tässä tapauksessa työyhteisöön - saada mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä - työn kautta rakennamme myös omaa identiteettiämme; millainen olen miten muut minut näkevät
Työnantajien asennoituminen kuntoutujien työllistämiseen jatkuu Työnantajat uskovat, että rekrytointitilanteissa mielenterveyskuntoutujat joutuvat edelleen kohtaamaan paljon ennakkoluuloja syynä pitkälti tiedon puute, ja ennakkoluulot vähenevät yhdessä toimimalla ja positiivisten kokemusten kautta Työnantajien näkökulmasta nykyinen palvelujärjestelmä on jäykkä ja vaikeaselkoinen haastateltujen yrittäjien mielestä - työpaikat eivät osaa hakea mielenterveyskuntoutujia työpotentiaaliksi - viranomaisten taholta ei ehkä uskalleta puuttua ja selvitellä asioita kunnolla, mikä johtaa kuntoutujien ja työnantajien pallotteluun - Työllistymisen pitäisi motivoida kuntoutujaa myös rahallisesti (ei etuuksien menetystä)
Työnantajien ajatuksia henkilökohtaisesta (palvelu)ohjauksesta Aktiivinen yhteydenpito työnantajiin tärkeää - Työnantajat kokivat, että ilman heille tarjottua henkilökohtaista ohjausta kuntoutujan työllistäminen olisi jäänyt todennäköisesti puolitiehen - Alkuvaiheeseen ja kontaktointiin panostaminen kannattaa Työnantajat pohtivat aina rekrytointeihin liittyviä riskejä. Kun kyseessä on kuntoutuja, myös työnantaja kaipaa tukiverkkoa Ilman tukea palveluverkosto näyttäytyy vaikeaselkoisena Koska rekrytointi on aina iso satsaus työnantajalta, sitä miettii tarkkaan, millaisia riskejä ja panostuksia on valmis tekemään. Mikäli työntekijän palkkaamiseen liittyy paljon vaikeasti hallittavaa byrokratiaa, on helpompi jättää asia sikseen. Sen sijaan mielenterveyskuntoutujan palkkaaminen olisi aivan eri asia, jos ei tarvitsisi miettiä kaikkea siihen liittyvää paperisotaa vaan joku auttaisi siinä. Itse ajattelen, etteivät työpaikat osaa hakea näitä henkilöitä [kuntoutujia] potentiaalisiksi työntekijöiksi. Kun saadaan alkusysäys ja tuki ulkopuolelta, niin homma alkaa hoitua. Työmieli-hankkeessa on ollut hienoa, ettei tarvitse kiertää montaa luukkua, mistä jokaisesta saa vastauksen mikset kysy sieltä. Säästää paljon kallista aikaa, kun joku auttaa hahmottamaan hankalaa järjestelmää ja auttaa paperisodassa, joka on aina ylimääräistä työtä. Sen alun jälkeen yrittäjänä kyllä tietää, miten jatkaa.
Tarjotulle palvelulle halutaan kasvot Hankkeeseen liittyvä palveluohjaus henkilöityy pitkälti Kaarinaan, mikä koettiin hyvänä; työnantajien mielestä on tärkeää, että - toiminnalla on kasvot - tietää, keneen voi olla yhteydessä! - joku hallitsee kokonaisuuden ja auttaa eteenpäin - toiminnalla on jatkuvuutta - jollakin on vastuu toiminnan kehittämisestä Kaarinan rooli koordinaattorina on ollut tärkeä. Hän tuntee sekä työnantajan että kuntoutujan tarpeet ja tukee molempia, jotta työllistäminen lähtee sujuvasti käyntiin. Koordinaattorin on tärkeää tuntea myös nykyinen palveluverkosto.
Eräs haastateltava kuvasi havainnollisesti kuvion muodossa, miten henkilökohtaista palveluohjausta tarjoava ammattilainen toimii koordinaattorina eri tahojen välillä: Työnantaja Koordinaattori - tuntee eri toimijoiden tarpeet - on helposti lähestyttävä - on puolueeton ja toimii mahdollisten ristiriitojen ratkaisijana - tuntee järjestelmän ja edistää osaltaan asioiden etenemistä Viranomaistahot Työntekijä eli kuntoutuja
Myös muut haastateltavat puhuivat koordinaattorin puolesta Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että joku katsoo kokonaisuuden perään, tuo eri toimijoiden tarpeet yhteen ja solmii ne yhteen. On joku, joka junailee asioita eteenpäin. Kokonaisuutta ohjaava henkilö toimii eri tahojen välillä. Kuntoutujan näkökulmasta on tärkeää, että on olemassa joku ulkopuolinen, joka seuraa työntekijän jaksamista alkuvaiheessa. On joku, johon työntekijä uskaltaa ottaa yhteyttä, jos työssä tulee vastaan jotakin yllättävää, josta ei työnantajan kanssa rohkene keskustella. Tieto, että on tällainen henkilö, rauhoittaa myös minua [työnantajana]. Kun asioita koordinoiva henkilö pysyy samana, kaikki osapuolet tietävät, mikä on homman nimi. Ei tarvitse käyttää aikaa samojen asioiden toisteluun moneen kertaan. On paljon tehokkaampaa.
Koordinaattori erilaisten tarpeiden yhteensovittajana Työnantajien mielestä henkilökohtainen palveluohjaus myös varmistaa, että kaikki on valmista kuntoutujaa ajatellen ja työn aloittamiseen liittyvät käytännöt on katsottu kuntoon Haastatteluiden perusteella on tärkeää, että työnantajalla ja kuntoutujalla on realistinen käsitys tulevasta (esim. mahdollisista fyysisistä rajoitteista, jotka on otettava huomioon työnkuvaa suunniteltaessa) Hanke on myös osoittanut, miten tärkeää kuntoutujan työllistämisestä on keskustella asiasta työyhteisössä - Avoimuuden korostaminen työntekijöiden kesken - Koko työyhteisön jaksaminen Tavoitteena välttää turhat pettymykset
Mikä taho voisi jatkaa työnantajien palveluohjausta? Koska kaikki hankkeet ovat aina määräaikaisia, kysyttiin: - onko vastaavalle palveluohjaukselle jatkossa tarvetta; ja jos on: - mikä taho voisi jatkaa Työmieli-hankkeessa pilotoitua työnantajien palveluohjausta - mitä toiveita työnantajilla on jatkoa ajatellen Haastatellut työnantajat kokivat pilotoidun palveluohjausmallin erittäin toimivana ja toivoivat mallin jalkautuvan arkeen Jatkavan tahon osalta eniten kannatusta sai työvoimahallinto - Muita yksittäisiä ehdotuksia olivat mm. pienemmät toimijat kuten yrittäjäjärjestöt, Satakoulutus, TYKE, ELY-keskus - Paikallisuus ei ole niin olennaista, sen sijaan asiantuntijuus on - Tärkeää, että tehtävä on selkeästi nimetty jollekin (myös organisaation sisällä)
YHTEENVETO: Työnantajien toiveita palveluohjauksen jatkoon liittyen Palveluohjausta tarjoava taho perustaa tehtävää varten erillisen tiimin tai nimeää selkeästi henkilön, joka keskittyy osatyökyisten asioiden hoitamiseen. Erityisenä haasteena pidettiin sekä työnantajien että kuntoutujien pallottelua taholta toiselle, jolloin työllistyminen herkästi kariutuu tähän kaivattiin pikaista ratkaisua. Palveluohjausta tarjoavat henkilöt pysyvät samoina, jolloin työnantajat tietävät keihin voivat olla yhteydessä, ja toiminnalla on kasvot Jatkuvuuden katsottiin mahdollistavan myös toiminnan kehittämisen Palveluohjausta tarjoava taho ottaa aktiivisesti yhteyttä työnantajiin, eli aloite tulee palvelua tarjoavalta taholta
Työnantajien toiveita palveluohjauksen jatkoon liittyen Ohjaava taho auttaa työnantajaa osatyökykyisen työllistämiseen liittyvissä käytännöissä: - Palveluohjausta tarjoava ammattilainen tuntee sekä työnantajan että kuntoutujan tarpeet - Lisäksi ammattilainen tuntee palvelujärjestelmän (ja sen reunaehdot) sekä koordinoi palvelukokonaisuutta - Taholla on riittävästi osaamista mielenterveyskuntoutuksen alueelta Edellisen kohtaan liittyen nostettiin esille, että kuntoutujan työllistämisen ei tulisi edellyttää työnantajalta palvelujärjestelmän tuntemista tai suurta paperisotaa
Työnantajien toiveita palveluohjauksen jatkoon liittyen Erityisen hyvänä pidettiin hankkeen puitteissa toteutunutta avointa tiedonkulkua, johon liittyen työnantajia informointiin myös siitä, jos asiat eivät olleet vielä edenneet Näin työnantajille muodostui selkeä kuva siitä, missä vaiheessa mielenterveyskuntoutujan työllistäminen milloinkin oli ja miten asia seuraavaksi tulisi todennäköisesti etenemään Kun työllistäminen lopulta tuli ajankohtaiseksi, työnantajat kokivat hyväksi, että työ voidaan aloittaa ajan kanssa ja askeleittain Tällöin kuntoutujalla oli mahdollisuus omaksua erilaisia tehtäväalueita pienissä erissä ja samalla hänellä oli riittävästi aikaa tutustua työyhteisöön Työnantajat siis toivoivat, että pilotoitu Työnantajien palveluohjaus -malli voisi vakiintua pysyväksi toimintamuodoksi, mikä heidän mielestään edistäisi osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä