kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa.

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/579/ /2010 Käsittelijä Jouni Vataja Puhelinnumero Projektikoodi S11038 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi TYÖMIELI Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Anne Kärki Sähköpostiosoite anne.karki@samk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kaarina Latostenmaa Sähköpostiosoite kaarina.latostenmaa@samk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Työmieli-hankkeessa haettiin ratkaisua siihen, miten mielenterveyskuntoutujien työvoimapotentiaali saadaan paremmin työnantajien käyttöön. Haluttiin löytää käytännön keinoja siihen, että työnantajat löytävät kuntoutujat työvoimana ja että mielenterveyskuntoutujien olisi kuntouduttuaan aikaisempaa helpompaa löytää palkkatyötä ja näin heidän syrjäytymisensä vähenisi. Lähtökohdaksi otettiin se, että kuntoutujien työllistämisen pitää olla mahdollisimman helppoa työnantajille. Etsittiin uutta näkökulmaa siihen, miten kertoa työnantajille mielenterveyskuntoutujien työvoimapotentiaalista sekä tuki- ja palvelumahdollisuuksista. Tähän pääsemiseksi päätettiin kehittää laajassa yhteistyössä erityinen työnantajan palveluohjausmalli sekä koulutus- ja tietopaketti työnantajien tueksi heidän työllistäessään kuntoutujia. Tietoa siitä, mitä työnantajat oikeasti haluavat, päätettiin etsiä opinnäytetyönä toteutettavan laajan työnantajatutkimuksen kautta. Tavoitteena oli monipuolisesti parantaa työnantajien valmiuksia työllistää mielenterveyskuntoutujia. Tähän EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa. Ensisijaisena kohderyhmänä Työmieli-projektissa olivat Satakunnan alueen työnantajat/yrittäjät, joilla on tulevaisuudessa tarve lisätä yrityksensä/työpaikkansa henkilöstöä. Toinen keskeinen kohderyhmä olivat mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen liittyvät ja sen mahdollistavat toimijat, joista kootut kattavat alueelliset verkostot mahdollistivat tiiviin ja tavoitteellisen yhteistoiminnan mielenterveyskuntoutujien tuetun työllistämisen polulla. Verkostoihin kuului myös teemaan liittyviä välityömarkkinatoimijoita sekä kokemusasiantuntijoina kuntoutujien ja työnantajien edustajat. Lisäksi kohderyhmää olivat mielenterveyskuntoutujat, jotka hankkeen luoman mallin avulla saivat työpaikan, mahdollisuuden jatkaa kuntoutumistaan ja saavuttaa taloudellista riippumattomuutta. Tärkeinä kumppaneina olivat SAMKin opettajat ja opiskelijat, jotka hankkeen kautta saivat todellista kosketuspintaa Satakunnan alueen yrittäjiin, osatyökykyisiin henkilöihin sekä kuntoutujien työllistämiseen liittyvään palvelujärjestelmään. Muut kohderyhmät olivat kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot, jotka osallistuvat Työmieli-hankkeen aihepiirin edistämis-, kehitys-, tutkimus- tai koulutustyöhön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Työnantajien valinta kuntoutujien työllistämistä edistävän ja mielenterveyskuntoutujista työvoimana kertovan hankkeen pääkohderyhmäksi oli onnistunut. Työmielen myönteinen tapa lähestyä asiassa yrityksiä herätti kiinnostusta ja edisti palkkatyömahdollisuuksien lisääntymistä. Työnantajilta saatiin hyvää palautetta siitä, että heidän palvelutarpeensa otettiin vakavasti. Työllistämisen mahdollistavien verkostojen kanssa yhteistyö oli aktiivista ja vuorovaikutteista yhdessä innovointia. Työhallinnon, kuntoutusyksiköiden ja yrittäjäjärjestön rinnalle uudeksi tärkeäksi kehittäjäkumppaniksi nousivat hankkeen loppupuolella myös muut yksiköt, joissa työskentelee yritysneuvojia (esim. kehittämisorganisaatiot). Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön kahdeksan välityömarkkinoihin liittyvän ESR-hankkeen nippuarvioinnin loppuraportti Kohdentamalla kehittyneemmäksi, verkostoitumalla vahvemmaksi tukee kesäkuussa 2011 ilmestyneen Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen arvioinnin tuloksia siitä, että hanketoiminnan yhteiseen kehittämiseen oli saatu sitoutumaan keskeiset verkostotoimijat. Samoin merkittävänä pidettiin sitä, että mukana oli monipuolisesti eri kokoisia ja eri alojen yrityksiä ympäri Satakuntaa. SAMKin laatujärjestelmän mukainen loppuarviointi toteutettiin hankkeen päättyessä loppukeväällä Myös sen mukaan Työmieli-projekti oli kiitettävästi saavuttanut tavoitteensa. Tärkeimmät Työmieli-hankkeen aikaansaamat hyödyt olivat loppuarvioinnissa esitettyyn avoimeen kysymykseen saatujen vastausten mukaan seuraavat: -työnantajiin on luotu toimiva yhteys EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 -palvelujärjestelmiin on vaikutettu -verkoston eri toimijatahot ovat löytäneet toisensa -kuntoutujia on työllistynyt -näkyvyys -tiedotus ja uudet näkökulmat aiheeseen ovat lisääntyneet -työvoimaviranomaisten ja yrittäjien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on muuttunut positiivisemmaksi -työnantajien palveluohjauksen esiin nostamisella on edistetty kuntoutujien työllistymistä. -resurssien yhdistäminen on tuottanut tuloksia. -hanke on pystynyt tekemään hankesuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ja saavuttanut muutenkin sille asetetut tavoitteet hyvin. Hankkeessa toteutettiin kolme Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekijöinä Niina Laitinen, Satu Boelius ja Tarja Vehkaoja, jotka toimivat tärkeinä kivijalkoina hankkeen toiminnalle. Erityisesti Niina Laitisen tekemä 120 työnantajan tutkimus siitä, mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia, oli Työmieli-hankkeelle merkittävä tutkimus. Sen tuloksia esiteltiin laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Työnantajilta saadut tiedot vaikuttivat merkittävästi työnantajan palveluohjauksen muotoutumiseen. Työmieli-hankkeen perustyötavaksi valitun vuorovaikutuksellisen palveluohjauksen merkeissä henkilökohtaisia, tavoitteellisia tapaamisia työnantajien ja verkostotoimijoiden kanssa oli koko hankkeen ajan. Lisäksi järjestettiin sekä yhteistä että kohdennettua koulutustoimintaa. Esimerkkejä kevään 2012 tapahtumista: Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa, koulutustilaisuus Porin psykiatrian poliklinikan henkilökunnalle Rauman työvoiman palvelukeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaariin osallistuivat Työmielestä Kaarina Latostenmaa ja Pia Halttunen Rauman verkostotapaaminen, koolla laajasti osallistujia mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen liittyvistä organisaatioista Raumalla valmennusiltapäivä Rauman seudun TE-toimiston, Rauman työvoiman palvelukeskuksen henkilökunnalle sekä osalle Rauman kaupungin aikuis- ja perhetyön henkilökuntaa otsikolla Haastattelu asiakas- ja palveluohjauksen kulmakivenä. Kouluttajana Janne Marniemi, Ramboll Management Consulting. Osallistujia oli Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus -julkaisun ensiesittely Työmielen ohjausryhmän kokouksessa. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Helsingin Vanhassa Satamassa, Työmielellä oma esitys Ratkaisuja nuorten työllistymiseen aihepiirissä otsikolla Töihin eikä katveeseen! Yritys palkkaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren, kun se tehdään helpoksi työnantajan palveluohjauksella. Työmielellä on myös oma esittelypöytä Kuntoutujan työn aloittamisen tukeminen, koulutustilaisuus Porin psykiatrian poliklinikan henkilökunnalle Yritysneuvojafoorumi yhdessä Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluiden kanssa. Jatkossa vuosittain pidettävän foorumin kautta yritysneuvojat osaavat jatkossa kertoa yrittäjille kuntoutujista työvoimana Työmielen laatima Yritysneuvojakansio apunaan VATES-päivät Helsingissä. Työmieli-julkaisujen esittelyä klo Työmielen loppuseminaari Porin Suomalaisella klubilla. Pääpuhujana ministeri Krista Kiuru.Onnistumistarinat kertoivat Työmielen tuloksista konkreettisesti. 120 osallistujaa Haasteseminaari, Rauma. RSKL:n koordinoimassa yhteistilaisuudessa myös Työmieli-standi. Arviointiraporttien ja hankkeen ohjausryhmän itsearviointien perusteella voidaan todeta, että projektin toteutus eteni tavoitteiden suuntaisesti. Eri tahojen yhteistyö oli tiivistä ja perusteltua mahdollistaen toimijalähtöisen työnantajan palveluohjauksen kehittämisen ja sen juurruttamisen edistämisen. Toimivan yhteistyön avulla saatiin myös tehtyä asioita selkeästi laajemmin kuin muuten olisi ollut mahdollista, esimerkkinä syksyllä 2011 toteutettu Erilaisista osaajista työvoimaa -hankeverkoston kanssa toteutettu kiertue neljällä eri paikkakunnalla, samoin WINNY-palkinnon jako kuntoutujien työllistämisessa kunnostautuneelle yritykselle yhteistyössä Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Porin seudun TE-toimiston kanssa. Työn- ja vastuunjaon kehittämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa tähdättiin pitkäjänteisesti tulosten juurtumiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön ja saatiin aikaan edistystä siihen, että kuntoutujat etenevät työllisyyspolulla sujuvammin ja työnantajat löytävät heidät työvoimana saaden rekrytointiinsa apua. Vuorovaikutteinen kumppanuus toteutui myös Työmieli-hankkeen yhteistyössä toisten projektien kanssa. Työmieli-hankkeessa käytiin aktiivista kansainvälistä vuoropuhelua. Työnantajan palveluohjauksesta ollaan kiinnostuneita maailmalla, joten oli tulosten levittämisen onnistumisen kannalta tärkeää, että Mood For Work -Työmieli, eli kansainvälinen jatkohanke hyväksyttiin alkavaksi levittämään edelleen työnantajan palveluohjausmallia ja etsimään hyviä jatkojalostavia käytäntöjä muualta Euroopasta. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuus ja tiedotus toteutuivat suunnitelman mukaan. Onnistumistarinoita oli esillä sanomalehdissä, ammattilehdissä, aluetelevisiossa ja nettisivuilla, erityisesti SAMKin ja Satakunnan Yrittäjät ry:n sivuilla. Sähköpostitse ja henkilökohtaisesti lähestyttiin päättäjiä. Työmieli-hankkeessa laadittiin keväällä 2012 kolme julkaisua - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi Julkaisua lähetettiin merkittäville asiantuntijoille seudullisesti ja valtakunnallisesti. Niitä on jatkossakin vapaasti saatavilla mm. Työmielen nettisivuilla ja tietyissä kirjastoissa. Hyvää palautetta saaneet Työmielen nettisivut jäävät pysyviksi ja niissä säilyy projektin aikana laaditut monipuoliset koulutus- ja tietopaketit. Työmielen tuloksia ja Työnantajan palveluohjausmallia on esitelty konferensseissa ja seminaareissa koko hankkeen ajan, loppuvaiheessa, mm. toukokuussa 2012 SOSTEn seminaarissa kansanedustajille ja kuntapäättäjille. Työmielen loppuseminaarissa oli 120 osallistujaa. Aikaisempien mediaosumien lisäksi keväällä toteutui vielä 13 lisäosumaa, esim. loppuseminaarista tehtiin useita artikkeleita sekä juttu Lounais-Suomen TV-alueuutisiin. Yhteensä hankkeesta oli sen toiminnan aikana 36 merkittävää mediaosumaa eli laskennallisesti yli yksi jokaista projektikuukautta kohti. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektisuunnitelman muutos kesäkuussa 2011 päivitti hyvin resurssit suhteessa tavoitteisiin. Haastavasta kokonaisuudesta huolimatta hanke oli arviointien mukaan tuloksekas ja eteni hyvin eri osaalueillaan, joiden painotukset koettiin arviointivastausten perusteella ja tavoitteisiin peilaten perustelluiksi. Juurruttamisen tukemiseen keskityttiin keväällä 2012 täysipainoisesti. Tilanne työllistämis- ja kuntoutusyksiköissä, joihin työnantajan palveluohjaus jää pysyväksi toimintatavaksi, vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten laajasti ja nopeasti juurtuminen tapahtuu. EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tuloksena satakuntalaiset yritykset tietävät aikaisempaa paremmin mahdollisuutensa työllistää osatyökykyisiä henkilöitä ja tuntevat yhteiskunnan tukimuodot sekä Suomessa käytössä olevat hyvät käytänteet. Toimivalla verkostotyöllä on kehitetty Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa uusi erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutusmalli (Työnantajan palveluohjausmalli). Työnantajan palveluohjaukseen kuuluu sekä erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen että työnantajien henkilökohtainen ohjaus rekrytointitilanteissa. Työnantajan palveluohjausmallin tarkoituksena on, että kuntoutujien työllistäminen helpottuu. Palveluohjaus auttaa työnantajaa hyödyntämään kuntoutujan verkostoa, erilaisia tukikeinoja ja työllistämään vaivattomasti. Tavoitteena on, että yritykset palkkaavat työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella. Silloin kaikki voittavat; myös yhteinen taloutemme. Arviointiraportit ja ohjausryhmän itsearvioinnit sekä SAMKin laatujärjestelmään kuuluva loppuarviointi kertovat, että toiminnan koettiin tukevan tavoitteisiin pääsyä. Verkostotyö ja koulutukset auttoivat pysyviä organisaatioita yhdessä luomaan sujuvampia toimintatapoja ja rohkaisivat ottamaan ammatillisen kuntoutuksen välineitä laajasti käyttöön matkalla kohti palkkatyötä. Työnantajayhteistyö teki asiaa tutuksi yrityksille ja työnantajien henkilökohtainen palveluohjaus johti tavoitteiden mukaisiin kuntoutujien rekrytointeihin. Loppuarvioinnissa vastaajista 89 % (18 vastaajaa, vastausprosentti 50) kokivat osaamisensa vahvistuneen paljon tai erittäin paljon. 67% vastaajien mielestä verkottumista tai sen vahvistumista arvioitiin tapahtuneen paljon tai erittäin paljon. Yhteistyö on vahvistunut paljon tai erittäin paljon noin 78%:lla vastaajista. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina olivat: Mielenterveyskuntoutujista kiinnostava työvoimapotentiaali Kuntoutujien työllistäminen työnantajille aikaisempaa helpommaksi Yhteistoiminnan lisääminen työllistämisen mahdollistavissa verkostoissa Työnantajan palveluohjaus -malli materiaaleineen Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin tai erittäin hyvin 89%:n mielestä. Vastaajat arvioivat Työmielessä tuotetun materiaalin hyödyttäneen heitä seuraavasti: -Internet-sivusto tiedotus- ja koulutusmateriaaleineen: paljon tai erittäin paljon 78%. - Esitteet, työnantajan tietopaketti, yritysneuvojan tietopaketti: paljon tai erittäin paljon 78%. - Julkaistut kirjat: paljon tai erittäin paljon 88%. Kaikessa toiminnassa Työmieli-hankkeen aikana nostettiin esiin kumppanuusajattelua ja tietoa lisättiin. Tuotiin käytännöllisesti esiin, miten verkoston on tärkeä toimia linjassa prosessin aikana ja käytiin yhteistä EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 keskustelua työkyvyn käsitteestä. Työnantajien näkökulma oli koko ajan vahvasti esillä. Myös yleinen tiedotus kuntoutujien työvoimapotentiaalista ja työnantajien tuen tarpeesta on tukenut asian tärkeyden korostamista sekä päättäjiin ja palvelujärjestelmiin vaikuttamistehtävää. TE-toimistojen yrityspalvelut ovat kuntoutujien työllistämisen tukemisen juurtumisessa keskeisessä roolissa ja yhteistyö heidän kanssaan on ollut hedelmällistä. Hanna Hannukainen SAMKin täydennyskoulutuskeskuksesta arvioi Työnantajan palveluohjauksen pilotoinnin osana hankkeen kokonaisarviota. Arvioinnin mukaan työnantajat kokivat työnantajan palveluohjauksen erittäin keskeiseksi tehdessään päätöksen työllistää mielenterveyskuntoutujan. He olivat hyvin tyytyväisiä hankkeessa pilotoituun palveluun ja toivovat sen jäävän pysyväksi palveluksi. Haastatellut työnantajat myös uskoivat, että muutkin yritykset palkkaavat kuntoutujia, kun se tehdään kokonaisvaltaisella ja työpaikan tarpeet huomioon ottavalla työnantajan palveluohjauksella heille helpoksi. Arvioinnin työnantajahaastattelun ja verkostokyselyn tuloksista pidettiin ahkerasti esityksiä ja niiden koettiin edistävän hyvin työnantajan palveluohjauksen tunnettavuutta ja sen toimintatapojen siirtymistä kumppaniorganisaatioihin. Työnantajan palveluohjaus alkoi jo hankkeen aikana juurtua pysyviin organisaatioihin uusina työtapoina. Lisäksi Työmielen loppuseminaarissa Porin seudun TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen, joka vuoden 2013 alusta saa johdettavakseen koko Satakunnan TE-toimiston, kuunteli arvioinneissa nousseet yrittäjien toiveet siitä, että työnantajan palveluohjaus jäisi pysyväksi palveluksi nimenomaan TE-toimistoon. Markku Lehtonen kertoi seminaarissa, että yhteinen kehittäminen on ollut hyvää ja vuorovaikutteista ja että työnantajien haaste työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta otetaan vastaan TE-toimistossa. Muuta pysyvää on vuosittainen Satakunnan Yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinnon jako. Winny-palkinto jaetaan kuntoutujan työllistämisessä ansioituneelle työnantajalle Satakunnassa. Myös samalla yhteistyöllä toteutettu Yrittäjäneuvojafoorumi säilyy vuosittaisena. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Työmieli-hankkeessa kehitetty Työnantajan palveluohjaus on innovatiivinen, toimijalähtöinen menetelmä, jonka kokonaisuus edesauttaa kuntoutujien työllistämistä kehittämällä verkostoissa palveluketjuja sujuvimmiksi (service coordination) ja tarjoamalla työnantajille henkilökohtaista palveluohjausta (case management). Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen toteuttamassa arvioinnissa käytiin perusteellisesti läpi työnantajan palveluohjausmallin pilotointi Työmieli-hankkeessa. Työnantajahaastatteluiden ja verkostotoimijakyselyiden perusteella malli on toimiva ja vastaajien toiveena EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 sen osien, kehittämisotteen ja toimintatapojen juurtuminen pysyviin rakenteisiin. Loppuarvioinnissa kiitettiin samoin projektin innovaatioiden käytännöllisyyttä. Uudet tuotteet, toimintatavat, palvelut Työmieli-hankkeessa on kehitetty Työnantajan tietopaketti sekä yrittäjäneuvojille suunnattu tietopaketti, jotka jäävät pysyvään käyttöön ja ovat saatavilla pysyvästi nettisivuilla Koulutusmalli on samoin vapaassa käytössä nettisivuilla. Siitä on kätevää poimia koulutusmateriaaleja omiin tarpeisiin. Kaikenkaikkiaan Työmielen nettisivut jäävät pysyväksi tietopankiksi hankkeen jälkeen toimien monipuolisena erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutustiedon lähteenä. Opinnäytetöiden ja kaikkien kolmen arviointiraportin tulokset jäävät pysyvään käyttöön. Työmieli-julkaisut - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi ovat saatavilla nettisivuilla ja kirjastoissa, samoin kun Työmieli-hankkeelle tehdyt opinnäytetyöt. Toimivalla verkostotyöllä Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa kehitetty Työnantajan palveluohjausmalli on jo alkanut juurtua perusorganisaatioihin ja kansalliset ja kansainväliset kumppanimme ovat siitä kiinnostuneita. Uutta ovat myös Työmielessä ideoidut vuosittainen Satakunnan Yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinnon jako kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa sekä vuosittaiseksi suunniteltu laajapohjainen Satakunnan Yrittäjäneuvojafoorumi. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvokysymykset olivat koko hankkeen ajan läpäisyperiaatteella luontevasti mukana Työmieli-hankkeen toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työnantajan palveluohjaus on itsessään hyvä käytäntö. Sen osat; verkostoyhteistyöllä kuntoutujien työllistämispalvelun kehittäminen ja työnantajan henkilökohtainen palveluohjaus koetaan arviointiaineistojen mukaan toimiviksi. Tämä viesti on saatu sekä työnantajilta että verkostotoimijoilta. Muina hyvinä käytäntöinä voidaan pitää myönteistä, onnistumistarinoihin perustuvaa tiedottamista, jalkautuvaa työotetta sekä vuorovaikutteista, yhteistoiminnallista tapaa kehittää. Nämä yhdessä ovat johtaneet vahvaan avaintoimijoiden sitoutumiseen yhteisen tavoitteen hyväksi. Työnantajien näkökulman nostaminen keskiöön työllistämisen edistämisessä on itsessään hyvä käytäntö. Tarve uudelle palvelulle, työnantajan palveluohjaukselle, on tullut kumppaneiden kautta ilmaistuksi mm. WINNY-palkinnon jakoon liittyvissä yhteyksissä ja työnantajien antamista lehtihaastatteluista.esimerkiksi ensimmäisen Winny-palkinnon saanut yrittäjä Jarmo Metsämäki kertoi monissa haastatteluissa onnistumistarinansa ja sen miten tärkeässä roolissa työnantajan palveluohjaus siinä oli. Siihen, että Työmieli-hankkeessa pilotoidut toimintatavat ja palvelukonsepti mahdollistuisivat ja juurtuisivat pysyviin organisaatioihin, koetaan Satakunnassa yhteistä halukkuutta. Sitoutuneet kehittäjäkumppanit, verkostoväki ja kehittäjätyönantajat, levittivät jo hankkeen aikana organisaatiossa hyviä käytäntöjä Työmieli-hankkeen tuella, joten juurtumiselle on hyvä pohja. Työmieli-kirjat - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi auttavat laajasti levittämään Työnantajan palveluohjausta ja muita hanketoiminnassa esiin tulleita hyviä tapoja toimia mielenterveyskuntoutujien ja muiden kuntoutujaryhmien työllistämisen edistämiseksi. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Työnantajan palveluohjaus on jo alkanut juurtua pysyviin organisaatioihin. Esim. Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluissa kuntoutujien työvoimareservistä kertominen ja työnantajan palveluohjaus on jo otettu käyttöön työtapana, kun yrityskäynneillä puhutaan tulevaisuuden työvoimatarpeista. Samoin TE-toimistojen johtajat ja kuntoutusohjaajat eri puolilla Satakuntaa ovat koko ajan olleet aktiivisesti mukana yhteisessä kehittämisessä. Satakunnan TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen kertoi Työmielen loppuseminaarissa, että yrittäjien toive työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta TE-toimistoissa on kuultu ja että haaste otetaan vastaan. Satakunnan Yrittäjät ry:n, työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä vuosittain jakama Winny-palkinto EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa sekä Yrittäjäneuvojafoorumi muodostuivat myös pysyviksi käytännöiksi. Uuden palvelumuodon laajempi käyttöönotto kuntoutujien työllistämisestä kiinnostuneille työnantajille ja sen resurssointi on myös valtakunnan tason kysymys. Siksi kansanedustajiin ja ministereihin ollaan oltu yhteydessä ja heitä on ollut puhujina Työmielen tilaisuuksissa. Hallitusohjelmatyöryhmiin on toimitettu materiaalia myös kuntoutujien työhönvalmennuksesta, osa-aikatyön palkkatuesta sekä jouston lisäämisestä osa-aikapalkan ja muun toimeentulon yhdistämisessä. Palveluohjauksen merkitys on tunnustettu TE-toimistoissa. Johdossa ja yksiköittäin on sitouduttu siihen, että työnantaja-/yrityspalveluiden henkilökunta ottaa työnantajan palveluohjauksen toimintatavaksi ennakoivassa työnantajatyössä silloin, kun yrityksissä kiinnostutaan kuntoutujista työvoimana. Ajattelutavan muutos näkyy myös siinä, että kuntoutujia osataan aikaisempaa rohkeammin markkinoida osa-aikatyöhön tai varauduttaessa tuleviin rekrytointitarpeisiin. TE-toimistojen kuntoutujapalveluissa kehittämisen tulokset näkyvät erityisesti lisääntyneenä, käytännöllisenä kumppanuutena kuntoutusyksiköiden kanssa. Tästä esimerkkinä on Työmielen koulutuksessa noussut uudenlainen, systemaattinen yhteistyö Porin seudun työvoiman palvelukeskuksen ja Porin psykiatrian poliklinikan välillä tavoitteenaan sujuva asiantuntijuuden vaihto käytännön tilanteissa. Hankkeen loppuvaiheessa Porin psykiatrian poliklinikka myös palkkasi Työmielen opinnäytetyöntekijän Niina Laitisen edistämään psykiatrian poliklinikan asiakkaiden mahdollisuuksia päästä ammatilliseen kuntoutukseen ja työelämään. Palveluiden oikea-aikaisuuteen tähdätään yhdessä kumppanuusajattelun hengessä. Kuntoutusyksiköissä yhteinen kehittäminen näkyy siinä, että ammatilliseen kuntoutukseen ja Kela-yhteistyöhön panostetaan ja työkykyisyyden selvittämiseen ja osoittamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Asiantuntijuuden jakaminen auttaa organisaatioita tekemään laadukasta työtä niukkenevissa resursseissa. Yritysneuvojat ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että työnantajat löytävät kuntoutujatyövoiman. Työmielessä tietoa on välitetty yritysneuvojille ja heille on laadittu erityinen tietopaketti helpottamaan asian esille ottamista tapaamisissa yrittäjien kanssa. Työnantajatutkimusten tulokset rohkaisevat aktiiviseen kuntoutujien esittelyyn työnantajille varteenotettavana, motivoituneena työvoimana sekä hyvään yksilölliseen työllistämispalveluun yrityksille. Mutkaton yhteistyö työnantajien ja verkoston kanssa sekä panostaminen yhteistyötahojen sitouttamiseen koettiin tuloksekkaaksi ja pitkällä tähtäimellä vaikuttavuutta tuovaksi toimintatavaksi. Hankkeen päätyttyä voi sanoa, että oivallukset ja yhteinen oppiminen aiheen tiimoilta jatkuvat varmasti Satakunnassa, samoin kuntoutujien työllistäminen työnantajan palveluohjauksen keinoin. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 83 % ,00 84 % Kuntien rahoitus ,00 17 % ,22 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Työmieli-hankkeessa haettiin ratkaisua siihen, miten työnantajat aikaisempaa paremmin löytäisivät kuntoutujat työvoimana. Kuntoutujien työllistämisen edistämiseen lähdettiin siis tuoreesti työnantajanäkökulmasta. Tavoitteena oli, että kuntoutujien työllistäminen tulisi työnantajille mahdollisimman helpoksi. Kun yritykset voivat palkata työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella, kaikki voittavat, myös yhteinen taloutemme. Perustana toiminnalle oli Niina Laitisen tekemä 120 työnantajan tutkimus siitä, mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia. Tulosten perusteella päädyttiin yrityskohtaiseen, jalkautuvaan työtapaan sekä laadittiin seuraavat hankkeen materiaalit, jotka löytyvät hankkeen jälkeen pysyväksi tietopankiksi jääviltä nettisivuilta Työnantajan tietopaketti, Yritysneuvojan tietopaketti, monipuolinen koulutus- ja ohjauspaketti materiaaleineen sekä Työnantajan palveluohjausmalli kokonaisuudessaan. Uusi innovatiivinen malli Työnantajan palveluohjaus luotiin Työmielessä Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden välisellä yhteistyöllä. Malliin kuuluu sekä erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen että työnantajien henkilökohtainen ohjaus rekrytointitilanteissa. Malli soveltuu myös muiden ryhmien työllistämisen edistämiseen. Työmieli-hankkeessa laadittiin kolme julkaisua laajaan levitykseen: -Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus (12 asiantuntijan artikkelikokoelma mm. kuntoutujien työllistämisestä eri kanteilta, mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä sekä työnantajan palveluohjauksesta) -Työmieli - Näin se tehtiin (yrittäjien ja verkoston onnistumistarinoita sekä yhteisen kehittämisen hyvät käytännöt sitaatein ja valokuvin) -Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi.(satu Boeliuksen opinnäytetyön pohjalta,samk) EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 Lisäksi hankkeesta oli 36 mediaosumaa, eli yli yksi jokaista projektikuukautta kohti. Myönteinen tiedottaminen ja työnantajien ja kuntoutujien onnistumistarinat olivat tärkein osa tiedotusta. Hankkeesta tehtiin kolme arviointia, joista kaksi kehittivät toimintaa jo hankkeen aikana. Erityistä mielenkiintoa herätti Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen Hanna Hannukaisen arviointi työnantajan henkilökohtaisen palveluohjauksen pilotoinnista. Työnantajat kokivat palveluohjauksen ratkaisevaksi rekrytointipäätökselleen ja toivovat sen jäävän pysyväksi palveluksi TE-toimistoihin. Satakunnan TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen kertoi Työmielen päätösseminaarissa, että yrittäjien toive työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta on kuultu ja että haaste otetaan vastaan. Jo hankkeen aikana Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluissa kuntoutujien työvoimareservistä kertominen oli työtapana kun yrityskäynneillä puhutaan tulevaisuuden työvoimatarpeista. Loppuarvioinnin mukaan tavoitteisiin päästiin 89%:n mielestä hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat kertoivat myös osaamisensa ja verkottumisensa vahvistuneen merkittävästi. Tärkeimmät Työmieli-hankkeen aikaansaamat hyödyt olivat avoimeen kysymykseen saatujen vastausten mukaan seuraavat: -työnantajiin on luotu toimiva yhteys -palvelujärjestelmiin on vaikutettu -kuntoutujia on työllistynyt -näkyvyys -tiedotus ja uudet näkökulmat aiheeseen ovat lisääntyneet -työvoimaviranomaisten ja yrittäjien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on muuttunut positiivisemmaksi -työnantajien palveluohjauksella on edistetty kuntoutujien työllistymistä -resurssien yhdistäminen on tuottanut tuloksia Muuta pysyvää toimintaa on vuosittainen Satakunnan yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinto kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa. Myös Työmielen aloitteesta järjestetty Yrittäjäneuvojafoorumi säilyy vuosittaisena. Arviointien mukaan Työmielessä erityisen hyvää oli se, että yhteiseen kehittämiseen saatiin Satakunnassa sitoutumaan keskeiset toimijat, johtajat ja päättäjät, samoin kuin merkittävät kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot. Yleinen tiedotus kuntoutujien työvoimapotentiaalista ja työnantajien tuen tarpeesta tuki myös päättäjiin ja palvelujärjestelmiin vaikuttamistehtävää. Jalkautuvan palveluohjauksen ohella koulutus- ja verkostotilaisuuksia järjestettiin paljon ja niihin osallistui runsaasti väkeä. Vuorovaikutuksessa kehitettiin palveluketjujen sujuvuutta. Työnantajien näkökulma oli koko ajan vahvasti esillä. EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 Mood For Work -Työmieli, eli kansainvälinen jatkohanke hyväksyttiin alkavaksi levittämään edelleen työnantajan palveluohjausmallia ja etsimään hyviä jatkojalostavia käytäntöjä muualta Euroopasta. Työnantajan palveluohjaus on hyvää vauhtia juurtumassa pysyviin organisaatioihin Satakunnassa. Sillä on kaikki mahdollisuudet muodostua hyväksi käytännöksi myös kansallisesti ja kansainvälisesti. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. SAMKissa on otettu käyttöön osana laatujärjestelmää dokumentin hallintajärjestelmä, jonka osana on toteutettu arkistonmuodostussuunnitelma (AMS) AMSissa on määritelty EU- projekteihin liittyvien asiakirjojen ja tositteiden säilytysaika sekä arkistoinnista vastaavien henkilöiden tehtävät. Kaikki projektiin liittyvät asiat dokumentoidaan niin, että kaikki projektin toteutuksen vaiheet voidaan vaikeuksitta jälkikäteen selvittää. Projektin asiakirjat, kirjanpito ja alkuperäiset tositteet säilytetään SAMKin sosiaali- ja terveysalan yksikön arkistossa vähintään v loppuun asti. Satakunnan ammattikorkeakoulussa noudatetaan SAMKin voimassa olevaa Arkistotoimen toimintaohjetta. Päiväys ja allekirjoitus Juha Kämäri Toimitusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 13/13