MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010
Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2
Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN KAUPUNKI, 3
Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN KAUPUNKI, 4
Seinäjoki kaupunkina 50 vuotta Itsenäinen kunta 1868, tätä ennen Ilmajokea Taajaväkinen yhdyskunta Seinäjoen kauppala 1931 ja S:n maalaiskunta Kauppalan ja maalaiskunnan yhdistyminen 1959 (uudelleen) Seinäjoesta tuli kaupunki 1960. Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen 2005. Lisäksi pala Ilmajoesta että saatiin yhtenäinen alue Ylistaro ja Nurmo liittyi Seinäjokeen 2009. Syntyi uusi Suur-Seinäjoki SEINÄJOEN KAUPUNKI, 5
Seinäjoen pinta-alan kehitys Pinta-alat: Ennen 1959: Seinäjoen kauppala v.1959 10km2 Seinäjoen maalaiskunta v.1959 114km2 Seinäjoen kaupunki v.1960 124km2 Ämmälänkylän alueet Ilmajoelta ja Nurmosta liitettiin Seinäjokeen v.1986 n. 10km2 Ennen kuntaliitoksia v.2005 134km2 Peräseinäjoki Pala Ilmajokea Seinäjoki v. 2005 Ylistaro Nurmo Suur-Seinäjoki v.2009 459km2 29km2 622km2 485km2 361km2 1468km2 Pinta-ala on 11-kertainen vuoteen 2004 verrattuna. Asemakaava-alue 54km2 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 6
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 7
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 8
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 9
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 10
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 11
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 12
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 13
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 14
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 15
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 16
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 17
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 18
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 19
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 20
Saavutettavuus SEINÄJOEN KAUPUNKI, 21
YLEISKAAVAT SEINÄJOEN KAUPUNKI, 22
Seinäjoen maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Johdanto 1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet 2. Maapolitiikka osana Seinäjoen kaupungin strategiaa 3. Seinäjoen maapolitiikan nykytilanne 4. Seinäjoen maapolitiikan tavoitteet 4.1 yleiset tavoitteet 4.2 maapolitiikka ja yleiskaavoitus 4.3 maapolitiikka ja asemakaavoitus 5. Maapolitiikan lainsäädäntö 6. Maapolitiikan keinot 6.1 maanhankinta vapaaehtoinen kauppa etuosto lunastus rakentamiskehotus korotettu kiinteistövero 6.2 maan luovutus AO/AP/AR tontit AK- tontit T- ja K-tontit muut tontit 6.3 maankäyttösopimukset Yhteenveto, johtopäätökset http://www.seinajoki.fi/hallinto/.julkaisut.html/34724.pdf SEINÄJOEN KAUPUNKI, 23
MAAN HANKINTA Kaupungin raakamaanhankinta on perustunut etuostoja lukuun ottamatta vapaaehtoisiin kauppoihin. Hankintatapahtuma on Seinäjoen olosuhteissa useimmiten vuosia kestävän työn tulos. Yhtenäisten periaatteiden noudattaminen useiden kymmenien yhtäaikaisten neuvottelukumppanien kanssa on erityisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää luotettavat suhteet ja neuvotteluyhteys maanomistajiin Kaupungin maanomistus on ollut useimmiten avainasemassa ja helpottanut sekä nopeuttanut kaavoitusprosessia. Kiireellisessäkään hankkeessa ei tulisi unohtaa kuntatalouden lainalaisuuksia SEINÄJOEN KAUPUNKI, 24
MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella on määritelty maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kustannuksista sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin Maankäyttösopimukset on neuvoteltu ja solmittu jokaisessa asemakaavamuutoksessa, jossa maanomistaja on kaavamuutoksen myötä saanut merkittävää hyötyä. Asemakaava-alueiden liepeillä keskeiset kasvualueet on tarkoituksenmukaista rajata maankäyttösopimusten ulkopuolelle kaupungin maanhankinnan kohteeksi SEINÄJOEN KAUPUNKI, 25
ERITYISKYSYMYKSET Lahjoitusmaan puute Tilojen pitkänomainen muoto Laajenemissuunnat rajalliset Voimakas kasvu Pientalovaltaisuus Kuntien välinen kilpailu asukkaista Asenteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, 26
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 27
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 28
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 29
SEINÄJOEN KAUPUNKI, 30
MAAPOLITIIKKA JA HAJA-ASUTUS Haja-asutuksen kustannukset kuntataloudelle: verkostojen pituudet palvelujen tuottaminen lämmitystavan valinta koulu- ja asiointimatkojen pituudet jne. Kestävän kehityksen vaatimukset! Kyläkeskusten määrätietoinen kehittäminen ja eheyttäminen palvelee maalla asumista kokonaisuuden kannalta parhaiten! SEINÄJOEN KAUPUNKI, 31
KUNTALIITOKSET JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Liitoskuntien vähäiset henkilöstöresurssit Maapoliittisten toimenpiteiden hajanaisuus Oma kaava joka kylälle Hintatietoisuuden puuttuminen Vaatimukset infran kehittämiselle ja palvelurakenteelle; kuntatalous SEINÄJOEN KAUPUNKI, 32
CASE KIIKKU Alueella ei infraa eikä palveluja Yksityinen maanostaja ja toimija Raakamaan hinnan kohoaminen SEINÄJOEN KAUPUNKI, 33
CASE KESKI-NURMO Sijaitsee kaukana taajamista Yksityinen maanomistaja ja toimija Raakamaan hinnan kohoaminen SEINÄJOEN KAUPUNKI, 34
CASE NIEMISTÖ Yksityinen maanomistus Vanhan rakenteen täydentäminen Asemakaavoitus / maankäyttösopimukset SEINÄJOEN KAUPUNKI, 35
CASE NIEMISTÖ Tontit 71kpl Kadut VL, ET Yhteensä SEINÄJOEN KAUPUNKI, 18.2ha 2.4ha 0.7ha 21.4ha 36
HS 5.9.2010 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 37
2010 SEINÄJOEN 2.6.2010 KAUPUNKI