Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Juho Aaltonen 6.2.2015 VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON ESIMIESTEN JA VÄLINEHUOLLOSTA VASTAAVIEN KOULUTUSPÄIVÄT Yleistä tuotteistuksesta ja hinnoittelusta Hinnalla ei oikeastaan ole niin suuri merkitystä julkisten välinehuoltopalveluiden kysyntään kuin markkinoilla kulutushyödykkeillä yleensä Toisin sanoen asiakkaiden samat välineet menevät välinehuollon prosessin läpi ja raha liikkuu pääosin saman organisaation taskusta toiseen Oikeaa tuotantoprosessin tehostumista tapahtuu sisäisessä kaupankäynnissä siksi vain rajallisesti Palveluntuottajan kannalta olisikin suotavaa benchmarkata itsensä muihin vastaaviin tuottajiin ja myös mahdollisiin muihin toimijoihin, jotka jo toimivat ainakin osittain markkinoilla Täysin markkinaehtoista välinehuoltoa löytyy Suomesta kuitenkin vähän ja säännöt markkinoilla toimimiseen ovat tiukentuneet
Yleistä tuotteistuksesta ja hinnoittelusta Kustannustietoisuuden lisääminen on poikkeuksetta kuitenkin hyvä niin palvelun tuottajalle kuin palvelun ostajalle Oikein tehtynä tuotteiden ja palveluiden luokittelu ja hinnoittelu edesauttaa kustannusten kohdentumisen oikeudenmukaisesti asiakkaille ja lisää ymmärrystä eri palveluiden aiheuttamisperiaatteen mukaisista kustannuksista Epäonnistuessaan tuotteistus/hinnoittelu taas on epäoikeudenmukainen eri asiakkaille ja se saattaa aiheuttaa palveluiden kysynnän vääristymiä Aiheuttamisperiaate tulee olla ohjenuorana palveluiden ja tuotteiden hinnoittelussa Kokonaistaloudellisesti voi kuitenkin joskus olla järkevää hinnoitella jokin palvelu/suorite yläkanttiin mikäli halutaan ohjata kysyntää haluttuun suuntaan Hinnoittelu Tuotelaskennassa sekä kustannustason arvioissa tulee olla ainakin tiedot henkilöstökuluista, palveluiden ostoista, tarvikeostoista, huolto- ja korjauskuluista sekä tilavuokrista ja siivouskustannuksista sekä kuljetuskustannuksista Kustannukset tulee kohdentaa tuotteille Lisäksi poistotaso tulee kustannustasoa arvioitaessa huomioida, esim. koneiden arvon aleneminen 10 vuoden poistoaika Hallinnon vyörytykset voidaan laskea esim. hallinnon kuluista vastuuyksikön budjetin suuruuden mukaan kiinteän prosentin mukaan eri tuotteille Välinehuollon kustannustietoisuuden lisääminen edellyttää, että kustannusten vertailu pitäisi tehdä myös kaikissa kunnissa
Mitä enemmän tuotteita sen parempi? Peruskysymyksenä on miten moneen kategoriaan ja tuotteeseen palvelut paketoidaan ja myydään asiakkaille Pääosin julkisen tuottajien toimesta järjestetyt välinehuoltopalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu hyvinkin kirjavasti Monessa kunnassa kustannustietoisuus rajoittuu hyvin kapealle ja kokonaiskustannuksia ei ole saatavilla puhumattakaan palvelumääristä, joista ei käytännössä löydy ollenkaan tietoja Sen sijaan erikoissairaanhoidossa löytyy välinehuoltokeskuspalveluissa tarkalle tasolle vietyjä tuoteryhmittelyitä ja hinnoitteluita ja tuotannon ohjausjärjestelmiä Esimerkki HUS-Desikon välinehuollon tuotteet, yhteensä 48 tuotetta Suurin muutos vuonna 2015 on perusterveydenhuollon hammashuollon uudet tuotteet (oikea sarake)
Esimerkki välinehuollon hinnoittelumallista Lopuksi huomioidaan vielä hallinnon vyörytykset ja poistot ja muut mahdolliset yhteiset kuluerät Hinnoittelu ja benchmarking Välinehuollon hintojen avulla voidaan myös arvioida palvelutuottajan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta kun huomioidaan myös tilikauden ylialijäämä Mikäli välinehuoltokeskus X myy 10 % kalliimmalla volyymiltaan saman määrän tuotteita kuin välinehuoltokeskus Y ja tilikauden tulos on molemmilla sama on Y:n kokonaistuottavuus 10 % korkeampi Vertailun vaikeudesta huolimatta tuotteiden ja hintojen vertailua tulisi tehdä eri yksiköiden välillä Tällöin päästään pureutumaan tärkeään kysymykseen: mistä hintaerot ja erot yksikkökustannuksissa johtuvat? Syitä edullisiin hintoihin voi olla monia: q Panoshintojen edullisuus esimerkiksi alhaisemmat palkat, materiaalikulut, huoltokustannukset, vuokrat ja tilat, alhainen poistotaso jne. q Skaalaedut q Resurssien mitoitus suhteessa tuotantoon q Hukan minimointi kaikissa kuluerissä
Lean -menetelmä Tuotannon tehottomuus heijastuu hintojen kalleutena Taiichi Ohnon mukaan tuotannon tehottomuus voidaan jakaa seitsemään kategoriaan (kuvio) Kohta 1. ylituotantoa ei ehkä ole paras termi vaan pikemminkin yliresursointi tai ylikapasiteetti palvelun tarpeeseen nähden Yksikköhintoja voi saada alas esim. keskittämällä tuotantoa lisää välinehuoltokeskukseen, toisin sanoen tuottamalla samalla resurssimäärällä enemmän Hukan minimointi mahdollistaa tuotannon kasvun ja hintojen laskun Huomioita PPSHP PPSHP: q Uusi hinnoittelu aloitettiin jakamalla hinnasto osiin ja niputtamalla saman hintaluokan tuotteita q Aiheuttamisperiaatetta mukaillen tuotteet on jaoteltu resurssinkulutuksen mukaisesti luokkiin 1 4 q Tuotteiden hinnoissa on huomioitu oikeita asioita työprosessin kannalta: vaativuus, kiireellisyys, esikäsittely, pesu/desinfektio, pakkaus, sterilointi, kuljetus ja tietty perushinta pussille, instrumentille jne. q Välinehuollon prosessin osista muodostuu tuotteille hinnat q Tuoteryhmät: desinfioituja sekä steriloituja tuotteita ja container pesu on niputettu tuoteryhmäksi 1 q Tuotteiden jaottelu neljään hintaryhmään noudattaakin hieman eri logiikkaa kuin esim. HUS-Desikon tuotteistus q HUS-Desikossa esim. desinfioitavat, höyrysteriloitavat sekä leikkauskorit ja sterilointikontainerit muodostavat omat tuoteryhmät ja tuoteryhmän sisällä tuotteet on vielä jaoteltu vaativuuden mukaan eri tuotteisiin q Lisäksi container pesua ei erikseen hinnoitella HUS-Desikossa q Hinnasto on selvä, mutta seurannan ja vertailtavuuden kannalta luokkia voisi tuotteiden osalta olla enemmänkin q Hinnat vaikuttavat olevan kohtuullisella tasolla etenkin vaativien tuotteiden osalta q Mitä suunnitelmia hintojen osalta on tulevaisuudessa, onko toimintavolyymin kasvu ja tuottavuusasiat keskiössä hintojen muodostamisessa jatkossa? q Jäsenkuntayhteistyö?
Huomioita Tyks-Sapa-liikelaitos TYKS-Sapa-liikelaitos: Tuoteryhmät muistuttavat enemmän HUS-Desikon jaottelua: höyrysteriloidut, matalalämpösteriloidut, desinfektiopestyt tuotteet ja suun terveydenhuollon tuotteet Todelliset kustannukset ja kuluerät ovat tiedossa Laskutus perustuu todelliseen käyttöön, ei vyörytyksiin ja arvioihin välinehuoltokeskuspalvelun osuus suuri Esityksessä otettiin erinomaisesti tuottavuusnäkökulma ja palveluiden vaikuttavuus esille Palveluiden keskittäminen keskiössä niin palveluiden laadun, tuottavuuden kuin vaikuttavuuden kehittämisessä Hinnankorotukset ovat korkeahkot (esim. HUS-Desiko välinehuollon hinnat laskivat 0,7 % vuonna 2014), voiko hintoja saada alas tuottavuushyötyjen realisoituessa Tuottavuusnäkökulmasta olisi hyvä arvioida, miten jäsenkuntayhteistyön lisäämisen kautta alueen välinehuollon tuottavuus paranee ja miten se vaikuttaa hintoihin kasvavan volyymin myötä Koko julkisen sektorin välinehuollon osalta tulisi olla tavoitteena optimoida palveluiden tuottavuutta ja laatua sekä karsia mm. investointien päällekkäisyyttä Huomioita Servica Servica: Raaka-aineet, koneet ja laitteet ja niiden käyttö aiheuttamisperiaatteen mukaan kohdennettu Henkilöstökulut, kellotus ja aikaseuranta Tilat volyymin mukaan Hallinnon vyörytyksen volyymin mukaan Leikkauskorit on jaoteltu 5 ryhmään Leikkauskorien hinnat ovat maltilliset (kalleimmat korit hieman yli 20 ) Hinnat ovat yleisesti ottaen kohtuullisella tasolla Hinnankorotukset vuonna 2015 n. 9 % investointien vuoksi Toiminta tehostuu keskittämisen myötä Asiakasyksikössä tapahtuvan välinehuoltajatyön työn tuotteistuksessa kuusi hintaryhmää 50 600-80 400, työpanos mielletään yleensä työntekijäksi ei niinkään palvelukokonaisuudeksi asiakkaiden taholta Tuottavuusmittarit on tehty