Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.5.2004 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.5.2004 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaluonnoksista 10.6.2003 jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Kaupallisten vaikutusten arvio, 10.12.2003 Vaikutusten arvio, keskustan liikenneolosuhteet, 3.2.2004 Alustavat luonnokset osayleiskaavaehdotukseksi Kartat maankäytön muutoksista ja merkittävimmistä vaikutuksista Liikenneosayleiskaavan työryhmä, 25.5.2004

Sisällysluettelo Osayleiskaavaluonnoksista 10.6.2003 saadun palautteen tiivistelmä 0 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Vaikutusarvio, keskustan liikenneolosuhteet 27 Alustava luonnos osayleiskaavaehdotukseksi, 25.5.2004 33 - kartat pääverkosta ja ydinkeskustasta Kartta maankäytön muutoksista 35 Kartta: arvio kaavan toteuttamisen merkittävimmistä vaikutuksista 36

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVALUONNOKSISTA 10.6.2003 JÄTETTYJEN MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄ

11/2003 Tampereen kaupunki KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Luonnoksista jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Luonnokset nähtävillä 19.6.-29.8.2003

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 2. SAADUT MIELIPITEET...3 2.1. Paasikiven-Kekkosentie...3 2.2. Pikaraitiotie...3 2.3. Ratapihankatu...4 2.4. Kävelykadut...4 2.5. Kävelypainotteiset kadut...4 2.6. Koskenniskan silta...4 2.7. Muita asioita...5 2.8. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistavia asioita...8 2.9. Osallisryhmän kannanotto...9 3. LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT...10 3.1. Museovirasto...10 3.2. Nokian kaupunki...10 3.3. Pirkanmaan Liitto...10 3.4. Pirkanmaan ympäristökeskus...11 3.5. Ratahallintokeskus...12 3.6. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri...12 3.7. Ylöjärven kunta...13 3.8. Tampereen kaupungin puistoyksikkö...13 3.9. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö...13 3.10. Tampereen sähkölaitos...13 1

1. YLEISTÄ Keskustan liikenneosayleiskaavan luonnokset olivat nähtävillä 19.6. 29.8.2003. Kaupunginhallitus käsitteli luonnoksia kokouksessaan 16.6.2003. Osayleiskaavaluonnoksista jätettiin 80 mielipidettä. Viranomaisilta on saatu yhdeksän kannanottoa. Tässä raportissa on tiivistelmä saadusta palautteesta. Saatua palautetta on käsitelty kaupunginjohtajan asettamassa liikenneosayleiskaavan työryhmässä. Saatu palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotusta laadittaessa. Useimpiin mielipiteisiin on luontevinta vastata perustelemalla kaavaehdotuksessa esitettävät ratkaisut kaavaselostuksessa, joten tässä raportissa ei ole vastineita mielipiteisiin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Saadun palautteen lisäksi osayleiskaavaehdotuksen työstämiseen vaikuttavat merkittävästi mm. monet keskustaa koskevat liikennehankkeet, kuten Ratinan, Matkakeskuksen, raideliikenteen ja rantaväylän (Paasikiventie- Kekkosentie-Teiskontie) suunnittelu. 2

2. SAADUT MIELIPITEET Saadut mielipiteet on jaoteltu aihepiireittäin. Liikenneosayleiskaavan osallisryhmän kannanotto on omana kappaleenaan. 2.1. Paasikiven-Kekkosentie Pääverkkovaihtoehtoon on otettu kantaa 28 mielipiteessä. Näistä 15:ssä kannatetaan Tampellan pitkää tunnelia ja 13:ssa Paasikiven-Kekkosentien kehittämistä maanpinnalla. Tampellan pitkää tunnelia kannatetaan mm. sen vuoksi, että tunnelin rakentaminen toisi Näsijärven rantaan rauhallisen vapaa-ajanviettoalueen ja tunneli vähentäisi ympäristöhaittoja. Yhdessä mielipiteessä kysytään, mitkä tulisivat olemaan kustannukset, mikäli tunnelia ei rakenneta ja Ranta-Tampellan asukasmäärä jouduttaisiin sijoittamaan muualle. Nämä kustannukset olisi lisättävä Kekkosentie maanpinnalla vaihtoehtoon. Suunnittelun yksityiskohtia: - Yhdessä mielipiteessä toivotaan, että tunnelista tehtäisiin riittävän leveä ja että sitä olisi mahdollista laajentaa myöhemmin. - Mahdolliselle tunnelille toivotaan rakennettavaksi rinnakkaisväylää, joka ei voisi olla Tampellan asuinalueen sisäinen väylä. Kekkosentien kehittämistä maanpinnalla toivotaan mm. Näsijärvi-maiseman vuoksi (3 mielipidettä). Tunnelin pelätään ohjaavan ihmiset keskustan ulkopuolelle automarketteihin, tunnelia pidetään vaarallisena ja liian kalliina. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että Onkiniemen tunnelin ja eritasoliittymien avulla Kekkosentie saataisiin kapasiteetiltaan Tampellan pitkää tunnelia vastaavaksi, joten tunnelille ei ole liikenteellisiä perusteita. Onkiniemen tunnelia esitetään rakennettavaksi useassa mielipiteessä. Suunnittelun yksityiskohtia: - Kekkosentietä halutaan levennettävän ja liittymien kehittämisestä on esitetty ehdotuksia Sepänkadun, Mustalahden ja Tampellan kohdalla liikennevalojen, kiihdytyskaistojen ja kevyen liikenteen ali- ja ylikulkujen avulla. - Yhdessä mielipiteessä esitetään, että mikäli Paasikiventielle ei rakenneta tunnelia Onkiniemen kohdalle, taloyhtiöt on suojattava meluestein ja lisäksi mahdollisesti ikkunoiden ääneneristystä parantamalla. - Liikennevalot pois ja eritasoliittymät Lielahden ja Sammonkadun välille. 2.2. Pikaraitiotie Pikaraitiotiehen oli otettu kantaa 13 mielipiteessä. Näistä seitsemässä kannatettiin pikaraitiotien rakentamista ja neljässä vastustettiin. Näiden lisäksi kahdessa mielipiteessä vastustettiin pikaraitiotien laittamista tunneliin keskusta-alueella. Kolmessa mielipiteessä toivottiin luonnosvaihtoehtojen yhdistämistä siten, että rakennettaisiin sekä pikaraitiotiejärjestelmä että Tampellan pitkä tunneli. Pikaraitiotietä kannatettiin siksi, että se on ympäristöystävällinen ja ilmastomuutosta ehkäisevä, se auttaisi läntisen Tampereen liikenneruuhkien selvittämisessä ja tukisi työllisyyttä. Pikaraitiotien jatkosuunnittelua toivottiin jatkettavan siten, että raideliikenne olisi hyvin saavutettavissa ja käyttö olisi helppoa. Yhdessä mielipiteessä pikaraitiotie hyväksyttiin Tampereen sisäisenä linjana Vuores-Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi-reitille. 3

Pikaraitiotietä vastustettiin siksi, että linja-autoliikenne toimii hyvin, pikaraitiotie olisi kallis, se palvelisi vain harvoja pysäkkien lähellä asuvia ja vaikuttaisi negatiivisesti linjaautoliikenteeseen. 2.3. Ratapihankatu Ratapihankatuun on otettu kantaa kahdessa mielipiteessä. Toisessa mielipiteessä vastustetaan kadun jatkamista Tammelaan ja pelätään sen kohtuuttomasti lisäävän liikenteen haittoja mm. Vellamonkadun varrella. Toisessa mielipiteessä ollaan huolestuneita kasvavan liikenteen haitoista Tammelan luoteisosien ja Armonkallion alueella. Haittojen vähentämiseksi ehdotetaan Ratapihankadun osittaista kattamista ja liikenteen ohjaamista Ratapihankadulta Lapinniemeen muuta kautta kuin Naistenlahdenkatua pitkin. Näiden lisäksi mielipiteissä pidetään keskustan kehää hyvänä ajatuksena. Liikenneosayleiskaavan luonnoksissa Ratapihankatu on esitetty kehän yhtenä reunana. Ratapihan alittavaa tunnelia Satakunnankadulta Ratapihankadulle esitetään rakennettavaksi yhdessä mielipiteessä, vaikka Tampellan pitkää tunnelia ei rakennettaisikaan. 2.4. Kävelykadut Kävelykatuihin on otettu kantaa 17 mielipiteessä. Näistä viidessä halutaan lisää kävelykatuja. Uusia kävelykatuja on vastustettu 12 mielipiteessä, joista neljässä vastustus koskee jotain tiettyä uutta kävelykadun pätkää. Uusien kävelykatujen rakentamista vastustetaan, koska asiakkaiden pääsy autolla mahdollisimman lähelle liikkeitä on tärkeää, huoltoliikenne hankaloituisi kävelykaduilla, eikä kävelykaduilla olisi riittävästi käyttäjiä / kävelijät mahtuvat nykyisille jalkakäytävillekin. Kävelykatujen pelätään yhdessä market-rakentamisen kanssa autioittavan keskustan. Tuomiokirkonkadun kävelykatua tai kävelypainotteista katua vastustetaan yhdessä yhdeksän yrityksen laatimassa mielipiteessä. Aleksis Kiven kadun kävelykadun laajentamista vastustetaan kolmessa mielipiteessä. Kävelykatuja halutaan lisää, koska siten voitaisiin nostaa viihtyvyyttä melua alentamalla. Kävelykadut keräävät ihmisiä ja siten asiakkaita. 2.5. Kävelypainotteiset kadut Kävelypainotteisiin katuihin on otettu kantaa kahdeksassa mielipiteessä, joista kolmessa niitä toivotaan lisää ja viidessä niitä on vastustettu. Kävelypainotteisia katuja vastustetaan, koska ne vähentäisivät liikkeiden läheisyydessä olevia pysäköintipaikkoja. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että Kauppa-aukion ja Hallituskadun kulmasta tehtäisiin kävelypainotteinen. 2.6. Koskenniskan silta Koskenniskan siltaan on otettu kantaa 38 mielipiteessä. Koskenniskan kohdalle rakennettavaa siltaa moottoriajoneuvo tai kevyen liikenteen vastustetaan viidessä mielipi- 4

teessä. Koskenniskan moottoriajoneuvosiltaa vastustetaan 29 mielipiteessä, joista yhdessä on 114 ja yhdessä kuusi allekirjoitusta. Kahdessa mielipiteessä toivotaan kevyen liikenteen siltaa, joka mahdollistaisi hälytysajoneuvojen kulun. Kahdessa mielipiteessä toivotaan, että Koskenniskan kohdalle rakennetaan moottoriajoneuvosilta. Koskenniskan ajoneuvosillan rakentamista vastustetaan, koska liikenteen tuoma melu ja päästöt häiritsisivät Tallipihan, Näsinkallion, Nottbeckin puiston, Mältinrannan, Finlaysonin kirkon ympäristön ja Tampellan alueen rauhallisia puistoalueita, lisääntyvä liikenne ei mahtuisi Finlaysonin alueen kaduille, liikenne tekisi alueesta turvattomamman (mm. lastenkirkko) eikä silta sopisi kansallismaisemaan. Koskenniskan sillasta saattaisi tulla uusi rallireitti öisin. Siltaa ei pitäisi rakentaa vain siksi, että asiasta on tehty sopimus YIT:n kanssa. Kevyen liikenteen silta Finlaysonin ja Tampellan välille toivotaan rakennettavan pikaisesti useassa mielipiteessä. Koskenniskan moottoriajoneuvosillan rakentamista kannatetaan, koska lisääntyvä ajoneuvokanta tarvitsee uusia väyliä. 2.7. Muita asioita KAAVAN SISÄLTÖ - Mitä liikenneosayleiskaavalla voidaan ratkaista? Kekkosentien vaihtoehdoista päätettäessä päätetään Ranta-Tampellan maankäytöstä. Voidaanko tällaista päätöstä tehdä liikenneosayleiskaavalla? Keskustan liikenneosayleiskaava ei tuo riittävästi esille Kekkosentien tievaihtoehtojen todellisia vaikutuksia, jotka liittyvät nimenomaan rannan käyttöön asuinalueena. Vastine: Keskustan osayleiskaavassa 1995 ns. Ranta-Tampellan alue on rautatien ja Kekkosentien välisellä alueella Keskustatoimintojen aluetta ja Kekkosentien ja Näsijärven välissä Teollisuusaluetta, jonka maankäyttö tulee muuttumaan. Keskustatoimintojen alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Kekkosentien ja rannan välisestä alueesta todetaan selostuksessa, että alueen käyttöönotto rakennusmaana edellyttää monipuolista selvitys- ja suunnittelutyötä. Kekkosentien toteuttamistavan vuoden 1995 osayleiskaava jätti avoimeksi. Kekkosentie on kaavassa merkitty nykyiselle paikalleen, mutta sen lisäksi kaavaan on esitetty Paasikiven-Kekkosentielle välille Kortelahti-Naistenlahti tunnelivaraus, joka on ollut yhtenä vaihtoehtona Tampellan alueen suunnittelussa. Ranta-Tampellan maankäytön suunnittelun selvitystyö käynnistyi 13.1.1999 kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä. Tehtävään nimetty työryhmä valmisteli suunnittelualueelle vuoden 1999 kuluessa neljä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi on suoritettu kustakin vaihtoehdosta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti arvioitavat vaikutukset ovat käsittäneet ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Tampereen kaupunginhallitus päätti 13.3.2000 tämän selvitystyön pohjalta, että Ranta-Tampellan asemakaavoitus käynnistetään. Tämän jälkeen luotiin vielä viides maankäyttöluonnos, ns. pitkä tunneli vaihtoehto. Liikenneosayleiskaavatyön yhteydessä pääverkkovaihtoehtojen vaikutuksia maankäyttöön on osayleiskaavaluonnoksen selostuksen lisäksi arvioitu huhtikuussa 2003 julkaistussa raportissa Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta. Kaupunginhallitus päätti tämän pohjalta 29.4.2003 karsia vaihtoehtoja. 5

Valittava Kekkosentien vaihtoehto vaikuttaa luonnollisesti Ranta-Tampellan tulevaan maankäyttöön. Rakentamistehokkuudet, rakentamisen sijoittaminen ja rakentamistapa (asuminen / työpaikat) tulevat todennäköisesti riippumaan siitä, kumpi vaihtoehto valitaan. Liikenneosayleiskaavalla ei kuitenkaan lyödä lukkoon Ranta-Tampellan maankäyttöä. Ennemminkin on nähtävä niin, että liikenneosayleiskaavalla valittava vaihtoehto mahdollistaa Ranta-Tampellaan erilaisia mahdollisuuksia sen mukaan, mikä vaihtoehto valitaan. Päätökset Ranta-Tampellan maankäytöstä tehdään asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia. - Liikenneosayleiskaavaan olisi liitettävä maanalainen yleiskaava. Vastine: Liikenneosayleiskaava luo pohjan myöhemmin laadittavalle maanalaiselle yleiskaavalle. YLEISTÄ LIIKENTEESTÄ - Tampereella ei ole todellisia ruuhkia. - Liikennemelua ja liikenteen haittoja vähennettävä. - Kumpikaan luonnosvaihtoehto ei edusta kestävää kehitystä. Tampereen kaupungin vastuu kasvihuoneilmiön torjumisessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. - Molemmat pääverkkovaihtoehdot huonoja: kalliita, eivätkä hyödytä kaupunkilaisia. - Yksityisautoilua / liikenteen päästöjä vähennettävä (6 mielipidettä) JOUKKOLIIKENNE - Panostettava joukkoliikenteeseen (5 mielipidettä) - Matkakeskukselle ei tarvetta. (2 mielipidettä) Yhteysliikenne rautatieaseman ja linjaautoaseman välillä busseilla. - Linja-autoliikennettä vähennettävä Hämeenkadulla melun vuoksi. YKSITTÄISILLE KADUILLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET - Kauppa-aukiota rauhoitettava. Keskusta jaettu alueisiin, joissa liikennettä rauhoitetaan ja alueisiin, joissa liikenne muualla tehtävien rauhoittamistoimenpiteiden seurauksena lisääntyy. Esim. Aleksis Kiven kadun kävelykatu lisännyt liikennettä Kauppaaukiolla. Uudet rauhoittamistoimenpiteet Aleksis Kiven kadulla lisäisivät Kauppaaukion liikennettä entisestään. Kuninkaankatu Sokoksen kohdalla ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi. - Suvantokatua ja Ratinankujaa ei saa katkaista. - Tampellan pitkä tunneli vaihtoehdossa esitetty väylä Soukkapuiston läpi poistettava: häiritsee liikaa Armonkalliota. - Kauppakadun liikenteen oltava riittävän sujuvaa, jotta voidaan taata hyvät yhteydet pysäköintitalo Frenckelliin. - Hämeenpuiston liikennettä vähennettävä (3 mielipidettä). Yhtenä ratkaisumahdollisuutena kehän siirtäminen reitille Koulukatu Kirkkopuisto Kortelahdenkatu. - Viistokatu takaisin (2 mielipidettä). Voisiko laitta tunneliin Hämeenkadun ja Kauppakadun välille? - Kauppakadun ja ympäröivien kortteleiden liikennettä rauhoitettava: pysäköinti ja autot kokonaan pois? - Kauppakadusta ei kävelypainotteista. Kauppakadun ajosuunnan muuttaminen entisenlaiseksi. 6

- Ajoneuvoliikennettä tulisi ohjata Puuvillatehtaankadulta Näsijärvenkadulle. PYSÄKÖINTI - Kadunvarsipaikoitusta ei saa vähentää (9 mielipidettä). Pysäköintipaikkojen menetys haittaisi liike-elämää. Maanalaisten pysäköintiluolien tulee ainakin olla valmiita ennen kuin kadunvarsipaikoitusta aletaan vähentää. Saasteet lisääntyvät, kun pysäköintipaikkaa etsitään kauan korttelia kiertämällä. - Maanalaiset pysäköintiluolat hyvä ratkaisu. - Ajoyhteydet maanalaisiin pysäköintiluoliin ydinkeskustan ulkopuolelta. PYÖRÄILY JA JALANKULKU - Hämeenkadun pyöräilyyn otettiin kantaa kuudessa mielipiteessä. Niistä kolmessa toivottiin, että pyöräily poistettaisiin, kahdessa pidettiin nykytilannetta hyvänä ja yhdessä toivottiin erillistä pyöräilykaistaa. - Ei kevyen liikenteen väylää Vellamonkadulle: tekisi kadusta rauhattomamman. Kevyt liikenne voi käyttää Erkkilänsiltaa ja asematunnelia. - Pyöräily ja jalankulku erotettava toisistaan. - Ratinaan ei kävelysiltaa. - Ratinan kävelysilta hyvä ajatus. - Salhojankatu jalankululle ja kävelyliikenteelle varatuksi kaduksi. Katua käyttää suuri joukko koululaisia ja muita Tammelan asukkaita. Keskustan osayleiskaavassa 1995 Salhojankatu oli osoitettu tärkeäksi jalankulkuyhteydeksi Sorsapuiston ja Osmonpuiston välisellä osuudella. Tampereen kaupungin liikenteen rauhoittamisen periaatteet puoltavat kadun osoittamista jalankululle ja kevyelle liikenteelle varatuksi kaduksi. - Tampellasta jalankulkuyhteys Kekkosentien kautta kosken toiselle puolelle. - Kevyen liikenteen silta Finlaysonin ja Tampellan välille mahdollisimman pikaisesti. Mielipiteissä ehdotetaan sillan paikaksi joko Vapriikin kohtaa tai ns. Palatsivaihtoehdon mukaista linjausta. - Hämeenkadun pyöräily asiointiliikenteen kannalta tärkeää. (2 mielipidettä) - Konsulinsaaren silta tarpeeton. (2 mielipidettä) - Konsulinsaaren sillan voisi rakentaa. - Kuninkaankadun kävelykadun jatkaminen Mältinrantaan. - Puuvillatehtaankadulle kaavakarttaan kevyen liikenteen väylä Hämeenpuiston ja Kuninkaankadun välille. Keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmassa Puuvillatehtaankadulle on esitetty pyörätie ja jalankulkutie. Mm. Amurin asukkaat käyttävät katua yhteytenään ja kadun merkitys kasvaa, kun Finlaysonin alueelle syntyy uusia kevyen liikenteen yhteyksiä kosken yli ja kosken rannalle. MUUTA - Pyynikin tunneli rakennettava. (4 mielipidettä) - Rata tunneliin välillä Santalahti-Naistenlahti, mikäli Tampellan pitkä tunneli rakennetaan? - Liikenteen vaikeuttaminen keskustan kehän sisäpuolella vaikeuttaa keskustan palvelujen saavutettavuutta. - Kekkosentien ruuhkautuminen poikkeustilanteissa ongelma keskustan kehälle: huomioitava kehän suunnittelussa. - Keskustan kehä Kekkosentielle. 7

2.8. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistavia asioita YKSITTÄISILLE KADUILLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET - Aleksanterinkadun jalkakäytävien leventäminen, Ojakadun Satakunnankadun puoleisen pään maisemointi. - Hallituskadun jalkakäytäviä levennettävä. Jalkakäytävät liian kapeat mm. lastenrattaille ja pyörätuoleille. - Hämpinparkki: suuaukkoa ei Pellavatehtaankadulle; TV2:n leikkipuisto, liikenteellisesti huono paikka. - Hämeenkadulle kävelyalikulut Sokoksen ja Keskustorin kohdalle. - Tampereen valtatielle ei lisää liikennevaloja RAKENTAMISAIKATAULUT - Satakunnansillan kevyen liikenteen alitus pikaisesti MAANKÄYTTÖ - Näsijärven rantaan ei uutta asuinaluetta. - Näsijärven ranta virkistyskäyttöön. - Ei tornihotellia - Kauppa-aukion viihtyisyyttä lisättävä - Tammerkosken rannalle (kansallinen) kaupunkipuisto. - Tampellan tunneli vain, mikäli näkymää Näsijärvelle ei estetä taloilla. MUUTA - VR:n työmatkaliikennettä kehitettävä. - Kävelypainotteinen katu: mitä tarkoittaa käytännössä? - Mikäli kävelypainotteiset kadut ratkaistaan Kuninkaankadun pohjoispään tapaisesti, niin kävelijän asema ei parane. - Tampellan tunneliin tiemaksu, kuten esim. Oslossa 8

2.9. Osallisryhmän kannanotto Kaavatyötä varten perustettiin osallisryhmä, jonka kanssa on keväästä 2002 lähtien kokoonnuttu yksitoista kertaa. Osallisryhmässä ovat edustettuina Tampereen poliisilaitos, Tampere tunnetuksi ry, Tampereen Seudun Invalidit ry, Tampereen kauppakamari, Tammerkosken yrittäjät, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät, isännöitsijät, Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry, pyöräilijät, Kanta-Tampellan asukasyhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Osallisryhmän kannanotto lyhentämättömänä: Päätie- ja pääkatuverkko: - Kekkosentien Tampellan pitkä tunneli on ylivoimaisesti paras verkkovaihtoehto edistää ohikulkuliikenteen sujumista ja kehittää koko Näsijärven pohjoisrantaa liikenteellisesti sekä rakentamisen ja virkistyskäytön näkökulmasta. - Pitkä tunneli tarjoaa myös monipuolisia mahdollisuuksia kehittää Finlaysonin ja Tampellan alueita, kytkee alueet ja Näsijärven rannan osaksi keskustaa ja säästää Mustanlahden sataman. - Maankäyttö tukee ja vahvistaa keskustan elinkeinotoimintojen kilpailukykyä. Kevyt liikenne: - Luonnoksessa esitetyt kevyen liikenteen ratkaisut ovat määrällisesti ja laadullisesti riittävät. - Ne palvelevat kansalaisia ja rohkaisevat käyttämään kestävän kehityksen mukaisia liikennemuotoja. Ydinkeskustan vaihtoehdot: - Kävelykatujen määrää ei tule lisätä nykyisestä määrästä. Muutokset nykytilaan tulee tapahtua kävelypainotteisten katujen muodossa. - Kävelypainotteisten katujen todellinen käyttötarkoitus/painotus tulisi mukailla vuodenaikojen vaihtelua. Kesällä, 4-5 kuukautta vuodessa, jalankulku, polkupyöräily, terassit, kaupat jne. saisivat kävelypainotteisilla kaduilla enemmän tilaa. Vastaavasti syksyllä, talvella ja keväällä kadut palvelisivat enemmän pysäköintiä, aurausta, henkilöautoliikennettä jne. Pysäköinti: - Keskustan tavoitettavuuden kannalta pysäköinnin on perustuttava tulevaisuudessa maanalaiseen pysäköintiin. - Nykyisen tasoiset ja lukumääräiset kadunvarsipaikat tulee säilyttää. - Maanalaiset pysäköintiratkaisut tulee saattaa valmiiksi yhdessä kävelypainotteisten katujen kanssa. - Polkupyörille tulee osoittaa selkeät omat pyöräparkit. - Moottoripyöräpysäköintiä tulee kehittää yhdessä kävelypainotteisten katujen monimuotoisen käytön kanssa. Hämeenkatu: - Hämeenkatu tulee säilyttää nykyisen muotoisena joukkoliikennepainotteisena katuna, jolla taataan henkilöautoliikenne. - Hämeenkadun jalkakäytävillä pyöräily tulisi kieltää. Koskenniskan silta: - Tampellan pitkän tunnelin toteutuessa Koskenniskan silta tulee rakentaa palvelemaan kevyttä liikennettä pelastusajoneuvovarauksin edellyttäen, että nykyiset Näsin sillat jäävät henkilöauto- ja paikallisliikenteen käyttöön. 9

3. LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT 3.1. Museovirasto Ydinkeskustaa koskevassa kartassa 4 on esitetty vaihtoehto, jossa Suvantokatu ja Ratinankuja on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä ja Ratinan länsipuolelle on suunniteltu uusi katuyhteys Tampereen valtatielle. Uuden kadun rakentaminen turmelee pysyvästi stadionin kulttuurihistoriallisia arvoja ja estää alueen vaalimisen ja kehittämisen sen arvon edellyttämin tavoin. Suvantokatu ja Ratinankuja tulee katutiloina säilyttää, eikä katuja tule katkaista. Satakunnansillan ja Näsinsillan välisistä uusista silloista toteuttamiskelpoisin on ns. Palatsivaihtoehto. Vapriikin silta aiheuttaisi haitallisia muutoksia maisemallisiin arvoihin. Palatsisillan toteuttamisen myötä Koskenniskalle ei mahdollisesti tarvitsisi toteuttaa edes kevyen liikenteen siltaa. Uuden Ratapihankadun osalta on selvitettävä kadun ja sen liittymien rakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä vaihtoehtoiset toteutusratkaisut. Asiakirjoista ei käy ilmi esimerkiksi rautatiealueella sijaitsevan Murtokadun tavara-aseman tilanne. 3.2. Nokian kaupunki Maanpintavaihtoehdossa investointisäästöt ja ruuhkautumisen salliminen Paasikiven- Kekkosentiellä tukevat pikaraitiotiejärjestelmän toimintaedellytyksiä. Maanpintaratkaisu tasoliittymin vaihtoehdossa on myös nähtävissä Tampereen läntisen kehätien ruuhkautuminen Rajasalmen silloilla nykyisten suunnitelmien mukaisena ratkaisuna. Tunnelivaihtoehto tuo lisäkapasiteettia Paasikiven-Kekkosentielle. Vaihtoehdon toteuttamiskustannukset ja ajoneuvoliikenteen sujuvuuden paraneminen heikentävät pikaraitiotiejärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia. Nokian kannalta katsoen ja päätien liikennöitävyyttä ajatellen Paasikiven-Kekkosentien kohdalla tunnelivaihtoehto on parempi kuin maanpintavaihtoehto, vaikka pikaraitiotiejärjestelmän toteuttamisedellytykset tällöin ovatkin kustannussyistä huonommat. 3.3. Pirkanmaan Liitto Voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan ja valmisteluvaiheisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevaraukset eivät ole esteenä lausunnolla olevan liikenneosayleiskaavaluonnoksen ratkaisujen toteuttamiselle. Maakuntahallituksen aikaisemman lausunnon mukaisesti Ranta-Tampellan tarkoituksenmukaisen toteutuksen yhtenä edellytyksenä on Kekkosentien rakentaminen tunneliratkaisuna Tampellan kohdalla. Pitkä tunneli on liiton näkemyksen mukaan maanpintavaihtoehtoa parempi ratkaisu myös kaupunkikuvan ja ympäristön kannalta. Paasikiven- Kekkosentie on paitsi merkittävä Tampereen sisääntuloväylä myös tärkeä valtateitä yhdistävä valtakunnallisen päätieverkon osa. Väylän kehittäminen osana Tampereen valtakunnanosakeskusta ja kansallismaisemaa onkin Tampereen kaupungin, maakunnan ja tiehallinnon yhteinen asia, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös merkittävää valtion panostusta maakuntakaavaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. 10

Edellä olevat näkökohdat huomioiden tulee liikenneosayleiskaavan jatkotyössä korostaa rantaväylän (Paasikiventie-Kekkosentie-Teiskontie) liikenteellistä merkitystä kaupunkiseudun yhtenä pääväylänä. Hankkeen toteutuksessa tulee valtiolla olla huomattava rooli, jossa valtion rahoituspäätöksissä tulee ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutukset paitsi liikenteeseen myös kaupunkirakenteeseen ja kansallismaisemaan. Jatkosuunnittelussa tulee myös tarkemmin arvioida näiden mittavien ratkaisujen taloudelliset toteuttamismahdollisuudet, aikataulu sekä etenemisjärjestys. Kaavaluonnoksen seudullisten kysymysten osalta jatkosuunnittelu olisi hyvä sovittaa yhteen rantaväylän kehittämissuunnitelman ja maakuntakaavan toteuttamisaikatauluun. 3.4. Pirkanmaan ympäristökeskus Osayleiskaavassa on toteutettu mm. valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainittua joukkoliikenteen edistämistavoitetta selvittämällä pikaraitiotien ja matkakeskushankkeen toteutusedellytyksiä sekä osoittamalla osa keskustan katuverkosta joukkoliikennepainotteisiksi kaduiksi. Liikenneosayleiskaavassa on tärkeää varmistaa pikaraitiotietä koskevat maankäyttövaraukset. Julkisen liikenteen palvelutason parantamisedellytyksiä tulisi selvittää erityisesti kaupungin keskustasta länteen suuntautuvien, osin seudullisten joukkoliikennereittien osalta. Tampellan tunnelivaihtoehto antaa mahdollisuuden riippumatta rantaväylän tulevasta mitoituksesta eheyttävään asuntorakentamiseen kaupungin ydinkeskustan alueella, mitä on yhdyskuntarakenteellisesti pidettävä asetettujen tavoitteiden kannalta merkittävänä tekijänä. Keskusta-alueen rauhoittaminen läpikulkuliikenteeltä luo myös edellytyksiä elinympäristön laadulliseen parantamiseen. Hämeenpuiston luonne sekä asuntoalueena että kaupungin keskeisenä puistoalueena on siinä määrin merkittävä, että osana osayleiskaavatyötä tulisi selvittää, voidaanko Hämeenpuiston kautta suuntautuvaa liikennettä vähentää Ratapihankadun rakentamisen myötä esitettyä voimakkaammin. Osayleiskaavan kävelypainotteiset kadut antavat mahdollisuuden kehittää yhtenäisiä aluekokonaisuuksia jalankulkupainotteisina keskustapalvelujen ja kaupan alueina ja parantavat osaltaan keskusta-alueen viihtyisyyttä asuntoalueena. Jalankulkualueita olisi tarpeen tutkia tarkemmin radan itäpuolella, jossa sijaitsee runsaasti jalankulkuliikennettä tuottavia torialueita, kulttuuri- ja oppilaitoksia sekä muita vapaa-ajantoimintoja (mm. Tammelantori, yliopisto, Tampere-talo, Tullin alueen kulttuuritilat). Pyöräteiden katuverkossa tapahtuvien risteyskohtien osalta on tarpeen tehdä osana jatkosuunnittelua yksityiskohtainen turvallisuustarkastelu mahdollisten riskikohteiden tunnistamiseksi. Osayleiskaavan mukaiset maanalaiset pysäköintiratkaisut lisäävät keskustan pysäköintipaikkatarjontaa merkittävästi. Kun vaihtoehtoihin sisältyy myös muutoksia keskustan kokoojakatuverkostossa, tulisi pysäköintilaitosten saavutettavuuteen liittyvät kysymykset selvittää osana osayleiskaavatyötä keskustapysäköinnin toimivuuden arvioimiseksi. Liikenneosayleiskaavan vaikutusten arvioinnin kannalta vuoden 1995 osayleiskaavan maankäyttöön kohdistuvia muutoksia tulisi sanallisen arvioinnin lisäksi esittää myös kaavakartalla. Tampellan alueen osalta maankäyttöratkaisuja on selvitetty erillisellä asemakaavatasoisella maankäytön suunnitelmalla. Myös Ratapihankadun osalta liikenneväylän rakentamisen maankäytölliset edellytykset sekä sen rakentamisen vaikutukset lähiympäristön maankäyttöön ja ympäristön laatuun tulisi selvittää osana osayleiskaavatyötä. Vaikutusten arvioinnissa tulisi esittää myös kohteet, joihin liikenneratkaisuissa ta- 11

pahtuvat muutokset heijastuvat mm. asumisviihtyvyyden muutoksina. Myös pisteittäiset uudet häiriökohteet, esim. ajoneuvotunneleiden suuaukot, tulisi esittää kaavakartalla. Vaikutusarviointia tulisi jatkosuunnittelussa kehittää erityisesti elinympäristön laatuun, viihtyvyyteen ja kaupunkikuvaan liittyvien näkökohtien osalta. Arviointi edellyttää tällöin myös maankäyttöratkaisujen huomioimista osana osayleiskaavan sisältöä. 3.5. Ratahallintokeskus Rautatieliikenteen voidaan katsoa säilyttäneen kohtuullisen hyvin asemansa liikenneosayleiskaavan tarkastelualueella. RHK:n kannalta Ratapihankadun linjaamisessa on rautatieliikenteen toimintaedellytykset varmistettava mm. säilyttämällä rautatieliikenteen vaatimat aluetarpeet (mm. junien huoltoalueet) sekä huomioimalla pikaraitiotien sijoittamismahdollisuudet. Ratapihankadun toteuttamiseen liittyy myös useita, nykyiseen rautatiealueeseen liittyviä maankäytöllisiä muutostarpeita, joista RHK:n ja Tampereen kaupungin on sovittava erikseen ennen niiden toteuttamista. RHK pitää matkakeskusta tärkeänä joukkoliikenteen käyttämistä ja toiminnallisuutta parantavana hankkeena, joten sen huomioon ottaminen on tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä. RHK pitää pikaraitiotietä sinänsä kannatettavana hankkeena, vaikka kaikkia asiaan liittyviä teknisiä, taloudellisia tai maankäytöllisiä seikkoja ei olekaan vielä ratkaistu. Liikenneosayleiskaavassa on kuitenkin perusteltua ottaa huomioon pikaraitiotien vaikutukset ja aluetarpeet siinä laajuudessa kuin se tässä vaiheessa on mahdollista. 3.6. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hämeen tiepiiri pitää parhaimpana ratkaisuna pitkän tunnelin toteuttamista. Perusteluna ovat rakennuskustannukset, työn aikainen liikenteen hoito sekä arvokkaan Mustanlahden säilyminen. Pitkän tunnelin toteuttaminen on riippuvainen muiden yhteistyötahojen osallistumisesta rakentamiskustannuksiin. Tunnelin hoito- ja ylläpitokustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin pintavaihtoehdossa. Tiehallinnolla ei näytä olevan mahdollisuuksia osallistua kalliisiin väyläinvestointeihin Tampereen keskusta-alueella lähivuosina. Tampereen kaupungin ja Hämeen tiepiirin on selvitettävä yhteisiä rahoitusmalleja, esimerkiksi elinkaarimallin soveltuvuus tunnelihankkeeseen. Tunneliratkaisun yhteydessä tulee välttää ohikulkevan liikenteen siirtyminen läntiseltä kehätieltä rantaväylälle. Tampereen rantaväylä on merkittävä kaupunkikeskustan sisääntuloväylä, jolle voidaan tarjota riittävä palvelutaso ilman, että se houkuttelee läpikulkevaa liikennettä. Tämä voi merkitä muun rantaväylän kehittämisen osalta sitä, että vain tärkeimmät liittymät muutetaan eritasoliittymiksi ja muita liittymiä kehitetään tasoliittyminä. Kekkosentie maanpinnalla vaihtoehdossa tulee varautua Paasikiventien leventämiseen 3+3 -kaistaiseksi välillä Sepänkatu-Vaitinaronkatu. Tampellan pitkä tunnelivaihtoehto on perusteltu ratkaisu kaupunkirakenteen kannalta. Tässä vaihtoehdossa tulee selvittää mahdollisen maanalaisen liittämän toteuttaminen Hämeenpuiston kohdalle. Ratapihankadun suunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa. Rantaväylän kehittäminen luo mahdollisuuksia siirtää osa joukkoliikenteestä käyttämään Paasikiventietä. Tämä tarkoittaisi, että Paasikiventien kolmannet kaistat voisivat toimia joukkoliikennekaistoina. 12

Tampereen Rantaväylän kehittämisselvityksessä tutkitaan tarkemmin koko yhteysvälin toimenpidetarpeita. Hämeen tiepiirin mielestä Rantaväylää tulee joka tapauksessa kehittää riippumatta siitä toteutuuko pikaraitiotie vai ei. Mahdollisessa pikaraitiotien jatkoselvityksessä tuleekin tarkemmin tutkia vielä hankkeen vaikutukset Rantaväylän liikenteeseen. 3.7. Ylöjärven kunta Suunnittelussa tulee turvata läntisen kaupunkiseudun toimivat yhteydet Tampereen keskustaan. Paasikiventiellä on oltava riittävä palvelutaso asiointi- ja työmatkoilla sekä joukkoliikenteellä. Paasikiventien kehittäminen 3+3 -kaistaisena on välttämätöntä, eikä tätä ratkaisua pidä kytkeä pikaraitiotien tai Tampellaan tunnelin toteutumiseen. Liikenneyleiskaava tulee sovittaa yhteen Rantaväylän käynnissä olevaan suunnitteluun. Ylöjärven kunta tukee luonnoksessa esitettyjä tavoitteita keskustan pysäköinnin, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittämistavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. 3.8. Tampereen kaupungin puistoyksikkö Puistoyksikkö esittää, että liikenneosayleiskaavan ehdotus tulee valmistella Tampellan pitkä tunneli-vaihtoehdon pohjalta, johon lisätään varaus pikaraitiotien toteuttamiselle. Tunnelivaihtoehto on keskustan kehittämismahdollisuuksien, kaupunkikuvan ja keskustan viher- ja virkistysalueiden käytön kannalta perustellumpi vaihtoehto. 3.9. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö Ympäristövalvontayksikön näkemyksen mukaan osayleiskaava tulisi laatia perustuen Tampellan pitkä tunneli vaihtoehtoon, koska se mahdollistaa Näsijärven rantavyöhykkeen kehittämisen virkistystarpeita monipuolisesti palvelevaksi rantapuistoksi. Vaihtoehtoon olisi lisättävä varaus pikaraitiotien toteuttamiseksi, koska pikaraitiotiellä on koko kaupunkiseudun liikennöintiä ajatellen merkittäviä positiivisia ympäristöllisiä etuja. Pysäköintiä tulee keskittää laitoksiin ja matkakeskuksen toteuttamiseen tulee varautua. Hämeenkatua tulee kehittää joukkoliikennepainotteisena katuna. Keskustan jalankulkutilaa tulee lisätä ja jalankulkuympäristön laatutasoa nostaa mm. eri kulkumuotojen erottamisella. Pyörätieverkosto tulee toteuttaa yhtenäisenä ja pyöräparkkeja tulee lisätä. Hämeenkadun pohjoiselle jalkakäytävälle tulee merkitä pyöräily-yhteys. 3.10. Tampereen sähkölaitos Naistenlahden voimalaitosalueen polttoaineen käsittelylle varatut tilat on säilytettävä nykyisen suuruisina, jotta öljyn toimitukset rautateitse ja rekkaliikenne turpeen ja puupolttoaineen osalta voi jatkua keskeytyksettä ja esteettömästi. Mahdollisina ongelmakohtina sähkölaitos näkee erityisesti eritasoliittymän ja mahdollisen tunnelin suuaukon Naistenlahden voimalaitoksen edustalla ja johtojen sijoittamisen tulevan Ranta-Tampellan alueella. Lisäksi pitkässä tunnelivaihtoehdossa myös Santalahdessa oleva 110 kv:n ilmajohto ja siihen liittyvä kaapelipäätteen alue saattaa olla ongelmallinen. Mikäli johtoja ja laitteita on siirrettävä, on niille varattava kaavassa korvaavat sijoituspaikat ja siirroista aiheutuvat kulut on korvattava. 13

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10.12.2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 14 TAMPEREEN KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ı M TIIVISTELMÄ ENTRECON OY 10.12.2003 ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 15 ALKUSANAT Tässä raportissa arvioidaan Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan kaupallisia vaikutuksia. Raportin lähtöaineistona on käytetty Tampereen kaupungilta saatua kaava-, selvitys- ja paikkatietoaineistoa. Arviointi perustuu marraskuussa 2003 laadittuun luonnokseen keskustan liikenneyleiskaavaehdotukseksi. Työtä on valvonut ohjausryhmä puheenjohtajanaan kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupungin kaavoitusyksiköstä. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Selvitystyössä on pyritty varmistamaan konkreettinen lähtökohta: miten yrittäjät kokevat Tampereen keskustan yritysten toimintaympäristönä. Tätä varten on haastateltu 13 liiketoiminnan harjoittajaa, valtakunnallista ketjua sekä kiinteistönomistajaa (liite 1). Työn sisällöstä vastaa toimitusjohtaja, KTM Kyösti Pätynen Entrecon Oy:sta. Työhön ovat osallistuneet konsultti, KTM Saku Järvinen ja tutkija, KTM Hanna Korhonen. Keskeiset liikenteen osayleiskaavan hankkeet, joiden oletetaan toteutuvan: Tampellan pitkä tunneli Ratapihankadun rakentaminen pikaraitiotien toteutus Matkakeskuksen toteutus Hämpinparkin rakentaminen ja yhdistäminen Matkaparkkiin Kunkunparkin rakentaminen Lisäksi keskustan alueelle ja kehäväylän tuntumaan nousee kuusi uutta pysäköintitaloa tai kallioparkkia, joista Pellavanparkki on jo valmistunut. Kaupallisista hankkeista oletetaan toteutuvan joko Koskikeskuksen laajennus tai Ratinan uusi kauppakeskus. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Uudet liikenneväylät merkitsevät muutoksia asiakkaiden liikkumistapoihin. Tampellan pitkä tunneli on tarpeen liikenteellisesti, mutta ei välttämättä keskustan kaupan kannalta. Uusi Ratapihankatu antaa pontta alueen kehittämiseen, mm. Tullin alueen kaupallisten toimintojen kasvuun. Pääosin keskustan liikenneosayleiskaava tukee keskustan kaupallisen kilpailukyvyn kehittymistä. Liikenneosayleiskaavassa on kuitenkin osia, jotka kaipaisivat tarkistamista ainakin kaupallisesta näkökulmasta katsottuna. Tampereen keskusta voidaan rajata Tampereen valtatien, Hämeenpuiston, Satakunnankadun ja tulevan Ratapihankadun muodostaman kehäväylän sisään jääväksi alueeksi. Uudet liikenneväylät ja paikoitusalueet nostavat esiin uusia kaupallisesti potentiaalisia alueita ja muuttavat nykyisten painopistealueiden asemaa. Jokin alue saattaa hyötyä rakenteellisista muutoksista enemmän, mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että muilla alueilla toimintaedellytykset heikkenisivät. ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 16 Tampereen ulkoreunalle syntyneet ja edelleen asemiaan vahvistavat kaupan keskittymät sekä uudet liikenneratkaisut asettavat haasteen keskustan kilpailukyvylle. Kilpailukyvyn ylläpito edellyttää keskustan tarjonnan voimakasta kasvua, korostamalla keskustan toimialarakenteeseen liittyviä ylivoimatekijöitä sekä kauppa-asiointiin toiminnallisesti sopivaa ympäristöä. Toiminnallinen ympäristö luodaan parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla pysäköintipaikkojen riittävyys oikeissa paikoissa ja pitämällä kaupunkiympäristö viihtyisänä ja houkuttelevana. YDINASIAT JA ONGELMAKOHDAT Pääosin keskustan liikenneosayleiskaava tukee keskustan kaupan kehittymistä Tampellan pitkä tunneli hyvä ratkaisu liikenteen kannalta, mutta ei välttämättä kaupan kannalta Hämeenpuiston tunneliliittymä selvitystyön alle Keskustan maanalaiset pysäköintitilat rakennettava ennen muita rakennusprojekteja Kehältä suorat väylät maanalaisiin pysäköintitiloihin, joista jalkautuminen yllä oleviin kevyen liikenteen pisteisiin Kävelypainotteisten katujen määrä tarkistettava Kävelypainotteisten katujen sijoittaminen yhtenäisinä kokonaisuuksina, edellyttäen lisäksi, että korvaava pysäköintikapasiteetti on jo rakennettu Viihtyisyyttä voidaan parantaa katupintaa ja valaistusta uudistamalla sekä liiketilojen julkisivuja remontoimalla Kaupallisen tarjonnan kasvulle hyvät edellytykset Kaupallinen lisätila luodaan kortteliremonttien avulla sekä Koskikeskuksen laajennuksella ja/tai Ratinan kauppakeskuksen rakentamisella Ratapihankadun välityskapasiteetti taattava: helpot yhteydet Satakunnankadulle ja Matkaparkkiin, josta edelleen yhteys Hämpinparkkiin (maanalainen yhdistäminen) Tullin alue kehittyy Ratapihankadun ja raitioliikenteen ansiosta Tampella jää erilliseksi alueeksi ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 17 TAMPEREEN YDINKESKUSTAN ALUERAKENNE YDINKESKUSTAN PAINOPISTEET: Stockmann Sokos Koskikeskus VIREIMMÄT LIIKETOIMINTA- ALUEET: Hämeenkadun itäpää Kuninkaankatu Stockmann-H&M- Koskikeskus -akseli ASIAKKAIDEN JALKAUTUMISPISTEET: Hämpinparkki, Matkaparkki, raitiotiepysäkki, Hämeenkadun bussipysäkit Kunkunparkki, P-Hämeenpuisto, P- Keskusta, P-Plevna, P-Finlayson, raitiotiepysäkki, Hämeenkadun bussipysäkit Koskikeskus (P-Koskikeskus), P-Ratina VÄESTÖN PAINOPISTEET Väestön painopiste tulee ennusteiden mukaan olemaan Tammerkosken itäpuolella. Keskustan tuntumaan, lähinnä Tampellan ja Ratinan alueille on tulossa arvioiden mukaan lähes 8.000 uutta asukasta. KESKUSTAN PÄÄVÄYLÄT Kehäväylä tulee olemaan Ratapihankadun myötä keskustan autoliikennettä selkeyttävä ratkaisu. Keskustassa asioivan autoilijan kannalta on olennaista, että kehäväylältä pääsee suoraan pysäköintitilaan (maan alle) ja sieltä jalkautumaan ydinkeskustaan. Näin saadaan vähennettyä autolla harhailua. Liikennemäärät tulevat pääsääntöisesti lisääntymään 10-30 % kaikilla kehäväylän kaduilla paitsi Tampereen valtatiellä (-20 %) ja uuden Ratapihankadun myötä Rautatienkadulla (-10 %). Tampellan pitkä tunneli Keskustan ohittava tunneli ei syö keskustan kaupallista vetovoimaa, jos ja kun keskustan kehäväylä toimii joustavasti ja pysäköintitilaa on riittävästi. Kekkosentiellä lännestä saapuvien on kuitenkin entistä aikaisemmin tehtävä päätös keskustaan menosta. Tunneli vaikuttaa etenkin Tampereen länsipuolelta tulevien reittipäätöksiin ja saattaa heikentää läntisen keskustan asemaa. Itäpuolelta saapuvat ajavat monia eri reittejä ja ohjautuvat keskustan alueelle tasaisemmin, mutta lännestä päin tulevat ajavat herkästi ohi tunnelin ainoan liittymän. On tutkittava, voisiko tunnelin yhteyteen rakentaa varsinainen keskustaan johtavan liittymän Hämeenpuiston kohdalle. Kehäväylä Kehäväylä eli Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Ratapihankatu ja Tampereen valtatie tulevat ohjaamaan keskustan pysäköintitilojen syöttöliikennettä. Parhaimmat liikepaikat muodostuvat sinne, mihin autolla liikkuva asiakas jättää autonsa eli kehäväylältä helposti saavutettavissa olevien pysäköintitilojen alueelle. Kehäväylä priorisoi katuverkkoa ja ohjaa ajoneuvoliikennettä johdonmukaisesti. ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 18 Kehäväylistä tukkoisinta tulee olemaan Satakunnankadulla, jossa pullonkaulana on kapea silta. Ratapihankatu tuo puolestaan tuo uusia mahdollisuuksia Tullin alueen liikkeenharjoittajille. Leveän Hämeenkadun säilyminen ajoneuvoliikenteen käytössä vähentää painetta muualla. Keskustan katuverkko: kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut Katujen muuttaminen kävelykaduiksi ja kävelypainotteiseksi 1 kaduiksi edellyttää, että niillä on jo ennestään kivijalassa vahva kaupan tarjonta. Yksittäisten liikkeiden fasadien on oltava riittävän lyhyitä ja eläviä, jotta ne houkuttelisivat asiakkaita. Mitä enemmän ovia, sitä enemmän asiakkaita. Kävelykatujen liikkeiden elinehtoina ovat vetovoimaiset ankkuriyritykset, kuten suuret tavaratalot. Kävelykatuja rakennettaessa on varmistettava, että poistuvan pysäköintitilan tilalle on tarjota sijainniltaan hyvä vaihtoehtoinen pysäköintitila. Jos liikkeet ovat ennestään olleet ns. nopean asioinnin paikkoja 2, menetettävillä pysäköintipaikoilla on liiketaloudellista merkitystä. Esitetyt kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut ovat määrältään ylimitoitettuja tarpeeseen nähden, menetettyjen kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä olisi noin 220 3. Kävelyalueita on sijoitettu paikkoihin, jotka eivät ennestään ole jalankulkijoiden suosimien reittien varrella ja joilla ei ole tukenaan vireää liiketoimintaa. Kävelypainotteiset kadut tulisi sijoittaa harkitusti yhtenäisinä kokonaisuuksina, ei ripotellen, edellyttäen lisäksi, että korvaavat maanalaiset pysäköintitilat on jo rakennettu. Oikeassa paikassa sijaitseva kävelykatu nostaa liikkeen sijainnin arvoa merkittävästi ja päinvastoin. Keskusta-asioinnin luonne on erilainen kuin kauppakeskuksessa asioinnin: keskustassa asiakkaiden tarpeet ja asiointitavat ovat monisyisempiä kuin kauppakeskuksissa, jonne usein tullaan aikaa viettämään. Syvempää pohdintaa kävelypainotteisten katujen osalta edellyttävät mm. Otavalankatu, Tuomiokirkonkadun eteläisin ja pohjoisin kortteliosuus sekä Aleksis Kiven kadun (nykyisin yksisuuntainen) Keskustoriin rajoittuva osuus. Esimerkiksi Aleksis Kiven katu tulisi säilyttää nykyisellään Keskustorin kohdalla, koska reitti tukee pysäköintihallien syöttöliikennettä ja torialueella on tilaa kävelijöille. Hämeenkadulta Satamakadulle päin tuleva kävelypainotteinen katuosuus olisi sen sijaan luonteva ratkaisu. Julkinen liikenne ja kevyt liikenne 1 Kävelypainotteisella kadulla jalankulkuolosuhteet ovat merkittävästi paremmat kuin tavallisella kadulla, ja se muistuttaa luonteeltaan pihakatua. Erona pihakatuun on se, että kävelypainotteisella kadulla jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkakäytävät matalalla reunakivellä, kourulla tai pollareilla. Nopeutta rajoitetaan rakenteellisin keinoin, esimerkiksi liittymäalueiden korotuksin. Nopeusrajoitus on yleensä 20 km/h. Suojateitä ei merkitä. Kävelypainotteisella kadulla voi olla myös pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten. Kävelypainotteiset kadut sopivat keskustoissa kävelyalueen laajennukseksi tai kävelykadun vaihtoehdoksi siinä tapauksessa, että autoliikennettä ei voida rajata vain huoltoliikenteeseen. Kävelypainotteinen katu voi myös olla kävelykadun esivaiheena, koska sen muuttaminen kävelykaduksi ei välttämättä edellytä suuria rakenteellisia toimia. Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 2 Nopean asioinnin liikkeitä ovat mm. fotoliikkeet, pesulat ja apteekit. 3 Lähde: Tampereen kaupungin pysäköintialuetietokanta -paikkatietokanta-aineisto, päivitetty 10.11.2003. Poistuvien katupysäköintipaikkojen lukumäärä on laskettu MapInfo-paikkatietoohjelman avulla oletuksena tilanne, jossa kaikki keskustan liikenneosayleiskaavassa ehdotetut kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut toteutetaan. Esimerkiksi Tuomiokirkonkadun osalta tämä merkitsisi 40-50 kadunvarsipysäköintipaikan poistumista. ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 19 Bussilla liikkuvat tuovat keskustaan suuren osan liikevaihtoa. Pikaraitiotie tulee todennäköisesti saamaan hyvän vastaanoton kaupunkilaisten keskuudessa, koska tamperelaiset suosivat joukkoliikennettä muuta maata suhteessa enemmän. Tästä hyötyvät etenkin Kuninkaankadun ja Hämeenkadun itäisen pään yrittäjät. Läntisen keskustan pikaraitiopysäkki tulisi voida sijoittaa Keskustorin sijaan Puutarhakadun ja Kuninkaankadun risteykseen, koska se on ainoa ensisijaisesti keskustan kauppaa tukeva raitiopysäkki. Ratapihankatu tulee todennäköisesti muuttamaan bussiliikenteen reititystä, mikä vaikuttaa positiivisesti Tullin alueeseen. Pyöräliikenne ja -parkit tulee nekin järjestää johdonmukaisesti. Pelkkä jalankulkuliikenteen tukeminen olisi yksisilmäistä, koska jossain vaiheessa kaikki keskustassa asioivat voidaan lukea jalankulkijoiksi jalkautumispisteet vain vaihtelevat. Eräs onnistunut malli keskustan pyöräliikenteen väylistä löytyy Helsingin Mannerheimintieltä. PYSÄKÖINTI Kehäväylä on selkeä liikenneratkaisu ja syöttää joustavasti autolla liikkuvat keskustan nykyisiin ja tuleviin pysäköintitiloihin. Keskeiset pysäköintitilat tulevat maan alle. Kehältä rakennetaan suorat väylät parkkeihin, joista jalkaudutaan keskeisille kevyen liikenteen pisteisiin. Uudet pysäköintitilat tuovat helpotusta varsinkin vilkkaimpien pysäköintitilojen ruuhkahuippuihin lyhytaikaiseen ostos- ja asiointipysäköintiin tarkoitetuissa pysäköintitaloissa (P-Koskikeskus, P- Sokos, P-Stockmann, P-Keskusta ja P- Tullintori). Tällä hetkellä Tampereen keskustassa on noin 9.500 julkista pysäköintipaikkaa. Kun otetaan huomioon vain kehäväylän sisään jäävä alue, supistuu pysäköintipaikkojen lukumäärä noin 5.700:een (TTY 2003). 4 Paikat jakautuvat kutakuinkin tasan Tammerkosken itä- ja länsipuolen kesken. Keskusta Sokos Hämeenpuisto Frenckell Kunkku KEHÄVÄYLÄ Satakunnankatu Hämppi Stockmann Koskikeskus Ratina Tampereen valtatie Nykyiset pysäköintilaitokset Tulevat pysäköintilaitokset Matka Asema Kuva 1: Nykyiset ja tulevat pysäköintilaitokset kehäväylän sisään jäävällä keskusta-alueella Tuleva pysäköintikapasiteetti jakautuu alueellisesti kolmeen osaan: Hämeenkadun länsipään, Hämeenkadun itäpään sekä Koskikeskuksen ja mahdollisen Ratinan kauppakeskuksen kapasiteettiin. 4 Tampereen keskustan pysäköintitutkimus. TTY, Tampereen kaupunki, Pysäköintitalo Oy & Tiehallinto. 2003, 9. ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 20 Tulevaisuudessa kehäväylän sisään jäävien pysäköintipaikkojen määrä kasvaa noin 25 %:lla, kun kehäväylän sisään rakennetaan nykyisen seitsemän lisäksi kolme uutta pysäköintitaloa (Hämpinparkki, Kunkunparkki, Matkaparkki). Tullin alue ja Ratinan ovat näiden prosenttilaskelmien ulkopuolella, koska ne palvelevat yksittäisiä kauppakeskuksia. Niilläkin on luonnollisesti välillinen vaikutus ydinkeskustan paikoitustilanteeseen. Uudet pysäköintilaitokset tulevat olemaan merkittäviä ydinkeskustan vetovoiman lisääjiä. Uutta pysäköintitilaa syntyy pääasiassa maan alle. Esimerkiksi aikaisemmissa suunnitelmissa ollut Hämpinparkin, Matkaparkin ja P-Stockmannin maanalainen yhdistäminen säästäisi asiakkaalta reittisuunnittelun vaivan, kun parkkitilaan voisi mennä monelta suunnalta. Vähittäiskaupan asiakkaita palvelevat kehäväylän sisään jäävät kadunvarsipaikat vähenevät lähes 9 %:lla (TTY 2003). Lisäksi rautatieaseman parkista häviää Matkakeskuksen rakentamisen myötä noin 200 paikkaa. Menetys kompensoituu kuitenkin Matkaparkilla, joka rakennetaan aseman yhteyteen 5. Hämeenkadun kadunvarsipysäköinti säilyy suunnitelman mukaan nykyisellään. Kokonaisuudessaan pysäköintipaikkojen tarjonnan kasvu on huomattava, mutta monessa tapauksessa riippuvainen yksittäisten pysäköintitalohankkeiden toteutuksesta. Yksittäistapauksissa poistuvat kadunvarsipaikat saattavat merkitä kohdalla olevalle yrittäjälle ratkaisevaa liiketoimintaedellytysten heikennystä. Pysäköintitilan taloudellisen merkityksen arviointia Pysäköintilaitospaikan tuomasta ostovoimasta voidaan tehdä esimerkinomainen arvio. Oletetaan, että pysäköintipaikkaa käyttävän keskiostos on 43 euroa tunti, pysäköintipaikan käyttöaste on 75 %, aktiiviaikaa vuorokaudessa on 10 tuntia ja vuodessa kauppapäiviä 310 päivää. Tämä tarkoittaisi, että jokainen pysäköintipaikka toisi 100.000 euroa ostovoimaa 6. Kun keskustan alueella on suunnitelmien toteutuessa 5.700 pysäköintilaitospaikkaa, tämä tarkoittaa, että vuotuinen ostovoiman siirtymä keskustaan olisi 570 miljoonaa euroa. Lisäksi ostovoimaa tuovat 2.700 kadunvarsipaikkaa. Edellä esitelty laskelma voisi toimia eräänä pohjana pysäköintilaitosten kannattavuuslaskelmille. KESKUSTAN KORTTELINANALYYSI Nykyisellään Tampereen keskusta on varsin monipuolinen vähittäiskaupan toiminta-alue: erikoisliikkeet, kolme suurta tavarataloa (Stockmann, Sokos ja Anttila), kauppahallimiljöö sekä kauppakeskukset (Koskikeskus ja Tullintori) mahdollistavat monipuolisen tuotetarjonnan ja liiketoimintakonseptit. Suurin haaste on saada keskustasta tiivis ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on myös asiakkaiden mielikuvissa yhtenäinen ja virikkeelliseen kauppa-asiointiin sopiva. 5 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava, luonnoksen selostus 6 Helsingin ydinkeskustassa vastaava luku on noin 150.000 euroa ENTRECON OY 2003

TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 21 Tampereen keskusta on vähittäiskaupan toimialojen osalta hyvin tyypillinen: tilaa vievä kauppa ja hypermarketkauppa on siirtynyt keskustan ulkopuolelle ja keskustaan on jäänyt tavarataloja erikoiskauppaa. Ydinkeskustan kolme painopistettä sijaitsevat tulevaisuudessakin Kuninkaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä, Tuomiokirkonkadun ja Hämeenkadun risteyksessä sekä Koskikeskuksessa. Mahdollinen Ratinan kauppakeskus muodostaisi Tullin alueen tapaan oman ydinkeskustasta erillään olevan alakeskuksen. Hämeenkatu on ydinkeskustan pääkatu, joka on toiminnallisesti jakautunut kahteen osaan: itäiseen ja läntiseen päähän vedenjakajanaan Tammerkosken rantamiljöö ja Keskustori kirkkoineen ja teattereineen. Kahtia jakaantumisen huomaa käytännössä esimerkiksi siten, että monet ketjuyritykset 7 ovat katsoneet tärkeäksi olla edustettuina molemmin puolin Tammerkoskea. Viime vuodet ovat olleet keskustan kahden ankkuriyrityksen, Stockmannin ja Sokoksen, kannalta suotuisia, sillä niiden myynti on kasvanut. Sokoksen myynnin kasvu on ollut 8-10 % ja Stockmannin 4-8 % 8. Stockmann ja Sokos ovat myös merkittävimmät päivittäistavaroiden myyjät keskustassa. Ankkuriyritysten vakaa tilanne viestii siitä, että ympärillä oleva kaupankin voidaan olettaa olevan kannattavaa. Kuva 2: Kaupan painopistealueet Tampereen keskustassa Kuninkaankadun kävelykadun eteläpää on vireää liiketoiminnan aluetta, jota hallitsee muotikauppa. Kävelykadun pohjoispäässä on sen sijaan jalankulkijamäärät ovat jo vähäisemmät, mitä todistaa kevyen liikenteen laskentatutkimus, jonka mukaan esimerkiksi Koskikeskuksen sillalla on enemmän kevyttä liikennettä kuin Kuninkaankadun pohjoispäässä Anttilan kohdalla. Keskustan reunamilla on alueita, joista liiketoimintaa on lopettanut tai tilalle on tullut vuokranmaksukyvyltään heikompia yrityksiä, kuten osto- ja myyntiliikkeitä. Yksi tällainen alue on Verkatehtaankadun ja Otavalankadun väliin jäävät korttelit, joiden alueelle suunnitellaan kävelypainotteisia katuja. Kadut eivät nykyisellään ole jalankulkijoiden suosimia reittejä. Ne eivät oikaise matkaa Stockmannin ja Koskikeskuksen välillä. 7 Esimerkiksi Aholaita, Kirjatori, H&M, Hesburger, Mc Donald s, Coffee House, Mäkitorppa, Vero Moda, Pierre Cavallo, Instrumentarium, Nordea, Osuuspankki ja Huoneistokeskus. 8 Market-lehti 2/2003 ja 2/2002 ENTRECON OY 2003