LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. *************************************************************************************** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta Karvia 230 Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kunnanjohtaja, Tarja Hosiasluoma, tarja.hosiasluoma@karvia.fi, 0400-221900 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kunnanjohtaja, Tarja Hosiasluoma, tarja.hosiasluoma@karvia.fi, 0400-221900 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenteen uudistamista tärkeämpää on kuntien palvelurakenteen uudistaminen. Suomen väestö vanhenee saman verran kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Kuntien mahdolliset talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin
resursseihin, mikä on syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Hallintorajojen siirtely ei auta tehtäväkuormaan eikä lakisääteisiin henkilöstömitoituksiin. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi- ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoiminta-alueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa. Kuntien ja valtion välinen tehtäväjako ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa tulee ratkaista kokonaisuudessaan ennen rakenneuudistusten valmistelua. Kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla mm. terveydenhoitokulujen kasvua, syrjäytymistä, ennenaikaista eläköitymistä jne. Samaten tulee pyrkiä löytämään keinoja siihen, ettei verotulopohja jatka kaventumistaan. Työpaikkoja katoaa nopeassa tahdissa Suomen rajojen ulkopuolelle ja tämän vaikutuksena tulopohja kapenee nopeassa tahdissa. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tulevaisuuden haasteita. Tärkeintä palvelujen saatavuus kuntalaisille, tarkastelu tulee tehdä kuntalaisten näkökulmasta. Kuntakoon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole selvityksessä tutkittu. Kuntarakenneraportti pyrkii tuomaan esiin vain näkökulmaa suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Kuntarajat poistamalla ei synnytetä elinvoimaisempia kuntia eikä tuottavuuden parantumista ole osoitettu. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnan väestöennusteissa ei ole lainkaan huomioitu kunnan omaa työtä paluumuuttajien saamiseksi, työpaikkoja synnyttävää elinkeinopolitiikkaa jne. Myöskään vierastyövoimaa ei ole otettu huomioon. Vierastyövoiman merkitys tulee kasvamaan ja sillä on positiivinen vaikutus väestörakenteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän selvitys kunnan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta on nykytilanteen osalta oikeansisältöinen. Tulevaisuutta koskevat laskelmat ovat arvioita, joissa ei pystytä huomioimaan kunnan omaa toimintaa menojen pienentämiseksi ja tulopohjan kasvattamiseksi. Karvian kunnan talouden tunnusluvut eivät osoita tarvetta liitokselle. Raportissa ei ole tarkasteltu palveluiden järjestämisen kustannuksia/tasoa/palvelun saajaa kohden. Kuntien henkilöstömäärä/hallinnon kustannukset tai ostopalveluiden kustannukset on selvittämättä. Toisin sanoen palveluiden tehokkuustarkastelulla ei pystytä perustelemaan, että uusi isompi kunta tuottaisi taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Taloustarkastelussa ei ole lainkaan huomioitu talkootyön taloudellista merkitystä pienten, elinvoimaisten kuntien toiminnassa. Karvian kunnassa on vuosina 2010-2011 tehty harrastetilojen rakentamiseksi yli 5200 tuntia talkootyötä, kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi n. 2000 tuntia talkookonetyötä (rahassa n. 400.000 euroa) puhumattakaan lukuisista eri yhdistysten talkoona toteutetuista, koko kuntaa hyödyttäneistä hankkeita. Kuntaliitokset johtavat hyvin helposti siihen, ettei kunnan asioita koeta itselle sillä tavalla läheiseksi, että niiden edistämiseksi oltaisiin valmiita antamaan omaa työpanosta.
Lisäksi kunnan menoihin vaikuttaa suuresti se, että pienissä kunnissa on tehokas varhainen puuttuminen toteutettavissa paremmin ja helpommin kuin suurissa yksiköissä. Täällä viranhaltijat tuntevat kuntalaiset ja osaavat puuttua ajoissa, ja myös kuntalaiset pitävät huolta toinen toisistaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kuntamme osalta ei ole tehty yhdyskuntarakennetarkastelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Selvityksessä on mainittu, että Karvia suuntautuu asioinniltaan Kankaanpäähän ja kunnasta on asiointia myös Parkanoon ja Karvia ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Karviasta asioidaan hyvin moneen suuntaan, riippuu missä kulmassa kuntaa asutaan tai missä on totuttu käymään. Asiointi suuntautuu Kankaanpään ja Parkanon lisäksi Kauhajoelle, Seinäjoelle, Jalasjärvelle, Poriin ja Tampereelle. Karvian palvelut ovat hyvät ja pääasiassa pyritään asioimaan oman kunnan alueella, mutta muualle tapahtuvaan asiointiin ei ole määräävää suuntaa. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella hajoaa samoin eri ilmansuuntiin. Kunnan koko ei muuta työssäkäyntiliikenteen määrää eikä matkojen pituutta. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen Karvian kokoinen kunta on liian pieni, mutta ehdotetut selvitysalueet eivät poista ongelmaa. Tietyt sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää lähipalveluina, eikä niiden keskittäminen ole mahdollista lisäämättä kuntalaisten kustannuksia ja suurempien ongelmien syntymistä, mikäli palveluita ei haeta riittävän aikaisessa vaiheessa pitkien etäisyyksien vuoksi. Perusopetuksen 50 syntyvän lapsen rajaa ei pidetä perusteltuna. Matkat naapurikuntiin ovat niin pitkiä, että perusopetuslain asettamat aikamääreet tulevat vastaan. Oman kunnan alueellakin etäisyydet ovat jo melko pitkiä. Lapsen koulupäivä muodostuu kohtuuttoman pitkäksi, jos häntä viedään kouluun naapurikuntaan asti. Isot lapsiryhmät eivät tulevaisuudessa ole muutoinkaan mahdollisia, koska erityislasten lukumäärä tulee lisääntymään. Päivähoidossa alle 3-vuotiaiden hoitoryhmät eivät voi olla isoja, koska tutkimuksissa on todettu, että alle kolmivuotiaat eivät saa altistua kovalle melulle kuutta tuntia enempää. Kaikki tärkeät palvelut tulisi selvityksenkin mukaan olla lähipalveluita ja järjestää Karvian kunnan alueella, liitoksista ei olisi hyötyä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Lähes kymmenen vuoden kokemuksen pohjalta elinkeinotoimi voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä joko sopimuspohjalta tai elinkeinoyhtiön palveluna. Kuitenkin palvelua on oltava myös omassa kunnassa lähellä yrittäjiä, muuten palvelua ei osata käyttää. Olemme mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä ja yrittäjien antaman palautteen mukaan palvelua ei tunneta riittävän hyvin ja käyttöaste jää pieneksi tästä johtuen. Asiaa ollaan korjaamassa tekemällä elinkeinoyhtiön palveluita tunnetuksi yrittäjien keskuudessa ja muutoinkin tuomalla palvelua lähemmäs yrittäjiä. Pienet yritykset eivät pysty
kilpailemaan suurten kuntien hankinnoista ja näin nykyisten pienten kuntien alueella olevat pk-yrittäjät näivettyvät ja reuna-alueet kunnissa entisestään syrjäytyvät. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnalliseen kokonaisuuteen on vaikea ottaa kantaa, koska selvityksessä ei puuttua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja sen vaatimaan asukaspohjaan. Selvityksessä on perusteellisesti arvioitu lähinnä nykytilannetta. Tulevaisuutta koskevaa analyysiä ei voida tehdä vain yksittäisten olettamusten pohjalta huomioimatta ulkopuolisia muuttujia tai toimenpiteitä, joita vaaditaan tehtäväksi, jotta tulevaisuuden menokehitystä saadaan hillittyä ja tulopohjaa parannettua. Kokonaisarvioinnissa on haettu ainoastaan liitoksia perustelevia näkökohtia. Tarkastelussa kohdistettu merkittävä huomio vanhusväestöön eikä huomioitu mm. maaseudulta muuttavan ammattikoulutetun väestön edullisuutta keskuspaikoille. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei, koska väestökehityksessä ei oteta huomioon paluumuuttoa, etätyöntekijöiden muuttoa kuntaan ja vierastyövoimaa, jota on tapahtunut tekemiemme ratkaisujen vuoksi ja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Nykytilanteen osalta kyllä, tulevaisuuden osalta ei. Mikäli tulopohjaa ei saada nousuun ja menojen kasvua ei saada hillittyä, eivät julkisen talouden varat riitä ylläpitämään hyvinvointivaltiota nykyisellä tasolla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei, liitosalueeksi kaavaillut Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Lavia ja Karvia eivät muodosta yhtenäistä taajama-aluetta, vaan ovat hajallaan toisistaan ja välimatkat taajamien välillä ovat niin suuret, ettei taajamista voi muodostua yhtenäistä aluetta tällä väestöpohjalla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei, työssäkäyntiä ja asiointia tapahtuu kaikkiin naapurikuntiin ja näitä etäämmällekin. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei, etäisyyksiä Karvian ja naapurikuntien välillä ei huomioida riittävästi. Esityksessä ei oteta kantaa lähipalveluiden järjestämiseen. Tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täytyy tuottaa lähellä kuntalaisia ja esim. perusopetus ei kasvavien kuljetusaikojen vuoksi voi olla liian etäällä kuntalaisista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei, käytäntö on osoittanut selvästi, että elinkeinopalveluiden keskittäminen ei ole yrittäjien mielestä riittävä ratkaisu, tarvitaan myös palveluiden tuomista lähelle yrittäjää.
Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kokonaisarviointi on puutteellinen. Mikäli Karvia liittyisi jompaankumpaan esitettyyn kuntakokonaisuuteen, se merkitsisi heikennystä nykytilanteeseen, jolloin yhteistyö suuntautuu eri suuntiin. Kunnan elinkelpoisuus vaarantuisi, kuntaliitoksen myötä kuntaan ei palveluita tulisi jäämään ja kuntalaisten asiointimatkat kasvaisivat. Kustannuksiin ei tällä olisi vaikutusta ja mahdolliset säästöt siirtyisivät kuntalaisten maksettavaksi kasvaneiden asiointimatkojen muodossa. Yleisellä tasolla kokonaisarviointia ei tässä vaiheessa pystytä tekemään käytettävissä olevilla tiedoilla. Tulevaisuusanalyysi ei ota huomioon muuttuvia tekijöitä ja kuntatalouden kannalta merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on vielä selvityksen alla. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta tulisi huomioida se, että välimatkat naapurikuntiin ovat pitkät ja mallina ei voi olla pelkästään kuntaliitoksiin sidottu yhteistyö. Yksi malli ei sovi kaikkialle. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös tietoliikenneyhteyksien kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia löytää säästöjä ja toimivia tapoja tehdä yhteistyötä. Karvia rakensi valokuituverkon koko kunnan alueelle ja sen myötä avautui uusia yhteistyömuotoja Suupohjan suuntaan. Kuntamme osalta pitäisi huomioida jo nyt tapahtuva toimiva ja hyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sillä pystytään saamaan säästöjä tehokkaammin kuin lukitsemalla yhteistyö joko Kankaanpään tai Parkanon suuntaan. Mielestämme nykyistä yhteistyötä pitäisi laajentaa, eikä heitä menemään jo tehtyä työtä. Yhteistyötä tehdään kuntayhtyminen, osakkuusyhtiöiden kautta tai yhteistoimintasopimuksiin perustuen. KARVIAN KUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTO TÄLLÄ HETKELLÄ Yhteistoimintasopimuksella järjestettävät palvelut Palo- ja pelastustoimi Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella. Satakunnan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 22 kunnan alueella. Uusittu yhteistoimintasopimus on tehty vuonna 2009. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin tekniseen palvelukeskukseen vuoden 2011 alusta muodostettu yhteistoiminta-alue:
Lavia, Luvia, Merikarvia, Siikainen, Ulvila ja Karvia perustuu maaseutuhallinnon järjestämistä koskevaan lakiin. Maatalouslomitus Honkajoen paikallisyksikkö hoitaa lomituspalvelua seuraavien kuntien alueella: Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Pomarkku, Parkano, Pori ja Ulvila aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta Talous- ja velkaneuvonta Karvia myy talous- ja velkaneuvontapalveluja seuraaville kunnille: Kihniö, Parkano, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Siikainen ja Honkajoki Aluearkkitehtitoiminta Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia ja Siikainen ostavat aluearkkitehtitoimintaa Kankaanpään kaupungilta. Toimintaan saadaan valtion tukea 29000 euroa. Rakennusvalvonta Sopimus Honkajoen kunnan kanssa. Honkajoen rakennustarkastaja vastaa Karvian kunnan rakennusvalvonnasta ja Karvian kunnan rakennusmestari hallinnoi Honkajoen vesilaitosta, Koulukuraattori Pohjois-Satakunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Siikainen) alueella on kolme koulukuraattoria, jotka työskentelevät esiopetusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa. Kuntayhtymät Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkunnan 226000 asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.
Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee noin 3800 henkilöä. PoSa PoSa, Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-Liikelaitoskuntayhtymä toiminut 1.1.2009 alkaen. PoSa tarjoaa Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi PoSa hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä työterveyshuollon alueella. PoSan alueen asukkaat käyvät yöpäivystyksessä Porissa ja karvialaiset saavat lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan käydä Parkanossa yöpäivystyksessä. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Satakunnan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2010 alkaen. Kokemäenjokilaakson ja Pohjois- Satakunnan koulutuskuntayhtymä yhdistyivät tällöin. Koulutuskuntayhtymässä on 17 jäsenkuntaa: Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kuntayhtymä kattaa valta osan Satakunnan maakunnasta. Kuntayhtymän väestöpohja on noin 100 000 asukasta. Osakkuudet Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus on Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten omistama elinkeinoyhtiö. PSKK:n toimipiste sijaitsee Kankaanpään keskustassa, torin laidalla Torikulman liikekiinteistössä. Samassa tilassa toimivat myös Finnvera Oyj:n, Prizztech Oy:n, ProAgria:n toimipisteet sekä Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry, joka toteuttaa seutukuntamme Leader-ohjelmaa. Teemme päivittäin yhteistyötä palvellessamme asiakkaitamme. Yhden luukun periaatteella yrityksiä palveleva toimistomme on hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus julkisen elinkeinopalvelun tehokkaan tuottamisen mallina koko Suomessa. PSKK Oy:n toiminta-ajatuksena on yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seutukunnan elinkeinorakennetta sekä kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
kansainvälistyvässä ympäristössä. Tehtävänä on luoda edellytyksiä vireälle ja monipuoliselle yritystoiminnalle sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Neuvontapalveluiden lisäksi kehittämiskeskus toteuttaa toimialakohtaisia kehittämishankkeita, välittää tietoa EU-rahoituksen mahdollisuuksista ja meneillään olevista hankkeista. Suupohjan Seutupalvelukeskus Karvian Kunta omistaa 250 kpl Seutupalvelukeskuksen osaketta ja tekee yhteistyötä taloushallinto ja ict palveluissa Seutupalvelukeskuksen kanssa. Yhtiön toimialaan kuuluvat ICT -alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Lisäksi toimialaan sisältyvät hankintapalvelut ja sijaistietokannan ylläpitopalvelu. Ensisijainen toiminta-alue on Suupohjan seutukunta. Toiminta-aluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous- ja henkilöstöpalveluja, tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön muita osakkaita ovat: Kauhajoen kaupunki Teuvan kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Suupohjan koulutuskuntayhtymä Suupohjen elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan Seutuverkko Oy on Kauhajoen, Teuvan, Karvian, Isojoen, Karijoen ja Kurikan omistama yritys, joka rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa koteihin ja yrityksiin saakka. Mukana osakkaana on 5 prosentin osuudella myös PPO Oy. Open access -periaatteella rakennettu verkko tarkoittaa sitä, että kaikilla palveluntarjoajilla on tasavertaiset mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuituasiakkaille. Näin ollen kuluttaja saa itse valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Suupohjan Seutuverkko Oy:n rooli on rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja. Varsinaiset palvelut kuituliittymiin tulevat palveluntarjoajilta, joihin kuituliittyjät ovat suoraan asiakassuhteessa. Suupohjan Seutuverkko rakentaa kiinteistöön tietoliikenneväylän ja luo mahdollisuuden operaattoreille tarjota palvelujaan suupohjalaisille. Muuta yhteistoimintaa
Jalasjärven kansalaisopisto Jalasjärven kansalaisopisto järjestää toimintaa sekä Jalasjärvellä että Karviassa. Kankaanpään Musiikkiopisto Kankaanpään musiikkiopisto on vuonna 1965 perustettu kunnallinen oppilaitos. Opetusministeriön luvalla annetaan taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa, laajan ja yleisen oppimäärän mukaan. Musiikkiopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Taiteen perusopetus ostopalvelusopimuksella Honkajoen kunnalta Maantieteen ja biologian ja musiikin opettaja yhteisesti Honkajoen kanssa Yhteistyö on siis jo nyt varsin kattavaa ja sitä voidaan aina laajentaa, kun sopiva tilaisuus tulee tarjolle. Yhteistyön laajentaminen on järkevää esim. maankäyttöä koskevissa asioissa ja samoin perusopetuksessa voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja. Paras hankeen aikaansaannoksia ei tulisi myöskään romuttaa vaan hyödyntää saatua kokemusta ja parantaa toimintaa tämän pohjalta. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ EI Ei, emme näe sitä parhaana ratkaisuna kuntamme kehityksen kannalta. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Emme ota tässä vaiheessa kantaa selvitettävään alueeseen.
Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Ei, emme näe sitä tässä vaiheessa parhaaksi vaihtoehdoksi kuntamme kannalta. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Emme ota tähän kantaa tässä vaiheessa. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? X Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi valtionosuuksien leikkauksia ei tule missään tapauksessa käyttää uudistusten aikaansaamiseksi, tietty tuki yhdistymisille voi olla hyvä Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim.veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Tällä hetkellä ei ole tarvetta Vuoden 2013 alusta lukien
Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Karvian kunta toivoo, että valtion taholta voitaisiin antaa tukea myös sille näkökulmalle, että yhteistyön syventäminen hyväksyttäisiin vaihtoehtoisen menettelynä kuntaliitosten toteuttamiselle ja yhteistyön muodoista olisi hyvä saada selville maassa noudatettavia hyviä käytäntöjä. Samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä esiin tulleita hyviä käytäntöjä olisi hyvä tuoda julki kaikkien käyttöön. Nykyinen sote-palvelun järjestämistapa nähdään meillä hyvänä vaihtoehtona ja sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan entistä parempia palveluita. Maallamme ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa hukata jo tehtyä työtä ja repiä kaikkia rakenteita kerrallaan auki. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vaihtoehtoisena esitämme, että nykyistä Paras lain mukaista SOTE yhteistyötä kehitettäisiin ja mahdollista väestöpohjaa kasvatettaisiin lähipalveluja vaarantamatta. Kuntien välistä yhteistyötä tulee laajentaa säästöjä hakea tätä kautta. Tällöin ei hajoteta jo olemassa olevia rakenteita ja menetetä aikaa organisaatiomuutosten tekemiseen. Yksi ratkaisumalli ei sovi koko valtakunnan alueelle johtuen erilaisesta kuntarakenteesta ja välimatkoista. Tietyt peruspalvelut tulee olla lähipalveluita, muuten ne etääntyessään tuovat mukanaan uudenlaisia ongelmia. Säästöjä tulee hakea järjestelmällisesti ja tarkastella säästöjä vaikeuttavia normeja. Valtion ja kuntien tehtäväjako tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun ja aina lainsäädäntöä muutettaessa tulee huomioida sen kustannusvaikutukset kuntatalouteen. Esimerkiksi terveydenhoitolain muutoksen aiheuttama ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiireille aiheuttaa alueemme kunnille huomattavan kustannusten nousun ensihoidon kustannuksiin parantamatta silti ratkaisevasti palvelun laatua. Muutoksen myötä päällekkäistä organisaatiorakennetta ei olla valmiita purkamaan. Suurin osa kuntien kustannuksista syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden osalta tulee pyrkiä löytämään tehokas malli, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus pystytään saavuttamaan mahdollisimman hyvin. Oman kunnan toiminnalla täytyy edelleen olla mahdollista vaikuttaa siihen, että kustannukset jäävät mahdollisimman alhaiseksi. Ennaltaehkäisevä työn merkityksen tiedostaminen johtaa tulevaisuudessa kustannusten pienentymiseen tulevaisuudessa ja tässä työssä on peruskunnan toiminnalla iso rooli. Me Karviassa olemme tässä onnistuneet. Karvia on satakunnan
tilastoykkönen diabetes ja sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Kuitenkin tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot ovat meillä koko maan mittakaavassa hyvin alhaisella tasolla. Syynä tähän on kuntalaisten ja liikuntatoimen aktiivisuus, terveystoimen hyvä ja motivoitunut henkilöstö ja kaikkien näiden yhteinen pitkäjänteinen toiminta sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli luodaan malli, jossa tätä työtä ei palkita, emme säästä kustannuksissa tulevaisuudessa. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuuteen täytyy tulevaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei lausuttavaa. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Vaikuttamistavat ovat nykyisellä tasolla riittävät, mutta mahdollisten vapaaehtoisten kuntaliitosten varalle tulisi löytää malli, joka antaisi kehittymisen mahdollisuudet myös reuna-alueille. Kuntalaisten palveluita ja kunnan taloutta ei tehosteta poistamalla nyt toimivaa lähidemokratiaa ja luomalla keinotekoisesti suuri kunta. Päätöksenteko etääntyy kuntalaisista ja vaikuttamismahdollisuudet omaan alueeseen myös. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen järjestelmä on mielestämme toimiva. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen pitää tehdä maltilla ja harkiten. Kuntatalouksissa ei missään ole väljyyttä ja radikaalit muutokset heikentävät kuntien toimintaedellytyksiä. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntalaisten asiointimatkat tulee pysyä kohtuullisina, mikäli kyse on sellaisista palveluista, joita käytetään usein. Tehtävien vähentyessä rahoitusta on vähennettävä oikeassa suhteessa.
Valtion ja kuntien tehtävänjako Tulee arvioida, kumpi taho pystyy järjestämään palvelun taloudellisemmin ja laadukkaammin. Kuntalaisten asiointimatka tulee huomioida ja kustannustenjako täytyy vastata tehtäväjakoa. Kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa täytyy tarkastella jatkuvana prosessina ja huomioida lainsäädännön muutosten vaikutukset kuntien ja valtion kustannusten jakoon. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kunnalle määritellään uusia tehtäviä, tulee näiden hoitoon osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen aikataulu on aivan liian nopea. Mikäli tehdään muutoksia kuntarakenteeseen, valtionosuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, täytyy muutosesitysten laadintaan käyttää riittävästi aikaa ja harkintaa. Kuntien henkilöstöä ei voida pitää jatkuvien muutosten koekaniineina. Muutokset vievät paljon työaikaa ja kuormittavat henkisesti. Kunnissa ja sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä on kuormitettu jatkuvilla muutoksilla ja supistuksilla ja tästä syystä ei varaa kokeilla, mikä on oikea tapa toimia. On löydettävä harkittu ratkaisu, joka kantaa kauemmaksi kuin hallitusohjelman ajan. Meillä ei ole myöskään varaa heittää hukkaan tehtyjen muutosten myötä saavutettua tietoa ja kokemusta, vaan tämä tulee hyödyntää täysimääräisesti. Yksi malli ei sovi koko maahan ja siksi tulee jättää tila myös vaihtoehtoisille järjestelmille. Esimerkiksi Karvian kunta pystyy järjestämään peruspalvelut nykyisen kaltaisella yhteistyöverkostolla, mikäli rahoituspohjaa ei kavenneta. Yhteistyötä on mahdollista ja järkevää lisätä edelleenkin. Palveluiden järjestäminen tulee toteuttaa kuntayhtymillä silloin, kun peruskunta ei ole riittävän suuri. Isäntäkuntamallia ei nähdä demokratian kannalta toimivana. Säästöjä tulee löytää, mutta niitä ei saavuteta pelkästään kuntarajoja muuttamalla vaan menojen kasvua tulee saada hillittyä ja huomiota on kiinnitettävä siihen, mikä meille aiheuttaa kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla menokehitykseen pystytään puuttumaan. Tulopohjan kasvattaminen onnistuu vain yrittäjyyden edellytysten tukemisella ja hyvällä työllisyyspolitiikalla. Mikäli halutaan, että meillä on varaa säilyttää hyvinvointivaltio nykyisellään, on järjestelmällisesti tehtävä töitä eri hallinnon aloilla ja koko julkisella sektorilla yhteistyössä. Laajakaistahankkeen toteutumista kannattaa edistää, koska sen avulla saadaan maaseudulle paluumuuttajia ja etätyötekijöitä ja uusia palveluita kehittämällä saavutetaan säästöjä esim. sotepalveluissa.