Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014
Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014 Petteri Palviainen lausunnoille
2 (25) SISÄLLYSLUETTELO LIITE 1, Dokumentin versiointihistoria... 1 1 Johdanto... 4 1.1. Yleistä... 4 2. Toteumamallin sisältö... 6 2.1. Mallinnettavat kohteet... 6 2.2. Mallinnettavien kohteiden tietosisältö ja mallinnustavat... 7 2.2.1. 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat... 8 2.2.2. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet... 8 2.2.3. 1300 Perustusrakenteet... 9 2.2.4. 1400 Pohjarakenteet... 9 2.2.5. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet... 9 2.2.6. 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot... 9 2.2.7. 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot... 10 2.2.8. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt... 11 2.2.9. 2010 Ylin yhdistelmäpinta... 13 2.2.10. 2011 Väylärakenteen alapinta... 18 2.2.11. 2012 Alin yhdistelmäpinta... 14 2.2.12. 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset... 18 2.2.13. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset... 19 2.2.14. 2300 Kasvillisuusrakenteet... 13 2.2.15. 2400 Ratojen päällysrakenteet... 19 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit... 19 3. Tarkkuusvaatimukset... 21 3.1. Toteumamallin tarkkuusvaatimukset... 21 3.2. Pistemäinen aineisto... 21 3.3. Metatiedot... 22 4. Tilaajalle luovutettava aineisto... 22 4.1. Aineiston tarkastaminen... 22
3 (25) 4.2. Toteumamalliselostus... 23 4.3. Toteumamallitiedostojen nimeäminen ja tiedonsiirtoformaatit... 23 4.4. Muutokset perinteiseen laadunvarmistusdokumentointiin... 23 Lähteet... 24 Haastattelut... 25 LIITE 2, mallinnettavat pinnat rakennusosittain... 26 Keltaisella tekstillä on esitetty epäselviä tai vielä puutteellisia asioita, joihin toivoisin kommenttia ja ehdotuksia. Sinisellä tekstillä on esiin nousseita ajatuksia, joihin haluaisin kommentteja ja ratkaisuehdotuksia. Punaisella tekstillä on esitetty 30.4.2014 ohjeen jälkeen tehdyt päivitykset
4 (25) 1 JOHDANTO Tässä ohjeessa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteumamallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien pintojen osalta. Julkaisun mukaisilla, yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennetun infran mukainen toteumamalli osaksi inframallia. luonnos liittyy vuonna 2010 käynnistettyyn InfraFinBIM hankkeeseen. en on laatinut Petteri Palviainen Destia Oy:stä. Toteumamallin laatimisohjetta on tarkoitus pilotoida tie- ja ratahankkeiden rakentamisessa. Saatujen palautteiden perusteella ohjetta voidaan muuttaa, jonka jälkeen se voidaan julkaista virallisena ohjeena tai sisällyttää osaksi laajempaa julkaisua. Tämä ohje on laadittu Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje -dokumentin pohjalta inframallin seuraavaksi vaiheistukseksi ja se noudattaa tältä osin samaa sisällöllistä hierarkiaa. en laadinnassa on myös huomioitu ohjeistus mallipohjaisesta laadunvarmistusmenetelmästä ja Liikenneviraston ohje Urakoitsijan laaturaportointi 9.12.2009. 1.1. Yleistä Toteumamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteumamalli on tietynlainen tapa koota hankkeen rakentamisen mittaamisessa ja työkoneautomaatiossa käytetty tietosisältö. Toteumamallin tietosisältö kootaan erikseen kuvattavaan InfraBIM nimikkeistöön perustuvaan hakemistorakenteeseen. Toteumamallin hakemistorakenne pitää sisällään lopullisen toteutuksen toteumamallit, tarkemittaukset, toteumamittaukset ja erityiset kartoitustiedot. Toteumamallin käyttötarkoitus on rakenteen geometrisen laadun ja vaatimusten mukaisen toteutuksen todentaminen tilaajalle ja toimia omaisuuden hallinnan lähtötietona tilaajan ylläpitoprosessissa. Tavoitteena on vähentää laadunvarmistukseen liittyvän mittaustiedon paperidokumentaation laatimiseen käytettävää työmäärää.
5 (25) Visio olisi että saataisiin kaikki kantavuusmittaukset, paalupöytäkirjat, painumaseurannat jne. toteumamallin tietorakenteeseen, tällöin voitaisiin puhua luovutusmallista ja siitä hyötyisi sekä tilaaja että urakoitsija. Olisiko luovutusmalli silloin sama kuin Urakoitsijan laaturaportointi -ohjeessa mainittu laatutietokanta? Tässä ohjeessa keskitytään ainoastaan väylärakenteen (tie, katu, rata) toteumamallin sisältöön, ohjeessa ei käsitellä varusteita, laitteita ja järjestelmiä. Rakennusosa on rakennuskohteeseen pysyvästi jäävä aineellinen osa, jota voidaan pitää käsitteellisesti itsenäisenä. Rakennusosa koostuu yhdestä tai useammasta rakenneosasta. Rakenneosa on rakennusosaan pysyvästi jäävä aineellinen osa, jolla on itsenäinen toiminnallinen tarkoituksensa. Rakenneosa koostuu yhdestä tai useammasta rakennustuotteesta. Tarkepisteellä tarkoitetaan mittaushenkilön takymetrillä tai GNSS-laitteella mitattua XYZ-koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta. Tarkepisteiden tiheys kuvataan kunkin rakenteen työvaihekohtaisissa laatuvaatimuksissa. Toteumapisteellä tarkoitetaan XYZ koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta, joka on mitattu koneenkuljettajan toimesta 3D-ohjausjärjestelmällä varustetulla työkoneella tai mittaushenkilön toimesta mittalaitteella mitattua. Käytetäänkö työkoneen mittaamasta tiedosta nimitystä toteumapiste ja mittaajan mittaamasta tiedosta tarkepiste? Vai onko tarkepiste ainoastaan työvaihekohtaisessa laatusuunnitelmassa tarkoitettu laadunvarmistusmittaus ja toteumamittaus työmaan työnohjausta ja todentamista palveleva mittaus?
6 (25) 2. TOTEUMAMALLIN SISÄLTÖ Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien rakennusosia. Väylärakenteen toteumamalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma rakennusosan toteumamalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennetun kohteen toteumamallin. 2.1. Mallinnettavat kohteet Lähtökohtaisesti kaikista rakennetun kohteen rakennusosista laaditaan toteumamalli. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joistain pinnoista ei laadita toteumamallia. Väylärakenteen toteumamalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1200 Pilaantuneet maat 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet Rakennekerroksissa ja pengerrakenteissa mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta.
7 (25) Rakennusosista 1100, 1200, 1300, 1400, 1600, 1700, 1800, 2000, 2100, 2200, 2300 ja 2400 mallinnettavat pinnat tie-, katu- ja ratarakenteissa on koottu taulukkomuotoon, LIITE 2. Kuva 1 Tierakenteeseen liittyviä nimikkeitä. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1 2.2. Mallinnettavien kohteiden tietosisältö ja mallinnustavat Toteutusmallista muodostuu toteumamalli kun sen kuvaama rakenne on tehty laatuvaatimusten mukaisesti. Kun rakentaminen toteutetaan toteutusmallia käyttäen ja rakennepintojen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan eli urakkakohtaisten laatuvaatimusten tai hyväksyttyjen työvaihekohtaisten laatusuunnitelmien mukainen, voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Jos toteutusmallia päivitetään rakentamisen aikana, niin toteumamalli on se toteutusmalli, jolla rakentaminen on toteutettu. Työvaihekohtaisessa laatusuunnitelmassa määritetyt tarkemittaukset sisällytetään kunkin rakennusosan toteumamalliin pistemäisinä tietueina. Työn aikana työkoneella tai mittaushenkilön toimesta mitatut toteumapisteet sisällytetään kunkin rakennusosan toteumamalliin pistemäisinä tietueina.
8 (25) Jos lopullinen toteuma ei ole vaaditussa tarkkuudessaan, mallinnetaan rakennusosat toteumamittausten pohjalta niin, että toteumamalli on lopullisen toteutuksen mukainen. Yksittäisiä toleranssin ylityksiä sallitaan mutta niiden syy tulee esittää. Miten esitetään Inframodel-formaatissa? Toteumamalli kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteumamalliin tulee mallintaa suunnitelmista (toteutusmallista) poikkeavat rakennusosat. Toteumamallista laaditaan InfraBIM -nimikkeistön mukainen hakemistorakenne. Kunkin rakennusosan hakemistoon sisällytetään toteumamallit sekä tarke- ja toteumatiedot erillisinä tiedostoina. LIITE 2:een on koottu kaikki rakennusosat ja pinnat sekä jaoteltu kunkin pinnan toteumamallihakemisto. Kuva 2 Esimerkki tie-, katu- tai ratahankkeen toteumamallin hakemistorakenteesta 2.2.1. 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat Ylisyvien leikkausten (InfraRYL 11410.3.2 Pintamaiden poistaminen tierakenteissa), mm. humuksen, mullan tai turpeen poisto, kohdalla tulee mitata ja mallintaa. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon. 2.2.2. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet Pilaantuneen maan aluerajaus mitataan ja se muodostaa rakennusosan toteumamallin.
9 (25) Toteumamalliaineisto pitää sisällään kohteen aluerajauksen. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon. 2.2.3. 1300 Perustusrakenteet Paaluperustuksista mitataan tarkemittaus ja se muodostaa rakennusosan toteumamallin. Tarkemittaustulosten erovektorit tulee sisällyttää pistemäiseen tietoon. 2.2.4. 1400 Pohjarakenteet Vahvistetuista maarakenteista mitataan tarketietona pistemäinen tai aluemainen tieto, joka on rakennusosan toteumamalli. Suojauksista ja eristyksistä mitataan aluemainen tieto, joka on rakennusosan toteumamalli. Kuivatusrakenteista mitataan viivamaiset ja pistemäiset kohteet, jotka muodostavat rakennusosan toteumamallin. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Tarkemittaustulosten erovektorit tulee sisällyttää pistemäiseen tietoon. 2.2.5. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet 2.2.6. 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamalli sisällytetään 2012 Alin yhdistelmäpinta hakemistoon.
10 (25) 2.2.7. 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot Tie- ja katurakenteessa kallioavoleikkauksen työnaikaisessa määrälaskennassa irtilouhinnan alapintana (=louhintataso) käytetty pinta on rakennusosan toteumamalli. Mahdolliset luiskalouhinnat, rakolinjat ja suoto-ojat sisällytetään rakennusosan toteumamalliin. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Ratarakenteessa paljastettu kalliopinta kartoitetaan ja mittaustuloksista laaditaan kolmioverkkomalli, joka on rakennusosan toteumamalli. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kartoitettu kalliopinta sisällytetään rakennusosan toteumamallihakemistoon kolmioverkkomallina, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 3 Kallioavoleikkaus. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1
11 (25) 2.2.8. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 4 Pohjaveden suojaus bentoniittimatolla. Kuvan lähde: Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Pohjaveden suojausrakenteet 4840, Tiehallinto 2004.
12 (25) Kuva 5 Esikuormitusrakenteiden nimikkeet. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1 Kuva 6 Penkereiden nimikkeet. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1
13 (25) 2.2.9. 2010 Ylin yhdistelmäpinta Ylin yhdistelmäpinta tarkoittaa rakentamisen valmistumisen jälkeen näkyväksi jäävää rakennetta. Ylin yhdistelmäpinta mitataan ja mallinnetaan kovien pintojen osalta. Ylimmän yhdistelmäpinnan osalta kaikki tieto tulee olla mitattua tietoa. Hankkeen rakentamisen jälkeinen mittausperusta tulee sisällyttää rakennusosan hakemistorakenteeseen. Näkyvästä pinnasta kartoitetaan maastomalli. Kartoituksessa käytetään ohjetta Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje, Liikennevirasto 18-2011. Esimerkki Kartoitus voidaan suorittaa kovien pintojen osalta takymetrimittauksena tai laserkeilauksena ja pehmeiden pintojen osalta laserkeilauksena tai fotogrammetriana. Koko hankkeesta voidaan muodostaa myös ortokuva. 2.2.10. 2011 Väylärakenteen alapinta Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet.
14 (25) 2.2.11. 2012 Alin yhdistelmäpinta Alimmalla yhdistelmäpinnalla tarkoitetaan maaleikkauksen tai maakaivannon alapintaa, maapenkereen yläpintaa tai louherakenteen yläpintaa. Toteutetun rakenteen ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Massanvaihdon kaivantojen pohja ja reunat mitataan ja mallinnetaan. Siirtymäkiiloista mitataan ja mallinnetaan kiilan pohja ja reunat. 161200 Maaleikkaus ja penger tai täyttö, ala/yläpinta: Rakennusosan toteumamalli voi korvata maapenkereen toteumamallin, toimintatapa tulee kuitenkin esittää toteumamalliselostuksessa. 181100 Maapenger, yläpinta: Lyhyet maapenkereet voidaan sisällyttää 161200-pintaan, kts. kohta 161200 Maaleikkaus ja penger tai täyttö, ala/yläpinta. Kuva 7 Poistettavat pintamaat maaleikkauksen yhteydessä. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1
15 (25) Ylisyvien leikkausten ja massanvaihtojen mitatuista pisteistä mallinnetaan kaukalomainen muoto, joka on kyseisen rakennusosan toteumamalli. Toteumamallina voidaan pitää sitä pintaa, jolla kohteen työnaikainen määrälaskenta on suoritettu. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Kuva 8 Massanvaihto kaivamalla. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1 Siirtymäkiilojen mitatuista pisteistä mallinnetaan siirtymäkiilan pohja, joka on kyseisen rakennusosan toteumamalli. Jos maaleikkausta jatketaan siirtymäkiilasyvyydessä, kohde mallinnetaan tältä osin kokonaisuudessaan. Toteumamallina voidaan pitää sitä pintaa, jolla kohteen työnaikainen määrälaskenta on suoritettu. Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Rakennusosan toteumamallihakemistoon tulee lisätä myös alkuperäiset toteutusmallit (alin yhdistelmäpinta, massanvaihto) pohjanvahvistuksen laadunvarmistusta varten.
16 (25) Esimerkki 1 Massanvaihtokaivannosta mitataan kaivannon ala- ja yläreuna sekä hajapisteitä pinnan muotojen esiin saamiseksi. Mittaustuloksista muodostetaan kaukalomainen kolmioverkko. Kuva 9 Massanvaihdosta mitatut pisteet ja viivat kolmioidaan. Kuva 10 Massanvaihdon kaivusta muodostettu kaukalomainen toteumamalli.
17 (25) Esimerkki 2 Siirtymäkiilasta mitataan pohja ja reunat, joista muodostetaan kolmioverkkomalli. Kuva 11 Siirtymäkiilasta mitataan pohja ja reuna(t). Kuva 12 Siirtymäkiilasta muodostettu toteumamalli.
18 (25) 2.2.12. 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset Toteutusmallin ollessa vaaditussa tarkkuudessaan voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Toteumamalli sisältää myös rakennusosan tarke- ja toteumapisteet (kts. 3. kappale). Toteumamalliaineisto on kolmioverkkomalli, joka pitää sisällään taiteviivat ja pisteet, joista kolmiot muodostuvat. Louhepenger on samalla tasolla kuin jakava mutta se käsitellään suunnittelijan toimesta alimpana yhdistelmäpintana, tässä ohjeessa louhepenger käsitellään päällysrakenteen osana. Kuva 13 Tien päällysrakenteen nimikkeet. Kuvan lähde: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1
19 (25) 2.2.13. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet kartoitetaan ja se muodostaa rakennusosan toteumamallin. Rakennusosan kohteet kartoitetaan viivamaisina tai aluemaisina kohteina ja ne sisällytetään 2010 Ylin yhdistelmäpinta hakemistoon. Rakennusosan kohteet tulee koodata erillisen koodilistan mukaan yksilöitynä niin, että kohteen tarkka määritys on mahdollista. Esimerkki Upotettava betoninen reunatuki koodataan eri tavalla kuin liimattava reunatuki tai liukuvalettu betoninen reunatuki. 2.2.14. 2300 Kasvillisuusrakenteet Rakennusosan aluerajaus on kohteen toteumamalli Rakennusosan toteumamalli sisällytetään pääsääntöisesti 2010 Ylin yhdistelmäpinta hakemistoon. 2.2.15. 2400 Ratojen päällysrakenteet
20 (25) 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Kun toteumamallina käytetään toteutusmallia, taiteviivat ja pinnat nimetään ja koodataan InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kaikki työkoneen tai mittaushenkilön toimesta mitattu tieto koodataan Liikennevirasto, Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, mittausohje mukaisesti. Pinnat nimetään InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Tarve laatia tietomallia käyttävälle työmaalle oma mittausohje.
21 (25) 3. TARKKUUSVAATIMUKSET 3.1. Toteumamallin tarkkuusvaatimukset Kun toteumamallina käytetään toteutusmallia, mallin ja sen rakennepintojen ja taiteviivojen tarkkuusvaatimukset määräytyvät pääsääntöisesti Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje julkaisun mukaan. Kun toteumamalli perustuu kartoitettuun tietoon, se mitataan niin että maaston vallitsevat taitteet tulevat esille ja mittaus on riittävän tarkka määrälaskennan tarpeisiin. Työkoneen tai mittaushenkilön mittaama tieto vielä puuttuvan tietomallin mittausohjeen mukaan. 3.2. Pistemäinen aineisto Pistemäisellä aineistolla tarkoitetaan kartoitustietoa, tarketietoa tai toteumatietoa. Pistemäinen tarke- ja toteumatieto toteumamallissa sisältää erovektorit joko pysty-, leveys- tai pituussuuntaan. Pistemäinen tieto voi sisältää myös kaikki erovektorit. Ainoastaan voimassa olevat (lue viimeisimmät) tarke- ja toteumapisteet viedään toteumamalliin. Päällekkäisistä tuloksista vanhat tulokset poistetaan. Pystysuunnan erovektori lasketaan pintaan verrattuna, leveyssuunnan erovektori lasketaan reunalinjaan tai mittalinjaan verrattuna ja pituussuunnan erovektori lasketaan mittalinjan paalutukseen nähden. Pistemäinen tieto pitää koodata sellaiseksi tiedoksi ettei sitä automaattisesti kolmioida toisissa järjestelmissä vrt. 9-pinta Teklassa. Erovektorit esim. dz, dx ja dy, tärkeintä että aina sama attribuutti jolloin mahdollista lukea muissa järjestelmissä. Miten InfraModel tällä hetkellä tukee tätä ominaisuutta? Tilaajan teettämät pistokoemittaukset ja tarkastukset tulee sisällyttää kyseisen rakennusosan hakemistoon. Näitä tarkastuksia käsitellään kuten tarkemittauksia mutta ne tulee erottaa omalle tunnukselleen erotettuina rakennusosan urakoitsijan laadunvarmistukseen toteutetuista tarkemittauksista.
22 (25) 3.3. Metatiedot Jokaisella tarke- ja toteumapisteellä tulee olla metatietona pisteen mittaustapa. Tarkepisteille tulee metatietona esittää mahdollisen toleranssin ylityksen syy. Päällysrakenteen rakenneosien toteumamalleihin tulee liittää metatietona rakennekerroksen materiaalitieto. 4. TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1. Aineiston tarkastaminen Ennen aineiston luovuttamista toteumamallin laatijan on tarkastettava seuraavat asiat: toteutusmalliin pohjautuva toteumamalliaineisto täyttää toteutusmallille määritetyt vaatimukset, jotka on esitetty julkaisussa Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje kaikki vaadittava aineisto on mallinnettu kaikki aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä kaikki aineisto on vaadittavassa formaatissa Mikäli toteumamallin jotain osaa ei mallinneta, se on kirjattava toteumamalliselostukseen perusteluineen.
23 (25) 4.2. Toteumamalliselostus Toteumamallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteumamalliselostus. Toteumamalliselostuksessa esitetään toteumamallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: Rakennushankkeen nimi ja sijainti Toteumamallin laatija lmisto/ohjelmistot, jolla toteumamalli on tuotettu Toteumamallin poikkeamat toteutusmalliin perusteluineen Toteumamallin formaatti Käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Toteumamallin tiedostojen nimet Toteumamallin sisällön kuvaus 4.3. Toteumamallitiedostojen nimeäminen ja tiedonsiirtoformaatit Toteumamallitiedostot nimetään rakennusosittain InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Toteumamallit jaotellaan hakemistorakenteeksi rakennusosittain. Rakennusosan hakemisto sisältää toteumamallit, tarkemittaustiedot sekä toteumamittaustiedot. Toteumamalli toimitetaan LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa. Numeroidut pistemäiset tiedot toimitetaan LiVi-formaatissa (gt-formaatti). 4.4. Muutokset perinteiseen laadunvarmistusdokumentointiin Kun toteumamalli luovutetaan tämän ohjeen mukaisesti, voidaan perinteiset laadunvarmistusdokumentit geometrisen laadun osalta korvata toteumamallilla. Tarkemittauksista laaditaan yhteenvetoraportit rakennusosittain.
24 (25) LÄHTEET InfraBIM, AP3. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, 28.9.2012. Sami Snellman, Destia Oy, Jussi Heikkilä, VR Track Oy Mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä, M. Jaakkola Destia Oy InfraBIM -nimikkeistö 5.3.2012 InfraModel -käyttöönotto-ohje versio 1.0 INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, versio 2.1 INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje, luonnosversio InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, mittausohje, Liikennevirasto 18-2011 Urakoitsijan laaturaportointi, Tiehallinto 9.12.2009 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2200062-v-09-urakoitsijan_laaturaportointi.pdf Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Pohjaveden suojausrakenteet 4840, Tiehallinto 2004 Maanmittauslaitos. 2014. http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/kartoitus/gps-mittaus
25 (25) HAASTATTELUT Jari Pelkonen 17.3.2014, YIT Rakennus Oy Timo Kuosa 1.4.2014, Lemminkäinen Infra Oy Tuomo Palomaa 4.4.2014, BimOne Oy Eija Heikkilä 11.4.2014, VR Track Oy Janne Mikkonen 11.4.2014, VR Track Oy Sami Snellman 3.4.2014, Destia Oy Harri Taina 17.3.2014, Destia Oy Petri Kuusela 28.4.2014, Destia Oy Pasi Veijo 10.4.2014, Destia Oy Pasi Toppi 10.4.2014, Destia Oy