Perusopetuksen tuntijakoa koskevien lausuntojen keskeinen sisältö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.9.2010 Perusopetuksen tuntijakoa koskevien lausuntojen keskeinen sisältö Pyydetyt lausunnot: Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton näkemyksen mukaan vähimmäistuntimäärän nostamista neljällä vuosiviikkotunnilla ei voida perustella koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kuntaliitto on nykyisen vähimmäistuntimäärän säilyttämisen kannalla. Sen sijaan Kuntaliitto pitää tärkeänä, että koulutukselliseen tasa-arvoon ja valtakunnalliseen yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota perusopetusta kehitettäessä. Harvaan asutuissa ja pitkien etäisyyksien kunnissa tasavertaisten perusopetuspalvelujen tarjoaminen asukkaille tulee olemaan keskeinen haaste. Vähimmäistuntimäärien nostaminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan. Koulutuksellisen tasa-arvon varmistamisessa ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisessa valtionosuusjärjestelmällä on keskeinen merkitys. Valtionosuusjärjestelmän tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon kuntien olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen. Rahoitusjärjestelmää tulee vahvistaa niin, että se takaa kaikille kunnille mahdollisuudet korkeatasoisten perusopetuspalvelujen järjestämiseen lähipalveluna. Tätä kautta pystytään parhaiten turvaamaan koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus. A1-kielen tarjonnan osalta Kuntaliitto pitää nykyistä käytäntöä toimivana. A1-kielen oppimistulokset ovat olleet hyviä eikä tältä osin tehdyissä selvityksissä ole tullut esille muutostarvetta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetuksen järjestäjän tulee jatkossakin saada itse päättää, mitä kieliä ja missä laajuudessa se tarjoaa A1-kielenä. Monipuolisen kieliohjelman toteuttaminen ei edellytä kielten opetuksen käynnistämiseen liittyvien vähimmäisryhmäkokojen säätämistä perusopetuslakiin. Vähimmäisryhmäkoko ohjaisi kielten opetuksen järjestämistä myös toisin päin eli kielten opetusta ei tultaisi järjestämään alle kymmenen oppilaan opetusryhmille, mikä tällä hetkellä on kuitenkin verraten yleistä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetuksen järjestäjän tulee saada itse päättää siitä, mitkä ovat ne vähimmäisryhmäkoot, joilla se vieraiden kielten opetuksen käynnistää. Kuntaliiton mielestä valinnaisuuden lisääminen voitaisiin toteuttaa siten, että nykyistä 13 tunnin valinnaisuutta nostettaisiin 20+6 vuosiviikkotuntiin. Näistä 6 vuosiviikkotuntia käytettäisiin työryhmän ehdotuksen mukaisesti taide ja käsityö - oppiainekokonaisuuteen vuosiluokilla 8 9 musiikin, kuvataiteen, käsityön ja draaman opintoihin. Muihin valinnaisiin opintoihin varattavan 20 vuosiviikkotunnin käytöstä ei päätettäisi tuntijakopäätöksen yhteydessä vaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa. Jäljelle jäävät 8 vuosiviikkotuntia sijoitettaisiin kaikille oppilaille yhteisiin opintoihin ja näin varmistettaisiin, että jokainen oppilas saa vahvat perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa ja vieraissa kielissä. Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, olisiko oman uskonnon opetus ja elämänkatsomustieto mahdollista muuttaa oppilaille vaihtoehtoisiksi oppiaineiksi riippumatta siitä, kuuluuko oppilas johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tällä hetkellä oppilas ei voi valita huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa, mikäli hänen oman uskontonsa opetusta järjestetään. Kuntaliiton mielestä tuntijakouudistukseen liittyvän jatkotyöskentelyn yhteydessä olisi hyvä selvittää, voitaisiinko vuosiluokilla 7 9 luopua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta, koska 1

samoilla vuosiluokilla opetetaan jo etiikkaa. Tällöin etiikkaa voitaisiin opettaa kaikille oppilaille. Tämä lisäisi oppilaiden yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollistaisi avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen erilaisen katsomuksen omaavien oppilaiden välillä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tuntijakouudistuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen yhteydessä oppilaille luodaan aito mahdollisuus suorittaa eri oppiaineiden sisältöjä myös etä- ja verkko-opetuksena ajasta ja paikasta riippumatta. Lainsäädännölliset esteet etäopetuksen toteuttamiselle perusopetuksessa tulee poistaa. Tuntijakouudistuksesta aiheutuvat kustannukset tulee arvioida kokonaisuudessaan ja huomioida peruspalveluohjelmamenettelyn mukaisesti ja uudistuksesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisenä valtionosuuslainsäädännöstä poiketen ilman kuntien omarahoitusosuuden vähentämistä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ OAJ kannattaa oppilaan vähimmäistuntimäärän kasvattamista neljällä vuosiviikkotunnilla. OAJ pitää erittäin tärkeänä, että perusopetuksen tuntijakoa muiltakin osin kehitetään ja muutetaan nykyisestä. Muutoksen periaatteena OAJ:n näkemyksen mukaan tulee olla tuntimäärän noston lisäksi se, että oppiaineisiin saada nykyistä enemmän joustoa. OAJ pitää huolestuttavana sitä, että oppilaiden mielestä perusopetuksessa päällimmäisenä tulee mieleen kiire. OAJ ei kaipaa uusia oppiaineita, vaan nykyisten oppiaineiden sisältöjen tarkastelua kriittisesti. Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet OAJ kannattaa työryhmän esitystä tuntijakoasetuksen sekä perusopetusasetuksen yhdistämisestä valtioneuvostoon antamaksi perusopetusasetukseksi. Yleisissä valtakunnallisissa tavoitteissa ei tuoda OAJ:n näkemyksen mukaan riittävän selkeästi esille kestävää kehitystä ja elämäntapaa jokaiselle kuuluvana perusarvona ja kansalaistaitona. Uuden asetuksen 2 :n 5 momentti tulisi muuttaa siten, että tavoite koskee koko perusopetusta. OAJ:n näkemyksen mukaan perusopetuksessa on tarve tuoda nykyistä selkeämmin asetus tasolla esille oppilaan oikeus opettajaan jokaisena oppituntina perusopetuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdollistajana. OAJ toteaa, että työryhmän ei olisi tullut esittää nykyistä perusopetusasetuksen 2 :n tekstiä opetusryhmien muodostamisesta sisällytettäväksi sellaisenaan työryhmän esittämään uuteen asetukseen. Kyseinen säännös ei ole riittävän yksiselitteinen eikä mahdollista työryhmän esityksen mukaisten perusopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Säännöksen muuttaminen on perusteltua myös hallitusohjelman sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007 2012 perusteella. Työryhmän ehdotusten tuli pohjata hallitusohjelman tavoitteisiin. OAJ korostaa, että opetusryhmien muodostamisella on keskeinen merkitys opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. OAJ esittää säännöstä täsmennettäväksi nykyisestään seuraavilta osin: Säännöstä tulee täsmentää siten, etteivät ryhmäkoot voi missään olosuhteissa ylittää esiopetuksessa ja perusopetuksen 1 2 luokilla 18 oppilaan enimmäismäärää ja 3 9 luokilla 20 oppilaan enimmäismäärää sekä yhdysluokilla ja työturvallisuuden kannalta vaarallisessa opetuksessa 16 oppilaan enimmäismäärää. Yleisopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon mm. erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden määrä opetusryhmän kokoa pienentävänä tekijänä siten, että yksi näihin ryhmiin kuuluva oppilas katsotaan laskennallisesti kahdeksi oppilaaksi. Säännöksessä tulee säätää yksiselitteisesti montako oppilasta voidaan kuhunkin oppilasryhmään integroida. Asetuksessa tulee käydä esimerkiksi ilmi, että jos yleisopetuksen opetusryhmässä on viisi erityisen tuen tarpeessa olevaa oppilasta, ryhmän koko määräytyy heidän mukaansa kymme- 2

neksi. Tällöin tätä kymmenen oppilaan luokkaa on kelpoinen opettamaan vain kelpoisuusvaatimukset täyttävä erityisluokanopettaja. Esimerkin mukainen täsmennys tulee tehdä nykyiseen säännökseen kaikkien siinä mainittujen opetusryhmien koon suhteen. Asetuksessa tulee säätää kuinka montaa integroitua oppilasta yhdellä opettajalla voi enintään olla opettajan opettaessa useampia opetusryhmiä. Tuntijako OAJ kannattaa työryhmän esitystä nivelkohtien muuttamisesta. Draama uutena oppiaineena OAJ ei hyväksy draamaa uudeksi kaikille yhteiseksi oppiaineeksi eikä esityksessä ehdotettua kelpoisuusvaatimusta draaman aineenopettajan kelpoisuusvaatimukseksi. OAJ ei voi hyväksyä, että aineenopettajan kelpoisuusvaatimus olisi draaman opettajan osalta muiden aineenopettajien kelpoisuusvaatimuksia alempi kuten työryhmä ehdottaa. OAJ pitää esitystä draaman ottamisesta uudeksi oppiaineeksi ja erityisesti esitystä draaman opettajan kelpoisuusvaatimuksesta huonosti perusteltuina sekä valmisteltuina. Esitys tuotiin työryhmälle valmiina eikä se ole työryhmän yhdessä tekemä. Valinnaisuuden lisääminen ja taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen Tuntijakomallissa taito- ja taideaineiden kaikille oppilaille yhteistä opetusta yläkoulun puolella on vähennetty. Tämä ei vahvista OAJ:n näkemyksen mukaan taito- ja taideaineiden asemaa, kuten hallitusohjelmassa on edellytetty, vaan on merkittävä heikennys. Esityksen seurauksena taito- ja taideaineissa päättötodistukseen tuleva arvosana perustuisi osassa aineita kolmen vuoden takaisiin tietoihin ja taitoihin. Nykyiset opetussuunnitelmat korostavat päättötodistuksen arvosanojen kuvaavan oppilaan sen hetkistä tieto- ja taitotasoa. Koska, oppilaan näkökulmasta valinnaisuus ei ole kaikilta osin tosiasiallista, vaan opetuksen järjestäjän valinnaisuutta sekä muista oppilaista riippuvaista valinnaisuutta, ei valinnaisuuden lisääminen vähentämällä samanaikaisesti kaikille yhteisen opetuksen määrää takaa taito- ja taideaineiden opetuksen lisääntymistä oppilaan koulutyöpäivässä. Kielten opetus OAJ kannattaa kielen opettamisen aloittamisen varhentamista, mutta OAJ ei löydä mitään perusteita työryhmän esitykselle vähentää kieltenopetuksen määrää kaikille yhteisenä aineena vuosiluokkien 7-9 aikana. Esitetyssä mallissa vierasta kieltä opetettaisiin kahtena vuotena vain yksi tunti viikossa. OAJ:n näkemyksen mukaan tämä tuntimäärä viikossa ei riitä kehittämään kielitaitoa, vaan korkeintaan ylläpitämään sitä saavutetulla tasolla. OAJ toteaa, että vuosiluokilla 1 6 opetuksesta vastaa pääsääntöisesti luokanopettaja. Luokanopettajien koulutus ei anna tällä hetkellä edellytyksiä luokanopettajille opettaa toista kotimaista kieltä tai muutoinkaan kolmen kielen valikoimaa. Työryhmä ei ole pohtinut niitä vaikutuksia joita esityksellä kielten opetuksen varhentamisesta aiheutuu opettajien koulutukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan esimerkiksi terveystiedon ottamisesta uudeksi oppiaineeksi aiheutuisi ainakin 500 000 euron kustannukset opettajankoulutukselle. Vähintään vastaavia kuluja on odotettavissa esitetykseen otettujen kahden uuden oppiaineen osalta. Mikäli kieltenopetus kunnissa osoitettaisiin aineenopettajille, aiheutuisi heidän liikkumisestaan eri koulujen välillä merkittävä pysyvä kustannusvaikutus kunnille (ns. kiertäväopettaja). OAJ ei voi hyväksyä myöskään alkuopetuksesta (vuosiluokat 1 2) kaikille yhteisenä oppiaineena opetettavan äidinkielen tuntimäärän vähentämistä. OAJ:n näkemyksen mukaan työryhmän olisi tullut korostaa myös sitä, että opetussuunnitelmia laadittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen mitä äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tulee sisällyttää, jotta asiat opitaan oikeaan aikaan niin, että niiden oppiminen tukee ja mahdollistaa vieraiden kielten opiskelun. OAJ:stä työryhmä ei ole riittä- 3

västi kiinnittänyt huomiota siihen millaisia vaikutuksia sen esityksillä on tyttöjen ja poikien välisiin kasvun ja kehityksen eroihin. OAJ:stä erityisesti valinnaisuuden lisäämistä ja kaikille yhteisesti opetettavina aineina esimerkiksi äidinkielen ja kielten opetuksen vähentämistä olisi tullut tarkastella tästä näkökulmasta. Työryhmän esitysten vaikutus opetustoimen johdon, rehtoreiden ja opettajien työhön OAJ on huolissaan myös esityksen vaikutuksista opetustoimen johdon, rehtoreiden ja opettajien työhön. OAJ toteaa, että työryhmän olisi tullut tarkastella yksityiskohtaisemmin ja laajemmin esitystensä vaikutuksia. OAJ on erittäin huolissaan esimerkiksi valinnaisuuden määrän lisääntymisen sekä esitetyn kolmen kielivaihtoehdon tarjoamisen velvoitteen vaikutuksista pienten koulujen asemaan. Perusopetuksen tulee olla lähipalvelu. On mahdollista, että osa muutoksista aiheuttaa pienten koulujen toimintaedellytysten heikkenemistä. OAJ toteaa, että työryhmän esityksessä mainittu kuntien ja koulujen välinen yhteistyö opetuksen järjestämisessä ei kaikin osin ole maassamme maantieteellisistä etäisyyksistä johtuen mahdollista (perusopetuslain 32 ) tai taloudellisesti ja kestävän kehityksen kannalta järkevää. OAJ on myös huolissaan siitä, kuinka käytännössä lukujärjestyksen kyetään laatimaan ilman suurta määrää ns. hyppytunteja ja löytämään esimerkiksi riittävästi liikuntatiloja. OAJ pitää erittäin tarpeellisena ehdotusten täytäntöönpanon kokeilemista teoriatasolla erikokoisissa kunnissa ja kouluissa ennen tässä esiin tuotujen asioiden eteenpäin viemistä. OAJ pitää tärkeänä myös sen selvittämistä, millaisia vaikutuksia esityksellä on niihin tilanteisiin, joissa oppilas muuttaa koulusta toiseen tai kunnasta toiseen. Koulujen opetustarjonnan runsaan valinnanmahdollisuuden johdosta oppilaiden saamassa opetuksessa voi olla huomattavia eroja eikä niiden valinnaisuuksien tekeminen onnistu, joita oppilaalla on aiemmin ollut. Keskeistä olisi ollut myös selvittää tarkemmin sitä miten oppilaat ovat kokeneet sen, kun heidän haluamaansa oppiaineeseen ei olekaan syntynyt opetusryhmään ja millainen vaikutus tällä on ollut opiskelumotivaatioon jatkossa. OAJ pitääkin muuten ansiokkaan esityksen puutteena sitä, ettei muutosesitysten osalta ole erikseen pohdittu niiden vaikutusta keskeisimpiin tekijöihin opetuksessa: riittävät resurssit, kouluverkko ja perusopetuksen säilyminen lähipalveluna, koulun johdon mahdollisuudet toteuttaa esitettyjä uudistuksia käytännössä, oppilaiden yhdenvertaisuuden ja vapaan liikkumisen takaaminen, oppilaiden opiskelumotivaatio ja esitysten vaikutuksen tyttöjen ja poikien välillä oleviin oppimis- ja opiskelueroihin, opettajien työllistyminen, kelpoisten opettajien saatavuus, opettajien koulutus, varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle sekä sitä kautta korkea-asteen opintoihin. Esityksen mukaisen tuntijakomallin seurauksena taito- ja taideaineiden opettajien työtilanne muuttuu todennäköisesti merkittävästi heikompaan suuntaan. Heille ei voida nykyistä vastaavalla tasolla taata esityksen mukaisilla tuntimäärillä viran mukaisia tunteja. Viran sijaan taito- ja taideaineiden opettajien virkasuhteet muuttuvat tuntiopettajuuksiksi. Epävarmuus valinnaistenryhmien perustamisesta voi lisätä myös määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Työryhmän esitysten taloudellistan ja muiden vaikutusten arviointi OAJ pitää työryhmän esityksen suurimpana puutteensa sitä, ettei siinä ole toimeksiannosta ja työryhmän työskentelyn aikana työnantaja- sekä työntekijäosapuolten esittämistä vaatimuksista huolimatta arvioitu riittävästi ehdotusten taloudellisia ja muita vaikutuksia. 4

Suunniteltaessa muutoksia aiempaan on erityisen tärkeää, että uudistuksen toteuttamisen taloudelliset vaikutukset arvioidaan huolellisesti. Mikäli uudistus päätetään toteuttaa, tulee siihen tällöin osoittaa riittävät resurssit. OAJ edellyttää, että työryhmän esittämien muutosten taloudelliset vaikutukset arvioidaan tarkoin ja niihin osoitetaan kunnille riittävät resurssit. Opetuksellisen tasa-arvon edistäminen edellyttää opetuksen järjestämistä määrällisesti ja laadullisesti vähintään laissa, asetuksessa ja valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa säädettyjen minimivaatimusten mukaisesti. Valtion tulee varmistaa, että tämä on mahdollista myös kriisikunnissa. OAJ:n näkemyksen mukaan nykyinen yhteissuunnittelun aikamäärä (3 tuntia/viikko) ei mahdollista raportin ja sen sisältämien säännösmuutosten mukaisten toimintojen järjestämistä opettajan työajalla. Tämän johdosta raportissa olisi tullut ottaa huomioon, että esitykset edellyttävät yhteissuunnittelutyöajan lisäämistä. Yhden yhteissuunnittelutunnin lisääminen opettajan työaikaan merkitsee noin 45 miljoonan euron kustannusvaikutusta vuositasolla. OAJ:n näkemyksen mukaan raportissa olisi tullut muutoinkin täsmällisemmin selvittää kustannusvaikutuksia ja edellyttää, että aiheutuvat kustannukset tulevat valtion maksettaviksi eikä kunnilla aiheudu esityksen johdosta lisäkustannuksia. Raportissa ehdotettujen muutosten seurauksena oppilaanohjauksen tarve kasvaa muun muassa valinnaisuuden lisääntymisen johdosta. OAJ:n näkemyksen mukaan oppilaanohjauksen merkitystä perusopetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tulee selkeyttää ehdotetussa asetuksessa sekä ottaa huomioon kustannusvaikutuksia arvioitaessa. OAJ myös edellyttää, että käynnistetään kaikkia koulumuotoja koskeva oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kunnallinen työmarkkinalaitos Raportissa esitetyt uudistusehdotukset uusien oppiaineiden ottamisesta tuntijakoon ohittavat laajuudessaan työryhmälle asetetun tehtävänannon. Vähimmäistuntimäärän nostamiselle ei ole perusteita. Tuntimäärän nostamisen kustannusvaikutuksia ei voida vähätellä sillä perusteella, että osa opetuksen järjestäjistä on käyttänyt vähimmäistuntimäärää suuremman resurssin perusopetukseen. Opetuksen järjestäjän tulee jatkossakin saada päättää itse siitä, mitä kieliä, missä laajuudessa ja millä vähimmäisryhmäkoolla se tarjoaa. Alakoulussa annettava vieraiden kielten opetus on luokanopetusta, jonka antamiseen luokanopettajan on oltava kelpoinen. Valinnaisuuden lisäämisen käytännölliset ja taloudelliset vaikutukset on selvitettävä. Draama-oppiaineen lisääminen opetussuunnitelmaan on tarpeetonta, sillä lisäämisellä tavoitellut päämäärät on mahdollista saavuttaa nykyisten oppiaineiden sisältöjä ja erityisesti opetusmenetelmiä kehittämällä. Olisi selvitettävä, voitaisiinko vuosiluokilla 7 9 luopua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta, mikäli etiikka oppiaineena otetaan opetussuunnitelmaan. On syytä arvioida, millaisia vaatimuksia opettajien työajalle uudistusesitykset asettavat. Esityksen vaikutukset opettajilta edellytettyyn osaamiseen ja mahdolliset täydennyskoulutustarpeet on huomioitava kustannusarviossa. 5

Valtiovarainministeriö Yhteenvetona ehdotuksesta valtiovarainministeriö toteaa, että ehdotuksen vaikutusarviointi on puutteellinen. Siihen ei sisälly kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia kieliohjelman ja valinnaisuuden lisäämisen osalta. Jatkotyössä tulee täsmentää ehdotuksen vaikutuksia valtion ja kuntien hallintoon, talouteen ja henkilöstöön. Myös ehdotuksen välilliset vaikutukset tulee arvioida. Tulevaisuudessa olisi myös mielenkiintoista seurata millaisia vaikutuksia tuntijakouudistuksella on kuntien palveluverkkoihin ja kuntien palvelujen tuottavuuteen. Valtiovarainministeriö edellyttää, että ehdotusta käsitellään kuntalain (365/1995) 8 :n mukaisesti kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. Ehdotuksen taloudellisten vaikutusarvioiden vakavien puutteiden vuoksi valtiovarainministeriö voi ottaa työryhmän ehdotukseen lopullisesti kantaa vasta kun puutteet on korjattu. Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistus tulee toteuttaa kehysten puitteissa määrärahoja kohdentamalla. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa perusopetuksen tavoitteita, vähimmäistuntimäärän korottamista neljällä vuosiviikkotunnilla ja tietyin varauksin valinnaisuuden lisäämistä. Uusi oppiainekokonaisuuksien ryhmittely ja ehdotetut oppiaineet ovat tarkoituksenmukaisia muuttuvassa toimintaympäristössä. STM pitää erittäin hyvänä ehdotusta liikunnan tuntimäärien korottamisesta, sillä se tukee oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. STM vastustaa jyrkästi terveystiedon oppituntien vähentämistä sekä kotitalouden valinnaisuuden rajoittamista ja vähentämistä. STM ehdottaa, että terveystiedon nykyinen vuosiviikkotuntimäärä luokilla 7 9 säilyy kolmena, minkä lisäksi 1 vuosiviikkotunti lisätään vuosiluokille 5 6. Lisäksi STM ehdottaa, että kotitalousopetuksen valinnaisuus turvataan ja kotitalousopetus aloitetaan jo alakoulussa. Valinnaisuuden voisi toteuttaa esimerkiksi osana vuosiluokkien 3 6 valinnaisia opintoja. STM kiinnittää huomiota siihen, että perusopetuksen tuntijaon valmistelussa ei ole ollut mukana STM:n eikä THL:n edustajia eikä niiden edustajia ole kuultu. Vain lapsiasiavaltuutettu on ollut kuultavana. STM:n ja THL:n asiantuntemusta olisi tullut käyttää lasten hyvinvoinnin, koulussa viihtymisen, sosiaalisten taitojen ja muiden vastaavien näkökulmien työstämisessä. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä, että liikenneturvallisuus tuotaisiin nykyistä näkyvämmin esille perusopetuksen eri luokka-asteilla. Liikennekasvatus on tärkeä osa turvallisuuskasvatusta ja liikennekäyttäytyminen liittyy puolestaan olennaisesti sosiaaliseen toimintakykyyn. Työryhmämuistiossa todetaan terveystiedon oppiaineen osalta, että opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Liikenne- ja viestintäministeriö tuo esiin vaaran siitä, että liikennekasvatuksen rooli terveystiedon opetuksessa entisestään vähenee, kun oppiaineesta on muodostunut niin laaja-alainen. Liikennekasvatus toteutetaan jo nykyisin vaihtelevalla tasolla. 6

Sen lisäksi, että terveystiedon oppiaine on integroitu osaksi muita oppiaineita vuosiluokilla 1 6 ja että sitä opetetaan itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9, liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä, että liikennekasvatus näkyy sellaisenaan vahvasti opetuksen eri vaiheissa ja koulun toimintakulttuurissa. Liikenne- ja viestintäministeriö painottaa, että monipuoliset tietoyhteiskuntavalmiudet ja kriittinen medialukutaito ovat osa nyky-yhteiskunnassa tarpeellisia kansalaistaitoja, joiden painopiste muuttuu yhteiskunnan kehittyessä. Tieto- ja viestintätekniikan merkitys yhteiskunnassamme on jatkuvasti kasvanut ja siitä on tullut tärkeä osa myös lasten ja nuorten perusarkea. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää varsin vahvoja teknis-käytännöllisiä perustaitoja, minkä vuoksi on välttämätöntä, että median ja tekniikan käyttöön, tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen sekä tietoturvaan ja - suojaan liittyvät taidot huomioidaan jo peruskouluvaiheessa. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee vahvasti työryhmämuistiossa esitettyä näkemystä siitä, että monipuolisiin tietoyhteiskuntavalmiuksiin ja medialukutaidon kehittämiseen on panostettava aiempaa enemmän. Tieto- ja viestintätekniikan tulee läpäistä kaikki oppiaineet ja sen hyödyntämistä opetuksessa tulee kehittää. Myös oppilaiden omia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja olisi kyettävä hyödyntämään opetuksessa enemmän. Peruskoulujen tarjoaman opetuksen merkitys lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien sekä mediataitojen kehittämisessä on erittäin merkittävä. Koulujen valmiuksia vastata alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin on tämän vuoksi tuettava. Liikenne- ja viestintäministeriön mielestä tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen käytön tulee olla luonteva osa koulun kaikkia toimintoja. Puolustusministeriö Työryhmän muistion mukaan koulutyössä tulisi lisätä ympäristöä ja globaalia kehitystä koskevia tietoja ja taitoja oppilaan ikäkaudella ja kehitysvaiheelle sopivalla tavalla ja siten vähitellen luoda edellytyksiä maailman tilaa ja tulevaisuutta koskevan tietoisuuden sekä vastuullisten asenteiden ja toimintatapojen kehittymiselle. Opetuksen ja kasvatuksen tulee edistää myös suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja. Näitä kaikkia tavoitteina puolustushallinto puoltaa oman turvallisuutta ja vakautta edistävän tehtävänsä lähtökohdista. Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön pelastusosasto on arvioinut työryhmän esityksiä turvallisuuden kannalta. Sisäasiainministeriö korostaa lausunnossaan sekä perusopetuksen antaman turvallisuuskasvatuksen merkitystä että kouluyhteisön turvallisuusmyönteisen kokonaistoiminnan merkitystä. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa. Koulujen turvallisuutta edistävät sekä perusopetuksessa annettava turvallisuusopetus että kouluyhteisöjen kokonaistoiminta ja etenkin valmiudet omatoimiseen varautumiseen. Työryhmän esityksessä on yhteiskunnassa tarvittavat kansalaisen taidot jäsennetty viideksi taitoryhmäksi. Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoihin sisältyy terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Sisäasiainministeriö pitää työryhmän esittämää tavoitetta erittäin tärkeänä. Turvallisuustavoitteiden kirjaamiseen oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin tulee sisäasiainministeriön mielestä kiinnittää erityistä huomiota. 7

Koululakien ohella pelastuslaki velvoittaa kouluja, koulujen ylläpitäjiä sekä kouluja ohjaavaa ministeriötä huolehtimaan niille säädetyistä omatoimisen varautumisen velvoitteista. Työ- ja elinkeinoministeriö Kokonaisuutena työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, ettei sillä ole erityistä huomautettavaa työryhmämuistiossa esitettyihin keskeisiin ehdotuksiin. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista. Oikeusministeriö Oikeusministeriö korostaa, että uudistuksessa tulee ottaa huomioon erityisesti perustuslaissa säädetyt sivistykselliset oikeudet ja oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin sekä yhdenvertaisuuteen. Ehdotusten vaikutukset, lainsäädännön muutokset ja soveltaminen on syytä tarkoin harkita ja arvioida. Oikeusministeriö pitää myönteisenä, että osallistumisen ja vaikuttamisen taidot on ehdotuksissa nostettu läpileikkaavaksi tavoitteeksi opetuksessa. Aktiivista kansalaisuutta tukevan poliittisyhteiskunnallisen tietämyksen ja valmiuksien rakentumiseen on kuitenkin oltava riittävästi aikaa tuntijaossa. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että demokratian ja osallisuuden vahvistaminen ovat tuntijakoa, sekä jatkossa opetussuunnitelmia ja oppimateriaaleja, uudistettaessa keskeisten tavoitteiden joukossa. On myös tärkeää, että näissä kysymyksissä voidaan ennakkoluulottomasti vertailla suomalaisen kouluopetuksen demokratiakasvatuksen sisältöjä ja koulujen osallistumiskulttuuria kansainvälisiin kokemuksiin. Demokratiakasvatuksen tulisi oikeusministeriön mielestä pitää sisällään sekä aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia että osallistumisessa tarvittavaa ja osallistumiseen motivoivaa tietosisältöä. Opetuksen tulisi myös tarjota mahdollisuus oman kansalaisidentiteetin rakentamiseen ja poliittisyhteiskunnallisen ympäristön ymmärtämiseen. Oikeusministeriö katsoo, että yhteiskuntaopin tuntimäärien kasvattaminen ja etiikan mukaan tulo uutena oppiaineena mahdollistaisivat demokratiakasvatuksen rinnalla muiden muassa ihmisoikeusja monikulttuurikasvatuksen sekä perusoikeuksien ja laillisuuskasvatuksen näkökulmien vahvistamisen kouluopetuksessa. Oikeusministeriö katsoo, että niin valinnaisuuden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen toteutuminen että lisääntyvät mahdollisuudet erilaisiin opetusvaihtoehtoihin edellyttävät, että opetuksenjärjestäjät noudattavat entistä tarkemmin heille asetettuja nimenomaisia velvoitteita. Oikeusministeriön mielestä on perusoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeää, että kansalliskielille on opetuksessa asetettu samat lähtökohdat. Työryhmän tavoite turvata kansalliskielten osaaminen riittävällä tasolla perustuslain edellytysten täyttämiseksi edellyttää kuitenkin oikeusministeriön mielestä uudistuksen kielellisten vaikutusten arviointia ja sen soveltamisen seuraamista. Oikeusministeriö yhtyy ehdotukseen säädöksillä vahvistaa opetuksen järjestäjän velvoitetta huolehtia suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesta opetuksesta asianmukaisesti. 8

Oikeusministeriö pitää ehdotusta kielten opiskelun varhentamisesta tärkeänä parannuksena nykyisestä. Oikeusministeriö kannattaa ehdotusta, jonka mukaan opetuksen järjestäjiä velvoitetaan tarjoamaan suomenkielisille ja ruotsinkielisille oppilaille samat mahdollisuudet aloittaa kielten opiskelu 2. vuosiluokalla ja että kotimaisten kielten opiskelu alkaisi kaikille yhteisenä viimeistään 6. vuosiluokalla. Ministeriö pitää lisäksi tärkeänä, että opetuksen järjestäjillä on oikeus järjestää kielten opiskelua, vaikka ryhmässä olisi vähemmän kuin ehdotettu kymmenen oppilasta. Oikeusministeriön mielestä on tärkeää, että oppilaanohjauksessa kiinnitetään aktiivista huomiota muun muassa siihen, että oppilaat saavat tietoa niistä kielellisistä valmiuksista, joita vaaditaan korkeakoulussa ja työelämässä. Oikeusministeriö yhtyy ehdotukseen, jonka mukaan kielivähemmistöistä tuleville, vieraskielisille alakoululaisille tulisi tarjota mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltä ja sen lisäksi suomea ja ruotsia riittävästi. Oikeusministeriö pitää opetuksen tarjonnan valtakunnallista ohjausta tasa-arvoisen opetustarjonnan kannalta tärkeänä. Ministeriön mielestä tulee selkeästi määritellä ja koordinoida mitkä tahot vastaavat ohjauksesta, seurannasta ja arvioinnista. Myös uudistuksen vaikutuksia tulee seurata hankkimalla esimerkiksi valtakunnallista vertailutietoa uudistuksen toteuttamisesta ja ohjeiden soveltamisesta, esimerkiksi nykyisen peruspalvelujen arvioinnin osana tai mallin mukaan. Vuosittain vertailu kuntien välillä antaisi kuvan siitä, miten eri kunnissa käytännössä järjestetään muun muassa kielten ja yhteiskunnallisten oppiaineiden opetus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL ymmärtää työryhmän työhön liittyvät paineet, mutta esittää terveyden ja hyvinvoinnin asioiden suhteen seuraavaa: Terveystiedon opetuksen tuntimäärää vuosiluokilla 7 9 ei vähennetä, vaan pidetään ennallaan kolmena vuosiviikkotuntina. Lisäksi THL esittää, että terveystiedon opetusta lisätään vuosiluokille 5 6 yksi vuosiviikkotunti. THL kannattaa ehdotuksen mukaista liikunnan tuntimäärän lisäämistä ja esittää lisäksi, että kouluissa luotaisiin mahdollisuudet ja kannustettaisiin välituntiliikkumisen turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä, jotta oppilaat saisivat mallia vapaaehtoisesta, itseohjautuvasta liikkumisesta. Perusopetuslakiin kirjataan maksuttoman, täysipainoisen kouluaterian lisäksi ainakin pidempiin koulupäiviin maksuton, terveellinen välipala oppilaille. Elinkeinoelämän keskusliitto Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Työryhmän ehdotus ei tue heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien ja -motivaation vahvistamista. Kaikille yhteisiä pakollisia opintoja ei tule lisätä, vaan tuntijakoon tarvitaan valinnaisuutta vuosiluokille 7 9. Oppilaalla tulee olla vuosiluokilla 7 9 mahdollisuus suunnata opintojaan esitystä laajemmin taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin matemaattis-luonnon-tieteellisissä aineissa. EK ei kannata draamaa kaikille pakollisena oppiaineena, eikä valinnaisuuden toteuttamista työryhmän ehdottamalla mallilla. Ilmaisutaitoja osana kansalaisen taitojen opetusta tulee kehittää eri oppiaineiden opetuksessa. 9

EK korostaa eri oppiaineiden yhteistyön ja tiedonalalähtöisen eheyttämisen merkitystä yläkoulussa. Tuntijakoratkaisulla tulee vahvistaa eri oppiaineiden yhteistyötä yli ns. oppiainekokonaisuuksien ja yhteisten sisältöjen opetusta (kestävä kehitys, yrittäjyys, ihminen ja teknologia, kansainvälisyys, mediataidot sekä talous- ja kuluttajataidot). Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että perusopetuksen roolia työelämätiedon välittäjänä vahvistetaan. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista. Työelämän tasa-arvon näkökulmasta tuntijakoon ei saa tehdä rakenteita, jotka lisäävät segregaatiota. Liian suuri valinnaisuus luonnontieteellisissä aineissa on ongelmallinen, koska se vaikuttaisi todennäköisesti negatiivisesti tyttöjen hakeutumiseen jatko-opinnoissa teknillisille ja luonnontieteellisille aloille. EK ei kannata kieliohjelman toteuttamista työryhmän esittämässä muodossa. Kielten opiskelun monipuolistuminen ja riittävän kielivarannon varmistaminen edellyttävät rakenteellisia muutoksia. Opetuksen järjestäjien tulee mahdollistaa nykyistä laajempi kielitarjonta oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Kielivalintojen monipuolistamiseksi tulee luopua toisen kotimaisen pakollisuudesta. Tähän voidaan edetä asteittain siten, että ensivaiheessa luodaan mahdollisuus opiskella yläkoulussa toista kotimaista kieltä nykyistä pienemmällä tuntimäärällä, jos oppilas jatkaa alakoulussa aloittamansa kahden vieraan kielen opiskelua yläkoulussa. Luopumalla ruotsin opiskelun pakollisuudesta, nykyistä useampi valitsisi sen vapaaehtoisena A1- tai A-kielenä, mikä tuottaisi monipuolisemman kielivarannon lisäksi myös nykyistä parempaa toisen kotimaisen osaamista. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Johtopäätöksenä edellä esitetystä SAK katsoo, että niukkenevan julkisen talouden olosuhteissa on järkevintä keskittyä kaikille yhteisen opetuksen tason pitämiseen korkeana. On syytä välttää näennäistä valinnaisuuden lisäämistä, joka voi vielä toteutua opetuksen eriytymisenä ja johtaa siihen, että nuorten sivistyksen taso ja jatko-opintovalmiudet eroavat aikaisempaa enemmän. Uusista oppiaineista tulisi pidättyä ja huolehtia draaman ja etiikan elementtien sijoittumisesta opetukseen opetusmenetelmiä sekä opetussuunnitelmia kehittämällä siten, että äidinkielen ja kirjallisuuden sekä uskonnon opetuksen yhteydessä nämä otetaan huomioon. Kokonaistuntimäärän kasvattamisessa tulisi lisätunnit suunnata aidosti taito- ja taideaineiden opetuksen lisäämiseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjyys (myönteinen asenne yrittäjyyteen, hyvät tiedot yrittäjyydestä ja yrittäjäosaaminen) sekä yrittäjämäinen toimintatapa on keskeinen kansalaisen taito. Yrittäjyys tulee sisällyttää jatkossakin kaikkiin oppiaineisiin läpäisyperiaatteella. Draamaa ja etiikkaa ei tule ottaa omiksi oppiaineikseen. A1 kieli alkamaan toiselta vuosiluokalta. Opinto-ohjauksen tuntimäärää lisättävä. Kädentaitoaineiden tuntimäärää lisättävä ja suunniteltu valinnaisuus toteutettava. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK STTK jakaa OAJ:n, Kuntatyönantajien ja Kuntaliiton lausumissa ilmaistun huolen voimavaroista. Esitys kielten opiskelun aikaistamisesta edellyttää tuntimäärän lisäämistä. Perusopetuksen uudistamisella ei pidä tukea englannin merkityksen kasvamista nykyisestä. Matematiikan opetuksen laajuus on pidettävä vähintään nykyisellä ja siitä on tehtävä kiinnostavampaa sisällöllisillä uudistuksilla. Emme kannata draaman erottamista omaksi oppiaineeksi. Erityisesti yläluokilla tarvitaan lisää 10

valinnaisuutta sekä taide- ja taitoaineita, mutta työryhmän esitys ei takaa tätä. Perusopetuksen työelämäyhteyksiä on lisättävä. Sivistystyönantajat ry (ent. Yksityisen opetusalan liitto) Työryhmä esittää valinnaisuuden lisäämistä, joka on lähtökohtaisesti oikea suunta. Esitetyn mallin sijaan valinnaisuutta tulee lisätä hallitusti erityisesti vuosiluokilla 7 9. Valinnaisuutta ei tule ohjata säädöksin, vaan valinnaisuuden toteuttamismalli tulee olla opetuksen järjestäjän ratkaistavissa. Näin luodaan kouluille mahdollisuudet painotuksiin opetuksessa. Oppilaitosten tulee voida erikoistua opetustarjonnassaan jonkin verran. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oikeaa päätösvaltaa opetustarjonnan suhteen, jolloin se voi huomioida paikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit sekä oppilaitoksiensa profiilin. Opetuksen järjestäjien erikoistuminen on kustannustehokas tapa toteuttaa valinnaisuutta. Työryhmä esittää muistiossaan muutoksia erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskeviin erityissäännöksiin. Esitetyn ehdotuksen tarve ja vaikutus jäävät kuitenkin epäselviksi. Erityiseen maailmankatsomukseen perustuvan opetuksen osalta työryhmän tavoite säädöksen täsmentämisestä ei toteudu, vaan toimii juuri päinvastaisesti. Ilmaisu arvo on tulkinnanvarainen ja se mitä ilmeisimmin kaventaa opetuksen järjestäjän mahdollisuutta toteuttaa valtioneuvostolta saamaansa tehtävää verrattuna nykyiseen säädökseen. Opetuksen järjestäjän luvan mukaista tehtävää ja toimivaltaa ei tule kaventaa. Tällä hetkellä osa opetuksen järjestäjistä toteuttaa tehtäväänsä muita pienemmällä rahoituksella, mikä asettaa oppilaat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan riippuen siitä mitä koulua he käyvät. Valtioneuvoston luvan päivämäärään perustuva yksityisiä opetuksen järjestäjiä koskeva kotikuntakorvauksen alentaminen 10 prosentilla tulee poistaa välittömästi (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29.12.2009/1704, 38 ). Lapsiasiavaltuutettu Esityksen keskeiset tavoitteet ja taustalla oleva ajatus perusopetuksen kokonaisvaltaisemmasta kasvun tukemisen tehtävästä ovat erittäin kannatettavia, mutta tuntijaon linjaukset eivät nyt kaikilta osin tue sitä, että tavoitteet muuttuisivat käytännöiksi kouluissa. Oppilaiden osallistumiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen tulee osoittaa oppitunteja. Kansalaisen taitojen jäsennys on onnistunut, muttei välity säädöstekstiin. Kuluttajataidot olisi tarpeen lisätä taitoihin. Oppimisympäristöjen ja työskentelytapojen monipuolisuuden merkityksen korostaminen on kannatettavaa, mutta konkreettiset toimet kouluympäristön kehittämiseksi oppilaiden osallistumista ja vuorovaikutusta edistävänä toimintaympäristönä saavat esityksessä liian vähän huomiota. Tuntijaon uudistamisessa ei ole huomioitu tarvetta lisätä väljyyttä koulupäiviin ja vähentää kiireen tuntua. Tämä tulee taata määrittelemällä oppiaineisiin sitomattomia tunteja. Tuntijako tulee yhdistää selkeämmin perusopetuksen tavoitteisiin: konkreettisesti tavoitteena oleviin kansalaisen taitoihin. Peruskouluasetus tulee kirjoittaa nyt esitettyjen kansalaisen taitojen jäsennyksen mukaisesti. Vähimmäistuntimäärän korotuksen tuomat lisätunnit tulee käyttää oppiaineisiin, jotka edistävät oppilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä koulussa (etenkin taito- ja taideaineet). 11

Koulumatkojen järjestämisessä on panostettava kuljetusreittien ja odotusaikojen lyhentämiseen ja tähän tulee osoittaa lisää resursseja. Oppiainekohtaisia tietotavoitteita on karsittava, jotta tilaa jää vuorovaikutuksellisten ja toiminnallisten opetusmenetelmien käyttämiselle ja niiden mahdollistamalle asioiden syvällisemmälle yhteiselle käsittelylle. Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuuden nimeksi tulee vaihtaa Yksilö, yhteisöt ja yhteiskunta. Draama yhteisenä oppiaineena on kannatettava. Jos etiikka otetaan perusopetuksen uudeksi oppiaineeksi, tulee koulut velvoittaa järjestämään yhteistä etiikan opetusta kaikkiin katsomusryhmiin kuuluville oppilaille. Vuoropuhelun lisääminen uskontojen kesken myös koulun sisällä on tärkeää. Uskonnon opetuksen ryhmäkokovaatimus tulee säilyttää kolmessa oppilaassa kaikkien uskontojen osalta. Tämä tukee lasten yhdenvertaista kohtelua sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Esitetyt muutokset kielten opiskeluun ovat sinänsä kannatettavia, mutta on myös huomioitava muutosten mahdolliset vaikutukset kokonaisuutena. Kunnille tulevat taloudelliset lisäpaineet saattavat johtaa esim. koulujen lakkauttamisiin, mikä on lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta eitoivottava kehityssuunta. Valinnaisten oppiaineiden lisäämisen tulee johtaa oppilaiden tosiasialliseen mahdollisuuteen vaikuttaa valinnaisiin aineisiin. Jos vaikuttaminen ei ole mahdollista yksilötasolla, tulee se varmistaa koulu- tai kuntatasolla. Yläkoulun uudistamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Joustavan perusopetuksen toimintamallia tulee integroida yläkoulun sisään. Oppilaiden mahdollisuuksia painottaa opintojaan myös eri oppiaineryhmien välillä tulee lisätä. Etenkin yläkoulun tuntijakoon tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallistumista mahdollistavia tunteja. Lapsen oikeuksien teema opetuksessa ei pidä rajoittua vain alakouluun. Oppilaanohjauksen merkitystä tulee painottaa ja oppilashuollollista työskentelyä tarkastella osana kouluyhteisön toimintaa. Esityksessä ei ole riittävästi painotettu opettajien täydennyskoulutuksen merkitystä. Etenkin aineenopettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus on tärkeää uudistuksen toteuttamisessa. Esityksessä ei ole riittävästi huomioitu eri kuntien oppilaiden välisen tasa-arvon toteutumista. Toteutuessaan esitys aiheuttaa kunnille taloudellisia paineita, mikä voi monissa kunnissa johtaa oppilaiden edun vastaisiin säästötoimiin. Nuorisoasiain neuvottelukunta NUORA Työryhmän esityksen asettamat yleiset tavoitteet ovat erinomaisia. Nuora on huolissaan tavoitteiden jalkautumisesta opetussuunnitelmiin. Tätä tukemaan on konkreettisia esityksiä: Oppilaskunnat on tehtävä lakisääteisiksi myös perusopetuksen puolella. Koulun on avauduttava ulkopuoliseen yhteisöön. Koulun henkilökunnan osaamiseen on panostettava uudistuksessa. Op- 12

piainekokonaisuuksien välille on luotava yhteyksiä. Valinnaisuuden lisääntyminen ei saa lisätä oppilaiden eriarvoisuutta. Taiteen keskustoimikunta Uuden tuntijakoesityksen heikkouksia Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuuden kaikille oppilaille pakollista, aineenopettajan antamaa opetusta on vähennetty yläkoulun puolella. Kuvataidetta, käsityötä ja musiikkia opettaisi alakoulussa edelleen luokanopettaja. Taideaineiden opetuksen painopisteen siirtäminen yläkoulusta alakouluun aiheuttaa sen, että ammattitaitoisen opetuksen määrä vähenee. Taide ja käsityö - oppiainekokonaisuuden valinnaisuus on näennäistä, opetuksen järjestäjän valinnaisuutta ja johtaa oppilaiden eriarvoiseen asemaan. Oppilas saattaa tehdä oman tulevaisuutensa kannalta vääriä valintoja. Parannusehdotuksia Kuvataiteen, musiikin, käsityön ja teatteri-ilmaisun (draaman) tulee kuulua yläkoulussa kaikille oppilaille pakollisiin aineisiin kaikilla vuosiluokilla. Opetuksen tuntimäärää kasvatetaan neljällä vuosiviikkotunnilla, jotka kohdistetaan taide ja käsityö -oppiainekokonaisuuteen. Valinnaisten opintojen tunnit tulee kanavoida kokonaisuudessaan kuvataiteelle, musiikille, käsityölle ja teatteriilmaisulle. Peruskoulun alaluokilta lähtien taito- ja taideaineiden opettajan tulee olla aineenopettaja. Ammattitaiteilijoiden hyödyntäminen taideaineiden opetuksessa. "Draama" -nimi korvataan termillä "teatteri-ilmaisu". Tasa-arvovaltuutetun toimisto Oppilaitoksen tulee rohkaista oppilaita tekemään yksilöllisten ominaisuuksien, vahvuuksien ja motivaatiotekijöiden perusteella ennakkoluulottomia aine-, suuntautumis- ja uravalintoja, eli hakeutumaan myös aloille, joilla kyseisen oppilaan oma sukupuoli on vähemmistönä, jos se on oppilaan etujen mukaista. Käsityönopetuksesta tulee poistaa valinnaisuus teknisen käsityön ja tekstiilikäsityön välillä niiden vuosiluokkien osalta, joilla tämä edelleen on, niin että käsityönopetus järjestetään samansisältöisenä oppiaineena kaikille oppilaille. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus osallistua liikunnanopetukseen perinteisten sukupuoleen perustuvien rajojen yli nykyistä joustavimmin järjestelyin. Valtion liikuntaneuvosto Valtion liikuntaneuvoston mielestä kaikille yhteisen liikunnan määrää ei esityksessä lisätä riittävästi. Liikunnan tutkitusti myönteiset vaikutukset kaikilla elämän osa-alueilla puoltaisivat sen tuntimäärän kasvattamista selvästi ehdotettuakin enemmän, vaikka perusopetuksen kokonaistuntimäärää kasvattamalla. Vähemmistövaltuutettu Perusopetuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppilaat saavat riittävästi tietoa esimerkiksi eri kulttuureista sekä yhdenvertaisuudesta. Työryhmän ehdotus maahanmuuttajien omassa äidinkielessä saaman arvosanan huomioon ottamisesta yhteishaussa on vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan erittäin myönteistä. Vähemmistövaltuutettu kannattaa etiikan sisällyttämistä perusopetuksen oppimäärään. Vähemmistövaltuutettu esittää, että ryhdyttäisiin pikaisesti valmistelemaan tarpeellisia lainmuutoksia, jotta kaikille Suomessa oleville voitaisiin taata oikeus maksuttomaan perusopetukseen. 13

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää vuosittaisen ja viikoittaisen tuntimäärän lisäämistä 4 vuosiviikkotunnilla perusteltuna, mutta vain 1. 2. luokka-asteilla. Nuorimpien koululaisten ohjatun iltapäivätoiminnan tarve tukee hieman pitempää koulupäivää. Erinomaiset tulokset kansainvälisessä oppimistulosvertailussa ja kotitehtävien suuri määrä tukevat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan nykyisen tuntimäärän riittävyyttä ylemmillä luokkaasteilla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että pääpaino kieliohjelman monipuolistamisessa tulisi olla oppilaalle vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten monipuolistamisessa. Aluehallintovirasto katsoo, että etiikan ja draaman lisääminen erillisinä oppiaineina on tarpeetonta ja aiheuttaisi ongelmia mm. pätevien opettajien rekrytoinnissa ja heikentäisi sitä kautta koulutuksellista tasa-arvoa ja valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamista neljällä vuosiviikkotunnilla voidaan pitää kannatettavana työryhmän esittämän koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Valinnaisuuden lisäämispyrkimyksessä jätettäessä tarjonnassa mahdollisuus koulutuksen järjestäjän harkintaan saatetaan tosiasiallisesti heikentää oppilaiden valinnaisuutta ja siten myös kaventaa osaamisen kehittämistä ja kasvua omista lähtökohdista lähtien ja heikentää opiskelumotivaatiota. Valinnaisuuden toetutumisesta tulisi huolehtia riittävällä resursoinnilla. Taiteessa, käsityössä sekä liikunnassa oppilaan arvioinnissa tulisi tarkastella millä tavalla palaute osaamisesta ja oppilaan omista lähtökohdista tapahtuneesta kehittymisestä annetaan, mitä on mielekästä arvioida ja tai jopa mahdollisuutta luopua arvioinnista koulun alaluokilla. Määräyksellä, että ruotsin kieli on aloitettava viimeistään 6. vuosiluokalta B1-kielenä, ehkäistään monipuolistamistavoitteen ja tasa-arvoisuuden toteutumista eikä sillä oteta huomioon maan eri osissa tarvittavaa kielen osaamista. Ruotsin kielen pakollisuudesta tulisi jo luopua. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen ja sen arvosanan merkityksen vahvistaminen on kannatettavaa. Oppilaan tukeminen hänen omista lähtökohdistaan lähtien ja riittävän palautteen saaminen tulisi käytännössä mahdollistaa nykyistä paremmin mm. lisäämällä opettajan oppilasta kohden käytettävissä olevaa aikaa. Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden opetusjärjestelyissä on tarvetta tasa-arvoisempaan ja saatavuutta parantavaan suuntaan. Lainsäädännöllä tulisi nykyistä selkeämmin velvoittaa huostaan otetun lapsen sijoittava ja vastaanottava kunta huolehtimaan siitä, että sijoitettavan lapsen perusopetus tulee järjestetyksi perusopetuslain mukaisesti ja lapsen edellytysten vaatimalla tavalla. Nivelkohtien palauttaminen 2. ja 3. vuosiluokan ja 6. ja 7. vuosiluokan väliin on luontevaa ja kannatettava esitys. 14

Oikeus opetukseen tulee määrätä perusopetuslaissa nykyistä tarkemmin. Perusopetuksen tavoitteisiin tulisi kirjata opetuksen saavutettavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden vaatimus koko maan alueella. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkityksen painottaminen on merkittävää oppilaan oppimista tukevaa toimintaa. Oppimisympäristön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja oppilaan terveyden tukemisen määrääminen asetuksessa on oppilaan oikeusturvaa selkiinnyttävä ja määräyksenä velvoittaa opetuksen järjestäjää mm. kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen. Riittävien resurssien saamisesta opettajien sekä perus- että täydennyskoulutukseen on huolehdittava. Lapin aluehallintovirasto Harvaan asutuissa ja pitkien etäisyyksien kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee, on tasavertaisten koulutuspalvelujen tarjonta keskeinen kysymys. Toimintaympäristön voimakkaasta muutoksesta huolimatta on turvattava mahdollisimman tasavertainen perusopetuksen laatu. Tämä toteutuu parhaiten korottamalla alaluokkien opetukseen käytettävä minimituntimäärä yhtenäiseksi kaikissa kunnissa, lisäämällä valinnaisaineiden vuosiviikkotuntimäärää vuosiluokilla 7 9 sekä pidättäytymällä valinnaisuuden ja vieraan kielen opetuksen merkittävästä laajentamisesta vuosiluokilla 1 6. Kaikille yhteisten oppiaineiden lukumäärää ei ole tarpeen lisätä. Valinnaisuuden lisäämiseen ei ole realistisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia pienissä kunnissa ja kouluissa. Kansallisella ohjauksella ja seurannalla on pidettävä huolta perusopetuksen tasa-arvoisen laadun turvaamisesta koko Suomessa. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työryhmän esitys perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamisesta on hyvin perusteltu. Aluehallintovirasto pitää kuitenkin tärkeänä, että uudistusta toteuttaessaan koulutuksen järjestäjät, koulut ja opettajat ottavat opetuskäytännöissään ja toimintakulttuurissaan huomioon tuntimäärän korottamisen niin, ettei koulupäivästä muodostu oppilaille liian rasittava. Työryhmän esitys painopisteen siirtämisestä oppiainejakoisesta opetuksesta eheytetymmän opetuksen suuntaan on oikeaan osunut. Oppiaineiden ryhmittely oppiainekokonaisuuksiksi edistää aluehallintoviraston käsityksen mukaan hyvin koulun toimintakulttuurin kehittämistä entistä yhteisöllisemmäksi. Opetuksen eheyttämisen kanssa ristiriitaisena esityksenä aluehallintovirasto pitää sitä, että oppiaineisiin on uusina tuotu etiikka ja draama. Aluehallintovirasto käsityksen mukaan näiden oppiaineiden sisällöt ovat hyvin toteutettavissa nykyisen oppiainejaon puitteissa. Lisäksi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan eheytetympään opetukseen siirtymisestä aiheutuu opetushenkilöstön lisääntyvää täydennyskoulutustarvetta, josta aiheutuvat kustannukset tulee ottaa huomioon jatkossa valtion talousarviossa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, joten koulutuksen tavoitteita on tarpeen säännöllisesti tarkistaa. On hienoa, että valmistelutyötä on tehty avoimesti eri intressitahoja, asiantuntijoita ja oppilaita kuullen. Työryhmän esittämät keskeiset tavoitteet ovat pääosin kestäviä ja kannatettavia. Työryhmän esityksessä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että lukumääräisesti merkittävä osa peruskouluistamme on kooltaan suhteellisen pieniä ja harvaan asutuissa kunnissa välimatkat ovat käytännön haaste järjestää esitetyn kaltaista opetusta. Uudistuksessa tulee taata mahdollisimman tasavertainen perusopetuksen laatu ylläpitäjästä riippumatta. Tämä toteutuu parhaiten korottamalla alaluokkien opetukseen käytettävä minimituntimäärä yhtenäiseksi kaikissa kunnissa, lisää- 15

mällä valinnaisaineiden vuosiviikkotuntimäärää vuosiluokilla 7 9 sekä pidättäytymällä valinnaisuuden ja vieraan kielen opetuksen merkittävästä laajentamisesta vuosiluokilla 1 6. Kaikille yhteisten oppiaineiden lukumäärää ei ole tarpeen lisätä. Valinnaisuuden lisäämiseen ei ole realistisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia pienissä kunnissa ja kouluissa ja esitetty oppiainekokonaisuuksien mukainen tuntijako estää valinnaisuuksien toteutumista. Työryhmän esityksessä ei ole tuotu riittävästi esille uudistuksen koulutuksen ylläpitäjille aiheutuvia käyttöön ottoon liittyviä ja pysyviä kustannusvaikutuksia. Opetussuunnitelma ja siihen liittyvä työ on keskeinen osa kansallista ohjausjärjestelmää. Opetussuunnitelmaprosessin toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit kansallisesti ja paikallisesti. Erityisesti pienet ylläpitäjät tarvitsevat tukea opetussuunnitelmatyössään. Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä Uuden tuntijaon rakenne ja tulevaisuuden osaamistarpeet Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää esitettyjä perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa onnistuneena lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja nyky-yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen kannalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä uusien oppiainekokonaisuuksien opetusta eheyttävää vaikutusta. Erityisesti yläkoulussa opetuksen eheyttämistä tulee kehittää myös eri oppiainekokonaisuuksien välillä yhteisiä teema-aiheita hyödyntämällä. Kokonaistuntimäärän lisääminen Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa kokonaistuntimäärän nostamista koulutuksellisen tasaarvon toteutumiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne huomioon ottaen on harkittava, että valtio korvaa kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Taito- ja taideaineet ja valinnaisuuden lisääminen Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tuntijakoesityksen valinnaisten aineiden määrää ja sijoittumista tuntijakokehykseen onnistuneena. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa liikunnan kaikille yhteisen opetuksen lisäämistä, sillä liikunta on hyvinvoinnin ja jaksamisen sekä tätä kautta oppimisen edellytys. Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite on, että uusi tuntijako lisää aidosti taito- ja taideaineiden tarjontaa opetuksessa. Työryhmän esitysten vaikutukset taito- ja taideaineiden asemaan on syytä arvioida vielä uudelleen. Draama ja etiikka uusina oppiaineina Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa draamaa ja etiikkaa uusiksi oppiaineiksi. Monipuolisen kielitaidon varmistaminen Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää monipuolista kielitaitoa tulevaisuuden keskeisenä kilpailuvalttina. Kaikilla oppilailla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet oman kielitaitonsa kehittämiseen asuinpaikasta riippumatta. Tästä syystä Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa opetuksen järjestäjille asetettavaa velvoitetta kolmen A1-kielivaihtoehdon tarjoamisesta ja pitää minimiryhmäkoon kansallista määrittelyä nimenomaan tasa-arvon toteutumisen kannalta keskeisenä tekijänä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa A1- ja B1-kielten opetuksen aloittamisen varhentamista tietyin varauksin: kieliohjelman vaikutukset A2-kielen aloitushalukkuuteen on arvioitava tarkasti. Keskustan eduskuntaryhmä Oppiainekokonaisuuksien osalta aineyhdistelmän "yksilö, yritys ja yhteiskunta" nimi ja sisältö tulee muuttaa muotoon "ihmisyys, yrittäjyys ja yhteiskunta". 16

Perusopetukseen tarvitaan lisää kansalaistaitojen opettamista omana erillisenä oppiaineena. Oppiaine voisi sisältää esimerkiksi demokratiakasvatusta, monikulttuurisuusopintoja, opetusta taloudenpidosta sekä liikennesääntöjen ja ensiaputoimien harjoittelua. Kunnille tai kuntayhtymille olisi annettava mahdollisuus alueelliseen kokeiluun, jossa opiskelijat Itä-Suomessa voisivat korvata toisen kotimaisen kielen opinnot venäjän kielen opinnoilla. Ehdotettu uusi oppiaine "etiikka" vaatii sisällön ja käytännön opetuksen toteuttamisen kannalta enemmän harkintaa. Soveltuvampi ratkaisu olisi ja on edelleen sisällyttää etiikan opetus osaksi oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta nykyisen tuntimäärän puitteissa. Tällöin katsomusaineiden opetuksen kokonaisuus liittyy luontevasti oppilaiden ja heidän vanhempiensa arvomaailmaan. Ehdotettu uusi oppiaine "draama" ei sisällöllisesti vaadi omaa oppiainetta, vaan se tulisi integroida osaksi muita oppiaineita, esimerkiksi äidinkieltä ja kirjallisuutta tai koulutyön ulkopuolista kerhotoimintaa. Draaman nimi tulee muuttaa "ilmaisutaidoksi", jolloin sen tavoite hahmottuu paremmin myös yleisemmäksi kansalaistaidoksi eikä teatteri-ilmaisuun viittaavaksi. Opettajankoulutusta tulee kehittää, jotta uudistus voi toteutua koulun arjessa. Uudistuksen edellyttämät lisävoimavarat ja yhdysluokkien erityistarpeet tulee ottaa huomioon opetuksen resursseja kohdennettaessa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää työryhmän työskentelyyn varattua aikaa riittämättömänä ja lausuntoaikataulua (lausunto annettava 3.9. mennessä) liian kiireisenä. Raportissa esitetyt linjaukset ja asia itsessään vaativat perusteellista pohdintaa, minkä vuoksi lausunnon jättämisen määräaikaa on syytä pidentää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Kannatamme pakollisten oppituntimäärien maltillista lisäämistä tasa-arvon toteutumiseksi. Suhtaudumme varauksella valinnaisuuden lisäämiseen ja muistutamme, että lasten tasa-arvo ja yhtäläiset jatko-opintomahdollisuudet toteutuvat parhaiten lisäämällä pakollisia yhteisiä opintoja. Kannatamme kieliopintojen aikaistamista. Esitämme huolemme opinto-ohjauksen sekä pakollisten biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian pieneen tuntimäärään uudessa tuntikehyksessä. Edellytämme, että uuteen tuntijakoon siirryttäessä kunnille turvataan muutoksen vaatimat lisäresurssit. Haluamme säilyttää nykyisen kaltaisen uskonnonopetuksen ja sen nykyisen tuntimäärän. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen perusopetuksen uudistamiseksi. Peruskoulun tuntijakoesityksessä on toteutuessaan kyse merkittävästä muutoksesta, jonka vaikutukset heijastuvat laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä tuntijakoesitys herättää monia kysymyksiä ja vastalauseitakin. 17

Hyvää ehdotuksessa on, että oppilaan perusopetuksen aikaista vähimmäistuntimäärää kasvatetaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa taito- ja taideaineiden lisäämistä. Liikunnan opetuksen lisääminen on kansanterveyden kannalta viisasta. On myös yhteiskunnallisesti tärkeää, että jokaiselta oppilaalta löytyy jokin vahvuus. Kaikki eivät ole kirjatoukkia kädentaitajia tarvitaan yhtä lailla. Sen sijaan outoa on, että kaikille yhteisiksi uusiksi oppiaineiksi ehdotetaan draamaa ja etiikkaa. Eikö draaman sisältöjä voitaisi opiskella äidinkielen lisäksi valinnaisena oppiaineena? Eikö etiikka kuulu vahvasti sekä uskonnon että myös tavallaan jokaisen muunkin oppiaineen sisälle sekä yleensä koulun toimintaan itsestäänselvyytenä? Perussuomalaisten mielestä perinteistä uskonnon opetusta ei pidä vähentää koululaitoksessamme, koska se on kestävän moraalikäsityksen perusta. Etiikan opettaminen yhteisenä katsomusaineena aikuisten perusopetuksessa on kuitenkin kannatettavaa, koska tässä ryhmässä noin 70 % opiskelijoista on vieraskielisiä ja he edustavat monia uskontoja. On tärkeää koota perusopetusta aikuisina opiskelevat pohtimaan yhdessä hyvän elämän edellytyksiä Suomessa, joka useimmille heistä on vieras kulttuuri. Täysin käsittämätöntä on, että tuntijakotyöryhmä on päätynyt esittämään ruotsin kielen säilyttämistä pakollisena ja vieläpä vaatii sen opiskelun aloittamisen varhentamista. Eikö uudistuksen taustalla ollutkaan aito halu edistää valinnaisuuden lisäämistä perusopetuksessa ja siten monipuolistaa suomalaisten kielivarantoa? Ehdotetussa ratkaisussa kielivaranto alkaa tosiasiallisesti monipuolistua vasta kolmannesta kielestä lähtien. Perustuslaki ei määrää ruotsia pakolliseksi oppiaineeksi. Kyse on tuntijakotyöryhmän tekemästä poliittisesta linjauksesta, joka ei vastaa kansan enemmistön tahtoa. Kokemukset osoittavat, että pakko ei ole kannustanut ruotsin kielen opiskeluun pikemminkin päinvastoin. Jo nyt etenkin miespuolisten oppimistulokset ruotsin kielessä ovat heikkoja. Luopumalla pakkoruotsista vapauttaisimme aikaa muille kielille kuten saksalle, ranskalle, espanjalle ja Itä-Suomessa tärkeälle venäjälle. Aika suorastaan huutaa suomalaisilta suurten maailmankielten taitoa. Pakkoruotsin poistaminen on väistämätöntä tulevaisuutta. Valinnaisuudella antaisimme paremmat mahdollisuudet opiskella ruotsia niille, jotka sitä elämässään tuntevat tarvitsevansa. Jos tuntijaon uudistaminen etenee ehdotetussa muodossa, tietää se lisäkustannuksia. Miten uudistus rahoitetaan? Perussuomalaisten mielestä se ei ole kuntien tehtävä, jotka jo muutenkin painivat taloudellisten haasteiden kanssa. On valtion tehtävä huolehtia, että kunnilla on riittävät resurssit velvoitteidensa täyttämiseen. Lisäksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmä korostaa, että ennen tuntijaon muuttamista pitää selvittää millaisia vaikutuksia uudistuksella on pienten koulujen asemaan. Uudistus ei saa johtaa Suomessa jo nyt monin paikoin rehottavan lähi- ja kyläkoulujen ymmärtämättömän tappolinjan vauhdittamiseen. Lähi- ja kyläkouluilla on suuri merkitys oppimiselle ja koko suomalaiselle sielunmaisemalle. Perusopetuksen on jatkossakin oltava lähipalvelu. Ruotsalainen eduskuntaryhmä Allmänt Målet med den grundläggande utbildningen bör vara en så rik och mångsidig allmänbildning som möjligt, som skapar en solid grund både för livet och för den fortsatta utbildningen. Det är viktigt att utveckla alla elevers alla begåvningspotentialer, både intellektuella, artistiska, emotionella ock fysiska. 18

Särskilt central är undervisningen i modersmålet och i andra språk, börjande med det andra nationalspråket - finska respektive svenska. Naturvetenskapliga studier är viktiga med tanke på många framtida studie- och yrkesval. Samhällsvetenskapliga studier skapar grunden för elevernas och nationens identitet. Kulturämnen och fysisk fostran främjar likaså identitetsutvecklingen och lägger grunden för både mental och fysisk hälsa. Med tanke på demokratins funktionsduglighet och medborgarsamhällets utvecklingsförutsättningar är det viktigt att utveckla ett källkritiskt, självständigt tänkande, förmågan att hantera information, de sociala färdigheterna och särskilt förmågan att uttrycka sig både muntligt, skriftligt och i bildspråk. Detta bör genomsyra all undervisning, särskilt i modersmålet och andra språk men också i form av drama. Samarbetet mellan skola och hem bör fungera friktionsfritt, vilket också förutsätter att arbetsfördelningen mellan dem i elevernas fostran är klar. Grundskolan bör också medverka till att skapa goda utgångspunkter för alla, i livet och den fortsatta utbildningen, genom att särskilt stöda elever med inlärnings- och anda svårigheter. Nationalspråkens karaktär Enligt Grundlagen har Finland två nationalspråk, finska och svenska. Alla elever i landet har rätt att lära sig bägge språken, alltså utöver modersmålet även det andra nationalspråket. Svenskan är ett med finskan jämbördigt, inhemskt språk, och dessutom ett grannspråk. Svenska riksdagsgruppen finner därför inga skäl att frånga principen om obligatorisk undervisning i det andra nationalspråket, finska respektive svenska. Till allmänbildningens natur hör obligatoriet att studera de ämnen som är centrala. Alltför stor frivillighet och valfrihet inte då eleverna inte alltid är mogna att inse sina egna framtida behov. Valfrihet kan däremot vara rätt metod inom ämneshelheterna. Svenska riksdagsgruppen anser att beslutet att göra det andra inhemska språket valbart i studentexamen var ett fatalt misstag, som bör korrigeras. Den grundläggande utbildningens uppgift är och förblir också att förbereda de elever som fortsätter sina studier i gymnasium för ett studentprov i detta språk. Timfördelningen Svenska riksdagsgruppen välkomnar förslaget att sammanföra olika läroämnen till helheter, men det är viktigt att inte vattentäta skott tillåts uppstå mellan de olika kategorierna. Det som på en högre nivå kallas tvärvetenskaplighet bör uppmuntras reda i grundskolan, bland annat genom projektarbeten som involverar flera läroämnen ur flera helheter. Gruppen välkomnar också drama och etik som nya läroämnen. Sannolikt krävs det dock övergångsstadganden för lärarbehörigheten, i väntan på att specialiserade lärare utbildas. Fler timmar borde också anslås för gymnastik och fysisk fostran, för att förbättra elevernas kondition och hälsa, och motivation att sköta den i fortsättningen. Både gymnastik och drama är ämnen som kan få bidra till att öka det totalantal timmar som tillbringas i skolan, eftersom de är ägnade att öka, inte minska uthålligheten och orkandet. Gruppen välkomnar förslaget att i finska skolor tidigarelägga undervisningen i det så kallade B- språket, och skulle för egen del vara redo att förorda en tidigareläggning till årskurs fem. Det motsvarar språkprogrammet i de svenska skolorna. 19

Gruppen vill också utöka antalet sammanlagda veckotimmar i B-språket från det föreslagna. Gruppen betonar att den allmänna valfriheten mellan olika språk föreslås bli tillräckligt stor för att det inte ska finnas något behov av regionala experiment. Svenska riksdagsgruppen vill också stärka undervisningen i Finlands historia då det gäller tiden före 1808-09, så att eleverna får en klar bild av att nationen existerade redan före det och av Finlands historia som en del av Nordens historia. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä SDP pitää hyvänä tuntijakouudistuksen lähtökohtia taito- ja taideaineiden lisäämiseksi ja kielivalikoiman monipuolistamiseksi. Työryhmän esittämä liikunnan tuntimäärän ja draaman omaksi oppiaineekseen lisääminen ovat kannatettavia. SDP:n mielestä oppilaan omien oppimisedellytysten mukaisia oppimismahdollisuuksia tulee tukea ja edelleen kehittää. SDP katsoo, että perusopetukseen tarvitaan enemmän opinnoissa ohjaamista ja tukea sekä riittävän pienet opetusryhmät. SDP katsoo, että perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja perusopetuksen tuntijakoa valmistelleen työryhmän ehdotukset kuitenkin jopa murentavat kansainvälisesti korkealaatuiseksi ja yhdenvertaiseksi arvioidun suomalaisen perusopetuksen ja sen toimintaedellytykset. SDP:n mielestä esitys merkitsee käytännössä uuden tasokurssijärjestelmän rakentamista perusopetukseen ja johtaa oppilaiden, koulujen ja maan eri alueiden väliseen eriarvoistumiseen. SDP katsoo, että työryhmän esityksiä ei voida toteuttaa koko laajuudessaan tällaisen valmisteluprosessin jälkeen eikä myöskään eteenpäin viedä niitä tavoitteita, joista vallitsee laaja yhteisymmärrys. Nykyinen perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet ovat olleet kouluissa käytössä vain neljä vuotta. SDP:n mielestä uudistamisen aikaistamiselle ei ole perusteita ja että tulevan uudistuksen tulisi noudattaa aiempaa valmistelusykliä ja perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako tulisi ensisijaisesti uudistaa vasta vuonna 2012. SDP esittää koulun sivistys- ja kasvatustehtävän eheyttämistä, jotta voitaisiin tukea lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä sekä kotien kasvatustehtävää. Se merkitsee ajattelutavan muutosta lapsilähtöisempään koulun toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä oppimista ja kasvua tukevien vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuuksien sisällyttämistä koulun arkeen. Koulun toimintamuotojen kehittäminen tuo oppimiseen iloa, syvyyttä ja elämyksellisyyttä, jolloin myös opitaan paremmin. SDP ei hyväksy työryhmän ehdotuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät yhteiskunnassa laajasti eriarvoisuutta, heikentäisivät oppilaiden yleistä jatko-opintokelpoisuutta, vaikeuttaisivat kuntataloutta ja murentaisivat kansainvälisesti korkealaatuiseksi ja yhdenvertaiseksi arvioidun suomalaisen perusopetuksen ja sen toimintaedellytykset. SDP katsoo, että kansalaistaidon ja kansalaisena kasvamisen sisältöjä ja yleisimmin arjen hallinnan opetusta tulisi lisätä koululaitoksessamme ja yhteiskuntakasvatuksen sisältöjä tulisi varhentaa ja lisätä. SDP:n mielestä hallitusohjelmassa sovittu taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ei toteudu työryhmän esityksessä tavoitteiden mukaisesti. SDP:n mukaan taito- ja taideaineiden vahvistaminen voitaisiin toteuttaa ilman laajoja muutoksia seuraavassa perusopetuksen tuntijaossa. 20