Hyväksytty johtoryhmässä 11.5.2010

Hyväksytty johtoryhmässä 11.5.2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2009... 4 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 5 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 5 3.2 Ylityöt... 6 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 6 3.4 Sukupuolirakenne... 7 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus... 7 3.6 Ikärakenne... 8 3.7 Koulutusrakenne... 10 3.8 Palkkausrakenne... 12 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 13 4 Henkilöstön tila...14 4.1 Työtyytyväisyys... 14 4.2 Sairauspoissaolot... 14 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 17 4.4 Työterveyspalvelut... 19 4.5 Henkilöstökoulutus... 20 4.6 Virkistystoiminta... 22 5 Henkilöstön tehokkuus... 23 5.1 Tuottavuus...23 5.2 Taloudellisuus... 24 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 24 6 Yhteistoiminta...25 6.1 Yhteistoimintasopimus... 25 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 25 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 25 6.4 Muu yhteistoiminta... 26 6.5 Työhyvinvointi... 26

3 (29) Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen sekä mielentilatutkimusten tuottamisesta ja yhdessä Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan kanssa oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Palvelumme ovat kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Perusoikeuksien kunnioittaminen Tuloksellisuus Vaikuttava sairaanhoito Ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Organisaation henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä tehtävä henkilöstötilinpäätösraportti on henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline, jolla edesautetaan henkilöstövoimavarojen johtamista, ylläpitoa ja kehittämistä (Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta 1998 2002, Valtion työmarkkinalaitos, 2003). Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi. Niuvanniemen sairaalassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 alkaen. Vuoteen 2007 saakka henkilöstötilinpäätös on kerätty pääosin Helmi Infosta saatavista raporteista. Helmi Infon tietosisältö koostuu Fortime Henkilöstö ja Palkka tietokannoista. Vuoden 2008 tiedot on kerätty pääosin Tahti- ja HR- raportointijärjestelmistä. Tahti raportointijärjestelmä koostuu Fortime Henkilöstöstö ja Palkka tietokannoista. Raporttien

4 (29) tiedot ovat pääosin poikkileikkaustietoja ajankohdasta 31.12.2009. Vertailutietoina on käytetty pääsääntöisesti vuosien 2005 2008 henkilöstötietoja. Helmi Infon ja Tahtiraportointijärjestelmän tiedot eivät ole aivan yhteismitallisia. Tahti- raportointijärjestelmässä noudatetaan ns. maksupäivä periaatetta eikä tietoja päivitetä jälkikäteen. Vuoden 2009 Tahti-raporteissa ei ole tapahtumia, jotka on kirjattu 22.12.2009 jälkeen, vaikka ne kuuluisivat ko. vuodelle. Helmi Infon tiedot päivittyivät myös jälkikäteen koko vuotta kattavasti. 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2009 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta 2005 852 8,7 603 5,8 42,38 23 324 522 9,5 2006 865 1,5 618 2,4 40,45 23 808 281 2,1 2007 861-0,5 613-0,7 40,99 25 252 243 6,1 2008 804-6,6 603-1,7 41,91 27 490 669 8,9 2009 804 0,0 606 0,5 42,15 28 475 929 3,6 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus- %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta 2005 20,2 13,4 1,3-10,8 2006 21,0 3,8 1,0-22,8 2007 18,2-13,1 0,8-24,0 2008 16,2-10,9 0,8 0,0 2009 15,2-6,3 0,8 0,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys- %-muutos Virkistys- %-muutos Henkilöstö- %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta 2005 533-4,6 54 7,7 488 6,5 2006 640 19,9 73 34,6 475-2,8 2007 633-1,1 78 6,5 631 32,8 2008 631-0,3 94 20,5 625-0,9 2009 688 9,1 97 3,9 628 0,5

5 (29) Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus- %-muutos Taloudellisuus- %-muutos Henkilötyö- %-muutos indeksi edellisestä indeksi edellisestä vuoden hinta edellisestä vuodesta vuodesta (* vuodesta 2005 169,69-6,72 292,34-8,59 38 679 3,6 2006 172,02 1,37 291,13 0,41 38 545-0,3 2007 170,87-0,67 309,42-6,28 41 176 6,8 2008 171,84 0,57 335,20-8,33 45 604 10,8 2009 171,79-0,03 345,18-2,98 47 000 3,1 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2009 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 804 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2005 852 8,7 603 5,8 2006 865 1,5 618 2,4 2007 861-0,5 613-0,7 2008 804-6,6 603-1,7 2009 804 0,0 606 0,5 Henkilötyövuodet lisääntyivät 3,06 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 75 % (458 htv), samoin kuin edellisenä vuonna (453 htv) (tiedot Fortimesta). 2009 Henkilöstön lukumäärä 804 2008 804 2007 861 2006 865 2005 852

6 (29) Henkilötyövuosien määrä 2009 606 2008 603 2007 613 2006 618 2005 603 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2007-2009. Vuonna 2009 ylityöpäivät henkilötyövuotta kohden olivat 5,8 ja edellisenä vuonna 5,1 ja sitä edellisenä vuonna 7,0. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 15.1.07-6.1.08 (357 pv) tunnit 10090 16701 5889 32679 17,02 7,0 henkilöt 508 506 200 7.1.-28.12.08 (357 pv) tunnit 7178 12299 4053 23530 12,11 5,1 henkilöt 459 467 175 29.12.08-10.01.10 (378 pv) tunnit 10518 12352 4425 27295 14,16 5,89 henkilöt 521 437 173 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2009 aikana 64 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 35 henkilöä - osa-aikaeläke 1 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 2 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 21 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 16 henkilöä (8 miestä, 8 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 35 henkilöä (11 miestä, 24 naista) - palkaton yksityisasia 86 henkilöä ( 43 miestä, 43 naista) 2452 kalenteripäivää. Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 16 henkilöä (5 miestä, 11 naista) - isyysvapaa 19 miestä - hoitovapaa 11 henkilöä (5 miestä, 6 naista)

7 (29) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2005 2009 ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset koko henkilöstö osa-aikaisia % 2005 807 45 852 5,3 2006 819 46 865 5,3 2007 827 34 861 3,9 2008 758 46 804 5,7 2009 740 64 804 8,0 2009 2008 2007 2006 2005 64 46 34 46 45 Koko /osa aikaisten määrä 740 758 827 819 osa aikaiset 807 kokoaikaiset 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2009 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 275 htv (45 %) ja naiset 331 htv (55 %). 31.12.2009 palveluksessa olleista henkilöstöstä miehiä oli 281 (45 %) ja naisia 344 (55 %). 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2009 aikana virkoja julistettiin haettavaksi yhteensä 24, joista täyttämättä jäi viisi (5) virkaa. Edellä mainituista viroista kymmenen täytettiin vuoden 2010 puolella. Vuoden 2009 aikana virkaan nimitettiin 19 henkilöä (3 miestä ja 16 naista). Sairaalan ulkopuolelta virkoihin nimitettiin 14 henkilöä ja sairaalan sisältä viisi henkilöä. Yksi henkilö ilmoitti valinnan jälkeen, että ei ota virkaa vastaan. Virkoja jäi täyttämättä kaksitoista. Vuonna 2009 auki julistettuja virkoja haki yhteensä 51 henkilöä, joista miehiä oli 10 ja naisia 41. Hakijoista 76 % (39 henkilöä) oli ulkoa ja 24 % (12 henkilöä) talon sisältä.

Avoin virka lkm Julistettu avoimeksi (pvm) Hakijoita Virka täytettiin Yhteensä mies nainen Valittiin yht. (lkm) Virkaan valitut mies (lkm) nainen (lkm) Sairaanhoitaja 15 2008 2009 11 3 8 9 3 6 6 8 (29) ättä jääneet virat Toimintaterapeutti 1 2008 2009 6 1 5 1 0 1 1 Sairaanhoitaja 11 2009 2009 9 9 6 6 5 Toimintaterapeutti 1 2009 2009 4 4 1 1 0 Erikoislääkäri 1 2009 2009 1 1 1 1 0 Laboratorionhoitaja 1 2009 2009 14 2 12 1 1 0 Sairaanhoitaja 9 2009 2010 18 7 11 9 5 4 0 Apulaisosastonhoitaja 1 2009 2010 5 1 4 1 1 0 Virkoja avoinna yht. 40 Hakijoita yht. 68 14 54 29 8 21 12 68 29 Kesätyöntekijöiksi hoitotyön vastuualueelle vuonna 2009 haki 90 henkilöä ja heistä valittiin 73 henkilöä. Sairaalan palveluksesta poistui 27 virassa toiminutta henkilöä. Irtisanoutuneita oli 16. Vanhuuseläkkeelle jäi 8 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Muista syistä poistuneita oli kaksi henkilöä. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 200 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % 2005 2 0,3 18,91 2006 6 1,0 20,01 2007 7 1,1 21,32 2008 8 1,3 22,34 2009 1 0,2 22,96 Vuosien 2005-2009 vaihtuvuusluvut näkyvät alla. (vakinainen henkilöstö) Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% 2005 3,4 1,5 2006 5,4 2,1 2007 3,4 3,0 2008 2,6 1,3 2009 2,3 2,6 Tulovaihtuvaisuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta vakinaisiin palvelussuhteisiin rekrytoitu henkilökunta. Lähtövaihtuvaisuuteen ei lasketa eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. 3.6 Ikärakenne Vuoden 2009 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 42,15 vuotta. Miesten keski-ikä oli 41,43 ja naisten 42,74 vuotta. Vuonna 2008 henkilöstön keski-ikä oli 41,91 vuotta miesten keski-iän ollessa 41,03 ja naisten 42,64.

9 (29) Suurimmat ikäryhmä koko henkilöstön osalta olivat 45 49 ja 50-54-vuotiaat. Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 45 49 -vuotiaat ja naisten osalta 50 54-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2009 keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2009 (Tiedot Tahti raportointijärjestelmästä) Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista 15-19 5 1 0,36 4 1,16 20-24 29 8 2,85 21 6,10 25-29 58 26 9,25 32 9,30 30-34 90 52 18,51 38 11,05 35-39 68 29 10,32 39 11,34 40-44 88 47 16,73 41 11,92 45-49 104 50 17,79 54 15,70 50-54 104 40 14,23 64 18,60 55-59 57 24 8,54 33 9,59 60-22 4 1,42 18 5,23 625 281 100,00 344 100,00 70 60 50 40 30 20 10 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm 0 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 Ikäryhmä

10 (29) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Henkilöstön ikärakenne 2005 2009 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 2005 2006 2007 2008 2009 3.7 Koulutusrakenne Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste 14 17 31 5,0 4,9 5,0 Keskiaste 200 178 378 71,2 51,7 60,5 Alin korkea-aste 30 68 98 10,7 19,8 15,7 Alempi korkeakouluaste 20 54 74 7,1 15,7 11,8 Ylempi korkeakouluaste 14 24 38 5,0 7,0 6,1 Tutkijakoulutusaste 3 3 6 1,1 0,9 1,0 Yhteensä 281 344 625 100,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 3,96 4,37 4,19 250 Henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2009 200 150 100 50 0 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusas te Miehet 14 200 30 20 14 3 Naiset 17 178 68 54 24 3 Niuvanniemen sairaalassa keskiasteen koulutus on yleisin koulutustaso johtuen mielisairaanhoitajien suuresta määrästä.

11 (29) Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan 2006 2009 Mies Nainen Indeksi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 3,76 4,05 3,78 4,06 4,04 4,42 3,96 4,37 2006 2007 2008 2009 Vuosi Koko valtiosektorin osalta koulutustasoindeksi vuonna 2009 oli 5.3 (tiedot Tahti raportointijärjestelmästä). Indeksiarvon vaihteluväli on 1,5 8. Koulutustasoindeksi laskeminen 31.12. antaa hieman vääristyneen kuvan Niuvanniemen sairaalan henkilökunnan koulutustasosta. Sairaalan palveluksessa on joulukuussa suhteellisen paljon lyhytaikaisia sijaisia, joille ei ole tallennettu palkanlaskentajärjestelmään tutkintoa. Tällaiset henkilöt ohjautuvat tilastoinnissa perusasteelle riippumatta heidän koulutuksestaan. Jos koulutustasoindeksiin huomioidaan vain henkilöt, joille on tallennettu tutkinto vuoden 2009 indeksiarvo on 4,33 (574 henkilöä) ja edellisen vuoden indeksiarvo on 4,29 (589 henkilöä).

12 (29) 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2009 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat 1 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 2 0 1 1 0,00 0,36 0,19 0 3 1 1 2 0,41 0,36 0,39 0 4 3 0 3 1,24 0,00 0,58 1 5 0 62 62 0,00 22,30 11,95 5 6 6 16 22 2,49 5,76 4,24 0 7 1 11 12 0,41 3,96 2,31 1 8 146 47 193 60,58 16,91 37,19 2 9 18 16 34 7,47 5,76 6,55 0 10 37 68 105 15,35 24,46 20,23 20 11 7 8 15 2,90 2,88 2,89 3 12 2 14 16 0,83 5,04 3,08 1 13 4 3 7 1,66 1,08 1,35 0 14 0 3 3 0,00 1,08 0,58 0 15 3 13 16 1,24 4,68 3,08 0 16 1 5 6 0,41 1,80 1,16 0 17 1 2 3 0,41 0,72 0,58 0 18 1 2 3 0,41 0,72 0,58 0 19 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 20 1 0 1 0,41 0,00 0,19 0 21 5 5 10 2,07 1,80 1,93 0 22 1 0 1 0,41 0,00 0,19 0 23 3 1 4 1,24 0,36 0,77 1 241 278 519 100,00 100,00 100,00 34 160 140 120 100 Palkkaryhmät sukupuolen mukaan Mies lkm Nainen lkm lkm 80 60 40 20 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 Palkkaryhmä

Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti 13 (29) Taulukossa on vertailtu säännöllisen työajan palkkauksen kehitystä valtion palkkausrakenteen muutoksen jälkeen (UPJ). Säännöllisen työajan ansiot ovat nousseet 11,4 % enemmän kuin aikaisemman palkkausjärjestelmän mukaiset korotukset olisivat olleet. lkm Sukupuoli Suoritusarvioinnin ka-% 30.11.09 lkm Keskimääräinen ansio ennen UPJ *) 1.4.06 lkm Keskimääräinen ansio 30.11.09 Muutos-% Mies 262 21,21 226 2233,61 263 2496,23 11,8 % Nainen 310 22,06 226 2210,51 314 2458,20 11,2 % Yhteensä 572 21,67 452 2222,06 577 2475,53 11,4 % *) Henkilöt (452), jotka ovat olleet sairaalan palveluksessa siirtymävaiheessa ja ovat edelleen. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2009 oli yhteensä 151 henkilöä, 24,16 % henkilöstöstä (625). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 131 henkilöä, 21,13 % henkilöstöstä (620). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2009 määräaikaisesta henkilöstöstä 40 % oli miehiä ja 60 % oli naisia. Sairaalan palveluksessa on hieman vähemmän määräaikaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilökuntaa kuin valtiolla keskimäärin (31.12.). toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2007 vakituinen 237 238 475 määräaikainen 62 93 155 valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 20,74 28,10 24,60 25,60 2008 vakituinen 230 259 489 määräaikainen 52 79 131 määräaikaisten %-osuus 18,44 23,37 21,13 25,10 2009 vakituinen 220 254 474 määräaikainen 61 90 151 määräaikaisten %-osuus 21,71 26,16 24,16 25,40

14 (29) Henkilöstömäärä kuukausittain 2007-2009 Henkilöstömäärä 2007 2008 2009 tammikuu 601 598 595 helmikuu 600 598 600 maaliskuu 636 595 597 huhtikuu 598 593 598 toukokuu 607 594 604 kesäkuu 683 646 667 heinäkuu 674 652 667 elokuu 600 601 624 syyskuu 589 593 595 lokakuu 601 600 606 marraskuu 610 612 609 joulukuu 630 620 625 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Niuvanniemen sairaalaan on laadittu työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdota toimenpideohjelma. Se katselmoidaan ja päivitetään vuosittain laajennetun johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointi-työryhmän kokouksessa. Henkilökunnalle pidettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus vuoden 2009 työtyytyväisyyskyselyn tuloksista helmikuussa 2010. Seuraava työtyytyväisyyskysely tehdään syksyllä 2011. Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan sairaala sairaala 2007 3,17 3,30-2008 - 3,33 3,46 2009 3,17 3,38-4.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella päivien lukumäärän perusteella sekä tapausten määrien perusteella. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä antaa organisaatiolle kuvan siitä, paljonko työaikaa menetetään sairauksien vuoksi. Organisaatiotasolla sairauspoissaolojen vähentäminen onnistuu parhaiten keskittymällä parantamaan töiden organisointia sekä johtamiskulttuuria. Pisimmät sairauspoissaolot tutkimusten mukaan aiheutuvat tekijöistä, joita on vaikea ennakoida. (Vahtera, Kivimäki, Virtanen, 2002) Sairauspäivien määrä laski edellisvuodesta 5,8 % (571 pv). Sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 15,2. Vanhan Vaasan sairaalassa vastaavat luvut olivat seuraavat: 10,1 pv vuonna 2005, 13,3 pv vuonna 2006, 10,5 pv vuonna 2007, 11,56 pv vuonna 2008 ja 14,68 pv vuonna 2009. Koko valtiosektorin sairauspoissaolojen määrä vuonna 2009 oli 8,6 työpäivää tehtyä henkilötyövuotta kohden.

Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (eri henkilöitä) lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv 2005 587 12 195 29,1 20,8 20,2 2006 608 12 971 6,4 21,3 21,0 2007 646 11 191-13,7 17,3 18,2 2008 573 9 805-12,4 17,1 16,3 2009 543 9 234-5,8 17,0 15,2 15 (29) 14 000 12 000 Sairauspäivät yhteensä/vuosi Sairauspäivät lkm 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Pitkien sairauspoissaolotapausten esiintyminen ja niiden lisääntyminen kertovat vaikeista sairauksista, jotka usein johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Jos sairauspoissaolotapaukset ovat lyhyitä (1 3 päivää), tämä voi heijastaa henkilöstön huonoa motivaatio- ja työtyytyväisyystasoa. Tärkeää on kiinnittää huomiota tunnuslukujen kehitykseen eli tavoitteena on sairauspoissaolojen jatkuva aleneminen. Vuonna 2009 esimiehet myönsivät virkavapautta (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta 571 työpäivää 237 eri henkilöllä. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 635 työpäivää 247 henkilölle. 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala 2007 61,2 72,6 2008 65,2 73,4 2009 62,3 74,4

16 (29) Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö 2007 7,29 251 2008 6,44 254 2009 6,05 252 Terveysprosentti 2006-2009 100,0 90,0 80,0 70,0 prosentti 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2006 2007 2008 2009 Niuva 23,5 20,3 18,9 25,1 Valtio 44,2 43,5 42,4 43,0 vuosi Terveysprosentti on Tahti-tietojärjestelmän tunnuslukuja. Terveysprosentti lasketaan: 31.12. voimassa olleista palvelussuhteista (ei palkattomalla virkavapaalla olevat) vähennetään ne palvelussuhteet, joilla on ollut ko. vuoden aikana sairaus- tai tapaturmapoissaoloja. Saatu luku jaetaan 31.12 voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärällä ja jaetaan sadalla. Terveysprosenttia laskettaessa tarkastellaan vain 31.12. voimassa olleita palvelussuhteita, palvelussuhteen pituudella ei ole merkitystä. Terveysprosenttiin otetaan mukaan jo yhden päivän palvelussuhde, mikäli se sattuu joulukuun viimeiselle päivälle. Joulukuussa olevien lyhytaikaisten sijaisten suuri määrä nostaa terveysprosenttia. Tämä mittari on käyttökelpoisin organisaatioissa, joissa henkilökunnan vaihtuvaisuus on vähäinen ja määräaikaisia alle kalenterivuoden kestäviä palvelussuhteita on vähän. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 51 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 30 ja Tyk-kuntoutuksessa 4 henkilö. Muussa Kelan kuntoutuksessa oli 17 henkilöä.

17 (29) 4.3 Työtapaturmapoissaolot tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv 2005 63-8,7 778-5,7 12,35 1,3 2006 78 23,8 615-21,0 7,88 1,0 2007 79 1,3 465-24,4 5,89 0,8 2008 104 31,6 486 4,5 4,67 0,8 2009 86-17,3 496 2,1 5,77 0,8 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi. Vuonna 2009 tapaturmia tilastoitiin 86 tapausta 79 eri henkilöllä. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät lisääntyivät 2,1 %. Tapaturmista 47 ei vaatinut sairauspoissaoloa. 9 tapausta sattui sairaala-alueen ulkopuolella (työ- tai virkamatka). Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi Väkivaltatapausten määrä vuonna 2009 oli 474 tapausta. Se nousi hieman edellisen vuoden määrästä (411 tapausta v. 2008, 388 tapausta v. 2007, 367 tapausta v. 2006, ja 385 tapausta v. 2005). Henkilökuntaan kohdistuneita väkivallantekoja oli 313. Vuonna 2008 määrä oli 257. Vuonna 2007 määrä oli 262 ja vuonna 2006 se oli 293. Suurin osa henkilökuntaan kohdistuneista tapauksista oli lievää fyysistä väkivaltaa ja sanallista uhkailua. Vakavia vammoja aiheutui yhdestä fyysisestä väkivaltatilanteesta. Työympäristön väkivallan uhka saattaa aiheuttaa pelkoa, joka puolestaan voi altistaa mm. työuupumukselle. Tilannetta seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.

18 (29) Tapaturmatilanteet Vuoden 2007-2009 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2007 2008 2009 Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Turvallinen hoito-koul. (alkoi v. 2005) 17 143 8,41 14 89 6,36 13 165 12,69 Tapaturma toimintayks. 28 103 3,68 41 183 4,46 33 154 4,67 Tapaturma työmatkalla/ sairaala-alue 19 98 5,16 30 174 5,80 15 134 8,93 Tapaturma osastolla/ potilaan aiheuttama 13 114 8,77 18 29 1,61 22 40 1,82 Virkamatka/Potilasretki 2 7 3,50 1 11 11,00 3 3 1,00 Yhteensä 79 465 5,89 104 486 4,67 86 496 5,77 Lkm 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2005 2006 2007 2008 2009 Sairauspvät 778 615 465 486 496 Vuosi Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v. 2007-2009 20 15 10 5 0 Turvallinen hoitokoulutus Tapaturma toimintayksikössä Tapaturma työmatkalla/sairaalaalue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki 2007 8,41 3,68 5,16 8,77 3,50 2008 6,36 4,46 5,80 1,61 11,00 2009 12,69 4,67 8,93 1,82 1,00

19 (29) 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostettujen palvelujen lisäksi muita terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja Eeg:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. kehonhuolto- ja niskaryhmän sairaalan henkilökunnalle. Vuoden 2009 alkoi hoitohenkilökunnan ASLAK-ryhmä ja KYS:n kanssa yhteinen laitoshuoltajien ASLAK-ryhmä. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljä. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat).. Vuosi Työterveys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2005 321 557 533,2-4,6 2006 395 062 639,7 20,0 2007 388 054 632,8-1,1 2008 380 114 630,6-0,3 2009 416 971 688,2 9,1 /v 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Työterveysmenot/vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi

20 (29) /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi 4.5 Henkilöstökoulutus Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta 2005 294 511 488 6,5 2006 293 111 475-2,8 2007 386 755 631 32,8 2008 376 638 625-1,0 2009 380 340 628 0,5 Koulutusmenot ilman työaikakustannuksia vuonna 2009 olivat 1,34 % henkilöstökuluista. Vastaava edellisvuoden tunnusluku oli 1,37 %. Koulutusmenot sisältävät 8 878 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 42 704 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 700 Koulutusmenot/htv 600 500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi

21 (29) Maksuttomalla toiminnalla rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2005 23 566 38,3 2005 47 236 100,5 2006 13 360-43,3 2006 41 668-11,8 2007 15 006 12,3 2007 35 946-13,7 2008 6 200-58,7 2008 59 356 65,1 2009 8 878 43,2 2009 42 704-28,1 /vuosi 25 000 Maksuton toiminta koulutusmenot/vuosi 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi /vuosi 70 000 Työnohjausmenot/vuosi 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi

22 (29) Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa 31.12.2007 (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä 2005 525 631 872 32,7 2006 522 928 847-2,9 2007 730 179 1191 40,6 2008 909 419 1509 26,7 2009 803 645 1326-12,06 koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2009 2008 2007 Henkilöstöhallinnon koulutus 549 1413 1896 Hoitosuhde 1493 1106 Hygieniapassi 128 272 Laatukoulutus 170 160 99 Lääkehuolto 153 1325 387 Muu koulutus 5981 7132 2783 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 3042 3428 4136 Ravintohuollon koulutus 29 211 71 Taloushallinnon koulutus 90 63 192 Tietotekniikan koulutus 497 828 568 Toimistoalan koulutus 208 184 120 Tutkintoon johtava koulutus 1330 784 40 Työnohjaus 572 515 41 Yhteensä 14114 17277 Ei sisällä Avekki-koulutusta 10605 Koulutuskortiston mukaan vuonna 2009 koulutukseen käytettiin 7 henkilötyövuotta. Sairaalan jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakea ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Sairaalan sisäinen Avekki -koulutus jatkui suunnitellusti. Hoitohenkilökunnan Avekki 1 peruskoulutuksen (24 h) suoritti yhteensä 26 uutta henkilöä. Avekki koulutukseen osallistui 605 henkilöä ja koulutukseen käytettiin 5 386 työtuntia. Koulutuksen tarkoituksena on luoda sekä yhtenäinen että potilaslähtöinen, turvallinen ja hoidollinen toimintamalli koko sairaalaan. Koulutukseen käytetystä työajasta vajaat 28 % kohdentui Avekkikoulutukseen. 4.6 Virkistystoiminta Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2009 summa sisältää 9 523 Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden kustannukset vuonna 2009 olivat 25 628.

23 (29) Sairaalassa on käytössä kulttuuriseteli, jolla tuetaan henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia vuoden 2009 lopussa oli 285 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm. hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2005 32 810 54,4 7,7 2006 45 231 73,2 34,6 2007 47 671 77,7 6,2 2008 56 486 93,7 20,6 2009 58 996 97,4 3,9 /htv 120,0 Virkistystoiminnan menot/htv 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Suoritteet Henkilöstö Tuottavuus %-muutos kpl htv edellisestä (ei sis.evo) vuodesta 2005 101 876 600,36 169,69-6,72 2006 105 895 615,60 172,02 1,37 2007 104 496 611,56 170,87-0,67 2008 103 096 599,95 171,84 0,57 2009 103 292 601,28 171,79-0,03

24 (29) Tuottavuus 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 2005 2006 2007 2008 2009 % muutos 6,72 1,37 0,67 0,57 0,03 Vuosi 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus %-muutos Taloudellikustannukset /vrk edellisestä suuden vuodesta muutos-% (* 2005 29 761 095 101 876 292,34-8,59-8,59 2006 30 830 502 105 895 291,13 0,41 0,41 2007 32 332 941 104 496 309,42-6,28-6,28 2008 34 557 522 103 096 335,20-8,33-8,33 2009 35 653 842 103 292 345,18-2,98-2,98 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta 2006 38 545-0,35 2007 41 176 6,83 2008 45 604 10,76 2009 47 000 3,06

25 (29) /htv 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Henkilötyövuoden hinta 2006 2007 2008 2009 Vuosi 6 Yhteistoiminta Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden 3 %. Vuoden 2008 palkkakustannusten kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta. Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehy ry:n Niuvanniemen sairaalan ammattiosasto 533 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Seitsemän kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa ja yksi laajennetun johtoryhmän ja työhyvinvointityöryhmän kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2008

26 (29) Henkilöstötilinpäätös 2008 Talousarvioesitys 2010 Tulossopimusraportti 1.1.2009 30.6.2009 Tulossopimus 2010 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Johtosääntö Potilastietojärjestelmän lokitiedostojen seuranta- ja valvontasuunnitelma Vuokratyövoiman käyttö Niuvanniemen sairaalassa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto JHL:n kannanotto Henkilöstövahvuudet Työvuorolistapohjat Palkkatilastot Suunnitelma kulunvalvonnan käyttöönottamisesta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa vuonna 2009. Näistä kuusi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista Työpaikkaselvitys Hälytysjärjestelmätesti 6.4 Muu yhteistoiminta 6.5 Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot, jotka on päivitetty keväällä 2007. Sairaalan arvot ovat perusoikeuksien kunnioittaminen (ihmisarvo, ihmisarvon kunnioittaminen, eettisyys) toiminnan tuloksellisuus (= taloudellisuus, tuottavuus, vaikuttavuus), vaikuttava sairaanhoito (= laadukas hoito, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, hoidon suunnitelmallisuus, tieto-taidon kehittäminen, potilaskeskeisyys, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, ammatillisuus, turvallisuus ja tutkimusnäyttö) ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus (= hyvä yhteishenki, ilmapiiri, yhteistyö, luottamus, tasa-arvoisuus) ja työhyvinvointi (= kannustava palkkaus, työn kunnioittaminen, jaksaminen, koulutus, turvallisuus) Tiedottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa. Sairaalan palveluksessa on kaksi Kaiku-kehittäjä koulutuksen suorittanutta henkilöä. Koulutus antaa valmiuksia organisoida työhyvinvoinnin eri osa-alueita. Sairaalan ensimmäinen työhyvinvointistrategia ja -suunnitelma valmistui maaliskuussa 2005 ja siinä henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi työhyvinvointia seuraavaksi mittariksi. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana viisi kertaa. Näistä yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Yhteiskokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja.

27 (29) Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Uudistettu johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Niuvanniemen sairaalassa on noin 30 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Erityisesti esimiesasemassa olevien mentorien käyttö on ollut vilkasta. Mentoritoiminnan tunnettavuutta on lisättävä muun henkilökunnan keskuudessa. Tyky-step-itsearviointi Sairaalassa on vuosina 2003 2009 tehty työterveyslaitoksen suunnitteleman mallin mukainen TYKY-step-itsearviointi toimintasuunnitelmien teon yhteydessä syksyisin. Matriisin avulla arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Myös tämän mittarin avulla työhyvinvointia pyritään kehittämään. Alla olevasta taulukosta näkyvät kunkin vuoden vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärä eriteltynä henkilöstöön ja johtoon. Vuonna 2006 kaikki yksiköt eivät olleet ilmoittaneet kyselyyn osallistuneiden lukumäärää ja vuodesta 2007 alkaen lukumäärää ei ole tilastoitu. Vuosi johto lkm henkilöstö lkm 2003 21,1 9 16,9 237 Hyvä perustaso 6-15 2004 20,3 6 18,4 285 Edistynyt taso 16-26 2005 20,8 6 19,7 145 Huipputaso 27-36 2006 22,5 8 19,7 87 Henkilöstö Johto (sis. johdon) Vuosi ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% 2007 23,0 69,0 19,2 79,1 2008 26,0 43,0 20,1 80,0 2009 23,4 57,1 20,4 79,5 Liitteenä TYKY-step-itsearviointimatriisi ohjeineen.

28 (29) TYKY-STEP-ITSEARVIOINTIMATRIISI Matriisin avulla voit arvioida työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Pisteiden yhteenlaskettu summa antaa karkean kuvan tykytoiminnan tasosta, mutta ei yksityiskohtaista tai vertailukelpoista tietoa työpaikkojen välisiin suoriin vertailuihin (benchmarking). Työpaikkojen tarpeet eri osa-alueilla ovat lisäksi hyvin erilaisia. Parhaiten matriisi soveltuu keskustelun pohjaksi selvittämään yhteistä käsitystä kehitettävistä asioista. Työpaikan tykytoiminnan tason määritteleminen matriisin avulla: Arvioi kunkin kuuden sarakkeen osalta yksi työpaikkasi toimintaa parhaiten kuvaava taso. Jos toimintaa mielestäsi tarvitaan lisää, anna alempi pistemäärä - jos se taas vastaa kyseistä tasoa, merkitse korkeampi pistemäärä. Laske pisteet yhteen. Hyvä perustaso 6-15 Edistynyt taso 16-26 Huipputaso 27-36

3 (29) Toiminnan taso TYÖNTEKIJÄN TERVEYS AMMATILLINEN TYÖN ORGANISOINTI TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYHTEISÖN TYKYTOIMINNAN (pisteet ) JA HYVINVOINTI OSAAMINEN TOIMIVUUS ORGANISOINTI HYVÄ PERUSTASO Perusasioista huolehditaan ja lakeja noudatetaan 1-2 p työterveyshuolto on järjestetty tunnistetaan terveysriskejä järjestetään virkistyspäiviä mahdollisuus kuntoutukseen työhön perehdytetään ammatillisesti opitaan ja kehitytään työtä tehden kouluttautumista tuetaan työkiertoon voi osallistua jokainen tietää työnsä tavoitteet työntekijän tarpeita otetaan huomioon työajoissa työajan seuranta toimii töitä tauotetaan työn vaaroja selvitetään ja arvioidaan siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan työssä tarvittavia välineitä ja suojaimia hankitaan henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti keskustellaan töiden sujuvuudesta järjestetään säännöllisiä palavereja työyhteisön ristiriitoja ratkaistaan arjen keinoin tykytoiminta on irrallisia tempauksia ja tapahtumia tykytoiminnasta vastaavat asiasta innostuneet tykytoiminta on kirjattuna työsuojelun/ työterveyshuollon toimintaohjelmaan toteutuneet tykytoimet kirjataan 1p 2 p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p EDISTYNYT TASO Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja kehityshankkeita 3-4 p työterveyshuolto toteutuu suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti terveysriskejä selvitetään, arvioidaan ja korjataan johto edistää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia kuntoutus on organisoitu Perehdyttämisjärjestelmä toimii koulutussuunnitelma on budjetoitu eteneminen työtehtävissä mahdollista osaamisen siirtämiseen käytetään mestarikisällioppimista omaan työhönsä voi vaikuttaa asiakaspalautetta hyödynnetään työn kehittämisessä työn määrä ja aika ovat oikeassa suhteessa yksintyöskentelyn haittatekijöitä tunnistetaan ja poistetaan ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia turvallisuus ja ergonomia otetaan huomioon investoinneissa työympäristön turvallisuuden ja työergonomian kehittämishankkeita tehdään turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet työyhteisöllä on tavoitteellista kehitystoimintaa esimiehiä koulutetaan työilmapiiriä seurataan säännöllisesti yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan tykyryhmä/vastuu-henkilö on määritelty johto antaa resurssit kehittämiseen työhyvinvointiohjelmalle on määritelty tavoitteita muiden kehittämisryhmien kanssa on yhteistoimintaa 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p HUIPPUTASO Tavoitteellista toimintaa, joka on systemaattisesti suunniteltua ja arvioitua 5-6 p työpaikka arvioi ja kehittää yhdessä työsuojelusta vastaavien kanssa toimintaansa työterveys ja -suojelu ovat osana kirjattua toimintajärjestelmää ISO 9001,OHSAS 18001 terveyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun kehittäminen on kirjattu ennakoidaan kuntoutuksen tarvetta ja ohjausta koulutuksen suunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen työpaikan tarpeisiin on räätälöity lisäkoulutusta urakehitystä ja osaamisen kehittämistä tuetaan henkilöstö on sitoutunut ja osallistuu työpaikan kehittämiseen - hiljainen tieto käyttöön tietojen ja taitojen hyödyntäminen on mahdollista muutoksia ennakoidaan ja hallitaan työtä ja perhe-elämää yhteensovitetaan (EAP) käytetään työprosessien laadunhallinta- ja kehittämisjärjestelmää, jossa noudatetaan työkyvyn ja osaamisen kehittämistä (EFQM) työpaikassa toteutuu 0- tapaturmaa-ajattelu koko henkilöstö sitoutuu työympäristön jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen työympäristöinvestoinneissa haetaan kustannushyötyjä käytössä on systemaattinen työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden laadunhallinta (OHSAS 18001) Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti muutosten onnistumista seurataan mittaamalla toiminta perustuu menetelmiin, joilla varmistetaan jokaisen vaikutus- ja osallistumismahdollisuus johto käyttää henkilöstöraportteja strategisena työkaluna työhyvinvointiohjelman tavoitteet, resurssit ja prosessit on määritelty johto seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti toiminta toteutuu tykymallin kaikilla osaalueilla henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen on osa strategiaa tai laatujärjestelmää 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p