Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11 Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko Suomen alueella s. 16 Svensk resumé s. 22
6 12 Sisältö VIRVE-uutiset 3/200 Pääesikunnan johtaja Markku Koli: Kokonaismaanpuolustuksen idea toimii myös tietohallinnossa PVJJK:n johtaja Pertti Hyvärinen: Luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan PV haluaa kehittää yhteistyötä kuntien kanssa 10 Pelastustarkastaja ehdottaa: Kunnille yhteisiä johtokeskuksia 12 Kouvolan perusturvapalvelut luottavat VIRVEen 1 1 Sähköyhtiöstä tuli monialayhtiö VIRVEt huoltopalveluissa STUKin valvontaverkko valvoo koko ajan Ulkoiset säteilytiedot myös hätäkeskuksiin VIRVE tukee ja mahdollistaa yhteistyötä MODERNIN YHTEISKUNNAN tietointensiivisyys ja toimijoiden verkottuneisuus eri tahojen kesken asettavat kasvavia haasteita viranomaisten yhteistoiminnalle. Keskinäisen auttamisen ja tukemisen lisäksi toiminnan tavoitteena on tekninen ja toiminnallinen verkottuminen muiden viranomaisten kanssa. Kunkin omia vahvuuksia tarjotaan myös muiden viranomaisten käyttöön. Tätä verkostoituvaa yhteistyötä mahdollistavat nykyaikaiset viestintäpalvelut VIRVE niiden etunenässä. VIRVEn puheryhmät ovat täydessä toimintavalmiudessa. Prosessit on hiottu sujuviksi lukuisissa eri viranomaisten yhteisharjoituksissa, joihin myös Erillisverkot on osallistunut. VIRVE-verkon operoinnissa eri viranomaisten kanssa tehdään laajaa, jatkuvaa päivittäistä työtä. Tavoitteena on, että viranomaisten ja operaattorin välillä vallitsee saumaton yhteistyö. Kalustot ovat yhteensopivia, ja hankkeet on sovitettu yhteen. Toimintatapa on myös valtion talouden kannalta kustannustehokasta. Kimmo Manni toimitusjohtaja Pääkirjoitus Kuva: Seppo Haavisto 15 1 1 Yhteistyöryhmä linjasi: VIRVE-verkkoa uusitaan koko maassa Uutisia 22 Svensk resumé Kuva: Seppo Haavisto Hyvä suunnittelu ja pienin askelin eteneminen Päätoimittaja: Satu Huhtela, Suomen Erillisverkot Oy, puh. 020 00 00 Toimitussihteeri: Tiina Jäppinen, puh. 00 2 tiina.jappinen@mediakonttori.fi Toteutus: Mediakonttori, www.mediakonttori.fi Lehden taitto: Heli Penttinen Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Yhteystietojen muutokset, lehtitilaukset ja palaute: markkinointi@erillisverkot.fi Julkaisija: Suomen Erillisverkot Oy, PL 3, 0211 Espoo Painos: 000 kpl Kansikuva: Seppo Haavisto Painopaikka: Edita Prima Oy ERILLISVERKKOJEN STRATEGISEN LINJAUKSEN mukaisesti tehostamme asiakastyötä monin eri tavoin. Asiakkaat pyrimme ottamaan yhä enemmän mukaan Erillisverkkojen palvelujen kehittämiseen. Asiakasnäkemys on entistä suuremmassa roolissa. Saatujen kokemusten pohjalta lisäämme asiakaskohtaisia seminaareja, jotta käyttäjäkunnan tarpeet ja näkemykset saadaan kattavasti esille ja Erillisverkkojen asiantuntijoiden tietoon. Asiakkaiden palvelutarpeisiin halutaan vastata yhä paremmin hiotulla toimintamallilla ja organisaatiolla. Tässä lehdessä asiakaskuntamme strategisia näkemyksiä esittelevät mm. Puolustusvoimien Pääesikunnan johtaja, kenraaliluutnantti Markku Koli (s. 4 5) ja PV:n Johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Pertti Hyvärinen (s. 6 7). Puolustusvoimien hyviksi osoittautuneita toimintatapoja tarjo- taan myös muiden viranomaisten sovellettavaksi. Yksi tärkeä vahvuus turvallisuuden ytimessä on Puolustusvoimien käytössä olevat VIRVE-palvelut. Tarvittaessa Puolustusvoimat toimittaa virka-apuna myös siirrettäviä VIRVE-tukiasemia esim. erilaisiin etsintöihin ja raivauksiin. Siirrettävät tukiasemat voidaan liittää osaksi VIRVEverkkoa, ja ne ovat kaikkien viranomaisten yhteiskäytössä. Monet ulkomaiset kollegamme ovat ihailleet erinomaisesti toimivaa virka-apuyhteistyötä viranomaisten kesken. Ison yhteistyökumppanimme hyvää suunnittelu- ja varautumismallia pyritään soveltamaan myös Erillisverkkojen toiminnassa. Yrjö Pylvänäinen johtaja 2 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 3
Kokonaismaanpuolustuksen idea toimii myös tietohallinnossa Puolustusvoimat on malliesimerkki siitä, miten tietohallinnossa voidaan päästä kaaoksesta järjestykseen. PV on marssinut tietohallinnon kehittämisessä jopa sellaista tahtia, että jotakuta on voinut alkaa hirvittää. Palveluita on keskitetty ja paketoitu ja nyt niitä ulkoistetaan. Sotilaan kumppaneiksi on valittu viranomaisten lisäksi myös kaupallisia tahoja. PÄÄESIKUNNAN JOHTAJA, kenraaliluutnantti Markku Kolin mukaan muutos on vaikuttanut siihen, mitä tietohallinnon palveluiden tuottamisessa pidetään ylipäänsä heidän talossaan nyt oikeana ja hyväksyttävänä. Hän korostaa, että vaikka ratkaisut olivat isoja, asioissa edettiin pienin askelin. Pääesikunnan johtaja Markku Koli puhuu verkostopuolustuksesta ja tietotaistelijoista. Eräs pettymys oli palveluarkkitehtuurin käyttöönotto, joka hyytyi heti alkumetreillä enemmän ja vähemmän. Koska etenimme pienin askelin, pystyimme kuitenkin ottamaan aikalisän ennen seuraavaa vaihetta. Uskon, että tällä periaatteella ja hyvällä suunnittelulla tietotekniikan uudistus on onnistunut keskimääräistä paremmin, kuvaa Koli. Monia kummastutti myös se, että uudistusta lähdettiin toteuttamaan hyvin avoimesti. Samankaltaisia asioita oli liikkeellä muuallakin, joten oli hyvä ajatus kutsua muut mukaan kertomaan, mitä pitäisi tehdä. Jos strategia oli se, että lähdetään hakemaan kumppanuuksia, silloin tarvitaan avautumista. Pääsimme samalla myös arvioimaan, mitä ulkoinen yhteisö pystyy meille tarjoamaan, kuvaa Koli lähtötilannetta. Silloin pohdittiin paljon sitä, miten pitkälle lähdetään avautumaan. Turvallisuuden ytimessä ollaan kuitenkin tiukkapipoisia edelleen, täsmentää Koli. Palkittua työtä Teko huomattiin myös tietotekniikan ammattilaisten keskuudessa. Koli sai Vuoden CIO 2009 -valinnan yhteydessä raadin myöntämän elämäntyöpalkinnon Puolustusvoimien tietohallinnon muuttamisessa ja suuntaamisessa kohti verkostopuolustusta. Palkinto sekä ihastutti että hämmästytti. Koli huomauttaa, että muutosta ei voi tehdä yksin vaan sitä on ollut tekemässä tuhatpäinen IT-ihmisten joukko. Ensimmäinen ajatus oli, että teemme oikeita asioita. Toisaalta se osoitti, että myös valtion hallinnossa voidaan päästä korkean tekemisen tasolle. On myös kyse yhteistyökyvyn arvostuksesta, pohtii Koli. Verkostopuolustusta Verkostopuolustuksessa on kyse paremman tilannetietoisuuden mahdollistamasta itseohjautuvuudesta. Sen kautta saadaan suorituskykyä lisää koko Puolustusvoimille niiden kansainvälistyvissä ja muihin viranomaisiin yhä enemmän integroituvissa tehtävissä. Käytännössä verkostopuolustuskin nojautuu kokonaismaanpuolustuksen henkeen, jossa tukeudutaan yhteistyöhalukkuuteen. Siihen liittyvät taas suomalaisten tutkitusti korkea maanpuolustustahto ja osaamistaso. Tietohallinnossakin pitää olla hyvät yhteistyörakenteet. Jos ajatellaan Maanmittauslaitoksen roolia paikkatiedoissa tai Ilmatieteenlaitosta säätiedoissa, eihän meidän kannata rakentaa heidän järjestelmiään. Sen sijaan meillä pitää olla järjestelmissämme kyky käyttää, tukea ja varmentaa heitä. Haasteellista onkin rajapintojen hallinta, mikä on yhteistyökysymys, pohtii Koli. Kolin mielestä verkostopuolustus on yksi tulevaisuuden yhteistyön kuvauksista, joka tarkoittaa molemminpuolista huippuosaamisen hyödyntämistä. Olemme turvallisuusosaamisessa valtakunnan kärkijoukkoa ja valmiita tekemään yhteistyötä sekä liittymään muiden yhteistyöhankkeisiin, hän vakuuttaa. Tilannetietoisuus Olennainen osa verkostopuolustusta on tilannetietoisuus. Oikeat tiedot pitää saada oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Puolustusvoimissa sen tekee haasteelliseksi organisaation laajuus ja koko se tiedon kirjo, jota siellä käsitellään. Operatiivisella puolella tilannetietoisuuden tasoa kuvaa tosiaikaisuus, kuten hyvä valvontakyky merellä ja ilmassa. Jos ajatellaan hävittäjätorjuntaa, tutkatietoa pitää siirtää tuhannesosasekunneissa. Tietoa kerätään nopeasti, mutta suurin osa siitä on sellaista, jota ei taltioida, selostaa Koli. Toisaalla ovat valtavat tietopankit. Esimerkiksi pelkästään resurssien hallinnassa pitää olla kyky ei pelkästään 15 000:n vaan 350 000 ihmisen organisaation hallintaan. Sosiaaliset mediat haastavat hierarkian Nykyisin kyetään jakamaan valtavan suuria tietomääriä todella nopeasti. Tämä näkyy nuoressa polvessa etenkin, kun tarkastellaan sosiaalisia verkostoja ja mediaa. Kaikki tämä heijastuu myös sodankäyntiin, joka on yhteiskunnan jatke, pohtii Koli. Sosiaaliset mediat haastavat hierarkkiset hallintomenetelmät. Koli kysyy, onko se sitten kielteinen ilmiö vai sellainen asia, jonka vahvuuksia pyritään käyttämään hyväksi. Meidän toiminnassamme keskeistä on tilannetietoisuus. Kun ennen tietoa jaettiin hierarkkisesti, nyt tieto, kuten sääennustus, voi tulla suoraan sotilaan mobiilipäätteeseen. Yksittäiset toimijat voivat arvioida ja sovittaa toimintansa siihen sekä vaikuttaa omaan tehtävätaktiikkaansa. Silti se, mitä on tarkoitus saavuttaa, säilyy samana, kuvaa Koli mobiilin tietotekniikan tuomaan muutosta yksilön näkökulmasta. Normaaliaikana Pääesikuntakin on asiantuntijaorganisaatio. Hierarkia otetaan käyttöön vasta silloin, kun tavalliset keinot eivät enää riitä. Toivon, että yhteiselle turvallisuustyölle osataan antaa arvoa silloinkin, kun asiat tuntuvat hitailta, haastavilta tai vaikeilta. Tietotaistelijat luotaavat Nykyisin on tarjolla paljon tietoa, jota eri järjestelmät jauhavat tahoillaan. Miten meitä ympäröivästä tietovirrasta löydetään juuri se oikea ja merkitsevä? Koli nostaa esiin termit monimutkaisuus, samanaikaisuus ja suodatus. Tiedonanalysointi on haastava alue, joka ei sovellu kaikille. Joillakin ihmisillä on kuitenkin keskimääräistä parempi kyky kriisiolosuhteissa verrata ja löytää olennaista tietoa, tietää Koli. VIRVE-käyttäjät Hän kutsuu sellaista tietotaistelijaksi ja vertaa häntä pörssimeklariin, joka etsii signaaleja markkinoilta ja analysoi tulevaa mutta joutuu samalla ottamaan myös riskejä. Tilannekuvaa varten tietoa voidaan kerätä eri tavoin. Esimerkiksi Rajavartiolaitos haluaa, että tilannekuva työnnetään rajamiehelle automaattisesti, kun taas poliisi hakee tiedot tietokannoista tarpeen mukaan. Kolin mielessä ainakin kriittisissä tiedontarpeissa olennainen tieto pitää tulla vastaanottajalle automaattisesti, jolloin voidaan käyttää hyväksi erilaisia tiedonkäsittelyn prosesseja. Turvallisuus kustannustehokasta vasta kriisissä Erillisverkkojen kaltaiselle toimijalla on tietoverkoissa ja viestijärjestelmissä sekä tilaa että tarvetta. Viittaan taas osaamiseen. Ei voi osata kaikkea itse, jolloin osaamisen verkostuminen on keskeistä, sanoo Koli, joka toimii Erillisverkkojen hallituksessa. Hänestä on kummallista, että yhtiö joutuu joka vuosi perustelemaan olemassaoloaan. Hänestä pitäisi sen sijaan miettiä, minkälainen yhteiskuntamme olisi ilman aikoinaan tehtyjä ratkaisuja. Erillisverkkojen järjestelmä liimaa yhteen viranomaisia. Sellaisiin asioihin, kuten että saadaan yhteistyötä kriisitilanteisiin, ei voida antaa laskennallisia arvoja. VIRVEä on suuri kiusaus verrata kaupalliseen mobiilimaailmaan. Turvallisuus on kuitenkin kustannustehokasta vain kriisitilanteissa, huomauttaa Koli. Hän toivoo, että Erillisverkot voi ja toivottavasti myös pystyy tuottamaan palveluita jatkossakin Puolustusvoimille. Se, miten verkoista päästään palvelutasolle, pitää ratkaista pieni pala kerrallaan. Yhden yön ihmettä ei tule, sanoo Koli. Toivon, että yhteiselle turvallisuustyölle osataan antaa arvoa silloinkin, kun asiat tuntuvat hitailta, haastavilta tai vaikeilta. Yhteistoiminnan rakentaminen on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa hieman haaskata hermojakin, sanoo Koli. Kuva: Seppo Haavisto VIRVE-UUTISET 1/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009
VIRVE-käyttäjät PVJJK:n johtaja: Luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan Puolustusvoimat keskitti vuonna 2007 eri puolella Suomea sijaitsevien yksiköiden laitehankinnat, ylläpidon ja kehitystyön. Syntyi Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK), jonka johtajana on toiminut viime maaliskuusta lähtien eversti Pertti Hyvärinen. PVJJK:n tehtävä on tarjota palveluita. Joukkojen tehtävä on varmistaa, että niitä osataan käyttää. UUDEN TEHTÄVÄN MYÖTÄ Hyvärisen työhuone siirtyi Helsingin Kasarmintorin maisemista Jyväskylän kiviseen luolaan. Näkökulma vaihtui hallinnosta operatiivisen toiminnan keskiöön. Tehtävä on ollut suuri luottamuksen osoitus, mihin lähdin nöyrin mielin. Tänne oli helppo tulla, koska edeltäjäni johdolla keskus oli jo muodostettu ja toiminta käynnistetty. Pääsin valmiiksi katetun pöydän ääreen, kehuu Hyvärinen. Hän on palvellut aiemmin mm. Pääesikunnan kanslian päällikkönä sekä puolustusministeriössä turvallisuusja puolustusasian komitean pääsihteerinä. Harva keskushallinnon virkamies on kuitenkaan päässyt toteuttamaan omia suunnitelmiaan myös käytännössä, kuten Hyvärinen, joka on yksi tietohallintouudistuksen arkkitehdeista. Tänään Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksessa työskentelee 800 henkilöä, joista 165 on sotilaita ja 635 siviileitä. Asiakkaina on 55 hallintoyksikköä valtakunnan laajuisesti Pääesikunnasta joukko-osastoihin. Palveluita tuotetaan myös muille viranomaisille sekä keskeisimmille yhteistoimintayrityksille. PVJJK:n tehtävä on kehittää ja ylläpitää integroitua tiedustelu-, valvonta- ja johtamisympäristöä. Tärkein tehtävä on kuitenkin mahdollistaa Puolustusvoimien operatiivinen johtaminen valmiuden kohottamisen kaikissa vaiheissa. Jos jokin palvelu loppuu, havaitaan se nopeasti. On ilmeisesti luonnonlaki, että kaikkea sitä hienoa ja toimivaa, mitä tuotamme, pidetään itsestään selvänä. Sitten kun jokin yksittäinen asia ei toimi, palaute tulee hyvin nopeasti. Tässä työssä oma luottamus pitää ansaita joka päivä, painottaa Hyvärinen. Kaaoksesta järjestykseen Palataanpa ajassa vielä hieman taaksepäin. Hyvärinen kaivaa esiin vanhat kalvosulkeiset, jotka on tehty tietohallinnon rationalisoinnin alkuvaiheessa. Hän toteaa tyytyväisenä, ettei esitykseen ole tarvinnut tehdä monta muutosta. Alku oli vaikeaa, kun joukko-osastojen piti luopua esimerkiksi omista atktukihenkilöistään. Tietohallinnon uudistus osoitti, että myös Puolustusvoimissa on sekä halua että kykyä tehdä tekniikan mahdollistamat muutokset. Olemme pystyneet kulkemaan kehityksen kärjessä, toteaa Hyvärinen. Tietohallinnon rationalisoinnin ensimmäinen haaste oli pysäyttää kaaos, jotta päästäisiin keskitettyyn verkkojen, työpisteiden ja palveluiden hankintaan, tuottamiseen ja kehittämiseen. Lähtötilannetta kuvaa esimerkiksi se, että ennen vuotta 2007 jokainen joukko-osasto sai hankkia itse tietohallinnon laitteita ja ohjelmia, vaikka paikalliselta kyläkauppiaalta. Hallinnossa käytettiin kaikkia mahdollisia laitetyyppejä ja ohjelmistoversioita, joista oli maksettu suolainen hinta ilman suuren organisaation keskitettyjen hankintojen etua, kuvaa Hyvärinen lähtötilannetta. Tällainen ostaminen yksinkertaisesti kiellettiin ja hankinnat keskitettiin. Nyt laitekirjosta on päästy ja esim. pöytäkoneiden osalta on päästy jo 3 5 vuoden elinkaariajatteluun. Ennen työntekijän käytössä saattoi olla neljäkin erillistä tietokonetta. Yksi hallinnollisessa käytössä, yksi oli kiinni operatiivisessa järjestelmässä, yksi julkisessa internetissä ja lisäksi oli kannettava. Nykyisin käytössä on yleisimmin enää kaksi konetta, toinen operatiiviseen ja toinen hallinnolliseen verkkoon. Näistä jälkimmäinen on yhä useammin läppäri tai telakka-asennus. Aiemmin hajautettu käyttäjä-, tietoturva- ja ohjelmistoversioiden hallinta sitoi valtavasti myös voimavaroja. Silloisella noin sadalla joukko-osastolla saattoi olla 150 tietokonetta ja jokaisessa 20 sovellusta, jotka aiheuttivat noin 3 000 päivitys- ja ylläpitotehtävää. Nyt asia hoituu keskitetysti muutamasta PVJJK:n tuotantopaikasta. Täyskäännös Tietohallinnon rationalisoinnissa eli TIE- RAssa Puolustusvoimien operatiivinen ja hallinnollinen tietohallintoympäristö erotettiin toisistaan. Nykyisin PV voi tarjota fyysisesti ja sähköisesti suojattuja sekä varmennettuja siirtoteitä myös viranomaisten välisiin yhteistoimintaverkkoihin koko valtakunnan laajuisesti. TIERA mahdollisti kykymme nykylaajuiseen viranomaisyhteistyöhön. Katson sen yhdeksi tärkeimmäksi saavutukseksi. Valtakunnallinen organisointi on edellytys myös valtakunnalliselle yhteistyölle, painottaa Hyvärinen. Nykyisessä toimintamallissa TIERAn hyvä lopputulos on Hyvärisen mielestä se, että joukot joutuvat miettimään, mitä tietohallintopalveluita he todella tarvitsevat työssään, sekä keskittymään niiden käyttöön. PVJJK:n tehtävä on tarjota palveluita. Joukkojen tehtävä on varmistaa, että niitä osataan käyttää. Pääesikunta toimii orkesterinjohtajana, joka katsoo kokonaisuuden, kuten sen, että tehtävät on jaettu oikein ja resursointi tulee turvatuksi, kuvaa Hyvärinen työnjakoa. PVJJK:n palveluita käyttää Puolustusvoimissa 16 000 työntekijää. Hyvärisen mielestä yksiköille on kova vaatimus jo pelkästään se, että kaikki osaavat käyttää palveluita mahdollisimman tehokkaasti. Rönsyt pois Rauhanaikana PVJJK tekee palvelusopimuksen 55 hallintoyksikön kanssa. Peruspalvelut ovat ilmaisia, mutta lisäksi on paljon muita tilausperusteisia maksullisia palveluita. Joukko-osastot eivät voi yksin vaatia, mitä haluavat, vaan me teemme puolustushaaraesikuntien kanssa ensin puitesopimukset, joissa määritellään se palveluvalikoima, joista hallintoyksiköt valitsevat omansa, toteaa Hyvärinen. Voimavarat yhteen Palvellessaan puolustusministeriössä Hyvärisestä tuli YETT eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian sielu ja sydän. Hän on iloisesti yllättynyt siitä, miten tunnollisesti sitä eri hallinnonaloilla on noudatettu. Valtakunnalliset hankkeet pitääkin pystyä valtioneuvostotasolla sovittamaan yhteen riippumatta siitä, kuka on vetovastuussa oleva ministeriö. Jos joka paikassa ollaan kovin innovatiivisia ja viedään vain omia hankkeita eteenpäin, toimintatapa ei ole valtiontalouden kannalta kustannustehokasta, pohtii Hyvärinen. Hänestä on tärkeää, että käytössä on yhteen sovitettavia YETT-strategian ta- VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009
paisia vahvoja linjauksia, jotta maamme vähät resurssit tulevat käytetyksi hyvin. Isoissa hankkeissa on vaarana, että henkilöstö katsoo vain yhtä osa-aluetta eikä kokonaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön TELVE, valtiovarainministeriön turvallisuusverkkohanke TUVE sekä valtiovarainministeriön 24/7-hanke ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka on ehdottomasti sovitettava yhteen. Kaikissa pelataan lopulta samalla hiekkalaatikolla, hän huomauttaa. Myös Puolustusvoimissa on toimittu YETT-strategian mukaisesti. Jos jollain virastolla on erikoisosaamista tai suorituskykyä, PV voi hyödyntää sitä ja toisin päin. Jos ajatellaan sisäasiainhallinnon HALTIKia, Suomen Erillisverkkojen VIR- VEä ja vaikkapa meidän PVJJK:ta, Suomessa on vahva yhteistoiminnan kulttuuri, johon liittyy paljon osaamista, sanoo Hyvärinen. Parempaa elinkaariajattelua Esimiestyön haasteena on ensinnäkin muutosvalmiuden ylläpito. Henkilökunnan pitää olla koko ajan valmiina muutoksiin. Toisaalta on palveluorganisaation mukanaan tuomat vaatimukset. Olemme täällä asiakkaita varten, emme itseämme varten, painottaa Hyvärinen. Palvelutuotannon haasteena on kokonaisuuden hallinta ja toiminnan kehittäminen elinkaariajattelun mukaisesti. Niin henkilö-, tila- kuin raharesurssitkin pitää nähdä elinkaariajattelun mukaisesti. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Meilläkin on henkilöresurssien vähennystavoitteita. Parhaillaan pohdimme sitä, miten ne voidaan toteuttaa niin, etteivät ydintehtävät kärsi, sanoo Hyvärinen mietteliäänä. Kuva: Janne Nousiainen Virka-apu liittyy järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon, etsintä- ja pelastustöihin, räjähteiden raivaustehtäviin tai liikenteen ohjaamiseen. Yhteistyötä kuntien kanssa halutaan kehittää Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle NYKYISIN PUOLUSTUSVOIMIEN Puolustusvoimat sodan ajan joukkoihin kuuluu maakuntakomppanioita, joihin on rekrytoitu alu- antaa virka-apua pääasiassa poliisille ja eelta aktiivisia reserviläisiä. Sellainen oli auttamassa myös Nokian vesikriisissä pelastusviranomaisille, vedenjakelussa, mikä on hyvä esimerkki mutta myös kunnille. sotilaiden ja kunnan välisestä yhteistyöstä. Yhteistoiminta on myös yhä vahvemmin esillä puolustusvoimien sotilaallisissa harjoituksissa. Laki puolustusvoimien tehtävistä uudistui pari vuotta sitten, jolloin lakiin kirjattiin kolme päätehtävää. Ensimmäinen on sotilaallinen puolustaminen, toinen on muiden viranomaisten tukeminen ja kolmas kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Näistä keskimmäinen liittyy juuri kuntien ja puolustusvoimien väliseen yhteistoimintaan. Yleensä meidän antamamme virka-apu liittyy järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon, etsintä- ja pelastustöihin, räjähteiden raivaustehtäviin tai liikenteen ohjaamiseen, sanoo Karjalan Prikaatin Itä-Suomen Viestipataljoonan komentaja everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen. Esim. pandemian uhatessa kunnat saisivat apua puolustusvoimilta evakuoinnissa, tulvan tullessa ihmisten turvaan saattamisessa ja tarvittaessa myös omaisuuden suojaamisessa. Näitä asioita harjoitellaan myös normaaliaikana. Sotilaan ja virkamiehen uhat lähentyneet Aiemmin uhkakuvat siviili- ja sotilaspuolella kulkivat melko lailla omia teitään. YETT-strategian myötä uhkakuvia on yhtenäistetty, mikä auttaa varautumista ja helpottaa Virtasen mukaan yhteistyötä. On vaikea tietää, mitä todellisuudessa voi tapahtua, ja uhatkin ovat vain arvioita. On silti ilmeistä, että esim. tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset tai myrskyn aiheuttamat tuhot ja sähkökatkokset ovat todennäköisempiä uhkia kuin sotatila, kuvaa Virtanen. Eräs haaste virka-apua koskevan yhteistoiminnan kehittämisessä on se, että uhkien arkipäiväistyessä ja varautumisen keskittyessä yhä voimakkaammin normaaliajan häiriötilanteisiin, niin osa tarvittavista oikeuksista on kuitenkin sidoksissa valmiuslain pykäliin, joiden käyttöönoton kynnys on varsin korkea. Eri harjoituksissa on huomattu, että vastaaminen häiriötilanteiden edellyttämiin haasteisiin edellyttää nykyistä suurempia normaaliajan lainsäädännöllisiä oikeuksia. Parhaillaan muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö selvittää omalla hallinnonalallaan, mi- tä valmiuslain oikeuksia tulisi siirtää normaaliolojen lainsäädäntöön, jotta tarvittavat avustustoimenpiteet saadaan nopeasti käyntiin, sanoo Virtanen ja huomauttaa: Häiriötilanteessa alkuhetket ovat yleensä ratkaisevia vahinkojen minimoimiseksi. Viestiasioissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi teleyrityksen omistaman yhteyskapasiteetin tai suojatilan käyttöönottoa varautumistarkoitukseen. Virka-apuosasto päivystää Jokaisessa varuskunnassa on oma virka-apuosastonsa, jossa joukkoyksiköt päivystävät vuorollaan. Virka-apupyyntö tulee yleensä puhelimitse, ja siihen liittyy kirjallinen pyyntö. VIRVEt ovat käytössä varuskuntien jokapäiväisessä toiminnassa. Sitä käytetään myös viranomaisyhteistyössä. Hätäkeskukset tavoittavat heidät VIRVEn kautta. Yhteistyölle viranomaisten kanssa on paljon uusiakin mahdollisuuksia. Tänne Pohjois-Kymenlaakson alueelle on uuden Kouvolan kaupungin myötä syntynyt iso varuskunta, joka tarjoaa alueelliseen yhteistoimintaan paljon resursseja, erityisosaamista ja kalustoa, muistuttaa Virtanen ja mainitsee erityiskalustosta esimerkkeinä helikopterit ja panssaroidut johtamisajoneuvot. Yhteistyötä voisi lisätä etenkin sosiaali- ja terveyshuollossa sekä viestintä- ja tietojärjestelmien turvaamisessa. Voimme ylläpitää myös yhteisiä suojatiloja, listaa Virtanen. Yhteistoimintaa voidaan lisätä myös tiedottamisessa esimerkiksi virka-aputehtävän yhteydessä. Nykyisin meillä on jokaisessa varuskunnassa oma tiedottaja, kertoo Virtanen. Kuva: Lehtikuva / Gunnar Bäckman PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAOSAPUOLIA VIRVE-käyttäjät Sotilasläänin kanssa yhteistyötä tekevät esim. alueen lääninhallitukset, rajavartiostot, YLE, Itella, Tiepiirit, Ilmailulaitos, Ilmatieteenlaitos, TE-keskukset ja Ympäristökeskukset sekä hätäkeskukset. Varuskuntien kanssa yhteistyötä tekevät alueen poliisilaitokset, pelastuslaitokset, kaupungit ja kunnat, satamalaitokset, lentoasemat jne. Muiden viranomaisten tukeminen: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen pelastustoimintaan osallistuminen: kalusto-, henkilöstö- ja asiantuntija-apu avunanto toiselle valtiolle: terrorismi, luonnononnettomuudet, suuronnettomuudet ym. Virka-apua annetaan: henkilön etsintä ja kiinniottaminen paikan tai alueen eristäminen ja tutkiminen liikenteen ohjaus henkilöiden tai omaisuuden suojaus räjähteiden raivaus muut tehtävät, joissa tarvitaan puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai -välineistöä Puolustusvoimista saatiin virka-apua myös Kauhajoen kouluampumistragediaan syyskuussa vuonna 2008. muuhun kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden suojelu (esim. valtiopäämiehet) VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009
VIRVE-käyttäjät Kunnille yhteisiä johtokeskuksia? Vastuu kunnan varautumisessa kriisiin on nykyisin viime kädessä kaupungin- tai kunnanjohtajalla. Silti monessa kunnassa on herätty varautumisen merkitykseen vasta, kun jotain on jo tapahtunut, ja silloin ollaan myöhässä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimea ovat ravistelleet pandemian uhat, sivistystoimea kouluampumiset ja teknistä toimea vesikriisit. Puolustusvoimien maakuntajoukkoihin kuuluva Hiidenveden Komppania asetti 2. tammikuuta 2008 osaston tukemaan Nokian kaupungin vesihuoltoa. Kertausharjoituksena toteutettava työvoima-aputehtävä oli ensimmäinen kerta, kun maakuntajoukko osallistuu tämäntyyppiseen tehtävään. teisiä hyvän toimintavalmiuden omaavia johtokeskuksia, joissa voisi toimia useampi kunta ja toimija luotettavasti yhdessä. On ehkä turhaa pitää joka kunnassa omaa johtokeskusta, jota voidaan käyttää suurin osa ajasta vain kuntosalina tai varastona. Lukkarinen uskoo puolustusvoimien ja viranomaisten yhteistyöhön. Puolustusvoimilta löytyy potentiaalia VIRVE-toiminnan tukemiselle ja muutenkin erinomaista ammattitaitoa johtamis- ja viestitoimintaan. Heillä on mm. nopeasti pystytettäviä paikallisia verkkoja, joita on käytetty esim. kansainvälisissä kokouksissa. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä, koska onnettomuudet eivät rajoja katsele. Yhteistoimintaa tarvitaan niin kuntien, viranomaisten kuin esim. järjestöjenkin kanssa. VIRVE arkikäyttöön Paraskaan suunnitelma ei toimi ilman viestiyhteyksiä. Niin arjen kuin kriisinkin johtaminen edellyttää toimivaa viestintää. Tällä hetkellä kunnan johtokeskuksilta on vaadittu kiinteät puhelinliittymät ja faksit. Ne eivät ole enää nykyaikaa eivätkä saa olla ainoita ratkaisuja, jolloin VIRVE ja muut tekniset välineet ovat tulleet yhdeksi mahdollisuudeksi. Siihen suuntaan ollaan menossa vahvasti, sanoo Lukkarinen. On monta mahdollisuutta siihen, ettei viestintä toimi, kuten sähkökatkot, linjojen tukkeutuminen, kaapeliviat, ohjelmistoviat, virukset jne. Myös kiinteiden puhelinlinjojen yhteydet kulkevat tietoverkoissa, ja tietojärjestelmien käyttäjät aiheuttavat usein myös itse ongelmia verkoissa. Sen sijaan VIRVEllä saadaan suojattu ja turvattu yhteys, toteaa Lukkarinen. Hän toivoo, että VIRVE olisi kuntien arkikäytössä, ja uskoo, että VIRVElle löytyy varmasti käyttöä esim. kotihoidon ja teknisen toimen puolelta. Hänestä VIR- VEn kustannukset ovat mitättömiä kuntien koko talouden ja varautumisen kannalta. Jos kunnissa hankitaan ainoastaan johtokeskukseen yksi kiinteä ratkaisu, voi se olla jo viiden vuoden kuluttua vanha, eikä sitä oikein kukaan osaa käyttää tarpeen tullen, hän huomauttaa. Ryhmäpuhelu nopeuttaa päätöksentekoa Kajaanissa ja Oulussa pidetyissä valmiusharjoituksissa VIRVE on koettu hyvänä, kunhan sen käyttöä vain harjoitellaan tarpeeksi, kertoo Lukkarinen. Matkapuhelin on ihan hyvä väline siihen asti, kun se toimii. Sillä voidaan olla yhteydessä vain yhteen kerrallaan ja niin kauan kuin verkko on pystyssä. VIR- VEssä on myös ryhmäpuhetoiminne, jolloin sama tieto saadaan jaetuksi kaikille samalla kertaa, mikä lisää tilannetietoisuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa, hän vertaa. VIRVEn lisäksi harjoituksissa on käytetty sähköpostia ja intraa, mutta ne eivät sinällään kuitenkaan riitä vielä tilannekuvan luomiseksi. Viime aikoina kunnissa onkin testailtu erilaisia tilannekuvajärjestelmiä. Selkeät ohjeet puuttuvat Ennen sisäasiainministeriön ohjeet olivat yksinselitteisiä siinä, mitä kuntien piti varautumisen eteen tehdä. Nykyisin missään ei oikein sanota selvästi vaikkapa sitä, mitä teknisiä apuvälineitä pitäisi olla ja miten toimitaan. On ihan oikein ja nykypäivää, ettei määrätä liian tiukasti, mutta asialla näyttäisi olevan myös varjopuolensa. Kunnat ja muut kokonaisvarautumisen kannalta keskeiset toimijat käyttävät resurssejaan nyt siihen, että ne kehittävät omia johtamisjärjestelmiään, jotka sitten eivät kuitenkaan ole toimivia ja yhteensopivia muiden toimijoiden järjestelmien kanssa. Jos on liikaa soveltamisvaraa, poltetaan kaikkien resursseja, pahoittelee Lukkarinen. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kuva: Tiina Jäppinen ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen kertoo, että varautumisen taso vaihtelee eri kunnissa. Suurissa kaupungeissa varautumista voi hoitaa oma yksikkönsä, kun taas pienemmissä kunnissa varautuminen voi olla vasta lapsenkengissä ja eikä sitä ole vastuutettu selvästi tietylle henkilölle. Asian ei tarvitse olla silti kunnan koosta kiinni. Suuressa kunnassa haasteena voi olla toimintojen ulkoistaminen ja moniulotteiset palveluverkot. Pienessä kunnassa asiat on helpompi pitää näpeissään, pohtii Lukkarinen. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä, koska onnettomuudet eivät rajoja katsele. Yhteistoimintaa tarvitaan niin kuntien, viranomaisten kuin esim. järjestöjenkin kanssa, painottaa Lukkarinen. Kuntien kannattaisi muodostaa yh- Jos kunnissa hankitaan ainoastaan johtokeskukseen yksi kiinteä ratkaisu, voi se olla jo viiden vuoden kuluttua vanha. 10 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 11
VIRVE käyttäjät Perusturvapalvelut luottavat VIRVEen Kouvolasta kasvoi 10. suurin kaupunki Kymijoen seudun kuusi kuntaa yhdistyivät vuoden 2009 alusta uudeksi Kouvolan kaupungiksi, johon kuuluvat entiset Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat. Kouvolassa VIRVEä pyritään käyttämään pienissäkin häiriötilanteissa niin, että sen käyttöön on valmius myös isommissa tilanteissa. Näin saadaan kokemusta siitä, miten organisoidutaan ja toimitaan erikoistilanteissa. KAUPUNGIN PERUSTURVAPALVELUIDEN tuotantojohtaja Mikko Komulainen toteaa, että palveluiden uudelleen järjestelyissä on ollut paljon tekemistä. Olemme yrittäneet löytää toiminnalle niin fyysiset paikat, täyttää avoinna olevat tehtävät kuin luoda yhteiset toimintatavatkin. Tähän mennessä on mennyt hyvin, jos ajatellaan, että kyse on näinkin mittavasta fuusiosta, jossa aikataulu on ollut todella tiukka. Olemme pysyneet aikataulussa, sanoo Komulainen. Uusi Kouvola käsittää yhtä lailla vanhoja teollisuuskaupunkeja kuin pieniä maaseutukuntia, joiden toimintakulttuurit ovat olleet erilaisia. Nyt Kouvolassa on yli 90 000 asukasta ja se on kooltaan maamme kymmenenneksi suurin kaupunki. Nyt on otettu käyttöön tilaaja-tuottajamalli, jossa toimintatavat ovat hyvin erilaisia kuin ennen. Nykytilanteessa ihmiset joutuvat erikoistumaan ja tehtäviä pitää selkeyttää. Esimerkiksi vastuuta ja valtaa pitäisi pystyä jakamaan myös alaspäin. Pienemmissä kunnissa toimintatapa on voinut olla hyvinkin horisontaalinen, kuvaa Komulainen. Uuden kaupungin palveluiden organisointia on vaikeuttanut myös taantuma, jossa kunnat ja kaupungit painiskelevat ihmisten hyvinvoinnin ja taloudellisten reunaehtojen kanssa. Kuntien yhdistyminen on tuonut paljon odotuksia siitä, että palvelut pysyvät vähintään samanlaisina. Tehoa haetaan toimintatapojen uudistuksilla. Haasteena on, miten samalla rahalla saadaan entistä enemmän aikaiseksi, tuumii Komulainen. VIRVEn puheryhmät on luotu ensisijaisesti perusturvapalveluiden ja kaupungin konsernin sisäiseen käyttöön. Johtavalla ylilääkärillä on myös puheryhmä suoraan läänin tasolle ja ministeriöön. Myös pieniin poikkeamiin puututaan Kouvolan perusturvapalveluihin kuuluvat aikuissosiaalipalvelut, kotihoito ja vanhuspalvelut, lapsiperhepalvelut sekä terveydenhuolto. Kaikesta myllerryksestä huolimatta palveluissa ei ole unohdettu varautumista. Vaikuttaa siltä, että nykyisin pitää olla varautunut hyvin koko ajan. Vaikka esim. vatsatautia aiheuttava norovirus ei ole vaarallinen terveelle, voi se olla hyvinkin kohtalokas huonokuntoiselle ja iäkkäälle ihmiselle, sanoo Komulainen. Pieneltä tuntuva ongelma johtaa nopeasti kerrannaisvaikutuksiin. Esimerkiksi Kouvolan pääterveysasemalta on jouduttu siirtämään asiakkaita Anjalankoskelle Keltakankaan osastolle. Heikkokuntoisille potilaille lyhytkin odottaminen voi olla kohtalokas. Keskeistä onkin, kuinka ketterästi uuden organisaation perusturva pystyy reagoimaan. Tarvitaan nopeaa viestintää, ja siinä auttaa VIRVEn puheryhmien käyttö, sanoo Komulainen. VIRVEn pärähdys kertoo siitä, että nyt tulee jotain poikkeavaa, ja asia otetaan heti vakavasti. VIRVEä käytetään kaikissa normaalista poikkeavissa tilanteissa. Näin saamme kokemusta siitä, miten organisoidutaan ja toimitaan vaativissa erikoistilanteissa. Harjoittelua on sekin, kun nostetaan valmiutta, kuten tehtiin edellisen epidemian kohdalla, pohtii Komulainen ja tarkoittaa ns. sikainfluenssaa. Tavallisella kännykällä ei voi puhua samaan aikaan monelle. Sen sijaan VIR- VEn puheryhmien käyttö on tehokasta ja tieto saadaan nopeasti kaikille. Kun voimme toimia nopeasti, voimme myös minimoida lisävahinkojen synnyn, kuvaa Komulainen. Sosiaalitoimessa VIRVEt Kuten usein muissakin kunnissa, myös Kouvolassa VIRVEn edut on huomattu erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kouvolan perusturvapalveluiden turvallisuussuunnittelija Birgitta Lindholm tietää, että valmiusasioissa pitää edetä varovasti mutta päättäväisesti. Ensimmäinen tehtäväni oli saada VIRVEt perusturvapalveluiden koko suojelujohtoryhmälle. Entuudestaan sellainen oli vain ympäristöpalvelujohtajalla sekä johtavalla ylilääkärillä. Lisäksi VIRVEä käytetään Kouvolan sosiaalipäivystyksessä, joka toimii samoissa tiloissa poliisin kanssa. Kouvolan perusturvapalveluissa VIR- VEn ovat saaneet toimialan kannalta keskeiset henkilöt. Heitä ovat tuotantojohtaja, tilaajajohtaja, ylilääkärit, avopalvelujen ylilääkäri, aikuispsykiatrian avopalvelujen ylilääkäri, johtava ylihoitaja sekä ensihoidon vastuulääkäri sairaanhoitopiiristä. Veimme yhden puhelimen myös kaupunginjohtajalle. On tärkeää, että VIRVEä käyttäisi myös kunnan johto, jotta meillä olisi suora yhteys myös heihin. Nokian vesikriisistä opittiin, että puhelimet ja sähköpostit ovat nopeasti jumissa, huomauttaa Lindholm. Toiveena olisi, että VIRVE saavuttaisi Postitalon Lääkäriasemalla Helsingissä desinfioidaan käsiä. Sikainfluenssaan ja muihin tarttuviin infektioihin varaudutaan muun muassa käsihygieniasta huolehtimalla. myös Kouvolan vesilaitoksen ja alueen sähkölaitoksen. Tekninen toimi tarvitsee VIRVEn myös sen takia, että heidän oma päivystyspuhelimensa tukkeutuu asiakkaiden puheluista nopeasti poikkeavissa tilanteissa, jolloin heidän yhteydenpitonsa voi ontua. Meillä on terveyskeskuksessa päivystyskännykkä, jos vaikka linnunpoika löytyisi vesisäiliöstä, sanoo Lindholm. VIRVEn puheryhmät on luotu ensisijaisesti perusturvapalveluiden ja kaupungin konsernin sisäiseen käyttöön. Johtavalla ylilääkärillä on myös puheryhmä suoraan läänin tasolle ja ministeriöön, kuvaa Lindholm. Komulaisen ja Lindholmin mukaan VIRVEn kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna siihen, ettei viestintä toimisi kriisitilanteessa. Ensi kädessä toivomme VIRVEn käytön lisääntyvän kaupunkikonsernin sisällä. Vaikka vakavissa tapauksissa ohjaus tulee muualta, ulkopuolella ei ole koskaan samanlaista paikallista tuntemusta, mitä meillä on. Uhkakuvia on monentasoisia. Todennäköisimpiä ovat sellaiset, jotka voidaan hoitaa kaupungin sisällä, sanoo Komulainen. Kuva: Lehtikuva / Marja Airio 12 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2008 13
Kuvat: Haminan Energia VIRVE-käyttäjät Ulkoiset säteilytiedot myös hätäkeskuksiin STUKin valvontaverkko valvoo koko ajan Säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyn valvontaverkko kerää tietoa ulkoisesta säteilystä koko ajan. Verkkoon kuuluu 2 STUKin mittausasemaa eri puolella Suomea. Lisäksi tietoa saadaan ydinvoimaloiden omilta 2 mittausasemalta läheltä laitoksia. Huoltopalvelut muuttuivat mukana Sähköyhtiöstä tuli monialayhtiö Haminan Energia Oy on hyvä esimerkki sähköyhtiöstä, josta on tullut monialayhtiö. Perinteisen sähkönjakelun lisäksi toimintaan kuuluvat nykyisin maakaasun paikallisjakelu, kaukolämmön jakelu sekä eri verkkojen liittymien myynti ja laajakaistaverkkopalvelut. YHTIÖ MYY MYÖS prosessiteollisuuden tarvitsemia hyödykkeitä, kuten prosessihöyryä, prosessivettä, vetyä sekä erilaisia teollisuuden tarvitsemia palveluita. Kaiken tämän toimivuudesta vastaa 11 hengen asennuspalveluyksikkö. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista apua etenkin verkon rakentamistöissä ja raivauksessa. Omalla porukalla tehdään huollot, tarkastukset sekä käyttö- ja kunnossapitotyöt. Jokaisen asentajan täytyy tietää aika laajasti asioista, koska kaikki toimialueet ovat saman päivystyksen alla ja melkein jokainen asentaja toimii myös päivystysringissä. Hoidamme myös lämpölaitosten ja voimalaitosten valvonnan, kertoo asennuspalveluosaston esimies, työnjohtaja ja käyttöteknikko Simo Klemola. Toiminnan kannalta kriittisimpiä ovat sähköverkot. Pienikin vika sähkönjakelussa saa usein aikaan ison haitan asiakkaille. Yhteys viranomaisiin ja kantaverkkoon Haminan Energia hankki VIRVEt sen jälkeen, kun oma VHF-radiopuhelinjärjestelmä tuli elinkaarensa päähän. Hamina otti VIRVEt käyttöön ensimmäisenä energiayhtiönä jo vuonna 2004. Omalla pöydälläni VIRVE-puhelin on koko ajan päällä, joten kuulen, millaisia hälytyksiä on meneillään, vaikka itse en olisi päivystysvuorossa. Näin olen koko ajan tasalla, mikä verkosto tai laitos hälyttää, kuvaa Klemola. Meillä on kolme kiinteää VIRVE-puhelinta, joista yksi on keskusvalvomossa ja kaksi sähköasemilla. Käsipuhelimia on 11. Kahdella päivystäjällä on VIRVEt koko ajan mukana. Loput puhelimet ovat laturilankussa, josta ne otetaan mukaan, kun tarvitaan radiopuheviestintää. Lisäksi VIRVEä käytetään valvontajärjestelmän osana. Tietokonevalvomoista on rajapinta kiinteään VIRVE-asemaan, joka lähettää automaattisesti statusviestin päivystäjän VIRVE-käsipuhelimeen, jos jotain vikaa ilmenee. VHF-järjestelmässä hälytyksenä toimi pelkkä piippariääni. VIRVEssä hälytyksen mukana tulee statusviesti, joka kertoo selkeästi sen, mikä laitos hälyttää ja mistä verkosta on kysymys. Lisäksi valvomon gsm-modeemi lähettää tarkenta- van tekstinviestin päivystäjälle siitä, mikä häiriö on kyseessä. Kaksi uutta puheryhmää Viime vuonna Haminan Energia sai radiopuhelimiinsa kaksi puheryhmää lisää, jotka ovat valtakunnallisen runkoverkkoyhtiön Fingridin yhteiskäyttöryhmä ja viranomaisten yleinen Kaakkois-Suomen alueen yhteistoimintakanava. Yritimme myös sitä, että asentajat hoitaisivat kaiken perinteisen puhelinliikenteen, kuten gsm-puhelunsa VIRVEllä, mutta laitteena VIRVE koettiin vähän kömpelönä ja lisäksi havaitsimme jonkin verran katvealueita, kertoo Klemola. Ajatuksesta luovuttiin, mutta VIRVEllä hoidetaan kaikki hälytysten vastaanotot ja tilanteet, joissa radiopuhelin on paras vaihtoehto kommunikointiin. STUKIN HAVAINNOINTIJÄRJESTELMÄLLÄ on kaksi keskeistä tehtävää. Se hälyttää, kun ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää ennalta asetetun raja-arvon. Toinen päätehtävä on muodostaa reaaliaikainen säteilytilannekuva, jonka avulla pystytään seuraamaan säteilytilanteen kehittymistä, kertoo laboratorionjohtaja Kaj Vesterbacka STUKin ympäristövalvonta ja valmius -yksiköstä. Valvontaverkon luotettavuus on yhtä hyvä kuin sen tiedonsiirron luotettavuus. Mittausasemien tietoliikenne on toteutettu VIRVE-verkon IP-pakettidatapalveluna ja varana käytetään tekstiviestejä (SDS). Tiedonsiirron nopeus on ollut riittävä ja luotettavuus hyvä. Paikalliset anturit mittaavat säteilyä minuutin välein, ja mittaustulokset siirretään kymmenen minuutin keskiarvoina siihen hätäkeskukseen, jonka alueella asema sijaitsee, ja samalla valtakunnalliseen STUKin keskusjärjestelmään, kertoo Vesterbacka. Valvontaverkon antama säteilytilannekuva on lähes reaaliaikainen paitsi STUKissa myös hätäkeskuksissa. STUKin päivystäjä saa varoituksen, jos yhden minuutin mittaustulos ylittää ennalta määritetyn säteilyn raja-arvon. Järjestelmä erottaa lyhytkestoiset vikahälytykset aidoista hälytyksistä. Myös tietojen puuttuminen paljastaa, jos järjestelmässä on vikaa, kertoo Vesterbacka. Pelastuslaitoksilla mittauspartioita Jos mittaustietoa halutaan alueellisesti tarkemmin, paikalle lähetetään mittauspartio. Pelastuslaitosten mittauspartiot ovat saaneet peruskoulutuksen säteilyn mittaamista varten Pelastusopistolla. Manuaalimittaustulokset ovat hyvin tärkeitä, kun halutaan kartoittaa jokin alue tarkasti. Kiinteitä mittauspisteitä on melko harvakseltaan, ja vaikka STUKillakin on mittauspartioita, niiden määrä on rajallinen, sanoo Vesterbacka. Mittauspartio lähettää mittaustiedot VIRVE-puhelimella tekstiviestinä, jossa on mittauspisteen paikka, annosnopeus sekä säätietoa. Aiemmin tulokset kerättiin ensin johtokeskukseen ja sieltä ne faksattiin STUKiin. Siihen verrattuna nyt mittaustieto saadaan lähes reaaliajassa ja suoraan kartalle säteilytilannekuvan esitysjärjestelmään. Seuraava vaihe on se, että VIRVE-puhelimen GPS:stä tulee viestiin automaattisesti myös koordinaatit, jolloin riittää lähettää pelkkä mittaustieto, sanoo Vesterbacka. 1 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 1
VIRVE-käyttäjät Kuva: STUK Yhteistyöryhmä linjasi: VIRVE-verkkoa uusitaan koko maassa VIRVE-yhteistyöryhmä on sisäasiainministeriön asettama virallinen toimielin, joka linjaa VIRVE-verkon kehitystyötä ja sovittaa eri tahojen intressejä yhteen. Erillisverkot Oy uusii VIRVE-tukiasemia koko maan alueelta ryhmän suosituksen mukaisesti. Ulkoista säteilyä on valvottu Suomessa säännöllisesti 10-luvulta lähtien. Automaattinen valvontaverkko rakennettiin 10-luvun lopussa vuonna 1 sattuneen Tshernobylin ydinturman jälkeen. Nykyinen STUKin suunnittelema valvontaverkkoa ohjaava USVA-ohjelmisto otettiin käyttöön vuonna 2000. Valvontaverkko uusittiin 200-200 ja sen tiedonsiirrossa käytetään VIRVE-verkkoa. Hätäkeskus valvoo mukana Hätäkeskuksiin säteilytiedot tulevat ja näkyvät erillisessä päätelaitteessa, joka on STUKin hallinnoima. Jos säteilyn määrä ylittää tietyn raja-arvon, tieto siirtyy automaattisesti hätäkeskuksen tietojärjestelmään. Erillisverkot on tuonut VIRVEn palveluverkon jokaiseen hätäkeskukseen. Vesterbacka kertoo, että tätä mahdollisuutta aiotaan hyödyntää jatkossa STUKin etähallinnassa ja säteilytietojen siirrossa. Valvontaa yli rajojen STUKilla on päivystysjärjestelmä, joka reagoi säteilyyn liittyviin tapahtumiin 15 minuutissa. STUKin päivystäjä toimii kansallisena ja kansainvälisenä kontaktipisteenä, joka vastaa STUKin toiminnan käynnistämisestä eri tilanteissa, selostaa Vesterbacka. Säteilytiedot Suomesta menevät myös EURDEP-järjestelmään, joka kerää ja kokoaa kaikkien EU-maiden lähettämät säteilymittaustulokset. Sitä kautta myös Suomi voi seurata muiden maiden säteilytilannetta. Jokaisessa maassa säteilyvalvonnan strategia on päätetty kansallisesti, miten mittausasemat on sijoiteltu ja miten usein tietoa kerätään. Joissakin maissa säteilyä mitataan ainoastaan siellä, missä on paljon ihmisiä. Suomen strategiana on ollut säteilymittausten alueellinen kattavuus. Mitä tiheämpi valvontaverkko on, sitä tarkemmin voidaan myös seurata, miten radioaktiivinen pilvi liikkuu, selostaa Vesterbacka. VIRVE-VERKOSSA ON noin 1 300 tukiasemaa, joista uudistetaan lähes joka kolmas. Parhaiten käyttäjä hyötyy TB3- tyyppisten tukiasemien eduista uusilla TETRA-päätelaitteilla. Uudet tukiasemat tukevat myös TEDS-tekniikkaa ja nopeampaa tiedonsiirtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tukiasemia olisi uusittu siellä, missä asumusta ja liikennettä on eniten, eli tukiasemia olisi uusittu muualla paitsi harvaan asutussa Pohjois-Suomessa. Toisessa vaihtoehdossa, jonka Erillisverkot meille esitti ja jota yhteistyöryhmä kannattaa, VIRVE-verkkoa kehitetään koko Suomen alueella, kertoo yhteistyöryhmän jäsen, Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Veli-Pekka Kuparinen. Uusi tekniikka nostaa turvallisuutta kaikella tavalla. Koska Erillisverkkojen strategia on toimia asiakaslähtöisesti, yhtiö on myös päättänyt toteuttaa tukiasemauudistukset VIRVE-yhteistyöryhmän suositusten mukaisesti. Ensimmäistä vaihtoehtoa olisi puoltanut mm. se, että VIRVE-verkon vanhimmat tukiasemat sijaitsevat Kaakkois- ja Etelä-Suomessa, samoin se, että pääteille ja asutusalueille olisi saatu tiheämpi ja yhtenäisempi verkko. Toisaalta todettiin, että käyttäjäryhmillä, etenkin poliisilla ja pelastuksella, on tarpeita myös Pohjois-Suomessa, jossa liikkuu ajoittain suuriakin ihmismääriä. Lopulta tukiasemien uusimisessa päädyttiin koko Suomen kattavaan ratkaisuun, kertoo Kuparinen. Parempaa käytettävyyttä VIRVE-verkon vanhimpien tukiasemien mekaniikka on jo 10 vuotta vanhaa. Uusissa TB3-tyyppisissä tukiasemissa on sellaista edistyksellistä tekniikkaa, josta verkon käyttäjät hyötyvät monin eri tavoin. Uudet tukiasemat lisäävät mm. päällekkäispeittoa, koska yhden tukiaseman kantama on pidempi, mikä taas parantaa puhekuorman jakamista. Uusi tekniikka lisää myös verkon vikasietoisuutta. Uudet tukiasemat vaativat vähemmän tehoa, säästävät energiaa ja lisäävät esim. sähkökatkoksessa korjausaikaa, listaa Kuparinen. Uudet tukiasemat tarjoavat lisää datasiirtokapasiteettia ja kuormituksen optimointia. Uusi tekniikka nostaa turvallisuutta siis kaikella tavalla, kuvaa Kuparinen. Vaikka tukiasemien uusimisessa tehtiin koko maan kattava ratkaisu, Kuparinen muistuttaa edelleen, että 90 prosenttia tukiasemista uusitaan harvaan asutun Pohjois-Suomen ulkopuolella. Yhteistyöryhmä toimii tehokkaasti VIRVEn yhteistyöryhmä on toiminut marraskuusta 2007 lähtien ja kokoontuu yleensä kuukausittain tai erikseen tarvittaessa. Ryhmä valmistelee linjaukset VIR- VEn kehittämisestä, sovittaa eri tahojen intressejä, kohdentaa Huoltovarmuuskeskuksen antamaa rahoitusta ja hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä. VIRVE-yhteistyöryhmän jäseninä ovat pelastustoimen, puolustusvoimien, poliisin ja rajavartiolaitoksen edustajat, sosiaali- ja terveysministeriön edustaja, pääkäyttäjäryhmän edustaja sekä Erillisverkkojen ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajat. Lisäksi käytämme pysyviä asiantuntijoita, listaa Kuparinen. Siitä, miten tukiasemia uusitaan, käytiin laaja keskustelu. VIRVEyhteistyöryhmän yhteistyö toimii kuitenkin hyvin, sanoo Kuparinen. VIRVE-yhteistyöryhmä huomioi pääkäyttäjäryhmän ehdotukset. Pääkäyttäjäryhmä hoitaa VIRVEn teknisiä ja käyttötoimintaan liittyviä asioita sekä VIRVEkäytön yhteisiä pelisääntöjä. Miten etenee? Tukiasemaverkkojen uusiminen voidaan aloittaa heti eri puolella Suomea. Uudet tukiasemat sijoitetaan valmiisiin paikkoihin, eikä uusia mastoja tarvitse pystyttää. Näin työ on kustannustehokasta ja ekologista. Huhtikuussa 2009 käyttöön otettu testiympäristö on toteutettu uudella TB3-tekniikalla. Tukiasemien lisäksi käytössä on uusi keskustyyppi. VIRVE-verkon uudet ohjelmistotasot ja niiden päivitykset testataan ensin testiympäristössä ennen niiden käyttöönottoa. Ympäristö mahdollistaa myös käyttäjien sovellusten testaamisen. Kuva: Pertti Virtanen 1 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 1
UUTISIA Uudet markkinat ja uudet palvelut määrittelevät tulevaisuuden viestintätarpeet kisen turvallisuuden ja liikenteen sektorilta sekä öljy- ja kaasuteollisuudesta. Nopean ja vikasietoisen verkon lisäksi 79 prosenttia vastaajaorganisaatioista odottaa parannuksia teknologiaan, joka vahvistaa olemassa olevia järjestelmiä. Erillisverkoille Asiakastiedon myöntämä Suomen Vahvimmat 2009 -luokitus Vuoden 2009 TETRA World Congress keräsi järjestäjien mukaan Müncheniin ennätykselliset yli 2 500 kävijää. Esille nousivat mm. TETRA-standardin 10-vuotinen kehitys, TETRA Enhanced Data Services (TEDS) -taajuudet, laajakaistaominaisuudet ja tarpeet sekä TETRA-teknologian integrointi täydentävien teknologioiden kanssa. Vaikka standardin kehitys on ollut menestyksellistä, on seuraavan sukupolven TETRA-standardin etenemisen tiellä edelleen teknisiä, hallinnollisia ja taloudellisia kysymyksiä. TETRA 2 -TEKNOLOGIAN standardit on pääosin määritelty. Jotta TETRAn voittokulku jatkuu myös laajakaistan tullessa, tarvitaan ylimääräistä panosta kaikilta TETRA-yhteisön osapuolilta. Hyväksyntä laajakaistan käyttöönottoon myös TET- RAssa on saatava aikaan koko telekommunikaatioyhteisössä. Työ seuraavan sukupolven TETRAstandardin vaatimuksista on kuitenkin alkanut. TC TETRA (TETRA Association -järjestön tekninen komitea) julkaisee vuoden loppupuolella vaatimusmäärittelyt, jotka perustuvat TETRAn käyttäjiltä maailmanlaajuisesti kerättyyn palautteeseen teknologiaan kohdistuvista vaatimuksista. Evoluutio tulee sisältämään mm. mahdollisuuksia tehdä laajakaistapalveluita, kuten mahdollisuuden välittää tehtäväkriittistä materiaalia videona. - Ennen näkemättömän maailmanlaajuisen laman kourissa TETRA-markkinat pärjäävät hyvin. Vikasietoiselle ja turvalliselle kommunikointijärjestelmille on jatkuvasti kysyntää. Avautuvat Pohjois- Amerikan markkinat sekä turvallisen langattoman laajakaistan mahdollisuudet lupaavat tulevaisuudessa sekä haasteita että menestystä, sanoo puheenjohtaja Phil Godfrey, TETRA Association, ja näkee markkinatilanteen myönteisenä. Nopea ja vikasietoinen viestintä tärkeintä TWC-kongressissa Motorola esitteli markkinatutkimusyritys IDC:n kanssa tekemäänsä TETRA-käyttäjätutkimusta. IDC tutki EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) lähes 200 julkisen turvallisuustahon ja suuria teollisuusyrityksiä edustavan käyttäjäorganisaation näkemyksiä tulevaisuuden käytössä tarvittavista TETRA-järjestelmävaatimuksista. Vastaajista 82 prosenttia piti nopeaa ja vikasietoista viestintää tärkeimpänä. Tärkeää on parantaa käyttäjien turvallisuutta, laajentaa erilaisten sovellusten käyttömahdollisuuksia ja helpottaa palveluiden käyttöä. Nämä vaatimukset ovat olleet ja ovat yhä tärkeimpiä ominaisuuksia TETRAssa. Tutkimuksen vastaajat edustavat kahdeksaa EMEA-alueen maata ja tulevat jul- Tasaista kasvua lamasta huolimatta Vuonna 2008 TETRA-markkinat kasvoivat tasaisesti. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kasvumahdollisuuksia näyttäisi olevan myös vuonna 2009. IMS-markkinatutkimusyritys ennustaa rippumattomassa Research mobile radio shipment tracker -tutkimuksessaan, että päätelaitteiden markkinat kasvavat yli 20 % seuraavan viiden vuoden aikana. Kehitysnäkymiksi ICM listaa seuraavat: valtakunnallisten TETRA-verkkojen toinen aalto käynnistyy seuraavan kolmen vuoden kuluessa projektit kehittyvillä markkinoilla realisoituvat (esim. Kiina ja Etelä- Korea) uusia järjestelmä- ja päätelaitetoimittajia tulee markkinoille uusia TETRA-päätelaitteita tulee markkinoille hintojen laskusta huolimatta liikevaihto kasvaa kaupalliset tietoliikennepalvelut nähdään lisämahdollisuuksina, ei kilpailevina toiminnallisuuksina. Suomalaiset hyvin esillä Suomalaiset alan yritykset olivat hyvin näkyvillä näyttelyalueella. Seminaaripuhujista VIRVE-palveluista kertoivat valmiusjohtaja Janne Koivukoski ja riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen. Valmiusjohtaja Koivukoski sisäasiainministeriöstä kertoi VIRVE-yhteistyöryhmästä ja -pääkäyttäjäryhmästä sekä niiden merkityksestä VIRVE-palveluiden kehitykseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Kimmo Markkanen esitteli viranomaisverkkoa hyödyntävää ratkaisua, jolla ohjataan väestöhälyttimiä ja hälytetään pelastushenkilöstöä. Teksti ja kuvat: Satu Huhtela ASIAKASTIETO OY:N muodostama asiantuntijaraati on myöntänyt Suomen Erillisverkot Oy:lle Suomen Vahvimmat 2009 -luokituksen. Suomen Vahvimmat sertifikaattiin oikeutettu kuuluu Rating Alfa -luottokelpoisuusluokituksen parhaisiin AAA tai AA+ -luokkiin, joihin yltää vain noin joka kymmenes suomalaisyritys. Näitä Suomen luottokelpoisimpia yrityksiä on yhteensä noin 30 000. Raati teki valintansa pk-yrityssektorilta eli liikevaihdoltaan 2 50 miljoonan euron yritysten joukosta. Valituilla yrityksillä on erittäin pieni riski saada maksuhäiriömerkintöjä tai joutua konkurssiin. Ne ovat tyypillisesti toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä, jotka ovat julkistaneet tuoreimmat tilinpäätöstietonsa. Yritykset ovat sidosryhmiensä näkökulmasta vahvoja kumppaneita. Raatiin kuuluvat professori Jarmo Leppiniemi, KHT, partneri Hannu Pellinen Pricewaterhouse Coopers Oy:stä, maajohtaja Petri Kokko Google Finland Oy:stä sekä toimitusjohtaja Mikko Parjanne ja erityisasiantuntija Pekka Salmivuori Suomen Asiakastieto Oy:stä. Vuoden viestintäteko: Kauhajoen kriisiviestintä KAUHAJOEN KRIISIVIESTINTÄ on valittu vuoden viestintäteoksi. Palkitsemisesta vastasi Viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom. Tuomariston mukaan Kauhajoen koulusurmien viranomaisviestintä onnistui huomattavasti paremmin kuin edellisvuonna Jokelassa. Kauhajoella kriisiä ja viestintää johti poliisi, ja tuomariston mukaan malli toimi hyvin. Myös Kauhajoen kaupunki toimi aktiivisesti kriisinhallinnassa ja tiedottamisessa. 18 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 1/2009 19
Belgiassa TETRA-koulutusta jo 10 vuotta ASTRID kouluttaa kouluttajia Erillisverkot tapasi Belgian viranomaisradioverkon ASTRIDin koulutuspäällikkö Peter Nelissenin. Belgiassa on tarjottu keskitettyä TETRA-koulutusta jo kymmenen vuotta. Erillisverkot halusikin tietää, miten koulutustarjonta on rakennettu ja organisoitu. BELGIASSA VIRANOMAISVERKON operaattorilla on velvollisuus tuottaa koulutuspalveluja ainakin suurimmille käyttäjäorganisaatioille sekä koordinoida ulkopuolisten antamaa koulutusta. Aluksi koulutuksesta vastasi ASTRIDin kaupallinen kumppani. Koulutus keskittyi lähinnä TETRA-standardin teoriaan. Verkon valmistuessa ja sen käytön lisääntyessä ASTRID otti koulutuksen omaan haltuunsa. Nykyisin verkon suurilla käyttäjillä on omat koulutuskeskuksensa. Kouluttajia on yli 80 henkilöä, joista moni toimii kouluttajana varsinaisen työnsä ohessa. Koulutusorganisaatiossa työskentelee ASTRIDin kolme päätoimista kouluttajaa, jotka hoitavat ulkopuolisten tahojen kouluttajien koulutuksen. Kun ASTRI- Din omat kouluttajat antavat toiminnallisuuskoulutusta, organisaatioiden omat kouluttajat vievät tietotaitonsa edelleen käyttäjien operationaaliselle tasolle. Kouluttajien kouluttaminen on kustannustehokasta. Koulutustilaisuudet tarjoavat myös erinomaisen paikan keskustella ja vaihtaa näkemyksiä kouluttajien kesken. Kurssien kouluttajat oppivat oppilailtaan ja oppivat näkemään asiat paremmin myös asiakkaiden näkökulmasta. Minkälaista koulutusta tarvitaan? Belgiassa koulutustarve on koettu jatkuvaksi. Peruskäyttökoulutuksen lisäksi tarvitaan myös järjestelmäkoulutusta. Koska koulutustarvetta on erilaisille toimijoille ja eritasoisille käyttäjille, on alettu keskustella myös erilaisista oppimistavoista ja -ympäristöistä. Mahdollisuutta opiskella niin lähi- kuin etäopetuksessa on pyritty kehittämään. Lisäksi ASTRID on luonut yhtenäisen pohjakoulutusmateriaalin, joka pyritään pitämään kaikkien saatavilla jatkuvasti. Peter Nelissen on ASTRIDviranomaisradioverkon koulutuspäällikkö. ASTRIDin asiakkaat tyytyväisiä ASTRIDin koulutusorganisaatio ei ole sertifioinut jälleenkouluttajiaan, mutta asiakkailta saatu palaute on ollut silti hyvin myönteistä ja kurssit koettu hyödyllisiksi. Koulutuksen kehittäminen on tärkeää. Koulutuspäällikkö Nelissen näkee kehityksen suuntana tasapuolisesti niin AST- RIDin antaman lähikoulutuksen kuin asiakkaille tarjottavan koulutusmateriaalin ja interaktiivisen koulutusympäristön kehittämisen. Suomessa panostettava lisää koulutukseen Suomessa on koulutettu käyttäjiä jo VIR- VEn käyttöönoton ajoista alkaen. Koulutusmateriaalia on tuotettu yhteistyössä järjestelmätoimittajan, operaattorin ja käyttäjien kesken. Suomessa suurin vastuu koulutuksesta on käyttäjäorganisaatioilla, joiden tulee VIRVEn käytön ohjeistuksen mukaan järjestää riittävä koulutus VIRVEä käyttäville työntekijöilleen. Suomessa kehitystarpeet ovat samansuuntaisia kuin Belgiassa. Lisäksi on koulutusmateriaalin päivitystarpeita, koska suurin osa nyt käytössä olevasta koulutusmateriaalista on 2000-luvun alkupuolelta. Erillisverkoissa on mietitty operaattorin suurempaa roolia koulutusmateriaalin tuottamisessa, koska käytettävän järjestelmän tunteminen vähentää myös käyttäjälähtöisiä ongelmatilanteita ja epäkäytettävyystilanteita. Koulutusta ja koulutusmateriaalia on suunniteltu yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden kesken. Myös interaktiivisen verkkoympäristön toteutusperiaatteita on selvitelty. Toimiva koulutusorganisaatio ja ajantasainen koulutusmateriaali ovat erittäin tärkeitä operatiivisessa toiminnassa käytettävässä viestintäverkossa, sillä viestijärjestelmät ovat usein keskeinen osa turvallisuustoimijoiden johtamisjärjestelmää. Tästäkin näkökulmasta katsottuna on paikallaan panostaa koulutukseen lisää myös Suomessa. Teksti: Satu Huhtela ja Harri Virtanen Kuva: Satu Huhtela Madonnan konsertti korotti valmiustilaa Madonnan konsertti Jätkäsaaressa 6. elokuuta työllisti konserttijärjestäjän lisäksi myös viranomaisia. TAPAHTUMA, JOKA KERÄSI 85 000 lipun ostanutta katsojaa, oli Pohjoismaiden tähän mennessä suurin maksullinen konsertti. Konsertti vaatikin massiiviset turvajärjestelyt ja vaati mittavaa viranomaisyhteistyötä. VIRVE-verkon ohjelmistotasoa nostetaan VIRKE-kehitysohjelman myötä. VIRVE-VERKON VERSIOPÄIVITYS tasolta neljä tasolle viisi aloitetaan loppuvuoden 2009 aikana. Koska verkossa on vielä paljon vanhoja ensimmäisen sukupolven radiopuhelimia, Erillisverkot päätti testata puhelimia tulevan ohjelmistotason ympäristössä eli kesällä käyttöön otetussa Trevi-testiympäristössä. Kun Erillisverkot testasi vanhoja ensimmäisen sukupolven radiopuhelimia, havaittiin, että radiopuhelimet kyllä toimivat uudessa ohjelmistotasossa mutta tietyin rajoituksin. Keskeisiä puutteita uudempien radioiden toimintaan ovat seuraavat: 1. Radioiden liittyminen puheviestintään kestää keskimäärin neljä sekuntia, kun se on uudemmilla radioilla keskimäärin yksi sekunti. 2. Tukiaseman vaihtaminen on hitaampaa kuin uudemmilla radioilla. Puheessa Konserttipaikkaa ympäröivä vesialue oli suljettuna kello 18 24. Kaikki huviveneliikenne ja siihen rinnastettava vesiliikenne muutamin poikkeuksin oli kiellettyä. Ilmatilaa valvottiin tilapäisellä lentorajoitusalueella, jonka Ilmailulaitos oli määrittänyt Jätkäsaaren alueelle konsertin ajaksi. Helsingin poliisi oli koonnut konserttia varten oman toimintaryhmän. Matkapuhelinverkot olivat kovilla Jätkäsaaressa ja ydinkeskustassa. Paikalle esiintyy katkoksia, ja puheenvuoro voi katketa kokonaan. 3. Radiot eivät pysty ottamaan vastaan lyhytsanomia (tekstiviestit, statukset) puhelun aikana. 4. Radiot eivät pysty käsittelemään yli 120 merkin pituisia tekstiviestejä. 5. Radiot eivät kykene käsittelemään suuria määriä lyhytsanomia. Lisäksi todettiin, että ensimmäisen sukupolven radioiden akuissa on huono kapasiteetti eikä varaosia ole enää saatavissa laitetoimittajalta. Miksi versiotasoa nostetaan? VIRVE-verkon versiotason nostaminen on tullut tarpeelliseksi, koska ohjelmiston valmistaja EADS ei enää kehitä VIRVE-verkon nykyistä ohjelmistotasoa. Näin esim. verkon korjauksien saaminen hankaloituu ja hidastuu. Uutisia saapuvia kehotettiin sopimaan tapaamispaikat etukäteen siltä varalta, että puhelinyhteydet eivät olisi toimineet. YLE:n tietojen mukaan matkapuhelinverkot ruuhkautuivat paikoin ydinkeskustan alueella, mutta vakavimmilta häiriöiltä vältyttiin. Matkapuhelinoperaattorit olivat toimittaneet runsaasti lisäkapasiteettia, jotta verkko kestäisi alueella jopa 100 000 ylimääräisen puhelimen kuormituksen. Suurtapahtuman vuoksi myös Erillisvekkojen Hallintakeskus siirtyi korotettuun valmiustilaan eli oranssiin tilaan 6.8. torstai-iltapäivänä. Korotettu valmiustila loppui perjantaiaamuna. Verkon lisäkapasiteettia ei tarvittu, koska alueella sijaitsee varsin kattava ja suurikapasiteettinen VIRVE-verkko. Näinkään mittava tapahtuma ei vaatinut myöskään VIR- VE-viestiliikenteessä erityisjärjestelyjä, koska viranomaisten yhteiskäytössä olevat puheryhmät on suunnittelu ja rakennettu luotettaviksi ja toimiviksi ja niiden käyttöä on harjoiteltu kattavasti. Poliisin arvion mukaan Helsingin Lauttasaaren ranta-alueella oli 3 000 4 000 ihmistä seuraamassa tapahtumaa. Vanhoja VIRVE-puhelimia testattiin uuden sukupolven VIRVE-verkossa Kuva: Satu Huhtela VIRVE-verkon käyttäjille ohjelmatason noston eli verkon päivityksen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia ovat ilmoitus ryhmäpuhelusta yksilöpuhelun aikana (mahdollisuus ottaa yksilöpuhelu menettämättä ryhmäliikenteen kuunteluvelvoitetta), verkon kapasiteetin parempi valvonta ja hallinnointi, periodinen rekisteröinti (varmistaa mm. asemaradioiden aktiivisuuden) sekä radion sulkeminen ja kuolettaminen (esim. katoamistapauksissa). VIRKE-kehitysohjelmalla luodaan edellytykset entistä tehokkaampaan ja luotettavampaan viestintään ja näin ollen pyritään vastaamaan käyttäjäorganisaatioiden lisääntyneisiin viestintätarpeisiin. Päivittämällä radiot uudempiin parannetaan käyttäjien kykyä hyödyntää verkkoa paremmin ja luotettavammin. 20 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 21
Svensk resumé Bild: Seppo Haavisto Försvarsmakten förnyar sin informationshantering FÖRSVARSMAKTEN ÄR ETT modellexempel på hur man inom informationshanteringen kan övergå från kaos till ordning och reda. Tjänsterna har koncentrerats och paketerats, och nu ska man lägga ut dem. Som samarbetspartner för soldaterna har man valt både myndigheter och kommersiella instanser. Idén om ett totalförsvar för landet lever även inom informationshanteringen. Enligt generallöjtnant Markku Koli, som är chef för huvudstaben, har förändringen inverkat på vilka lösningar som man på huvudstaben i övrigt anser vara lämpliga och godtagbara när det gäller att producera dataadministrativa tjänster. Informationshanteringen har ändrats och riktas nu till nätverksförsvaret. Detta innebär en självstyrning som möjliggörs av kännedomen om läget och en därigenom ökad prestationsförmåga för hela försvarsmakten när det gäller uppgifter som blir allt mer internationella och som i allt större utsträckning integreras med andra myndigheters uppgifter. I praktiken stödjer sig nätverksförsvaret på idén om ett komplett försvar, som utgår från samarbetet med olika aktörer. Koli betonar samarbetsstrukturerna inom informationshanteringen. En utmaning är t.ex. hur användargränssnitten ska kunna hanteras. Nätverksförsvaret förutsätter att de korrekta uppgifterna ska flyttas till rätt ställe i rätt tid. Inom försvarsmakten är denna uppgift utmanande på grund av organisationens omfattning och all den information som behandlas inom försvarsmakten. Koli anser att det finns både utrymme för och behov av en aktör som Erillisverkot i fråga om datanät och kommunikationssystem. Han påminner att säkerhet är kostnadseffektiv endast i krissituationer. Från kaos till ordning och reda ÅR 2007 KONCENTRERADE försvarsmakten anskaffningen av utrustning, underhållet och utvecklingen för enheterna som ligger spridda i olika delar av Finland. Till följd av detta bildades Försvarsmaktens Ledningssystemcenter (PVJJK), som leds av överste Pertti Hyvärinen. Hyvärinen säger att man måste vinna kundernas förtroende på nytt varje dag. PVJJK:s kunder är 55 förvaltningsenheter på riksnivå, från huvudstaben till truppförbanden. Tjänster produceras också till andra myndigheter och de viktigaste samarbetsföretagen. På PVJJK arbetar 800 personer. Organisationen har till uppgift att utveckla och underhålla en integrerad spanings-, övervaknings- och ledningsmiljö. Viktigast är att möjliggöra en operativ ledning i alla situationer. Enligt Hyvärinen ska de riksomfattande projekten kunna samordnas med varandra i statsrådet oberoende av vilket ministerium som ansvarar för ledningen. Han prisar den starka samarbetskultur som råder i Finland. Handräckningsavdelningarna har jour ALLA GARNISONER HAR en egen handräckningsavdelning där truppenheterna har jour i tur och ordning. VIRVE används även i samarbetet med andra myndigheter, och nödcentralerna når myndigheterna just via VIRVE. PV ger vanligen handräckning till polisen och räddningsmyndigheterna, men även till kommunerna. Till försvarsmakten hör nuförtiden landskapskompanier till vilka man har rekryterat aktiva reservister från den omgivande regionen. Det var just de som tilldelade vatten i vattenkrisen i Nokia. Enligt överstelöjtnant Jukka-Pekka Virtanen, som är kommendör för Östra Finlands Signalbataljon i Karelska Brigaden, har soldaternas uppgifter kommit närmare tjänstemännens uppgifter när det gäller olika hot. Därför anknyter PV:s handräckning till att upprätthålla ordning och säkerhet, leta efter och rädda människor, röja sprängämnen och reglera trafiken. Räddningsöverinspektör Lukkarinen: Gemensamma ledningscentraler för kommuner I SISTA HAND är det stads- eller kommundirektörerna som ansvarar för beredskapen mot kriser i kommunerna. Beredskapsnivån varierar dock beroende på kommun. Ofta inser man beredskapens betydelse först efter att en olycka redan har inträffat. Social- och hälsovården har skakats av hot om pandemier, bildningsväsendet av skolskjutningar och tekniska väsendet av vattenkriser. Bild: Lehtikuva / Gunnar Bäckman Bild: Lehtikuva / Marja Airio Esa-Pentti Lukkarinen, som är räddningsöverinspektör vid Länsstyrelsen i Södra Finlands län, anser att beredskapen inte behöver bero på kommunens storlek. Det behövs dock samarbete med såväl kommuner och myndigheter som exempelvis olika organisationer. Olyckor inträffar oavsett kommungränser. Lukkarinen föreslår gemensamma ledningscentraler för kommuner och påminner att kommunikationen kan falla på många olika problem. Lukkarinen uppmanar att även anlita försvarsmakten. Där finns det potential för bl.a. stöd för VIR- VE-verksamheten och också i övrigt yrkesskicklighet för lednings- och kommunikationsarbetet. Enligt Lukkarinen är kostnaderna för VIRVE obetydliga med tanke på den totala ekonomin och beredskapen i kommunerna. VIRVE säkerställer en snabb reaktion i de grundläggande säkerhetstjänsterna DE SEX KOMMUNERNA i regionen kring Kymmene älv sammanslogs till den nya staden Kouvola i början av år 2009. Kommunsammanslagningen medförde även många förväntningar på att kommunerna i fortsättningen ska erbjuda minst lika bra tjänster som tidigare. Under sammanslagningen har man inte heller glömt beredskapen. För att ett problem som ser obetydligt ut inte skulle medföra snabba multiplikativa effekter måste man t.ex. flytta kunder från ett ställe till ett annat. Även om exempelvis norovirus som orsakar magsjukdom inte är farligt för friska personer, kan det väl vara ödesdigert för äldre personer som är i dåligt skick, säger Mikko Komulainen, produktionschef för de grundläggande säkerhetstjänsterna. Det som är viktigt är hur fort man inom den grundläggande säkerheten i en ny organisation kan reagera. Det behövs en snabb kommunikation där VIRVE:s talgrupper är till hjälp, säger Komulainen. I Kouvola används VIRVE också i små avvikande situationer. Då kan man dessutom öva sig i hur man ska agera i olika specialsituationer, t.ex. i fråga om svininfluensa. Med en vanlig mobiltelefon kan man inte samtidigt tala med många olika personer. Användningen av VIRVE:s talgrupper är effektiv, och det är möjligt att snabbt dela ut information till alla inblandade parter. När vi kan agera snabbt kan vi även minimera risken för ytterligare skador, beskriver Komulainen. Samarbetsgruppen leder VIRVE VIRVE-SAMARBETSGRUPPEN är ett officiellt organ som har tillsatts av Inrikesministeriet. Gruppen bestämmer om riktlinjerna för utveckling av VIRVE-nätet och samordnar olika instansers intressen med varandra. Erillisverkot moderniserar en del av VIRVE-basstationerna i hela Finland enligt gruppens rekommendationer. Det fanns två alternativ till hur nätet ska förnyas. Veli-Pekka Kuparinen, som är medlem av samarbetsgruppen och direktör för infrastrukturavdelningen i Försörjningsberedskapscentralen, säger att det första alternativet fokuserade på att förnya nätet i de områden där det finns mycket folk och trafik. Till slut beslutade samarbetsgruppen att tillämpa det andra alternativet, vilket innebär att nätet utvecklas i hela Finland. Detta beslut stöds bl.a. av att polisen och räddningsväsendet har vissa behov även i norra Finland, där det då och då rör sig även mycket stora folkmängder. I och med de nya basstationerna ökar den överlappande täckningen, nätets kapacitet att klara av felsituationer, dataöverföringskapaciteten och optimeringen av belastningen, vilket höjer säkerheten till alla delar. Strålningsinformation i realtid BILDEN OM STRÅLNINGSLÄGEt i Finland finns tillgänglig nästan i realtid. Strålsäkerhetscentralens övervakningsnät samlar kontinuerligt in information från olika håll i Finland. Nätet omfattas av STUK:s 254 och kärnkraftverkens 27 mätstationer. Bilden om strålningsläget syns även i nödcentralerna. Nätet ger alarm när doshastigheten för extern strålning överskrider gränsvärdet som har fastställts på förhand. Den andra huvuduppgiften är att skapa en bild om strålningsläget i realtid som hjälper till att följa upp hur strålningsläget utvecklas, säger Kaj Vesterbacka, laboratoriechef på STUK:s enhet Miljöövervakning och beredskap. Övervakningsnätet är lika tillförlitligt som dataöverföringen i nätet. Datatrafiken på mätstationerna har genomförts som VIRVE-nätets IP-paketdatatjänst, och som reservsystem används textmeddelanden. Om man vill ha mer exakt mätinformation om ett visst område, skickas STUK:s egen eller räddningsverkets mätpatrull till platsen. Även då överförs information via VIRVE. 22 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 23
Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot Oy operoi maailman ensimmäistä valtakunnallista ja viranomaisten yhteiskäytössä olevaa TETRA-radioverkkoa. Verkon VIRVE-palvelut mahdollistavat luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toiminta perustuu turvallisuusnäkökohtien tarkkaan huomioimiseen, asiakkaiden hyvään palveluun ja edistyksellisiin teknisiin ratkaisuihin. Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Sisäasiainministeriö. Yhtiön toimii valtakunnallisesti. Tärkeimmät VIRVE-verkon käyttäjät ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt. Erillisverkkojen tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään mm. VIRVE-verkossa. Yhtiön on EADSin päätelaitteiden johtava myynti- ja huoltopiste Suomessa. Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, 02150 Espoo PL 357, 02151 Espoo Puh. 0207 400 500 markkinointi@erillisverkot.fi www.erillisverkot.fi VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Pyhäranta 4 33230 Tampere Puh. 0207 400 640 huoltokeskus@virve.com www.virve.com