Kauppatieteiden kansallinen strategia. Kasvua, innovaatioita ja hyvinvointia Kauppatieteiden kansallinen foorumi 9.11.2010



Samankaltaiset tiedostot
ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Löydämme tiet huomiseen

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

AMEO-strategia

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Click to edit Master title style

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Green Growth - Tie kestävään talouteen

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa

Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Tampere Grow. Smart. Together.

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

University of Helsinki Designing the Future

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Pori Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Julkaisufoorumin ohjausryhmä LIITE 1. Unifi lähetti yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Digitaaliset ratkaisumme tehostavat koulutuksen johtamista, suunnittelua ja arviointia.

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo varadekaani Nina Pilke

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Transkriptio:

Kauppatieteiden kansallinen strategia Kasvua, innovaatioita ja hyvinvointia Kauppatieteiden kansallinen foorumi 9.11.2010

Sisältö Johdanto...................................................................... 1 Missio........................................................................3 Visio..........................................................................3 Tutkimus - Tiedettä ja vaikuttavuutta yhteiskunnan tarpeisiin oikeilla resursseilla.................................4 Opetus - Kauppatieteitä opitaan laadukkaasti...............................6 Yliopistot - Kauppatieteet yliopistojen kehityksen kärjessä.................8 Yhteiskunta - Yhteiskunnan tulevaisuus nojaa kauppatieteelliseen osaamiseen..................................... 10 Tavoitteet todeksi............................................................12 Johdanto Kehittyvä, muuttuva maailma tarvitsee tiennäyttäjiä ja esteiden raivaajia. Kauppatieteet näyttelevät suurta roolia molemmissa tapauksissa. Uusi teknologia ei yksin riitä, kuten ei myöskään yhteiskunnan, luonnontieteiden, ihmisten tai taiteiden tuntemus. Kauppatieteellinen ja liiketaloudellinen osaaminen ja tutkimus tuottavat uusia innovaatioita ja ratkaisevat ongelmia kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat tuottaakseen tavaroita ja palveluja, käydäkseen kauppaa tai vaihtaakseen ideoita. Kauppatieteelliselle osaamiselle on selkeä, kasvava kysyntä Suomessa ja maailmalla. Vahvana tieteenalana kauppatieteet ovat avainasemassa edistämässä liiketaloudellista osaamista kaikilla yhteiskunnan toiminnan osa-alueilla sekä muiden tieteiden parissa. Tämä on ja tulee olemaan kauppatieteiden tärkeä tehtävä jatkossakin. Käynnistimme vuonna 2008 prosessin kauppatieteiden tieteenalan yhteisen strategian luomiseksi. Prosessin tuloksena on yhä tavoitteellisempi yhteistyön kulttuuri tieteenalan sisällä, jotta kauppatieteet toimisivat entistä tehokkaammin tavoitteidensa saavuttamiseksi. Strategia on kauppatieteellisten yliopistojen ja yliopistoyksiköiden kehitystyökalu. 1

Kauppatieteiden on pystyttävä vastaamaan omalla tahollaan suuriin haasteisiin säilyttääkseen ja vahvistaakseen sekä korkean tieteellisen tason että arvokkaat yhteiskunnalliset rajapintansa. Osa haasteista on ulkoisia trendejä tai tapahtumia, osa taas tieteen ja sen toiminnan puitteiden sisäisiä. Näistä teemoista tärkeimpiä ovat: Kansainvälistyminen ja kansainvälinen kilpailukyky Kestävä kehitys Talousjärjestelmän murros Monitieteisyys Innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden luominen Liiketoimintaosaamisen kysynnän kasvu ja luonteen muutos Nämä asiat tulevat vaikuttamaan tutkimuksen ja opetuksen sisältöihin, mutta ne edellyttävät myös muutoksia tieteenalan kulttuurissa, toimintatavoissa ja asenteissa. Meidän on pystyttävä toimimaan yhdessä, jotta suhteellisen laajalle Suomessa levittäytynyt, mutta usein pienissä lähes kaikkia kauppatieteellisiä oppiaineita tarjoavissa yksiköissä toimiva kauppatieteiden tieteenala pystyisi vastaamaan näihin haasteisiin. Vastaus tulee tämän strategian toimenpiteiden kautta ja jakaantuu neljään osa-alueeseen: tutkimus, opetus, toiminta yliopistoissa ja toiminta yhteiskunnassa. Kauppatieteiden kansallisen strategiaprosessin ytimessä ovat kauppatieteitä opettavat ja tutkivat yliopistot. Tämän lisäksi näkemystään strategiaan ovat antaneet lukuisat tahot, joihin lukeutuu yrityksiä, opiskelijoita, julkisia instituutioita sekä eri alojen asiantuntijoita. Haluamme kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita, joiden panoksen ansiosta olemme voineet viitoittaa tieteenalalle tietä kohti parempaa tulevaisuutta. Parempaa - ei pelkästään tieteenalan toimijoiden osalta - vaan kaikkien niiden tahojen, jotka kauppatieteistä hyötyvät. Missiomme Kauppatieteet toimivat tieteen, hyvinvoinnin ja vastuullisen kasvun edistäjänä Suomessa ja maailmalla. Visiomme Kauppatieteet vastaavat tulevaisuuden talouden haasteisiin kasvattamalla kauppatieteellisen osaamisen ja sen pohjana olevan tutkimuksen määrää. Tämä näkyy kestävinä, lisäarvoa tuovina innovaatioina, ratkaisuina, laatuna ja tehokkuutena Suomessa ja globaaleilla markkinoilla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hanken, Svenska handelshögskolan Turun Kauppa korkeakoulu, Turun yliopisto Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Oulun yliopiston talous tieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta Itä-Suomen yli opiston yhteiskunta tieteiden ja kauppa tieteiden tiedekunta Vaasan yliopiston kauppa tieteellinen tiedekunta Handelshögskolan vid Åbo Akademi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 2 3

Tutkimus Tiedettä ja vaikuttavuutta yhteiskunnan tarpeisiin oikeilla resursseilla Kauppatieteellisten yksiköiden kykyä ja mahdollisuuksia tuottaa laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta kehitetään määrätietoisesti Laadukas tieteen tekeminen tulee aina olemaan kauppatieteiden ytimessä ja tätä kautta kauppatieteet kehittävät sekä tiedeyhteisöä että yhteiskuntaa. Suomen kauppatieteiden kansallista ja kansainvälistä tieteellistä vaikuttavuutta ja huippututkimuspotentiaalia kehitetään määrätietoisesti. Kehittämistyötä tehdään mm. määrittelemällä tutkimuskysymyksistä yhteiskunnallisesti relevantteja, luomalla toimintaedellytykset laadukkaalle tutkimukselle ja suorittamalla kauppatieteiden ominaispiirteet huomioon ottavaa vertaisarviointia sekä myös tehokkaalla julkaisutoiminnalla. Jokaisella kauppatieteitä tutkivalla yksiköllä on omat vahvuutensa, jotka tiedostetaan ja joista viestitään, jotta kauppatieteissä pystytään toimimaan tehokkaana verkostona sekä luomaan tutkimukselle luontevat kanavat yhteiskuntaan. Haetaan uusia yhteistyönmalleja, joiden myötä yksityinen ja kolmas sektori tulevat vahvemmin mukaan rahoittamaan kauppatieteiden soveltavaa, perus- ja monitieteellistä tutkimusta Toimintakulttuurit ja tavoitteet sovitetaan yhteen rahoittajien sekä tutkimustulosten käyttäjien kanssa. Etsitään toimintamalleja, joilla kolmannen ja yksityisen sektorin tarve nopeasti käyttöön saatavalle tutkimustiedolle yhdistetään pitkäkestoisiin, laajoihin tutkimushankkeisiin ja artikkelijulkaisuihin. Rahoitusta haetaan entistä enemmän yhteistyössä muiden yksiköiden ja kauppakorkeakoulujen kanssa myös ulkomailta. Panostetaan huipputason kansainvälisten tutkijoiden ja opettajien rekrytointiin sekä kotimaisen huippuosaamisen kansainvälistymiseen Käynnistetään yliopistojen välillä profiileihin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömalleja, joilla voidaan sekä yksin että erikseen rekrytoida kansainvälisiä huippuosaajia ja mahdollisesti jakaa siitä syntyviä kustannuksia. Samalla lisätään entisestään suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia globaaliin tieteen tekemiseen ja kansainvälistymiseen. Kehitetään tutkijoiden urakehitystä kansainvälisten kriteereiden mukaisesti sekä järjestetään tutkimukselle aikaa Panostetaan tutkijoiden urakehitykseen, jotta saadaan mahdollisuudet kehittyä kansainväliset kriteerit täyttäviksi huippututkijoiksi. Etsitään keinoja järjestää tutkimuksen tekemiselle ja kansainväliselle kanssakäymiselle enemmän aikaa tehostamalla tutkijoiden ajan priorisointia ja vähennetään mahdollisuuksien mukaan etenkin hallinnollisen työn osuutta. 4 5

Opetus Kauppatieteitä opitaan laadukkaasti Opettaja/opiskelija suhdeluku asialliselle tasolle Tällä hetkellä opiskelijoiden määrä per opettaja on liian suuri, mikä vaikeuttaa opetuksen korkean laadun ylläpitämistä. Laadun ylläpitämiseksi yksi vaihtoehto on nostaa opetushenkilökunnan määrää. Asiallisella opettaja/opiskelija suhdeluvulla opetuksessa saadaan käyttöön pedagogisesti edistyneet metodit, opiskelijat ja opettajat pääsevät kohtaamaan pienryhmätilanteissa ja tiedon välittyminen ja laatu saadaan varmistettua. Opiskelijat ja opiskelu lähemmäksi tieteen tekemistä opintojen alkuvaiheista lähtien Opiskelijoita sitoutetaan opintoihin ja yliopiston toimintaan paremmin integroimalla heidät jo aikaisessa vaiheessa mukaan tiedeyhteisön toimintaan. Opiskelijat osallistuvat tutkimushankkeisiin ja niiden suunnitteluun, jolloin he saavat luontevan suhteen omaan tieteen alaansa. Samalla tehdään tutuksi tutkijan uraa sekä luodaan opiskelijoille selkeä kuva kauppatieteistä tieteenä. Opintokokonaisuudet suunnitellaan tavoitteellisina ja sisällöltään selkeinä paketteina Kauppatieteelliset tutkinnot suunnitellaan kokonaisuuksina lähtien siitä, mitä opiskelijan odotetaan osaavan tutkinnon suoritettuaan. Kurssien sisällöt ja opetusmenetelmät rakennetaan tutkinnon kokonaistavoitteita palveleviksi. Opiskelijalla on näin tutkinnon suoritettuaan tarvittavat tieteenalan sisällölliset tiedot sekä tarpeellisia geneerisiä taitoja, kuten esiintymis- ja ryhmätyötaitoja sekä uuden oppimisen ja tiedon etsimisen taitoja. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että oppimiskokonaisuudet ovat tulevaisuudessa mahdollisimman yhteensopivia kansainvälisten yhteistyöratkaisujen ja akkreditointihankkeiden kanssa. 6 7

Yliopistot Kauppatieteet yliopistojen kehityksen kärjessä Kauppatieteet toimivat yliopistoissa kansainvälistymisen kanavana ja edelläkävijänä Kauppatieteet ovat jo entuudestaan kunnostautuneet sekä vaihtoon lähtevien että ulkomailta vaihtoon tulevien opiskelijoiden määrissä. Nyt kauppatieteiden on siis jo aika ottaa rohkeita askeleita vaihtoperiodien laatutekijöissä ja määrien kasvattamisessa. Samalla kauppatieteet voivat toimia esimerkkinä parhaista käytännöistä yliopiston sisällä. Kauppatieteet huomioivat kansainvälisyyden tarpeet opetusnäkökulmissa, -tavoissa ja -sisällöissä. Samalla kauppatieteiden yksiköiden palvelut, opiskelijajärjestöt ja akateeminen yhteisö tukevat lähtevien ja palaavien vaihto-opiskelijoiden, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan integraatiota tiedeyhteisöön, kulttuuriin ja yhteiskuntaan jo vaihtoaikana. Tällä tavoin parannetaan entisestään muualta tulevien opiskelijoiden edellytyksiä jäädä Suomeen ja toisaalta hyödynnetään suomalaisten vaihtoopiskelijoiden kokemuksia tiedeyhteisössä. Kauppatieteet ovat opetuksen laadun huippuosaajia ja kehittäjiä yliopistoissa Kauppatieteet kehittävät edelleen laadunvarmistusjärjestelmiään, jotta ne toimivat joustavasti, kattavasti laatukulttuuria edistäen. Esimerkiksi palautteen ja palautteesta palautteen antaminen ja siihen reagointi ovat osa jokapäiväistä kulttuuria, kuten myös työelämärelevanssin ja pedagogisten taitojen kehittäminen. Tätä kulttuuria ja sen parhaita käytäntöjä edistetään tieteenalan yhteisissä foorumeissa, tutkimuksissa sekä toiminnassa yliopistokentässä. Kauppatieteet ovat valmiita pilotoimaan uusia rakenteellisen kehittämisen hankkeita koulutuksessa Kauppatieteillä on valmius kokeilla ennakkoluulottomasti uusia malleja koulutuksen järjestämisessä yliopistojen sisällä, esimerkiksi opiskelijavalinnoissa, tutkintojen kaksiportaisuudessa sekä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen tai jatkokoulutuslaitosten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keskittymistä pelkkään maisterikoulutukseen, opiskelijavalintaa erikseen kandidaatti- ja maisteritasolle tai yhteisten opintosisältöjen järjestämistä AMK-sektorin tai täydennyskouluttajien kanssa. Yliopistojen sisäisessä rahoituksessa on huomioitava kauppa tieteiden merkitys rahoituksen hankkijana ja sivuaine kouluttajana sekä tutkimuksen kokonaiskustannukset Kauppatieteet ja liiketoimintaosaaminen ovat tärkeä osa yliopistojen monitieteellistä kokonaisuutta ja sivuainetarjontaa. Kauppatieteet ovat lisäksi mukana jokaisen yliopiston sisäisen toiminnan ja alueellisen vaikuttavuuden kehittämisessä sekä varainhankintatyössä. Näiden asioiden tulee näkyä yliopistojen sisäisissä rahanjakomalleissa ja ymmärryksenä kauppatieteellisen tutkimuksen kokonaiskustannuksista. 8 9

Yhteiskunta Yhteiskunnan tulevaisuus nojaa kauppa tieteelliseen osaamiseen Kauppatieteet ovat kärjessä julkisten palvelujen tuottavuuden, laadun ja kestävyyden kehittämisessä Kauppatieteet ottavat systemaattisen tavoitteen parantaa julkisten palvelujen ja koko julkisen sektorin toimintaa Suomessa tarjoamalla tutkimusta ja osaamistaan sen käyttöön. Eri kauppatieteiden yksiköt tuovat mukaan oman erikoisosaamisensa ja hakevat samalla monitieteellisiä toimintamalleja muiden tieteenalojen kanssa. Kauppatieteet pitävät yllä koulutuksen ja tutkimuksen kirjoa, mikä tukee vahvasti kasvuyrittäjyyttä Suomessa ja maailmalla Kauppatieteellisen koulutuksen tarjontaa sekä tutkimusongelmien asettelua kehitetään tukemaan niin kotimaista kuin globaalia kasvuyrittäjyyttä. Kauppatieteellinen tutkimus ja koulutus, sekä perustutkinto- että johtamiskoulutus, tukevat yrityksiä niissä kriittisissä kasvun vaiheissa, joissa yrittäjä haluaa kasvattaa yritystään. Tämä edellyttää kauppatieteiltä koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi vahvaa yhteistyötä omilla osaamis- ja maantieteellisillä alueillaan. Kauppatieteet haastavat yhteiskunnan joka sektorin keskusteluun toiminnan kehittämiseksi sekä tieteellisten tulosten ja osaamisen käyttöön saamiseksi Jokainen yliopisto toimii jo nyt omalla tahollaan yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Yhteisellä tahtotilalla ja tietojen sekä osaamisen jakamisella ja koordinoinnilla saa- daan aikaan tehokkaampaa ja paremmin räätälöityä vuorovaikutusta yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin sekä yliopistojen oman alumniverkoston kanssa. Tähän yhteistyöhön on tarjolla laitos-, oppiaine-, tiedekunta- ja yliopistotasolla monia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Samoilla ratkaisuilla voidaan entisestään parantaa opintojen työelämärelevanssia. Kauppatieteet ovat tulevaisuudessa Suomelle tärkeä vientituote Kauppatieteelliselle osaamiselle on olemassa jo valmiit suuret maailmanmarkkinat, josta Suomessa toimivat kauppatieteet voivat päästä osalliseksi. Tämä vaatii kehitystä lainsäädännön, kauppatieteiden brändin, markkinoinnin ja kauppatieteiden sisäisen toiminnan puitteissa. Suomen maine innovatiivisena ja vastuullisena taloutena tukee tätä toimintaa. Kauppatieteet tarjoavat korkeimman asteen johtajakoulutusta ja samalla toteuttavat elinikäisen oppimisen tehtävää Kauppatieteet osallistuvat vahvasti elinikäisen oppimisen edistämiseen - kukin yliopisto omalla vahvuusalueellaan - tarjoten laajasti lisä- ja täydennyskoulutusta. Kauppatieteet tarjoavat myös korkeimman tason johtamiskoulutusta jo valmistuneille ja pitkään työelämässä olleille. Tällä tavoin uusin tieteellinen tutkimus ja johtamisopit välittyvät yhteiskunnan käyttöön kaikille sitä tarvitseville. Johtamiskoulutuksen kautta kauppatieteet edesauttavat yliopistoja profiloitumaan yhteiskunnallisesti tärkeän osaamisen antajaksi kaikissa elämän vaiheissa. Samalla MBA- ja emba- tutkintoihin kouluttaminen on toimiva ja tärkeä liiketoimintamuoto. 10 11

Tavoitteet todeksi Alamme välittömästi toteuttaa kolmea toimenpiteiden kokonaisuutta strategiassa mainittujen tavoitteiden aikaansaamiseksi: 2. Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoittamisen selkiyttäminen Kauppatieteiden rooli tulevaisuuden tekijänä nojaa vahvaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen, joka on samalla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettua huippututkimusta. 1. Business Schools Finland ry:n perustaminen Perustamme Suomen Liiketaloustieteiden Yhdistyksen, Business Schools Finland ry:n (BSF). BSF toimii kansallisena ja kansainvälisenä keskustelijana, edunvalvojana, tutkijana, parhaiden käytäntöjen levittäjänä sekä jäsenten yhteisenä foorumina. Yhdistyksen jäseninä ja päätöksentekijöinä ovat Suomessa toimivat kauppakorkeakoulut, kauppatieteitä kouluttavat ja tutkivat tiedekunnat ja laitokset. Tämän lisäksi kannatusjäseniksi kutsutaan yhteiskunnallisesti tärkeimmät sidosryhmät. Yhdistys on jäsentensä tahdon ja tavoitteiden toteuttajana luontainen keskustelukumppani ministeriöille, koulutusalajärjestöille, elinkeinoelämälle ja ylipäätään kaikille tärkeille kansallisille ja kansainvälisille sidosryhmille ja päätöksentekijöille. Tämä ei sulje pois yhdistyksen jäsenten omaa yhteiskunnallista toimintaa. Toimenpiteet yhdistyksen perustamiseksi käynnistetään välittömästi. BSF aloittaa toimintansa vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Ehdotamme, että Suomen Akatemiassa kauppatieteet siirretään pois kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta ja perustetaan kauppatieteille oma toimikunta. Ehdotamme myös, että Suomen Akatemiassa ja Tekesissä kehitetään jatkossa pysyvältä pohjalta liiketaloustieteille suunnattuja ohjelmia. 3. Kauppatieteellinen ajattelun, tieteen ja liike toimintaosaamisen tuominen tukemaan julkista ja kolmatta sektoria Tarjoamme kauppatieteellistä osaamista julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteon avuksi, talouden kehittämiseksi, tiedepoliittisiin elimiin sekä julkisten hankkeiden ja selvitysten tueksi. Julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteko on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta niin oleellista, että kauppatieteellinen tietämys ja osaaminen on saatava paremmin käyttöön. Aktiivisen tarjonnan lisäksi Suomen Liiketaloustieteiden Yhdistys kokoaa uusinta tutkimusta, henkilöosaamista ja hankkeita kauppatieteiden piiristä, jotta yhteiskunnan toimijat tietävät, mitä kauppatieteillä on tarjota. 12 13