Kampus hyvinvoinnin tuottajana, esteetön ympäristö, ikäihmisen asuminen tulevaisuudessa Hyvinvointikampus kokonaisvaltaista hyvinvointia parhaalla sijainnilla seminaari 21.1.2014, Järvenpää -talo Pekka Maijala, VTT pekka.maijala@vtt.fi
2 Esityksen sisältö Älykäs kaupunki VTT:n rooli älykäs kaupunki teemassa INKA -esimerkki kehittämissuunnitelmasta 2014-2020 Poimintoja PP kehittämishankkeista Esimerkkejä kansainvälisistä tutkimuksista: Technologies, Innovations and Research for an Ageing Society Ikääntyvät ja teknologia EETTINEN NÄKÖKULMA Esimerkki Teknologiakartta -työkalusta: Teknologiat suhteessa ikäihmisten tarpeisiin Hyvä kampus on houkutteleva asuin-, kohtaamis- ja liiketoimintapaikka.
3 VTT approach to Smart City: From demand and user-driven vision to optimal reality Smart governance Zero Energy Buildings and Districts Solutions Mobility, Transportation and Services Smart City Energy, Water, Waste System Modeling and Simulation Asset Management Applications People and Health Care
Älykäs kaupunki 22.1.2014 4 Rakentuu paikallisille vahvuuksille Energiatehokas ja kestävä ICT tehostaa toimintoja Uusien ratkaisujen testaus Elinvoimainen elinkeinoelämä Käyttäjät mukaan Viihtyisä Liikkuminen on sujuvaa Turvallinen ja puhdas Palvelut helposti saatavissa Digitaaliset, tehokkaat palvelut
5
6 TupaTurva hanke, 2011-2013 Kohti ikäihmisten tarvelähtöisiä palveluita Tampere: Kaupunginosan palvelujen kehittäminen Kuopio: Uusi ryhmäkotikonsepti OIVA: Haja-asutusalueen palvelut ja etädiagnostiikka Karviainen: Palvelukeskus ja muistiklinikka http://www.vtt.fi/sites/tupaturva/?lang=fi
7 IKÄIHMISET Yritys/kuntakohtainen kehitystyö Yritysryhmä- ja kuntatason kehitystyö Soveltava tutkimus TupaTurva yritysryhmä TupaTurva kuntakonsortio Geneerinen tutkimus TupaTurva tutkimus
Tampere case HÄRMÄLÄN IKÄKAMPUS 22.1.2014 8 1. Alueellinen verkosto / hoitoverkko (teknologinen kokonaisuus), jonka avulla eri toimijat yhdistetään Kampukseksi Petäjäkoti 2. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat yhteen verkon avulla SenioritaloKuusela 3. Senioritalot yhteen: Taso?: asunnot, palveluohjaaja.. 4. Kodit hoivapalvelutuottajien yhteyteen: turva, hoitoja kuvaa käyttävät järjestelmät Hatanpään sairaala: Vaskikoti Akuutti, pitkäaikaishoito, Terveysasema Alueohjaaja Pekka Kotihoito: Etelän alue 7. Palveluohjaaja Pekka 6. Konsultointi eri osapuolien kesken..omaishoitaja, kotihoito, palveluohjaaja Pekka Kodit Omaishoitaja 5. Omaishoitajat hoivapalvelutuottajien yhteyteen: > Palveluohjaajan rooli
9 Uudet tuulet Toiminnalliset vaatimukset Uusien järjestelmien ja uusien teknologioiden käyttöönotto Markkinoiden muuttuminen Liiketoimintamalli-innovaatiot muut Hyvinvointikampuksen elinkaarenaikainen toiminta - osakokonaisuuksien hankinnasta kumppanuuteen Hankinnan valmistelu Elinkaaren aikaisten toimintojen mallintaminen Käyttäjien todellisten tarpeiden tunnistaminen Elinkaarenaikaisten kustannusten ja hyötyjen arviointi Riskien hallinta Turvaratkaisujen vaatimukset Järjestelmien yhteensopivuus Muut arvioinnin kriteerit Hankintaprosessin arviointi ja jatkuva kehittäminen Hankintaprosessin elinkaarimalli Hankintapäätös Hankintamenettelystä päättäminen Hankintapäätöksen tekeminen Kohteen suunnittelu Elinkaaren aikaisten toimintojen mallintaminen Käyttäjien todellisten tarpeiden tunnistaminen Tilaratkaisut Projektiriskien hallinta Turvaratkaisujen speksit Järjestelmien yhteensopivuus Hankintakriteerit muut Käyttö Päivitykset ja ylläpito Elinkaaritarkastelu Huolto- ja kunnossapito Ohjelmistopäivitykset Häiriötilanteet Tekniset Ulkopuoliset (myös henkilöt) Henkilö- ja tavaralogistiikan toimivuus Kiinteistöautomaation hallinta Hoivapalvelutoiminnan tuki Elinkaarihyödyt&kustannukset muut Käyttöönotto toiminnalliset tarkastukset Testaus ja koulutus Hoitajakutsujärjestelmät Kulunvalvonta Videovalvonta Hälytykset Kiinteistöautomaatio muut Rakentaminen Rakentamis- ja asennusaikataulujen yhteensovittaminen Kiinteistöautomaation rakentaminen muut
10 Technologies, Innovations and Research for an Ageing Society Design methodologies, service concepts, interaction paradigms and future usage cultures for an ageing society.
11 Quality of Life through life-based and human-driven design VTT s approach to technology is driven by the idea that technology should improve quality of life by adding value to everyday lives. The proper role of technology is to solve the real-life problems or challenges faced by people. This calls for a thorough understanding of the target users chosen form of life, and of the human and social values that people live by.
12 Senior citizens and consumer behaviour VTT studies the interplay between consumer and product characteristics, and analyses how this influences consumers' product perceptions and their subsequent decision making.
Trendit ja ajurit Vanheneva asuntokanta Tätä päivää Ikääntyminen Kuntatalouden kriisi Jatkuva tila Muistioireiset, päihde ja mielenterveys ongelmaiset asiakkaat lisääntyvät jatkuvaa Ikääntyvät miesten lukumäärä lisääntyy Jakauma pysyy samana Mahdollisuus valita hoitokunta Kokonaishoitonäkemys Vaativampi sukupolvi tulossa tottuneet palveluihin teknologinen osaaminen teknologian pelko vähenee Geriatrien osaaminen Omaiset Monikulttuurisuus Kahtiajakautuminen 22.1.2014 tulevaisuudessa Aikajänne palvelujen tarpeeseen nousee Yhteisöllisyys 13 Kolmassektori Omaehtoinen valmistautuminen eläkkeellejäämiseen Käyttäjien halu ja valmiudet kotona asumiseen Palvelurakenteen muutokset IT järjestelmien integroiminen Hoitomyyttien purkaminen Työvoimapula Talouden ja toiminnan läpinäkyvyys Maantieteellinen jakautuminen Markkinat Monisairaat Kahtiajakautunut asiakaskunta Seurapalvelut Älykäs asuinympäristö kotonaasumisen tukena Tuotteet ja palvelut Teknologiatukihenkilö (tele care) tarvitaan heti seniorgoogle 02 02 02 Asiakasillat ikäihmisille ja omaisille Passiiviset turvaratkaisut Kansainväliset markkinat Lakisääteinen markkina vs. palvelumarkkinat Esteettömyys asuntorakentamiseen Kolmassekstori, potilasyhdistys Lyhytaikainen kuntoustuspaikka Ennaltaehkäisevät palvelut ja teknologiat Yhteiskunnan hankinta avustus Design tuotteet vrt. silmälasit Lähipalveluntarve, konkreettinen kotitori Aktiivinen asiakkaan terveydentilan monitorointi Sosiaalinen verkosto teknologian avulla Räätälöidyt palvelut, asiakassegmentointi Suuremmat palvelukeskittymät Erilaiset rahoitusratkaisut Yhdistysklusteri Aktiivinen kuntoutusrobotiikka Turvallinen ikääntyminen Palveluseteli Etäratkaisut Yhdistetyt tuotteet ja palvelut Yhteisasuminen Osaamine n ja teknologia Teknologia on olemassa Työntekijän tukeminen hoitotyössä Palvelubussi Työtapojen muutos Henkilöstön osaaminen Olemassa olevien teknologioiden käyttöönotto, implementointi, työtapojen muutos Aktiivinen oma hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Tulkkausteknologia Yhden luukun periaate; integrointi Nykytila 2013 Lyhyt aikajänne (1 5 vuotta) Pitkä aikajänne (5 15 vuotta)
IKÄÄNTYVÄT JA TEKNOLOGIA EETTINEN NÄKÖKULMA Eettiset nyrkkisäännöt ikääntyville suunnatun teknologian kehittämiseen Jaana Leikas ja Veikko Ikonen, VTT
ARVOKESKEINEN SUUNNITTELU 22.1.2014 15 Eettisesti hyväksyttävät tekniset sovellukset? SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET Miten suunnitella eettisesti hyväksyttäviä ratkaisuja? SUUNNITTELUPERIAATTEET JA -MENETELMÄT 15
SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET 22.1.2014 16 Teknologian rooli yhteiskunnassa - yhteiskunnan tulee hyödyntää teknologiaa siten, että se lisää kansalaisten elämänlaatua eikä aiheuta kenellekään haittaa Internet SMS Saatavuus (E-inclusion) - palvelujen tulee olla kaikkien käyttäjäryhmien saatavilla fyysisistä tai psyykkisistä toiminnanvajavuuksista huolimatta 16
SUUNNITTELUPERIAATTEET JA -MENETELMÄT 17 KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU (HCD) Käyttäjien äänen kuuleminen - tarpeista lähtevä iteroiva suunnittelu Käyttökokemuksen ja hyväksyttävyyden arviointi Eettisesti suositeltava lähestymistapa teknologian kehittämiseen Yhdistää eettisen ja business-ajattelun 17
IKÄÄNTYMINEN 22.1.2014 18 Ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat näkemisessä, kuulemisessa, liikkumisessa, muistamisessa Toimintakykyyn vaikuttavat elinympäristö, kulttuuriset odotukset, tahto, motivaatio, elämänhallinta, pystyvyyden tunne 18
UBIIKKIYHTEISKUNTA ja PYSTYVYYDEN TUNNE 19 "Suomi takaisin tietoyhteiskuntien ykkösketjuun" (ministeri Susanna Huovinen) mutta Teknologian kehitys palvelee eniten työelämässä mukana olevia. Teknologian kehitys kiihtyy koko ajan. Ero kyvyssä hyödyntää uusia järjestelmiä kasvaa - syrjäytyvätkö ikäihmiset? Inhimillinen tekijä: vanhusten masennus - yhteiskunnan nopea tekninen kehitys ahdistaa Ikääntyvien idealiike, VTT "Designing high quality / designing specified quality?" 19
YKSINÄISYYDEN TAKLAAMINEN 22.1.2014 20 Joka kolmas yli 65 vuotias suomalainen kokee olevansa yksinäinen yli 65-vuotiaat tekevät Suomessa noin 200 itsemurhaa vuodessa! Ihmisen kokema yksinäisyys on riski masentumiselle, dementoitumiselle, sairastamiselle ja toimintakyvyn heikkenemiselle, laitokseen joutumiselle, ennenaikaiselle kuolemalle. Miten teknologia voi auttaa? 20
TEKNOLOGIA & ETIIKKA 22.1.2014 21 Jos haluamme teknisten sovellusten käytön vaikuttavan tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden, kestävän kehityksen ja avoimuuden lisääntymiseen yhteiskunnassamme, meidän on huolehdittava, että kehittämämme teknologia sisältää nämä hyvät päämäärät. Teknologia muokkaa tapaamme kokea itsemme ja lähimmäisemme. 21
22 Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa Kotien ja terveydenhuollon teknologialla on yhteisiä piirteitä. Tämä teknologia suuntautuu hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia synnyttää usein yksipuolisen mielikuvan vain sairauksia ja toiminnan vajavuutta ehkäisevistä tai kompensoivista tuotteista ja palveluista. Tulevaisuudessa huomattava määrä iäkkäitä varsin terveitä ja itsenäisiä ihmisiä käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiaa ja muokkaa keskustelua teknologiaan kohdistuvista tarpeista, toiveista ja käyttäjävaatimuksista. On tärkeää huomata, että teknologian käyttöön liittyvät samat eettiset kysymykset kuin hoitoon yleensä. http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderid=41970&name=dlfe-1504.pdf Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Teknologiakartta: olemassa olevat teknologiat suhteessa ikäihmisten tarpeisiin Jere Jännes, Tutkija VTT
24 Teknologia ja tarpeet Teknologian avulla voidaan Mahdollistaa ikäihmisen pidempi kotona asuminen Parantaa turvallisuutta asumismuodosta riippumatta Kohdentaa esim. hoitohenkilökunnan resursseja aiempaa tehokkaammin Teknologian käyttö ei korvaa ihmissuhteita, vaan teknologian pitäisi tukea niitä (uskallus liikkua ulkona, mahdollisuus osallistua ja toteuttaa itseään ) Erilaisia teknologiaan perustuvia ratkaisuja asumisen turvallisuuden parantamiseksi on olemassa paljon Kohtaavatko ikäihmisten tarpeet ja tarjottava teknologia toisensa? Tavoitteena pitäisi olla luoda teknologiaa tarpeisiin ei tarpeita teknologioille! Järjestelmien integroitavuus (teknologiset kokonaisratkaisut) ja teknologioihin liittyvä palvelutarve
25 Teknologian hankinta ja valinta Teknologiaa ei tule hankkia vain koska sitä on tarjolla tai halutaan osoittaa edistyksellisyyttä Tarvekartoitus Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omat tarpeensa Tarpeet muuttuvat elämän aikana (vanheneminen, sairaudet, muutokset toimintakyvyssä ) Tarpeiden kartoitus on siis tehtävä yksilöllisesti ja sitä on päivitettävä riittävän usein Teknologian valinta oltava tapauskohtaista Yleispäteviä teknologisia kokonaisratkaisuja ei ole Järjestelmät räätälöivä tarvelähtöisesti
26 Teknologiakartan tavoitteet Teknologian jäsentely turvallisuuden osa-alueiden välityksellä Ikäihmisten kodeissa tehtävät tarvekartoitukset Pohjana voivat toimia esimerkiksi riskianalyysi, tarkistuslistat tai Suomen Kuntaliiton omistama RAVA -toimintakykymittari Puutteiden havaitseminen ja kohdentaminen eri turvallisuuden osa-alueille Teknologioiden valinta turvallisuuden osa-alueen mukaan Puutteet toimintakyvyssä voivat estää tiettyjen teknologioiden hyödyntämisen Erilaisiin tarpeisiin vastaavien teknologioiden löytäminen
27 Teknologiakartta
28 Teknologiakartan hyödyntäminen Julkinen sektori ja asumispalvelujen tuottajat Kotona asumisen tukeminen (tarpeiden tunnistus ja teknologian hankinta) Hoitolaitosten teknologiahankinnat Tuottavuuden parantaminen ja resurssien tehokkaampi käyttö (Mitä voidaan ratkaista teknologialla?) Yritykset Teknologian kehittäminen (vastaamaan tarpeita) Markkinointi Kilpailutukset Kuluttaja Olemassa olevan teknologian selvittäminen Omien tarpeiden mukaisen teknologian valinta
Ikäihmisten arvojen mukaiset palvelut 29 Palveluvisio Yhteiskehittäminen kunnan, yksityisen sektorin ja tutkimuksen kanssa Uudet palveluverkostot Ikäihmisten palvelutarpeiden muutos tulevaisuudessa Palveluiden järjestämisen rakenteellinen ja sisällöllinen muutoshallinta Vaihtoehtoisten muutospolkujen riskien ja mahdollisuuksien analysointi Palvelustrategian päivitys ikäihmisten näkökulmasta Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö ja oppimisprosessi Innovaatioympäristön luominen jatkuvassa vuorovaikutuksessa yritysten, julkisen sektorin, ikäihmisten ja omaisten kesken Uusien toimintamallien ja ratkaisujen konseptointi, pilotointi ja juurruttaminen Uusi, ketterä, proaktiivisesti muutostarpeisiin mukautuva palveluekosysteemi Alueellisen palvelukyvykkyyden aktiivinen varmistaminen Ikäihmisten arvostuksen nostamien Ikäihmisen omaan valintaan perustuva toimintatapa Kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavat palvelualue- ja liiketoimintamallit Kunnan palvelurakenteen ennakoiva kokonaisoptimointi perustuen verkoston toimijoiden erilaisiin vahvuuksiin sekä innovaatioihin kannustavaan yhteistyöhön ja hankintoihin Viitekehys tutkimukselle sekä kunta- ja yrityskohtaisille kehitysprojekteille
30 Hyvä kampus on houkutteleva asuin-, kohtaamis- ja liiketoimintapaikka Kampusalueen vetovoimaisuus kaikille sidosryhmille: asukkaat ja muut palvelujen käyttäjät, palvelujen tarjoajat (yritykset ja kaupunki) sekä rakentajat / elinkaaripalvelujen tuottajat Hyvät yhteydet ja helppo asiointi Kaikki intressiryhmät kytkettävä mukaan heti alusta alkaen luomaan Hyvä kampus visiota ja toiminnallista mallia. Esteettömyys ja mukautuvuus muuttuviin tarpeisiin toiminnallinen elinkaarimalli suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi Uudet rahoitusmallit aktiiviseen käyttöön
31 Lisätietoja VTT:n tutkimuksista ja palveluista Jaana Leikas Principal Scientist, Adjunct Professor, member of board of International Society for Gerontechnology +358 40 750 0211, jaana.leikas@vtt.fi Pekka Maijala Business Development Manager +358 40 511 6789 pekka.maijala@vtt.fi
32 KIITOS!