SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOM EN V IRALLINEN TILA STO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA KOULUTOIMEN YLIHALLITUS

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULUHALLITUS 43 '

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1

T \ 1 C S f f i o p i s t o u M a a n t i e t e e n L a i t o s SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN

Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema H E L S IN G IS S Ä,

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIM ITTANUT KOULUHALLITUS

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA t o i m i t t a n u t

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Helka-neiti kylvyssä

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

SVT XXIX : 7. fmfre Suomi - Finland

KANSAN OP ET USTILASTO 58 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA FOLKUNDERVISN INGEN

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

Sisäpiirintiedon syntyminen

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN I

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

SIIRTOLAISUUSTILASTO

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

TRAVELLING ROUTES TO FINLAND

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

Majoituslautakunta. jäsenet ja. Asiam lukn

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

KIERTOKIRJEKOKO ELMA

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

SUOMENMAAN KA1NSAR0ÜLULAIT0RSESTA,

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

1 Pöytäkirja Avaa haku

Jarmo Kuusela PL VAASA MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMENMAAN &ANSAIODLULAITOISESTA,

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

SUOM EN VIRALLINEN TILASTO III 26 : 3 YLEINEN MAATALOUSTIEDUSTELU. vv OSA 3 RECENSEMENT GÉNÉRAL AGRICOLE DE VOL.

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA LÄRDOMSSKOLORNA

Koulutoimen henkilöstörakenne

17 Jm. Pe/so. Pe/so. Pe/so. Pe/so. Pe/so. Pe/so Pe/so. Pe/so. Hattulan kunta 32. Pe/ao Johtoaukea, uusi. Reunavyöhyke, uusi

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

10.5 Jaksolliset suoritukset

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

KIE RTOKIRJEKOKOE LM A

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

2 Keminmaa Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

Transkriptio:

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 45 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 93-94 H ELSIN G ISSÄ 95 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

Ssällysluettelo. Table des m atères. Tekst. Texte. Svu 6. P a ges 6. Tauluja. Tableaux. Semnaart. Svu. Ecoles normales prmares. Page. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 P rofesseurs et é lè v e s... 2 II. Oppladen ädnkel, kotpakka, L angue m aternelle et dom cle des sääty... 4 é lè v es... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja opp Varatons du nom bre des élèves; leur laden srto... 6 passage à la classe su v a n te... 6 IV. Sem naaren talous... 8 E conom e des sé m n a r e s... 8 V. R ahastot, krjastot y. m... 0 F onds scolares et bblothèques etc. 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 C anddats-stagares... 2 V II. H arjotuskoulut... 4 E coles-a n n exés des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. Ecoles prmares des vlles. V III. K oululuokat ja opettajsto.... 6 C lasses et nsttu teu rs... 6 IX. O pplaat... 20 E lèv e s... 20 X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. m. 24 Cours supplém entares e tc... 24 X I. K oulujen talous... 28 E conom e des é c o l e s... 28 Maalaskunten kansakoulut. Ecoles prmares des communes rurales. X II. Y lesä tetoja prttän... 32 D o n n ées g én érales par d str c ts... 32 X III. O pettajsto k u nnttan... 43 P erson n el ensegnant de chaque com m une... 43 X IV. Opplaat k u n n tta n... 60 R en seg n em en ts d étallés sur le s é lèves 60 Y h teenveto X IL sta Taulusta lu R ésum é du tableau X II: années ku vuoslta 9 4... 96 scolares 9 4... 96 Y h teenveto X lii:sta Taulusta lu R ésum é du tableau X III: années kuvuoslta 909 0, 9 2 scolares 909 0, 9 2 et ja 9 3-4... 97 93 4... 97 Y h teen veto X IV :sta T aulusta lu R ésum é du tableau X IV : années ku vuoslta 9 4... 98 scolares 9 4... 98

Kansanopstot, säntä- ja emäntäkoulut. XV. K ansanopstot... 200 2. Varsnaset em äntäkoulut.. 208 Ecoles supéreures populares, écoles d agrculteurs et de ménagères. Ecoles supéreures populares... 200 Ecoles de m énagères... 208 XVI. Kertokoulunopettajasem naart 20 Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes... 2 XVII. O pplaskrjastot... 22 X V III. Oppladen säästöönpanot.... 28 Bblothèques d élèves... 22 E p arg n es... 28

Ylesslmäys. Tauluosastossa esntyvät tavan m ukaan ensnnäkn tedot semnaaresta, kaupunken kansakoululatoksesta, m aalaskunten kansakoulusta, kansanopstosta, em äntäkoulusta sekä kertokoulunopettajasem naaresta, m u tta t ä män lsäks on slen tällä kertaa ltetty kaks u u tta selostelua. Tonen, taulu X V II, ssältää k u nnttan laad ttu ja tetoja m aalaskunten kansakouluhn perustetusta o p p la s k r ja s to s ta, tonen, taulu X V III, tekee selkoa k a n s a k o u lu - o p p la d e n. opettajston kautta tekem stä sä ä stö ö n p a n o s ta. Opplaskrjastosta on num erotetoja tätä ennen van kerran annettu, täm än julkasun lukuvuotta 909 90 koskevassa vuoskerrassa. Ensmmäset laatuansa ovat stä vaston tedot oppladen säästöönpanosta. Varsnkn edellstä taulua on edempänä tekstssä laveam m n kästelty. U utta on samon tekstssä, sv. 3 6, löytyvä estys la ste n ta rh o sta sekä kansakouluopplalle hanktusta k e s ä v r k s ty k s e s tä, ja perustuu estys nyt ens kerran annettuhn alkutetohn. Opplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helmkuuta 94. Semnaareja....... Semnaaren "harjotuskouluja..luokka kaupunken varsnasssa kansakoulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. lamnlyötyjen lasten koulussa. Kaupunken kasvatuslatoksa kansakoulusta srrettyjä varten. Maalaskunten kansakouluja. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. Kertokoulu nopetta jasemnaareja. T om nnassa ol... 8 8 23 29 26 27 n 3 7 2 4 6 7 O pettajston lu k u... 86 35 3 7 3 63 60 26 7 4 222 283 23 40 6 228 Oppladen luku... 0 9 8 5 4 3 39 799 732 ' 430 378 257 49 026 6 9 4 56 274 95 387

Semnaart. Opplata ol helmkuun p:nä 94 semnaaressa l 098, suomalasssa 92 ja ruotsalasssa 86. V errattan vähän ol opplata U udenkaarlebyn semnaarssa, jossa ntä ol van 78. Uusa opplata otettn lukuvuoden alussa yhteensä 299, s. o. sama määrä kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. U ussta opplasta ol 9 el 64 % kansakoulussa saanut alkutetonsa. Oppkoulusta semnaarehn pyrkven luku on vme vuosna vähtellen noussut: J 909 0 ol nden luku 34, nyt stä vaston 57. Valmstavsta kurssesta ja koulusta tulleden luku on huom attavast vahdellut: 92 3 ol ntä 80, n y t kyseessä olevana lukuvuotena 4. Semnaaresta eros lukuvuotena kurssa loppuun suorttam atta yhteensä 2 opplasta. Päästötodstuksen savat suomalassta semnaaresta 220 sekä ruotsalassta 45 opplasta. N ästä ol mehä 2 ja nasa 44. Kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sa 48 kuunteljaopp- lasta. Kelposuustodstuksen kästöden tah m uun harjotusaneen opettajanvrkaan saaneta ol yhteensä 72. 2 K aupunken kansakoululatos. Lukuvuotena 93 94 ol varsnasssa kansakoulussa yhteensä 39 799 opplasta. Opplasmäärä ol lähnnä edellsestä lukuvuodesta lsääntynyt 972 opplaalla. Suurn ol lsäys Helsngssä ja Kuopossa; edellsessä kaupungssa lähes 400, jälkmäsessä vähän yl 200. Luokka ol yhteensä 23, s. o. 33 enemmän kun lukuvuotena 92 93. Luokkahuoneta kaupunken omstamssa koulutalossa ol nyt 785 el 0 enemmän kun lähnnä edellsenä vuotena, m u tta stä vaston ol vuokrahuoneden luku 22:sta alentunut 05:teen. K ansakoulujen ylmmällä vuososastolla ol opplata yhteensä 4 38, S o rtavalan neljännen luokan 45 opplasta shen luettuna. Päästötodstuksen saaneta ol 4 037, s. o. runsaast 97 % koko lukumäärästä. Opettajston luku lsäänty 35 hengellä. Tammsaaressa on vme lukuvuoden jälkeen jatkokoulu lakkautettu, sen johdosta että semnaarn harjotuskouluun on lsätty jatkoluokka. Jatkokoulujen luokkam äärä on vähentynyt sten, että 5 luokkaa on lakkautettu: Helsngssä, Tammsaaressa ja Tampereella 3. Opplasmäärä on 98:sta alentunut 732:teen. Ilta- ]& tehtaalaskouluja ol nyt nnkun lähnnä edellsenäkn lukuvuotena Helsngssä, Turussa, Hämeenlnnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, K o t kassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolankaupungssa ja Petarsaaressa. Stä

3 vaston on täm ä koululaj lakkautettu Savonlnnassa. Opplata, opettaja ja luokka ol n y t 60, 3 ja 2 vähem m än kun edellsenä lukuvuotena. K uten lukuvuotena 92 93 ol kouluja lamn lyötyjä lapsa varten nyt tomnnassa Helsngssä, Turussa, Tampereella, Vpurssa, Kuopossa ja Nkolankaupungssa. Opplasm äärä ol 428:sta alentunut 378:aan. Luokka, jota vmen ol 28, ol n y t 27. Kaupunken kansakoululatoksen tuottam at kustannukset tekvät yhteensä 5 007 628 markkaa. K un ne edellsenä vuotena olvat 4 583 42 markkaa, ol lsäys ss 424 207 markkaa. Kaupunken omat menot alentuvat kutenkn vme vuoden menohn v errattuna 849 376 m arkalla, johtuen stä e ttä k au pungt nyt kantovat valtoapua yhteensä 370 278 markkaa, jota vaston ne vuonna 92 evät saaneet m tään avustusta valtolta. Koulukntemstöjen arvo ol nyt vähän yl 650 000 m arkkaa suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Tästä lsäyksestä tul non 400 000 m arkkaa Nkolankaupungn osalle, mhn uus, suurenlanen koulutalo on rakennettu. H uom attavn määrn on koulukntemstöjen arvo samon noussut Turussa, Porssa, Tampereella ja Kuopossa (suurn lsäys 90 000, vähn 40 000 m arkkaa). Opettaja,krjastohn on tullut lsäks 04 ndettä, m utta opplaskrjastossa on nteden luku 70 42:stä alentunut 6 784:ään. Tämä on johtunut stä, että opplata varten ostetut varsnaset koulukrjat on jäte tty lukuun ottam atta. Jo vuonna 90 ol Ylhalltus kertokrjeessä m aalskuun 3 p:ltä huom au tta n u t e ttä opplaskrjastot ovat p eru stettav at sten, e ttä er anessa annettavaa opetusta nden avulla vodaan oleellsest täydentää ja syventää. K äytäntöön otettujen uusen, krjastoja koskeven tetojen antam sta varten laadttujen kaavakkeden k a u tta on täm ä peraate n y t toteutunut. Lastentarhat. Sttenkun vuoden 93 rahasääntöön kansakoululatosta ja ernäsä svstystarkotuksa varten ol otettu myöskn 00 000 m arkan m ääräraha kansanlastentarhan kannattamseks, lm ott Ylhalltus kertokrjeessä kesäkuun 8 p:ltä samana vuonna kaklle kunnallshalltukslle kaupungessa ja maalla, että Kesarllnen Senaatt m antun m äärärahan k äyttäm stavasta ol m äärännyt:») että m äärärahasta myönnettäsn avustusta e anoastaan kaupunkja m aalaskuntan kustantam a, vaan myös yhdstysten ja ykstysten ylläptäm ä lastentarhoja varten, jotka ovat kunnan valvonnan alasa;

4 2) että valtoavun suuruus m äärättäsn kolmanneks osaks kaksta lastentarhan kulusta; 3) e ttä ehdoks valtoavun saantn ol asetettu, e ttä lastentarhan tomntaohjelma ol Ylhalltuksen vahvstam a ja varsnaset opettajat yleensä 2-vuotsen lastentarhakurssn suorttaneta sekä että lastentarha alstus shen tarkastukseen, jonka Ylhalltus katsos tarkotuksenm ukaseks; ja 4) että Ylhalltus ol saanut tomekseen avustuksen jakamsen noudattam alla edelläm anttuja perusteta ja ehtoja.» Sam alla k e rtaa Ylhalltus puolestaan määräs: ) että asanomasen kunnan, jonka valvonnan alasena lastentarha tom, tul hyvssä ajossa ennen tomntavuoden alkua jättää Ylhalltukseen anomus haluam astaan avustuksesta, ollen hakemukseen ltettävä: a) sekkaperänen tomntaohjelma, josta m. m. näky, että Eduskunnan lausum an melpteen m ukasest opetus lastentarhassa ol m aksuton ja vähävaraset lapset savat snä lmaseks ruokaa sekä kakken vähävarasmmat myös vaatetusapua, b) yksnkertanen pohjaprros m ttasuhteneen lastentarhaa varten hanktu sta huoneustosta, c) kyseessä olevan tom ntavuoden menoarvo, sekä d) selvtys opettajan pätevyydestä tomeensa; ja 2) e ttä lastentarhan tarkastus ol lähnnä asanomasen kansakouluntarkastajan asa. Kertokrjeessä joulukuun 5 p:ltä vuonna 93 Ylhalltus määräs käytäntöön otettavaks uudet kaavakkeet kansakoulujen vuoskertomuksa varten, ja tulvat näm ät sten ssältämään erätä tetoja lastentarhan tom nnasta. Näden perusteella on seuraava selostelu laadttu.

5 Tetoja kaupungessa tomvsta lastentarhosta lukuvuotena 93 94. K a u p u n k. (N O sasto ja. s 4 f 7 8 O pettajsto. P ä te v ä. M uta. Poka. j ' : O pplata. T y ttö jä. Y h te en sä. M äärärah asta k a u p u n g t k a n to v a t se u ra a v a t m ä ä rä t. S m k. H elsnk... 72 68 5 89 976 867 60 43 H anko... 4 3 2 42 67 09 980 Turku... 7 6 52 84 336 2 595 Por ynnä R e p o saa r... 8 4 0 93 22 25 3 820 H äm eenlnna... 3 2 24 33 57 433 Tampere... 8 7 92 37 229 6 265 L a h t... 2 36 3 67 303 L appeenranta... 3 2 4 34 75 688 Kotka... 3 40 40 80 M kkel... 2 22 22 44 20 S avonlnna... 2 8 2 39 000 K u o p o... 7 6 89 80 69 2 937 Petarsaar... 5 2 58 66 24 Torno... 2 22 27 49 300 Yhteensä 28 05 26 620 840 3 460 97 762 K uten taulukosta näkyy, on täydellset tedot lähetetty *) 4 kaupungsta. Nden lastentarhossa ol opplata yhteensä 3 460. K esävrkstystä kansakoulujen opplalle. M ääräraha kesävrkstyksen tomttamseks, varsnkn kesäsrtolossa, etupäässä saralle ja hekolle kansakoululapslle otettn ens kerran vuodelle 93 vahvstettuun rahasääntöön. K un Ylhalltus ol laatnut alamasen ehdotuksen täm än 50 000 m arkan m äärärahan käyttäm stavasta, Kesarllnen Senaatt toukokuun 7 pävänä määräs m. m.: että kunnalle ol m aksettava 50 prosentn suurunen valtoapu kaksta kulusta, jo tk a kesävrkstyksen tom ttam nen aheutt, sekä 4) V a lto a p u a n a u tt m y ö sk n J y v ä sk y lä n kau punk sek ä E sp o o n ja K y m n ku nn at (734, 334 ja 70 m arkkaa).

6 että avustus m äärärahasta ol suortettava, sttenkun Ylhalltukselle asanomasen tark a sta ja n k a u tta ol saapunut k u ta tu t laskut ynnä sekkaperästen ohjeden m ukaan laad ttu kertomus. Lähemmät tedot erätten kaupunken kesällä 93 tom ttam asta kesävrkstyksestä on yhdstetty seuraavaan taulukkoon. Tetoja kansakouluopplalle vuonna 93 tomtetusta kesävrkstyksestä. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 K a u p u n k. M onelleko oppla a lle k e sä v rk sty s tä to m te ttu k esäsrto - lo ssa. p u o ls rto - lo ssa. yk sty sssä p e rh e ssä. M onko o p p las o llu t k e sä s rto - la s s a ta p u o lsrto lassa vähntän 8 v k k o a. 6. mutta e 8 v k k o a. 4, mutta e 6 vk k o a. K e sä srto - la n ja puols rto la n jo h ta ja t. K a n sa k o u lu n o p e tta ja. M uta. M äärärah asta k a u p u n g t k a n to v a t se u ra a v a t m ä ä rä t. S m k. H e ls n k... 558 498 96 543 53 9 2 7 344 P o r v o o... 82 2 79 3 2 565 T u r k u....... 308 308 5 5 226 P o r... 88 88 2 4 364 T a m p e r e... 25 25 2 2 369 V p u r... 75 256 Lappeenranta... 26 26 49 K otka... 68 68 2 3 900 K uopo... 46 _ 0 9 7 2 989 N kolankaupunk... 50 50 5 6 782 P e ta rsa a r... 25 25 322 K o k k o la... 42 42 O ulu... 48 48 2 3 392 Y h teensä 892 498 383 553 68 669 48 3 50 000 Kesävrkstystä pääs ss nauttm aan 2 773 opplasta, josta 2 390 joko kesä- tah puolsrtolossa. Srtolanjohtaja ol yhteensä 6. Kustannukset ovat kaupungt m erknneet yhteensä 07 545 m arkaks. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 93 4 yhteensä 3 72 ylempää kansakoulua, josta 2 73 suomenkelstä, 430 ruotsnkelstä ja suomen-

ruotsnkelstä. 7 K uten yhteenvetotaulusta sv. 96 nähdään, jakaantuvat näm ät koulut er läänelle seuraavast: Uudenm aan lä ä n... 375 M kkeln lään... 96 T urun ja P orn lä ä n... 57 Kuopon»... 385 Hämeen»... 389 Vaasan»... 485 V purn»... 558 Oulun»... 267 Nästä 3 72 koulusta esntyvät 96 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa m erktty uusks kouluks. Seuraavassa n äm ät uudet koulut luetellaan läänttän ry h m tetty n ä opetuskelen m u L ä än, k u n ta ja k o u lu. S u o m en k e lsä. R u o ts n k e lsä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. Suom enk elsä. R u o tsn k e lsä. U udenm aan lään. H äm een lään. Pohja, P eh rsb öle... Pusula, Herrala... Vht, Irjala... Spoo, Martnkylä, pohj. pr..» Gumbostrand... Porvoo, Jakar (ykst, k. )... Turun ja P orn lään. Yhteensä 3 3 Kustav, Isolu oto... ;» V artsalo... Pkkö, Hepojok (B ussla).... Paranen, K rjala... I Kemö, Ostermark... Ksko, L apnkylä... Suomusjärv, K e ttu la... Kukanen, P elto m a a... Ikaalnen, Kurk... Jämjärv, Vhu... Karva, Karvan kylä... Kkonen, R a u tu... Huttnen, Karhnem... Kauvatsa, K u lkkla... Säkylä, K arhunsuo... Tarvasjok, L ed on p erä... Yhteensä 4 2 6 6 Ruoves, Mononen... Vlppula, H akkasalo...» H u op on em... Urjala, V ah onen... Hattula, Vuohnem... Vanaja, Harvala... Hausjärv, Rhmäk pohj. p...» A hdenkallo... Längelmäk, U u h n em... Kuhmonen, R auhalaht... V purn lään. Yhteensä 0 Johannes, H uunonsaar... Uuskrkko, Harju... l Kym, Kaarnem... Säkkjärv, Paakkala... Sppola, Savero... Valkeala, A tom äk... 0» Ras... l Lappee, Luukas... l ; Tapalsaar, V ehkatapale...» Vtsa... Ruokolaht, K em pplä... Mouola, Taapernem... Terjok, Kellomäk... Valkjärv, Päväkv...

8 L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. k elsä. S u o m e n R u o ts n k elsä. L ä än, k u n ta ja koulu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k elsä. Rautu, R aasul... Sakkola, Kunnkaanrst... _ Räsälä, Hakkola... l» M yllypelto... Käksalm, Vuohensalo... Htola, Htolan-Raasuln rautatenkoulu... Kurkjok, Saares... l Sortavala, Mäksalo... Uukunem, Annkännem... M kkeln lään., Yhteensä 23 Mäntyharju, Karakanmäk... ' 23» Leppänem... Rstna, V tsälä... Peksämäk, Peksäm äen Savonlnnan rautatenkoulu.. Puumala, Hurssalo... Säämnk, H aapala... Kermäk, T urtanen... K uopon lään. Yhteensä 7 Pelsjärv, R uunaa... Tohmajärv, Suur-Onkamo... Ilomants, Melaselkä (kunn. k.)» Melaselkä(heng.konsst.) Kontolaht, Nnvaara...» Salokylä... > V arparanta... Ktee, P u hossalo... Rääkkylä, Rasvaara Salokylä Ketele, K ulvem äk... 7 Kuopo, Pohjos-Vehmasmäk.. t> Sotkannem... V a a sa n lään. Yhteensä 2 Spyy, Skaftung suom. k.(ykst.) Kurkka, L o h lu o m a... Sulva, Inal... Prttkylä, Svarfvar (ykst, k.).. Kovulaht, Kosko... Jepua, L assja... Lappajärv, Itäkylä-Rantakangas Vrrat, K llnkosk... Laukaa, Jan ak k a la... Äänekosk, Kovsto... Jyväskylä, Haapakosk (Jyväskylän-Peksämäon raut. k.) O u lu n lään. Km nk, H uttula... 2 Yhteensä 7 4 Ylkmnk, Joloskvlä... Pyhäjok, Parhalabt...» P rttk o sk... Säräsnem, V enehetto... Sotkamo, H en ä m ä k... Kem, Ledakkala... Alatorno, Alakaakamo... > Kvranta... Rovanem, Jääskönkylä... Kemjärv, Ylkylä... Yhteensä Kakkaan 87 9 9«Lukuvuotena 92 93 tomvsta kansakoulusta on lakkautettu: Arman koulu Pusulan kunnassa U udenm aan läänä ja Seppälänmäen koulu Säämn-

9 gssä Mkkeln läänä. M anttava on velä e ttä Rannan koulu Pudasjärven kunnassa O ulun läänä täällä kyseessä olevana lukuvuotena e ole ollut tom nnassa, sen johdosta e ttä sopvaa huoneustoa e votu hankka koululle. K u n tä stä kävästä kutenkn on p äästy rakentam alla om a koulutalo ja koulu uudelleen jo on ry h ty n y t tom m aan, on koulun nm m aalaskunten kansakoulujen ykstyskohtasessa luettelossa (taulu X II) p y sy tetty m yöskn lukuvuotena 93 94. Edellsessä on jo m anttu mllä tavon lukuvuotena 93 4 tom vat 3 72 kansakoulua jak aan tu v at er läänelle. K unka näm ät koulut jakaantuvat er kunnlle, se on kunka monessa kunnassa ol yks, kaks, kolme ja nn edespän koulua, selvää seuraavan taulukon numerosta. Lään. K u n te n lukum äärä. K u n ta, jo s sa o l s eu raava m äärä k o u l u j a.!,. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 30 3 32 35 Uudenm aan... 39 l 3 4 5 2 5 2 2 2 4 _ Turun ja P o r n.. 22 8 2 27 26 4 7 4 2 3 3 4! H äm een... ^ ö l 3 4 8 7 4 3 5 3 2 3 2 3 _ V p u r n... 55 4 4 2 3 2 8 4 3 2 2 3 3 3 2 2 M k k e ln... 27 6 3 2 2 3 2 2 2 _ _ K u o p o n... 37 9 9 9 5 4 3 9 3 2 3 o V aasan... 87 7 9 7 8 8 2 4 6 4 2 4 2 2 Oulun... 69 9 9 8 6 6 4 2 3 - - --- --- Y h teensä CO T* ^3 52 56 7 46 37, 28 3 20 5 8 4 5 7 4 8 7 5 3 2 Suurn m äärä kouluja ol yhä edelleen Vpurn ja Porvoon m aalaskunnssa, tosessa 35, tosessa 32 koulua. K olm antena ol K uopon m aalaskunta, ja stten seuras Isalmen kunta. Edellsessä ol 3, jälkmäsessä 30 koulua. M aalaskunten kansakoulussa ol lukuvuotena 93 4 yhteensä 4 222»varsnasta opettajaa». L ukuvuodesta 92 3, jollon n ätä o p ettaja ol 4 06, ol nden lukum äärä lsään ty n y t 6 hengellä, jo sta 6 m ehen- ja 00 nasenp uolta. T äm ä o p ettajsto ry h m tty er läänelle seuraavast: ) Uus kunta: Juupajok. Kansakoulutlasto 93 4. 2

0 L ä ä n. O pettaja. O p ettajattara. Y hteensä. U u d en m a a n... Turun ja Porn... 73 342 36 332 489 674 H ä m een... 276 278 554 Vpur... 462 398 858 M kkeln... 2 2 233 K u o p o n... 257 222 479 Vaasan... 374 244 68 O ulun... 43 74 37 Y h teensä 248 2 074 4 222 Jos kysym ys on stä, monessako koulussa o p ettaja on ollut sekä johtajana että yksn varsnasen opetuksen antajana, monessako taas on löytynyt apuopettaja, ry h m tty v ät o p e tta ja t ja kansakoulut seuraavalla tavalla: K ouluja, jossa opett L ä ä n. anoastaan joh taja ta jo h taja - ja ta r. johtaja (-tar) sekä a p u o p e tta ja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä! B a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 4 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä 6 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä 9 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä a p u o p e tta ja a (-tarta ). Y h te e n s ä. U udenm aan... 280 82 8 4 375 Turun ja P o r n... 389 0 4 2 57 H äm een... 274 8 2 389 Vpurn... 348 65 27 8 4 3 ") 2) 558 M k k e ln... 62 3 3 96 K u o p o n... 302 74 7 2 385 V a a sa n... 367 06 0 485 Oulun... 224 36 7 267 Y h teensä kouluja 2 346 685 94 30 9 5 372 Y h teen sä opettaja nässä koulussa... 2 346 370 282 20 45 ' 30 7 0 2 4 222 M aalaskunten kansakoulussa ol p:nä helm kuuta 94 opplata yhteensä 49 026, el 5 429 opplasta enemmän kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. K oulusta lyhemmän kun 3 klometrn m atkan päässä asuven opplasten ryhmä ) T lru uk k, 2) K o lk k o n m ä k, kum p k n V purn p täjässä.

lsäänty 3 580:a, nden jolla ol 3 5 klometrn koulum atka 339:llä ja nden vhdon, joden kot ol koulusta ptemmän kun 5 klometrn m atkan päässä, anoast 50:llä. Uusa opplata otettn kouluhn yhteensä 49 273, jota vaston lukuvuoden kuluessa tah sen lopussa kurssa loppuun suorttam atta 7 625 opplasta eros. Ylm m än vuososaston 27 82 opplaasta sa päästötodstuksen 26 698. Jos koulujen opplasmäärä ols tasan jakautunut kakken 3 72 koulun sekä samon kakken 4 222 varsnasen opettajan kesken, ols kunkn koulun osalle tu llu t 47 ja kutakn opettajaa koht 35 opplasta. Syyslukukauden alussa pdettäven valmstuskurssen opplasmäärä on, kuten yhteenvetotaulusta sv. 96 nähdään, edellsestä lukuvuodesta huom attavast lsääntynyt. Tämä lenee anakn osaltaan johtunut stä, että Ylhalltus nähn kurssehn vme vuosna on knnttänyt ertystä huomota. Tauluun lsättyyn uuteen sarekkeeseen (6) on erkseen m erktty ne valmstuskurssen opplaat, m tkä joko känsä tah kehtyksensä taka evät velä olleet varsnaseen kansakouluun tulemasssa. Jatkokursst. Lukuvuotena 92 93 annettn yhteensä 62 jatkokurssa, ernomasen vähä m äärä verrattuna lukuvuonna 9 92 annettuhn 374 kurssn. L ukuvuotta 92 93 koskevassa katsauksessa m anttn että harrastusta monella taholla ol olemassa sekä että vrkeämp tom nta tällä työalalla ol odotettavssa. Allaolevan taulukon numerosta nähdään että nn on ollut lata jo täällä kyseessä olevana lukuvuotena. J a tk o k u rsse ja. L ä ä n. ' Koko luku. N s tä k e s t 75 tu n ta. 00 tu n ta. 50 tu n ta. O p p lata. Uudenm aan... 25 3 4 8 545 Turun ja P o r n... 65 38 6 368 H äm een... 5 7 27 7 028! Vpurn... '... 57 8 35 4 436 M k k e ln... 3 3 4 6 238 K u o p o n... 40 0 5 5 97 V a a sa n... ' 47 8 28 028 Oulun... 7 6 0 294 Y h teensä 35 56 7 88 6 854! 92 9 3... 62 2 26 5 378

2 Kursseja annettn ss 35, ja nssä ol opplata yhteensä 6 854; kumpkn luku on vs kertaa suuremp kun edellsenä lukuvuotena. Näden kurssen avustam seks ol vuoden 93 rahasääntöön o tettu 00 000 m arkan m ääräraha, jota vaston tähän tarkotukseen e m yönnetty m tään m äärärahaa vuodelle 94 (nnkun lata ol ollut myöskn vuodelle 92). K ansanopstot. Valtoapua kantovat kansanopstot kalentervuotena 93 yhteensä 443300 markkaa. Vuonna 92, jollon avustusta m yönnettn anoastaan säntä- ja em äntäkoululle, ol täm ä tuloerä ollut 2 500 m arkkaa. N yt usem m at kansanopstot omasta puolestaan nauttvat kukn 6 000 markkaa, säntä- ja em äntäkoulut taas, kuten vuonna 92, 3 000 m arkkaa, jonka ohessa ertysen kurssen tom eenpanem sta varten sekä opplasstpendeks er m äärät m yönnettn. Lukuvuotena 93 94, jollon Vöyrn säntä- ja emäntäkoulu taas ol tomnnassa, kuulu opettajstoon 283 henkeä. Lähnnä edellsenä lukuvuotena ol tuo luku 269. Opplata, jota 92 93 ol 526, ol nyt 694, s. o. opplasm äärä ol lsääntynyt 68:a. Räsälän kansanopsto on tähän saakka m aksanut vuokraa 000 markkaa, m utta huoneuston omstaja on nyt vapauttanut opston tuosta maksusta, kutenkn sllä ehdolla e ttä se suorttaa kustannukset huoneuston kunnossaptämseks. Sydvästra Fnlands ruotsnkelnen kansanopston kntemstön raha- arvo ol vme julkasuun m erktty 39 900 m arkaks. N yt tuo arvo on alennettu 2 000 markkaan, sen johdosta että tulpalo kesäkuun pävänä 93 pan päärakennuksen poroks. Tampereen, Oulun ja Kotkan Työväenopstojen opettaja- ja opplasluku sekä nden m enot ja tu lo t nähdään seuraavsta numerosta: O psto T am p e reella. O ulussa. K otkassa. Y h teen sä. Opettaja helm k. p :n ä... 4 4 3 Opplata o» >... 203 246 75 624 Menoja lukuvuotena... tmf. 0 257 5 860 8492 24 69 Tuloja»...» 5 645 5 782 953 30 580 Menosta opettajan palkkauksa... Smf 7 579 4 387 6 863 8 829 Tulosta valtoapua... Smf. 4 500 2 700 3 900 00 kannatusta kunnalta...» 0 000 2 700 400 6 800 o p p lasm aksu ja...» 45 382 353 880

3 K ertokoulunopettaj asemnaart. Lukuvuodesta 909 0, jollon kertokoulunopettaj asem naart ens kerran esntyvät nässä julkasussa, on ntä ollut yhteensä 6, suomenkelsä 5 sekä ruotsnkelnen. Lsäks on n y t tu llu t Kuortaneen suomenkelnen opplatos, joka syksyllä 93 alko tom ntansa. Opplata snä ol 48. V anhem mssa semnaaressa ol anoast yhdessä y h tä paljon opplata. A vustusta valtolta uus semnaar e velä ole päässyt nauttm aan. M aalaskunten kansakoulujen opplaskrjastot. Vomassa olevan kansakouluasetuksen 22 m äärää, e ttä jokasen kansakouluun on vähtellen h an k ttav a krjasto, josta opplaat vovat saada hyödyllstä lukemsta. Yhä enemmän on ruvettu kästtäm ään, mkä merktys hyvn järjestetyllä opplaskrjastolla on opetuksen täydentäm seen ja syventämseen nähden. M utta nn kauan kun avustusta valtovarosta e ollut to vottavssa, vakka sellasta opettajakrjastojen hyväks olkn myönnetty, kunnat ja koulujen johtokunnat yleensä evät ryhtyneet tehokkasn tomenptesn. Saadakseen selkoa stä, monessako koulussa opplaskrjasto jo ol olemassa sekä m nkälasa ne olvat, Ylhalltus vuonna 90 tedustelun k a u tta hankk tselleen tarpeellset alkutedot, ja löytyvät täm än tedustelun tulokset täm än julkasun lukuvuotta 909 90 koskevassa vuoskerrassa. Opplaskrjasto ja ol sllon kevätlukukaudella yhteensä 358. K un maalaskunnssa sllon tom 2 796 kansakoulua, vastasvat krjastolla varustetut koulut ss lähes 3 % nden lukum äärästä. Sellasa kunta, mssä e velä löytynyt yhtään opplas- krjastoa, ol sllon yhteensä 287. Vuoden 93 rahasääntöön otettn vhdon m ääräraha maalaskunten kansakoulujen opplaskrjastojen avustam seks, ja toukokuun 7 pävänä samana vuonna Kesarllnen Senaatt, Ylhalltuksen ehdotuksesta, määräs mnkä perusteden m ukaan avustusta tästä 25 000 m arkan suurusesta määrä rahasta annettasn. Kertokrjeessä lokakuun 0 pävältä Ylhalltus tästä lm ott koulujen vranomaslle sekä anto lähempä ohjeta ja neuvoja mten avustusta koskevat anom ukset ol teh täv ä nnkun m yöskn krjastojen hotoon ja lanaukseen nähden. Täm än yhteydessä Ylhalltus m ääräs e ttä ta v a n m ukaset kertom ukset olvat lukuvuodesta 93 94 täy d en n ettäv ät krjastoja koskevlla tlastotedolla. N äm ät num erotedot on täällä o te ttu k ästtelyn alasks ja julkastaan, kunnttan laadttuna, tauluosastossa (taulu XVII). Nstä nähdään että opplaskrjasto ja joulukuun 3 pävänä 93 ol yhteensä 426. K rjastolla varu stetu t koulut vastasvat sten 45 % kakken kansa

4 koulujen lukum äärästä (3 72), ja vahtel täm ä prosentt 53:sta Vpurn läänssä 28:aan Kuopon läänssä. Sellasa kunta, jotka velä olvat opplaskrjastoa valla, ol n y t ') 82. Kunka melkosest täm ä krjastoasa vme vuosna on edstynyt, nähdään seuraavasta taulukosta, johon krjastojen, krjandoksen ja krjalanojen lukum äärä on m erktty verekkän lukuvuoslta 909 90 ja 93 94: L ä n. O pplaslrjasto ja N d o k sa K rja la n o ja 909 0 9 IB 4 909-0 93 4 909-0 93 4 U udenm aan... 65 90 4 770 4 623 4 365 57 097 Turun ja P o r n... 72 255 3 496 7 346 2 056 77 637 H äm een... 35 94 760 2 662 743 72 99 Vpurn... 88 296 4 959 25 67 9 754 7 656 M k k e ln... 5 92 85 5 88 2 474 24 274 K u o p o n... 25 08 085 6 68 668 26 300 V aasan... 47 203 295 2 608 7 200 55 377 Oulun... 88 648 4 379 2 55 9 27 Y hteensä 358 426 9 764 99 734 67 75 450 53 Tauluosaston num erotetohn on velä lsättävä e ttä suomenkelsä krjastoja ol 224, ruotsnkelsä 202. Vuodesta 90 on edellsten luku tullut runsaast 4 kertaa, jälkm ästen van lähes 3 kertaa suuremmaks (90 ntä ol 284 ja 74). Krjandoksa ol kakssa krjastossa keskm äärn 70. R kkam m at olvat Vpurn läänn krjastot, mssä ndoksa ol keskmäärn 87, jota vaston Oulun läänn krjastot keskmäärn ssälsvät van 50 ndosta. Vasta alullaan ol 7 krjastoa. Kussakn nässä ol korkentaan 0 ndosta. 50 ndosta ol 62 krjastossa ja velä suurem m at k rjavarat löyty 788:ssa. x) U u den m aan läänssä 2: K arja ja L apträsk; T u ru n ja P o rn lä ä n ssä seu raavat 3: G eta, L em lan d, L um p arlan d, J o m ala, F ö ö g lö, K öökar, B rändö, L o k a la h t, T a vassalo, A skanen, M erm asku, H outsk a r, K u u ssto, K ak sk erta, K aru na, Suom usjärv, K k a la, A n- geln em, Salon kau pp ala, M uurla, H o n k la h t, L u v a, M ouhjärv, K k o n en, V am pula, M etsäm aa, K ö y lö, M arttla, K arn an en, P a a ttn en ja N ou san en ; H äm een lä änssä 4: J u u p a jo k, T o ttjä rv, M essuk ylä ja T uulonen; V p u rn läänssä 5: L avansaar, L em, Su om en nem, R ä sä lä ja K orp selkä; M k k e ln läänssä 2: L ev o n m ä k ja H aukvu or; K u o p o n läänssä 5: V a ltm o, P älk järv, P o lv jä rv, R u ta k k o ja V arpasjärv; V aasan lä ä n ssä 6: K rstn ank aupunk, K arjok, K a u h a jo k, K orsn ääs, N u rm o, P erho, H asu a, A la v etel, U lla v a, L o h ta ja, K a n n u s, L estjärv, A lajärv, L eh tm ä k, K u o rta n e ja Ä ä n e k o sk sek ä O ulun lä ä n ssä 7 kuntaa: K em p ele, M uhos, U ta jä r v, K m n k, A lavesk a, R a u to, O ulanen, R e v o n la h t, H a a p a v es, N v a la, K estlä, R stjä rv, T ervola, Y ltorn o, R o van em, M uononnska ja E n o n tek ö.

5 Vähmmät olvat Björbyn krjasto Sundssa ja H autjärven krjasto Mäntsälässä, tosessa kun ol 5, tosessa 6 ndosta. Björbyn krjastosta lanausta e velä tapahtunut, H autjärven krjastosta ol krjalanoja 33. Suurmmat olvat Runko Pkkössä ja Krkonkylä Tuusulassa. Ndoksa ol nässä 683 ja 540, krjalanoja 598 ja 448. Krjalanoja ol kaksta krjastosta keskmäärn 36. ry hm ttyvät er läänt seuraavast: Tähän nähden K rjalanoja k rjastoa koht. K rjalanoja k rjastoa koht. V purn lä ä n... 397 Vaasan lään... 273 Häm een >... 376 M kkeln >.... 264 T urun ja P orn lään 304 Kuopon».... 244 Uudenm aan lään. 30 Oulun»... 29 K ustakn krjastosta annettujen krjalanojen luku an taa kuvan o p ettajank o jastohonta jän vavasta. Oppladen harrastus nähdään stä että krjalanoja opplasta koht ol keskmäärn 6.4. Er läänessä täm ä luku vahtel 7 :stä 5 :teen. Ensmäsenä ol tässä Hämeen, vmesenä Kuopon lään. Kansakouluopplasten opettajston kautta tekemät säästöönpanot. Ulkom alla on kasvatus säästäväsyyteen jo kauan ollut koulun ja nm enomaan kansakoulun ohjelmassa, m utta mellä on täm ä kasvatus ja sen tärkeys vasta vme akona tu llu t kästtelyn alaseks, kuten Oulussa vuonna 9 pdetyssä ylesessä kansakoulunopettajakokouksessa. Kästellessään kysymystä.»mtä kansakoulu vos tehdä säästäväsyyden edstämseks» lausu kokous yksmelsest, että er aneden opetuksessa oppladen huomo ol knntettävä myöskn säästäväsyyden tärkeyteen, että opettajan tul opplassa herättää harrastusta asaan sekä e ttä Y lhalltusta pyydettäsn ryhtym ään asanm ukasn tomenptesn. Ylhalltus pnolestaan lähett huhtkuun pävänä 93 kertokrjeen kaklle kansakoulujen johtokunnlle ja opettajlle kaupungessa ja maalla. Sulken säästäväsyyteen kasvattam sen hedän huomoonsa, Ylhalltus samalla anto neuvoja ja ohjeta sekä huom autt, että nyt tul saada opplaat toteuttam aan m tä he tetopuolsen opetuksen kautta olvat oppneet. Samon Ylhalltus m ääräs e ttä lukuvuodesta 93 94 alkaen koulujen vuoskertomuksn pt ltty ä ertyset, tä tä asaa koskevat tlastotedot.

6 K aupunken ja m aalaskunten kansakoulusta saapuneet tlastotedot löyty v ä t taulussa X V III (erkseen kaupungesta ja samon m aalaskunnsta). Nden m ukaan ol opplalla lukuvuoden lopussa säästöönpanoja: kaupungessa... Smk 7 489 m aalaskunnssa...» 36 894 ss yhteensä Smk 54 383 Säästöönpanoja tehnetä opplata ol: kaupungessa... 3 402 maalaskunnssa... 7 256 ss yhteensä 0 658 V errattuna varsnasten kansakoulujen koko opplasmäärään tauluosastossa löytyvssä 7 kaupungssa ja samon koko opplasm äärään nssä m aalaskoulussa, mssä säästöönpanoja lukuvuoden kuluessa tehtn, vastas säästöönpanoja tehneden oppladen luku, kaupungessa 0 % ja m aalaskunnssa 25 %. Keskmäärn ol kullakn opplaalla säästöönpanoja: # kaupungessa... 5 markkaa 4 pennä maalaskunnssa... 5 ;> 8» Kaupungessa kakk säästöönpanot tulvat pankkehn talletetuks, m utta m aalaskunnssa ol lukuvuoden päättyessä yhteensä 236 m arkkaa velä talle t tam atta, jota m äärää e velä oltu ehdtty pankkehn sjottaa. Säästöönpanot talletettn seuraavn m äärn er pankkehn: postsäästöpankkn... Smk 32 34, el 59.3 /0 kunten säästöpankkehn...» 6 762» 3» muhn pankkehn... > 5 25» 9.7» Helsngssä, K oulutom en Ylhalltuksessa kesäkuussa 95. Oscar Roos.

TAULUJA. TABLEAUX.

2 93 94. I Taulu. Kansakoulunopettaj a*semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le p:nä 94. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 94. Nombre de professeurs et d élèves. 2 s * S em naarkaupunk. L eu du sém nare.. Année de la fondaton. Perustettu vuonna. V aknasa. O rdnares. H om m es. \ M ehä. 5 «7 8 9 0 S e r n n a a r n o p e t t a j a. P rofesseurs des sém nares. Femmes. N asa. Vrkaa to m ttava. H ommes. E x tra o rd nares.! M ehä. j Femmes. j N asa. Hommes. Y hteensä. Total. M ehä. Femmes. N asa. H arjotuskoulu n opettaja. Työnjoh- Maître P rofesseurs des écoles-annexes. va u x ma H ommes. Mehä. F em m es. N asa. R o m m e s. M ehä. 2 3 4 5 6 7 I» I«20 r» Í 22 23 24 25 taja. de trä Opplata er luoklla. O pplasta ol: nt tels. Nom bre d'élèves de chaque classe. N asa. Femmes. M ehä. H om m es. I. n. III. TV. Y hteensä. Total. N asa. Fem m es. M ehä. H om m es. N asa. Femmes. M ehä. H om m es. N asa. Fem m es. M ehä. H om m es. N asa. Fem m es. ' M elä. H om m es. N asa. Femmes. Kak Total.! S sä-opplata. Internes. TJlko-opplata. E xternes. a) Suom enkelset. Jyväskylä... 863 0 3 3 n 6 2 5 2 2 S ortavala... 880 2 4 3 5 3 3 3 3 R au m a... 896 6 7 3 3 4 Raahe... 896 4 5 - - 4 5 4 5 Henola... 899 3 5 3 6 3 6 K ajaan... 900 7 7 2 2 2 7 Y h t e e n s ä Total 42 8 3 6 45 24 7 2 Fnnos. - 26 29 30 28 28 3 29 3 3 9 232 90 42 ; 32 32 ' 29 29 26 30 27 30 4 2 ; 235 90 45 2 26 28 : 27 25 ; 06 06 06 3 30 29 3 26 6 6 6 4 : 30 30 28 30 8 8 8 5 28 ~ 26 26 25 05-05 - 05 6 2 2 j 3 6 07 20 06 7 438 î 474 92 80 732 7 b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar... 87! 4 3 4 4! 3-9 Uuskaarleby... 873 7-8 2 2 3 5 3 Kakkaan - 53 2 4 8 57 29 3 22 5 Suédos. - ; 26-28 27 27 08 08 30. 78 8-8 l - 22 20 j 8-78 j 78 30 ' 48 9-8 26 22 j 28 20 27 8 27 78 08 86 60 j 26 0-30 47 35 44 27 47 24 44 56 582 :098 240 858

4 9 3-94. 5 II Taulu. Kansakoulunopettaja*semnaart helmkuun sekä hedän vanhem* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 94. j 2 3 4 5 6 7 S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. O p p la d e n lu k u, jo d e n ä d n k e l o l: Langue maternelle des' élèves. S u o m, F nnos. R u o ts. Suédos. M uu k el. A u tre langue. O p p la d e n lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: Nom bre d élèves dom clés E n n tä ä n 00 k m se m n a a rs ta. à 00 k m a u p lu s d u sém n a re. Y l 00 km se m n a a rs ta. à p lu s de 00 k m d u sém n a re. V rk a m e h ä ja v a p a d e n am - m a tt. h a rjo tt. F oncton publque, professon lbérale. p:nä 94. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents.! 8 9 ; 0! 2 3 4 S u u rlk k e e n h a rjo tta ja. Négoce. O p p la d e n luku, joden v a n h e m m a t olvat: P k k u lk k e e u h a rjo tta ja se k ä p a lv e lu s m e h ä. P ett cornmerce, com m s. Poston socale des parents. T y ö v ä k e ä (p a ts 3 sar.). S u u rtla lls a. Tra valleurs G rands p r o p rétares ru ra u x (exc. co. IS).. P k k u - tla lls a. Petts proprétares ru ra u x. T o rp p a re ta ja m aan v lje ly s- ty ö v ä k e ä. P etts fe rm e rs, tra valleurs ru r a u x. O p p la ta y h te e n sä. Total des élèves. j ; : j ; a) Suom enkelset. Jy v ä sk y lä... 23 45 87 25 2 S o rta v a la... 235 80 55 2! 3 R a u m a... 06 36 70 4! 4 R aahe... 6 ~ 35 8 6 5 H enola... 8 3 87 6! ö K a ja an... j 04-2 93 4! 7 Y h teen sä Total\ 90 2 239 673 76 Fnnos. 55 9 4 67 62 232 ; 2 66 20 2 93 3 235 2 36 9! 2 ' 42 3 06 3 2 20 I 2 47 : 9 6 4 32 6 37 7 8! 5 2 7 59 3 05 6 3 23 9 345 55 92 : 7 b) R uotsnkelset. 8 Tam m saar...j 08-55 53 27 9 U uskaarlebv... 78-28 50 5 h o Y hteensä Total 86 83 03 32 K akkaan 90 86 2 322 776 08 Suédos. 8 23 20 2 j 3 5 08 ; 8 2 j 8! 48 j 4 78 : 9 8 35 j 29 2 9 86 ;o 6 266 j 20! 23 406 j 64 098 l

6 93-94. III Taulu. Kansakoulunopettaja=semnaart m uutokset ja Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 93 lukuvuonna 93 94. Opplasluvun oppladen srto. 94). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. - \ 3 4 5 6 J 8 «S e m n aarlta u p u nk. Leu du sémnare. P ääsytu tk n toon k u tsu tu sta Canddats adm s aux épreuves de V examen d'entrée qu ont été j h yväk sytty. j reçus. hyljätty. refusés. K ansakoulusta. venant d écoles communales. Opplata otettu: Nombre d élèves nouveaux nscrts I luok en l:e année: V alm stuskurssesta ja -koulu sta. [venantdes cours ou \des écolesprépara- tores. O ppkoulusta. venant d établssements d'nstructon secondare. Mu ualta. Autres. II IV luok dans les années 2:e 4:e. Yhteensä. Total. \ Adms à l essa. 0 l 2 3 4 5 6 7 ' 8 K o e o p p la ta. O pplata eronnut. Nombre d élèves sorts. O p p m ä ä r ä ä p ä ä t t ä m ä tt ä. Avant la fn des cours. Morts. K u o lle e t. Autres. M u u t. T äyd ellsen o p p m ä ä r ä n s u o r t e tt u a a n. Après compléton des cours. Y h t e e n s ä. Total. O p plaslu v un lsäys (-(-) ta v ä h e n n y s ( ). Augmentaton (-\-) ou dm nuton ( ) dît nombre d'élèves. Oppladen srto. Passage à la classe suvante. Illman ehtoja se u r a a v a lle lu o k a lle s r r e t y t. Sans examen. \ Ehdot su o rte ttu a a n s e u raavalle lu okalle s r r e t y t. Apres avor passe Vexamen. \ Restés c la même classe. L u o kalle jä ä n e e t. j a) Suom enkelset. Jyväskylä... 6 89 33 3 3 2 6! 2 Sortavala... 64 45 30 6 7 64 3 R a u m a... 30 9 24 2 4 30 4 Raahe... 30 28 26 3 30 5 Henola... 3 37 4 9 7 3 6 K ajaan... 30 4 28-2 - - 30 7 Yhteensä Total 246 332 55 4 46 4 246 Fnnos. 5 4 2 ) 3 2) 2 5 7 57 25 26 30 25 63 60 29 27 30 29 2 + 4 + + 3 -- + U 6 220 238 + 8 636 37 4 7 65 70 70 86 86 59 3 8 9 2 4 7 2 2 3 2 ;ï 4 U b) R uotsnkelset. 8 Tam m saar... 34 2 8-9! 7 34 9 U uskaarleby... ; 9 2 8 2 I _ 2 0 Y hteensä Total! 53 4 36 8 55 K akkaan j 299 336 9 4 57 j - 2 30 Suédos. 2 27 29 4-5 7 6 4 8 - I 8 9 4-2 54 2 3 9 3 f 45 48 4-7 25 8 7 0 4 6 265 286 + 5 76 45 2 U ') Nästä 2 erotettu. 2) Erotettu.

93-94. 9 IV Taulu. Kansakoulunopettaja«Tetoja opp«sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année 2 s 4 5 6 S e m n a a rk a u p u n k. L eu du sém nare. des professeurs des sém nares. P a lk k a u s. A ppontem ents \ S e m n a a rn o p e t- ta je n. H a rjo tu s k o u lu n - opettajen ja ty ö n jo h ta je n. des professeurs des écoles-annexes et des maîtres de tr a vaux m anuels. M e n o t. Dépenses. V a lto n a v u stu s v a ra tto m lle opplalle. Subventon de l'e ta t a u x élèves pauvres. ; Bourses.! A p u ra h o ja. B u u a n p to. N ou rrtu re. Entreten et réparatons des mmeubles du sém nare. Sem naartalon hoto- ja k o rja u s k u s ta n n u k s e t. 7 Dépenses pour le ja r d n du sém nare. S e m n a a rp u u ta rh a n J m en o t. ' ** 'm H Stmf. jm Fmf. Sünf \pu. S ^f fm. a, Suom n k lelset. Jyväskylä... 78 36;; 89 j 2669 98 6 800 27 936 3 50 50 2 49 80 0 2 94 6096 24 049 56 6 000 33 48 59 4 99 20 5 060 6 3 R a u m a... 44 25 j32 9 84 32 3000 0 337 27 2 086 [87! 4 Raahe... 39 27!87 9 400! 5 3 000 -! 3 89 50 2 480 [99 5 H en o la...! 40 366 52 9 670 3 000! 3 620 2 386 8 6 K a ja a n...j 43 834 68 3 920. 7 000 - - 0 636 60 2 400 Yhteensä Total \ 340 650 89 03 023 86 68 800 6 47 60 36 834 07 6 835 08 semnaart lukuvuonna 93 94. latosten taloudesta. scolare 93 94). Econome des sémnares. 8 l 9 0 l 2 3 * 5 C Tulot. Recettes. s. Autres dépenses. Muut menot. Y hteensä. Total. joyer calculé (5 % de la valeur des édfces). rvotu vuokra (5% sem naartalon arvosta). Taxe des nternes. Ssäoppladen m aksut. Revenus trés du ja r d n du sém nare. S em naarpuutarhan tulot. Autres revenus. Muut tulot. Yhteensä. \ S m f p<. ï m f p u ("'f pu. U'mf. j p. îtm f f. % - p 'Juf. \/>«ffm f \/» F nnos. 43 06 02 88 60 20 56 980 70 8 400 486 0 2 34 007 44 04 :5 994 0 38 773 35 206 893 92 48 305 20 8 400 2 44 95 0 544 95 065!o2 0 2 0 5 2 3 820 0 03 309 88 9 524 70-876' 60 35 58 02 8 06 30 05 75 3 20 526 6 88 498 52 20 960 25-889 35 65 35 954 70 90 68 902 45 4 6 803 57 85 846 90 2099 I 277!22 - - 277 22 868 0 857 9 5 5 866 95 03 658 23 277 40 - - 804 55 600-404 55 4 4 8 3 0 80 6! 48 806 5 776367 65 93 087 25 6 800 7 478 77 922!27 26 20 04 022 6 993 88 7 Total. Dépense moyenne annuelle par élève (col. 9 + 0 6). Keskmaàrànen vuoskustannus (sar. 9-{-0 6) opplasta koht. Parte de cette dépense payée par l E ta t. Stä valto maksanut opplasta koht. l>) Ruots nkjelset. 8 Tam m saar... 44 940 28 7 989 84 3 000 0 400 I 0 23 75 250-9, U u s k a a rle b y... 46 860 ; 3 520 3 000! 0 000 2 277 80 500 0 Yhteensä T otal 90 800 28 2 509 84 6 000 20 400 2 509 55 3650. K akkaan { 43 45 7 24 533 [70 74 800 8 87 60 49 343 62 20 485 08 Suédos. 6 677 50 95 389 37 8 682 85 2 400 2 028 7 4 428 8 600 94 757 80 22 49 50 2 400 85 7 96!49 920 48 8 75-4 25 75 4 7 3 07 4 8 56 9 35 277 50 9«47 7 402 35 4 800 3 880 46 8 680 46 76 02 29 36 0 84 083 65 966 54 82 234 89 60 2 600-359 23 922 27 34 88 50 048]««06 83 K ansatlnp. tlasto 9 3 94. 2

I 0 93-94. V Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart luku* pääomat, semnaaren Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares 93 94. Captaux vuonna 93 94. Semnaartalohn sjotetut rahastot ja krjastot. placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothèques. 2 3 4 b S e n n a a r k a u p o n k. L e u d u sém nare. S e m n a a r t a lo n arvo j o u lu k u u n 3 p. Valeurs en ca p ta l des édfces des sém n a res, le 3 déc. S t p e n d -, p a lk n t o - y. m. s e n la a t u sel T u l o t, - Recettes. K o r k o ja p ä ä o m a s ta. L a h jo tu k s a y. m. R entes des capta u x D onatons etc.. Y h te e n s ä. Total. jm. B)nf. jm. Hmf thf. jm «7! 8 9 0 u r a h a s t o t j a v a r a t. Fonds destnés a u x bourses et a u x p rm es etc. J a e ttu je n s tp e n d e n ja p a lk n to je n B ourses accordées. lu k u. Nombre de bourses. k o k o n a s sum m a. M ontant total. S e m n a a rn h o d e tta v e n r a h a s to je n tla joulukuun 6 p. E ta t des fonds adm n strés p a r le sém nare (3 déc.). S e m n a a rn m u d en ra h a s to je n pääom a jouluk. 3 p. M ontant des capta u x des autres fonds du sém nare (3 déc.). L u k u. P ä ä o m a. Captal,. N ombre de fonds. B m f Jp t j éfmf. p t 3?mf. \jë. K rja s to n nte d e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Nombre des volum es de la bblothèque (3 déc.).! a) S u o m e n k e lse x J y v ä s k y l ä... 3 9 64 554 80 554 80 2 S o r t a v a l a... 966 04 295 04 399 3 R a u m a 390 494 4 R a a h e... 49 205 5 H e n o l a... 403 980 _ 6 K a j a a n... 542 348 2 85 - - 2 85 7 Y h te e n sä T o ta l 3 86 745-852 65 04-956 65 F n n o s. 35 980! 7 30 85 8 572 5 399-7 7 223 6 - - 734 2 440 3 - - - - - - - - 3 03 4-3 065 5 - - - 6 90-2 709 6 50 379 : 5 38 00! 87 3 633 7 b) R uotsnkelse t. - Suédos. j 8 j T a m m s a a r... 373 657 70 36 500 670 36 9 U u s k a a r l e b y... 448 390 260 40. 260 40 0 Y h teen sä T o ta l 822 047 2 430 76 500 2 930 76 Kakkaan 4 683 792 4 283 4 604-4 887 4 7 94 j 29! 7 4 820 52 6 27 08 3 886! 8 22 050-8 25 029 - - 3 96 9 29 964 29 5 39849 52 6 27 08 7 847 0 79 3 343 29 3» 77 950 39 6 27 08 39 480

r 93 94. 3 Sem naarkaupunk. L eu d u sém nare. VI Taulu. Kansakoulun opettaja* semnaart suorttanesta, 2 3 5 K elp osu u stod stu k sen saan eta k ansakoulunopettajanvr Nombre de can ddats-stagares a y a n t reçu le certfcat de compétence pour le poste d nsttuteur prm are. S em m osen op p latoksen läpk äynetä, jolla on päästöok eu s Y lopstoon. A près a vor fa t leur études dans une n sttu ton condusant a u baccalauréat. M ehä. Hom m es. N asa. Femmes. V ähntän k aks luokkaa v alton jatkoopstoa k ä y n etä. A près avor étu dé dans d eu x classes a u m ons des écoles d études supéreures. Y h teen sä. Total. a) Suom enkelset. Jyväskylä... 9 4 4 2 S ortavala... 3 5 9 3 R au m a... 6 6 4 Raahe... 3 2 5 5 Henola... 4-4 6 K ajaan... - 4-4 7 Yhteensä Total 2 26 4 42 Sémnares d nsttuteurs et d'nsttutrces prmares (année scolukuvuonna 93 94. kuuntelj aopplasta. Tetoja tutknnon!are 93 94). Canddats-stagares ayant passé l examen. 6 : 7 8 9 0! l M uta k u u n teljota, jotk a kansak. asetuksen 2 :n nojalla ta h eh d o llsen ervapautuksen saanen a ovat tu tk n to ja su orttan eet. A u tres canddats-stagares a y a n t sub l exam en én vertu de l a rt. 2 de l Ordonnance su r les écoles prm ares, ou d une dspense. M ehä. Hom m es. Fnnos. N asa.! Femmes. I Y hteensä. Total. K elp o su u sto d stu k sen saaneta k ästöd en tah m uun harjotusaneen opettajanvrkaan. Nombre de candd a ts-sta g a res a y a n t reçu le certfcat de compétence p o u r le poste de m a ître de tra v a u x m anuels ou autres exercces. M ehä. Hommes. N asa. Femmes.! Y h teen sä. Total. \ _ 2 35 37 2 _ 4 _ 4 j 3 2 2 4 2 2 -! 7 7 '" 5 5 0! _ 3 3 22 44 66! 7; b) Ruotsnkelset. - 8 Tammsaar... 3 3 9 Uuskaarleby... 2-3 0 Yhteensä Total 2 4-6 K akkaan 4 30 4 48 Suédos. 2 2 s! - 3 4 9 ; 3 3 6 0-4 4 25 47 72!

4 93-94. 5 VII Taulu. Semnaaren harjotus# Eco/es-annexes des sémnares 2 3 5 6 7 8 9 o! Oppladen, luku helm kuun p. - Sem n aark au p an k. Leu d a sém nare. Nombre total ( I - V I ). Koko luku (I VI). I II. Sukupuolen m u P ok a. Garçons. III VI. Sexe. I II. T yttöjä. F lles. I I I VI. 7, mutta e 9 vuotta täyttänetä. Entre 7 et 9 ans. Ijftn m u 9, mutta e 3 vuotta tä y ttä n etä. Entre 9 et 3 ans. Age. jls, mutta e 5 vuotta tä y ttä n etä.! Entre IS et 5 ans. \ 5 ans et au-dessus. 5 vuotta täyttän etä. a) Suomenkelset. Jyväskylä... 232 35 80 34 83 72 25 32 3 2 S o rtav a la... 353 55 7 54 27! 47 9 97 8 3 Rauma... 35 35 00 24 94 7 4 R aahe... 8 7 37 42 85 38 25 6 2 5 H enola... 46 33 47 3 53 3 95 9 6 K aja an... 72 24 56 54 53 93 2 5 7 Yhteensä Total 29 99 437 8 402 265 723 202 29 00 CO koulut lukuvuonna 93 94. (année scolare 93 94).! 2 I 3 S 4 5! 6! 7 8 ID! 20 2 22 23 24 25 26 27 28 Nombre d'élèves le l:er févrer. O pplata o llu t k o u U u sa op lusta possa lukuvuoden k u lu essa. k o u lu u n p. o tettu. O p etu sk elen m u Fnnos. Langue. Suom. Fnnos. Suédos. R uots. V anhem pan säädyn m u P oston socale des p a ren ts. Vrkamesten ja suurlk. larjott. lapsa. Servce publc, négoce, grande ndustre. P kkulkk. harjotta], ja palvelusm. lapsa. Pett commerce, pette ndustre, com m s. Työväen lapsa. O uvrers. V u ososastojen m u Années scolares. I. II. III. I IV. V. I VI. Eleves a y a n t été absents : 0 pävää. de à 0 jou rs. 30 pävää. de à 30 jou rs. 3 60 pävää. de 3 à 60 jours. Enemra. kun 60 päv. plus de 60 jou rs. Eleves nouvea u x n scrts. T I I I - V I. Päästötodstuksen saaneta. Elèves ayant qutté l école avec certfcat d études. 232; 5 40 77 37 32 42 47 42 32 6 5 8 4 37 8 3 353 9 72 272 50 59 80 65 55:.44 24 5 9 9 6 45 4 2 35:! 2, 8 25 6 9 32 3 22; 5 99 24; 7 6 6 3 8 7 4 33 29 30 43 37 22 20 30 45 5 3 7 20 4! 46; 7 34 95: 22 24 40 27 9! 4 02 22 7 5 32 6 4 5; 72' - 9 9 72 3 3 36 33 22j 9 09 9 3 30 27 9 6! 29 ; 59 286 874 85 95 273 240 82' 44 770 202: 42 40 CO O <N! 39 4 7 b) Ruotsnkelset. 8 Tammsaar... 36 43 93 29 7 A: 9 Uuskaarleby... 88 48 56 33 5 56 25 0 Y hteensä Total 324 48 56 76 44 85 96 39 4 K akkaan 543 247 493 257 546 350 99 24 33 Suédos. - - 36 8 5 77 20 23: 24 26 22 2 92 OO oo 3! 5; 3 8 7 2 8 4 02 72 37 44 38 25 28 6 43 8 3-4! 5 9! 324 22 53 49 57 67 62 5 50 37 235 39 8, 3 59 8 36^0 29 324 8 439 023 242 262 335 29 232 8 005 24 50 43 267 47 I77! Must. Harjotuskoulujen opettajsto löytyy semnaaren I taulukossa.

( L ään ja kaupunk. Gouvernement et vlle. 93 V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun Ecoles prmares des vlles (er févrer 94). 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l 2 3 4 L uokkah Luokka. u oneta. Classes. Classes stuées Koko luku. Nombre total. S u om enk elsä. Fnnoses. - n. III VI. R u o tsn kelsä. Suédoses. - n. II I VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. V uokratuta. dans un local loué. K aupungn kansak o u lu la t. p alvel. o l op ettaja ja opettajatt. kakkansa : Nombre total de maîtres et de m aîtresses dans les écoles prm ares des vlles. Koko luku. Total. Mehä. Hommes. N asa. Femmes. K oko luku. Nombre total. U u d e n m a a n lä ä n.,.,. (suomalanen k. 203 8 22 86 24 256 72 84 86-3 27 Helsnk 2 (ruotsalanen» 00 35 65 58 4 36 37 99 44 69j 3! 3 Porvoo... 7 3 4 4 6 7 2 3 8 7 0 7' 4 Lovsa... 3 2 4 6 9 4 4 0 6 8 4! 5 Tammsaar... 4 3 4 8 8 4 4 3 5 8: 6 Hanko... 25 3 5 6 22-25 7 8 8 6 24! 7 Yhteensä Total 369 OO 00 I - I I. I I I VI. Y hteensä. Total. 37 52 92 200 28 460 27 333 54 239 393; T u r u n ja P o r n lä ä n. 8 Turku... 33 43 67 0 3 64 44 69 36 33 52 84 36 9 N aantal... 3 2 3 3 2 2 3 0 Uuskaupunk)... 2 6 8 3 4 4 8 4 4 7 9 6' Rauma... 8 8 0 9 _ 8 2 6 8 0 8; 2 P or (ynnä Reposaar).. 60 8 30 4 8 47 56 7 39 20 32! 52 3 Maaranhamna... 6-2 4 5 4 3 2 2 4; 4 Yhteensä Total 24 76 7 9 29 42 44 268 6 207 90 39 229j H ä m e e n lä ä n. 5 Hämeenlnna... 7 6 7 7 4j 3 6 7; 6 Tampere... 25 49 70 2 4 72 0 45 47 98 52 74 26 7 L a h t... 7 7 0-8 6 2 7 0 I 7! 8 Yhteensä Total 59 62 9 2 4 00 0 80 57 23 65 95 60! V purn lään. 9 Vpur... 64 23 33 3 5 48 6 69 3 56 7 38 55 20 H am na... 5 6 7 2 3 3 0 4 9 3: 2 L appeen ran ta... 8 2 6 - - 8-2 4 8 3 6 9 22 K äksalm... 5 2 3 5 7 3 4 2 3 5 23 Sortavala... 6 3 3 6 0 4 6 3 3 6 24 K otka... 4 4 2 2 24 5 37 2 25 5 22 3\ 25 Yhteensä Total 39 50 73 7 9 96 7 48 39 09 44 8 25 ) Koulu okeastaan VII-luokkanen. 6 94. p:nä 94. Classes et nsttuteurs. Tetoja luoksta ja opettajsta. 6 6 7! 8 9 20 2 22 23 24. 26 26 I 27 : \ \ Mehä. Hommes. I - I I. III-V I. Varsnasa luokkaopettaja. Insttuteurs-généraux proprement dts. Nasa. Femmes. I - I I. II I VI. V rkakelposa. Compétents. Sem naarn käynetä. Muta. Avec certfcat du sémnare. Autres. I - I I. III-V I. I - I I. II I - V I. Vrkakelposuustodstusta valla. Sans certfcat de compétence. I II. I I I VI. Muta (laulun, vom stelun, kästöden y. m.) opettaja. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.)! : Koko luku. Nombre total. Mehä. Hommes. Nasa. Femmes. 57 86 74 46: 80 20 39 20 2 22 u ) ; 32 44 37 35 67 9 2 23 5 S j 2 2 7 8 4 0 3 4 3 3, 4 6 4 4 8 _ 4 4 3 3 5 _ 5-6 8 0 6 5 l - f! IO5 : 54 34 98 85 34 42 22 2 5 9 32 ; 7 ; 28 52 56 39 60 20 2 4 4 6 8 8 9 3 7 6 8 5 2 0 2 8 8 4 8 4 2 _ _ j 4 20 8; 29 2 2 7 4 3 2 2; ; 2 2 3 49! 90 90!! 58 OO 0 8! 26 24! 5 2 0 4: _ 4 6 7 6 l n 38 5 36 33 70 9 4 9 : 8 :r>! - 5 7 47! 64! 5 GO 6 9: - 7 45 90 20; 7 5-20 9 ' 8 n! 7! 27 0 28 5! 7; 2 3 9 2! 7 j l ) 3; 4 6; 3 : 20 j 9 2 * 3; 3 6\ - 4 3 2 ;2 2! 2 2 ; 2 2 22 3 2! 3 3 _ 4 3-2 3 ; 0 4 2! 9 2 6 - - 2 2 24 29 43 52 30; 69 2 9; 2 3 2 U 0 25 Kansanop. tlasto 93 94. 3

j j 8 93 94. 9 L ä ä n ja k a u p u n k. G o u v e r n e m e n t et vu e. «Koko lu k u. N om bre to ta l. 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 L u o k k a Luokka. h u o n e ta. C la sses. S u o m en kelsä. F n n o s e s. -. I I I VI. R u o ts n k e lsä. S tté d o se s. I II. I I l - V I. C la sses s tu é e s V u o k ra tu ta. dans un local lo u é. Omassa talo ssa. dans une m ason sc o la re s p é c a le. K a u p u n g n kansak o u lu la t, palv el. o l o p e tta ja ja o p e tta ja tt. k a k - N o m b re to ta l de m a îtr e s e t d e m a î tresses dans les école s p r m a r e s des v lle s. T o ta l. Koko lu k u. M ehä. H o m m e s. N asa. F e m m e s. K o k o lu k u. N o m b r e to ta l. I II. I II-V I. Y hteensä. T o ta l. 5 6! u 8 9! 20 2 22 23 94 9* 9«07 Varsnasa luokkaopettaja. M uta (laulun, vom stelun, kästöden y. n.) opettaja. I n s ttu te u r s - g é n é r a u x p ro p r e m e n t d ts. A u tr e s m a îtr e s ( c h a n t, g y m n a s tq u e, t r a v a u x m a n u e l s etc.). Mehä. H o m m e s. Nasa. F e m m e s. Vrkakelposa. C o m p é te n ts. Vrkakelpo- Sem naarn suustodstusta käynetä. Muta. valla. A v e c c e r tfc a t S a n s c e r tfc a t A u t r e s. d u s é m n a r e. de compétence. J J I* rrr - vt. I - I I. r r v. I II. II I-V I. I - I I. II I-V I. I - I I. III-V T. j N om bre to ta l. Koko luku. H o m m e s. j Mehä. F e m m e s. Nasa. M kkeln lään. M kkel... 3 4 9 5 3 4 9 4 9 ; 2 Savonlnna... 4 7-6 U 3 8 4 7 l: 3 Yhteensä T o t a l 24 8 6 - - 2-24 7 7 8 6 2- K uopon lään. 4 Kuopo... 48 22 26 39 53 4 39 22 26 4; 5 Joensuu... 2 5 7 U 5 4 5 7 6 Isalm... 0 4 6 8 9 3 «3 6 Yhteensä T o t a l 70 3 39-58 77 2 56 30 39 6 V aasan lään. Nkolankaupnnk... 62! ) 5 20! 8 9 53 2) 2 69 8 5 23 40! 6 8 9 Krstnankaupunk... 2 2 4 2 4 8 2 9 4 5 0 Kasknen... 6 2 4 4 4 3 3 n Petarsaar... 20 4! 4, 4 8 8 2 7 4 8 2 2 2 j Kokkola... 6 4 3 3 6 U 6 4 2 6 9 I3 Jyväskylä... 0 5 5 - - 8-9 2 7 4 5 4 Yhteensä T o t a l 26! 30 36 9 4 02 2 30 34 96 46 74; 2 O ulun lään. 5 Oulu...... 55 2 30 2 2 40 3 57 7 40 23 3 5 6 Raahe... 5 2 : 2 5 5 2 3 3 2! 7 K ajaan... 8 4-6 7 2 5 4 3 S Torno... 6 4 6 6 2 4 2 3 9 Kem (ynnä Latakar).. 5 6-9 U 5 6 4 20 Yhteensä Total 85 35 46] 2 66j 3 8 6 28 58 36! 44 g 2 Kakkaan 23 380 555 0 77 785 05 373 374 9 9 9 473 727 2 C 4 4 5 3 9-3 4 4. 2! 7 7 8 9 5 6. j ; 2 j 2' - - \ 2 5 0 24 8 2 4 4 2 2 4 2 5 5 3 6 2 3 2 5 3 3 3 6 3 6 6! 29 23 6 36 0 3 4 7 4 3 7 ' _ 4 23 2 6 7 39 6 6 4 8 2 2 4 3 3 4 l 2 2 9 2 2! 0 6 8 6 8 IL I _ 4 6 5 6 9 _ l: 2! 2 4 3 4 2 3 - - 3 29( 46 45; 39 67 6 6 U 5 6 4 4 23 I7 22: 3 lj ; 2 3 3 2 j 3 3 _ ].6-2: 4 3 3 l\ _ ] 7 2! 2!! 3 - _.8 4 5 ~ -! 2 2-23 36 2 33 44 3 - - 6 5 j :20; 3 305 470 422 324 65 90 9 59 2 37 63! 74 2! ]!) 2:a luokalla ol sekä suom en- että ruotsn k elsä opplata. a) V uoksatta lu o v u tett