MYLLYPURON YLÄASTE Yläkivenrinne 4

MYLLYPURON YLÄASTE Yläkivenrinne 4 TUTKIMUSSELOSTUS Liikuntatilojen kosteustutkimukset 9.1.2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661

2 / 16 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O TIIVISTELMÄ... 3 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 4 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 4 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 4. SAADUT TIEDOT... 5 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot... 5 4.2. Muut tiedot... 5 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 5 5. LIIKUNTASALIN RAKENNETUTKIMUKSET... 6 5.1. Havainnot... 6 5.2. Johtopäätökset... 10 6. KÄYTÄVÄN JA VARASTOTILOJEN RAKENNETUTKIMUKSET... 10 6.1. Havainnot... 10 6.2. Johtopäätökset... 12 7. ENSIMMÄISEN JA TOISEN KERROKSEN SISÄILMATUTKIMUKSET... 12 7.1. Havainnot... 12 7.2. Johtopäätökset... 14 8. YHTEENVETO HAVAITUISTA PUUTTEISTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 15 Liitteet: 1. Pohjapiirustus (2 sivua) 2. Mikrobianalyysilausunto 11.12.2013 (2 sivua) 3. Mikrobianalyysilausunto 27.12.2013 (2 sivua) 4. Mikrobianalyysilausunto 7.1.2014 (2 sivua) 5. Pintapölynäyteanalyysilausunto 7.11.2013 (3 sivua) 6. Pintapölynäyteanalyysilausunto 26.11.2013 (2 sivua)

3 / 16 TIIVISTELMÄ Myllypuron yläasteen tiloissa on joillakin henkilöillä ollut oireilua, jonka epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Tämän vuoksi ongelmallisiksi katsotuissa tiloissa on tehty loppuvuodesta 2013 tutkimuksia, joissa on selvitetty tilojen sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Liikuntasalin, siihen liittyvien varastotilojen sekä näiden välisen käytävän lattiarakenteena on korotettu puulattia. Tilojen ulkoseinän sokkelin sisäpuolelle lattiatason alle on asennettu Toja-levyt. Sekä lattian että ulkoseinän alaosien rakenteet ovat kosteusteknisesti riskirakenteita. Tilojen lattiarakenteisiin tehtiin yhteensä 10 kpl rakenneavauksia, joista 6 kpl tehtiin ulkoseinien viereen. Rakenneavauksissa todettiin, että sekä lattia- että ulkoseinärakenteet olivat hyväkuntoisia, eikä avauskohdissa havaittu kosteus- tai mikrobivaurioita. Puulattioiden ja betonilaatan välissä on n. 700 800 mm korkea ilmatila. Koska tilaa ei ole tuuletettu, on mahdollista että tilasta saattaa ajoittain kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Varastoissa ja käytävällä on huomattava rako ulkoseinän ja lattian välissä, jolloin etenkin näissä tiloissa epäpuhtauksien kulkeutuminen käyttötilojen sisäilmaan on todennäköistä. Tätä kautta pääsee myös kulkeutumaan lattiarakenteen eristekerroksen villakuituja yläpuolisiin tiloihin, mikä voi vaikuttaa merkittävästi tilojen sisäilman laatuun. Liikuntatilojen lisäksi myös muutamissa muissa tiloissa on henkilökunnan taholta koettu sisäilman laatu puutteelliseksi, tai osalla henkilökunnasta on ollut oireilua. Tiloista otettiin pintapölynäytteet, joissa todettiin huonepölyn lisäksi mm. karkeaa ulkoilmapölyä, kiviainespölyä ja kalkkipohjaista rakennuspölyä. Mikäli kiviaines- ja rakennusmateriaalipölyä esiintyy tasopinnoilla runsaasti, tällä saattaa olla merkitystä sisäilman laatuun. Koulun tiloissa on myös runsaasti linoleumisia ilmoitustauluja. Näistä voi vapautua sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, ja niille on tyypillistä pistävä haju. 2. kerroksen alakaton yläpuolella todettiin olevan jonkin verran pinnoittamatonta villaa ja epätiiviitä läpivientejä. Pinnoittamattomista villaeristeistä voi irrota villakuituja, jotka saattavat aiheuttaa ärsytysoireita osalle ihmisistä. Tilojen sisäilmaan vaikuttaa em. havaintojen lisäksi todennäköisesti eniten puutteellinen ilmanvaihto, joka on saatujen tietojen mukaan tarkoitus korjata lähiaikoina. Liikuntatilojen osalta jatkotoimenpiteinä suositellaan, että liikuntasalin ja siihen liittyvien tilojen puulattioiden alapuolisiin tiloihin asennetaan koneellinen poistoilmanvaihto, jolloin tiloissa olevat mahdolliset epäpuhtaudet saadaan tuuletettua pois. Varastotiloissa ja niiden välisellä käytävällä ulkoseinän ja lattian välinen rako tulee tukkia huolellisesti, ettei tätä kautta kulkeudu jatkossa kuituja ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Tulevien ilmanvaihtokorjausten yhteydessä tulee joko poistaa tai pinnoittaa irtonaiset villaeristeet kaikkien alaslaskettujen kattojen yläpuolelta sekä puhdistaa alakattojen yläpuoliset rakenteet. Lisäksi korjaustöiden jälkeen suositellaan koko rakennuksessa kattavia pölysiivoustöitä. Mikäli linoleumpintaisten ilmoitustaulujen koetaan aiheuttavan hajuhaittoja tai ärsytysoireita, suositellaan em. ilmoitustaulujen vaihtamista esim. kangaspäällysteisiin. Kun koulun ilmanvaihtojärjestelmä ja muut havaitut puutteet on saatu kuntoon, suositellaan seuraamaan sisäilman laatua sen selvittämiseksi, paraneeko tilanne olennaisesti. Jos sisäilman laatu koetaan korjaustöiden jälkeenkin huonoksi joissakin tiloissa, tulee harkita jatkotutkimuksia.

4 / 16 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Myllypuron yläaste Yläkivenrinne 4 00920 HELSINKI Tutkimusajankohta: 22.10. 13.12.2013 Tilaaja: Tutkimuksen tekijät: Kohteen yhteyshenkilö: Tutkimuksen syy ja tarkoitus: Tilakeskus, Jari Pere ja Seppo Pyrhönen Maria Saari ja Kari Lampilahti, HKR-Rakennuttaja Rehtori Anu Tanzi-Albi Rakennuksen 1. kerroksessa olevassa liikuntasalissa on osalla koulun henkilökunnasta ollut oireilua, jonka epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Myös muutamissa muissa tiloissa on sisäilman laatu koettu huonoksi tai osalla henkilökunnasta on ollut oireilua. Tässä tutkimuksessa on selvitetty liikuntasalin sekä siihen liittyvien tilojen riskirakenteita ja näiden vaikutusta sisäilmaan. Lisäksi on selvitetty muiden ongelmallisiksi koettujen tilojen sisäilman laatua. Tehtyjen tutkimusten perusteella on laadittu korjaustoimenpide-ehdotukset ongelmien poistamiseksi kohteesta. Tutkimuksen vaiheet: Tilojen katselmointi ja käyttäjien haastattelu Tutkittavien tilojen aistinvarainen läpikäyminen Rakenteiden avaukset Mikrobinäytteiden ottaminen Pintapölynäytteiden ottaminen Johtopäätökset ja raportointi 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kiinteistönumero: Omistaja: 091-045-0146-0005-P0000 Helsingin kaupunki Myllypuron yläaste, päärakennus Käyttö: Koulurakennus Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 4978 brm 2 3 ja 19 380 rm Kerrokset: 2 maanpäällistä kerrosta, osalla 1 maanalainen kerros Rakennusvuosi: 1967 Peruskorjausvuodet: Ei tiedossa Aiemmin tehdyt tutkimukset: Kosteus- ja rakennetutkimukset (täydennys), HKR- Rakennuttaja, 04/2011 Kosteus- ja rakennetutkimukset, HKR-Rakennuttaja, 01/2011

5 / 16 Alapohjarakenteen kosteustutkimus, Humi-Group Oy, 12/2007 Alapohjarakenteen kosteustutkimus, Humi-Group Oy, 5/2006 Energiakatselmus, HKR-Rakennuttaja, 01/2003 Alustatilojen kartoitus, Insinööritoimisto Arena Oy, 06/2000 Salaojakartoitus, HKR-Rakennuttaja, 12/2000 Kuntokartoitus, HKR-Rakennuttaja, 06/1996 Perusrakennetyypit: Alapohja Runko Ulkoseinät Välipohja Yläpohja Vesikatto Ilmanvaihto Betonialapohja, osassa rakennusta alla ryömintätila Betonirunko Betonijulkisivu, eristeenä mineraalivilla Betonirakenteinen Betonirakenteinen Tasakatto, bitumikermikate Koneellinen tulo- ja poisto, osittain koneellinen poisto 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksissa käytettiin pintakosteuden mittauksissa Gann Hydromette LG3 ilmaisinta Liikuntasalitilojen alapohjarakenteisiin tehtiin yhteensä 10 kpl rakenneavauksia Rakenteista otettiin yhteensä 13 kpl materiaalinäytteitä, joista analysoitiin mikrobit Työterveyslaitoksen Mikrobiologian laboratoriossa Pinnoilta otettiin yhteensä 6 kpl pölyn koostumusnäytteitä, jotka tutkittiin Työterveyslaitoksen Aerosolilaboratoriossa. 4. SAADUT TIEDOT 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Koulun rehtorilta ja kouluisännältä saatiin tietoa epäillyistä sisäilmaongelmista sekä henkilökunnan oireilusta. Lisäksi rakennuksen ilmanvaihto on uusittu noin 5 6 vuotta sitten, ja se on saatujen tietojen mukaan todettu puutteelliseksi. Ilmanvaihtojärjestelmä on tarkoitus korjata näillä näkymin vuoden 2014 aikana. 4.2. Muut tiedot Ei tutkimukseen liittyviä tietoja. 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista 4.3.1. Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat kohdassa 2 luetteloitujen tutkimusten raportit, rakennuksen pohjapiirustukset sekä joitakin vanhoja rakennepiirustuksia. Tässä raportissa on käytetty pääsääntöisesti liitteenä olevien pohjapiirustusten tilanumerointia.

6 / 16 4.3.2. Havainnot asiakirjoista Rakennepiirustuksista saatiin tietoa liikuntasalin sekä siihen liittyvien tilojen alapohjan ja ulkoseinien riskirakenteista. 5. LIIKUNTASALIN RAKENNETUTKIMUKSET 5.1. Havainnot Rakennepiirustusten perusteella liikuntasalin lattian rakenne on maanvastaisen betonilaatan päällä oleva korotettu puulattia. Ulkoseinän sokkeli on puulattian alapuolella betonirakenteinen, ja siihen on asennettu sisäpuolelle Toja-levy. Liikuntasalin lattian ja ulkoseinän sokkelirakenteen leikkauspiirustus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Leikkauspiirustus liikuntasalin lattiasta ja ulkoseinästä Sekä maanvastaisen betonilaatan päälle rakennettu puulattia että ulkoseinän Tojalevy maan pinnan alapuolella ovat riskirakenteita, koska näihin liittyvät betonira-

7 / 16 kenteet ovat maanvastaisia. Tällöin maakosteus saattaa päästä siirtymään betonirakenteiden kautta puurakenteisiin ja Toja-levyihin, jolloin näihin syntyy herkästi kosteus- ja mikrobivaurioita. Tämän vuoksi liikuntasalin tutkimuksissa keskityttiin selvittämään puulattiarakenteiden ja ulkoseinän alaosan kuntoa. Aikaisemmassa, 14.4.2011 päivätyssä, kosteus- ja rakennetutkimuksessa liikuntasalin ulkoseiniin oli tehty 2 rakenneavausta lattian yläpuolelle, ja lattiaan oli myös tehty 2 rakenneavausta. Avauskohdissa ei tällöin ollut todettu kosteus- tai mikrobivaurioita. Liikuntasalin (kuva 2) lattiaan tehtiin 6 rakenneavausta eri puolille salia. Ainoastaan liikuntasalin takaseinän osa on ulkoseinää, muut salin seinät ovat väliseiniä. Takaseinän viereen tehtiin em. rakenneavauksista 2 kpl, joiden kautta selvitettiin myös ulkoseinän sokkelin Toja-levyn kuntoa. Rakenneavauskohdat on merkitty liitteenä oleviin pohjapiirustuksiin. Kuva 2: Liikuntasali pääovien suunnasta kuvattuna. Takaseinästä noin puolet keskeltä oikealle on ulkoseinää. Liikuntasalin lattiarakenteen todettiin olevan avauskohdissa seuraavanlainen: matto vaneri n. 20 mm puukoolaus ristiin n. 100*50 mm + 100*50 mm villaeriste n. 100 mm tervapaperi metalliverkko kantavat puurakenteet ja alustatila n. 800 mm maanvastainen betonilaatta Kaikissa avauskohdissa lattiarakenne näytti vanhalta mutta kuivalta, eikä rakenteissa ollut merkkejä kosteus- tai mikrobivaurioista (kuva 3).

8 / 16 Kuva 3: Liikuntasalin lattian avauskohta pääovien vieressä Liikuntasalin puulattiaa ei ollut rakennettu suoraan betonilaatan päälle, vaan lattian alapuolella oli alustatila (kuva 4). Myös alustatila vaikutti kuivalta ja hyväkuntoiselta, eikä siellä ollut aistittavissa homeen hajua. Kantavien puurakenteiden betonilaatan vastaiset alaosat näyttivät myös siisteiltä, eikä näissä ollut kastumisjälkiä. Koska liikuntasalin lattian ja betonilaatan välissä oli tyhjää tilaa, ei maakosteus pääse nousemaan lattian ylempiin rakenteisiin. Tämän vuoksi materiaalinäytteiden ottamista liikuntasalin lattiasta ei katsottu aiheelliseksi. Kuva 4: Alustatila liikuntasalin lattian ja maanvastaisen betonilaatan välissä

9 / 16 Liikuntasalin alapuoliseen alustatilaan ei ollut kulkuluukkua, ja on todennäköistä, ettei alustatilaa ole tuuletettu. Betonilaattaan tukeutuvat pystypuurakenteet oli tarkastelukohdissa eristetty bitumihuovalla tai vastaavalla kosteuden nousun estämiseksi. Alustatilan pohjalla oli kuitenkin jonkin verran rakennusjätettä ja puutavaraa, joka oli suoraan betonilaatan päällä (kuva 5). Mikäli betonilaatan kosteus on korkea, laatan päällä oleva puutavara ja muu orgaaninen aines saattaa päästä kastumaan ja vaurioitumaan. Kuva 5: Puutavaraa ja muita jätteitä alustatilassa Liikuntasalin takaseinän viereen tehdyistä kahdesta avauskohdasta päästiin havainnoimaan myös ulkoseinän kuntoa lattiatason alapuolella. Ulkoseinää vasten oli asennettu kaksi Toja-levyä päällekkäin (kuvat 6 ja 7). Levyn pinnassa näkyi avauskohdissa paikoitellen tummentumaa, mikä saattaa johtua joko kosteuden aiheuttamasta vaurioitumisesta tai likaantumisesta. Kuvat 6 ja 7: Toja-levy ulkoseinällä, kuvat yläosasta ja syvemmältä

10 / 16 Ulkoseinän Toja-levyistä otettiin avauskohdista yhteensä 3 materiaalinäytettä, eli näytteet 1 ja 2 salin päätyovista katsottuna vasemmanpuoleisesta avauksesta ja näyte 3 oikeanpuoleisesta avauskohdasta. Näyte 1 otettiin seinän yläosasta ja näyte 2 alempaa. Alempaa otetussa näytteessä 2 oli aistittavissa lievää mikrobiperäistä hajua, muissa näytteissä tai avauskohdissa yleensä ei havaittu hajuhaittoja. Yhdessäkään näytteessä ei todettu olevan viitettä vauriosta (Liite 2). Ulkoseinän viereen tehdyssä vasemmanpuoleisessa avauskohdassa eli noin takaseinän keskikohdalla näkyi laastin irtoamista seinällä lattiatason kohdalla (kuva 6). Tämä on saattanut aiheutua mm. kosteuden vaikutuksesta. Ulkoseinän pintakosteusarvot olivat kuitenkin tutkimusta tehtäessä normaalit. 5.2. Johtopäätökset Liikuntasalin korotetussa puulattiarakenteessa ei havaittu olevan kosteus- tai mikrobivaurioita, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että puulattian ja maanvastaisen betonilaatan välissä oli melko korkea alustatila, jolloin betonilaatan mahdollinen kosteus ei ole päässyt nousemaan lattian puurakenteisiin. On kuitenkin mahdollista, että koska alustatilassa ei ole tuuletusta, sinne saattaa ajoittain kehittyä mikrobikasvustoa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat kulkeutua liikuntasalin lattiarakenteiden epätiiviyskohtien kautta liikuntasalin sisäilmaan. Liikuntasalin ulkoseinän sokkelin Toja-levyissä ja näiden yläpuolella oli jonkin verran kosteusjälkiä sekä muita viitteitä, joiden perusteella on syytä epäillä, että seinä on voinut jossain vaiheessa kastua. Ulkoseinässä ei kuitenkaan tutkimusten yhteydessä todettu kosteutta tai mikrobikasvustoa. 6. KÄYTÄVÄN JA VARASTOTILOJEN RAKENNETUTKIMUKSET 6.1. Havainnot Liikuntasalin tutkimusten lisäksi tutkittiin ulkoseinän kuntoa myös salin yhteydessä olevien varastotilojen sekä näiden välissä sijaitsevan käytävän osalta. Rakennepiirustusten perusteella em. tilojen lattian ja ulkoseinän rakenteet ovat vastaavat kuin liikuntasalissa (kuva 1), ja sen perusteella mahdollisia riskirakenteita. Molempiin varastotiloihin tehtiin rakenneavaukset lattiaan ulkoseinän viereen. Lisäksi näiden välissä olevan käytävän lattiaan ulkoseinän viereen tehtiin kaksi rakenneavausta. Kaikki neljä rakenneavauskohtaa on merkitty liitteenä oleviin pohjapiirustuksiin. Rakenneavausten perusteella voitiin varmistaa, että ulkoseinän ja lattian rakenne oli varastotiloissa ja käytävällä suunnilleen vastaava kuin liikuntasalissa. Puulattian ja betonilaatan väliin jäävä alustatila oli hieman matalampi kuin liikuntasalin puolella, eli arviolta noin 700 mm korkea. Samoin kuin liikuntasalissa, myös näissä avauksissa ulkoseinän sokkelia vasten oli asennettu kaksinkertainen Toja-levy (kuva 8).

11 / 16 Kuva 8: Varastotilan lattian ja ulkoseinän alaosan rakenneavauskohta Rakenneavauksissa ei ollut havaittavissa mitään erityistä merkillepantavaa, kuten mikrobiperäistä hajua tai näkyviä vaurioita rakenteissa. Yhdestä avauskohdasta päästiin mittaamaan maanvastaisen betonilaatan pintakosteusarvoja, jotka olivat avauskohdassa normaalit. Kaikista avauskohdista otettiin ulkoseinän Toja-levyistä materiaalinäytteet levyjen yläosasta (näytteet 1-4, Liite 3) sekä alempaa (näytteet 1-4, Liite 4). Lisäksi toisen varaston rakenneavauskohdasta otettiin lattiarakenteen villaeristeestä materiaalinäyte 5 (Liite 3) sekä lattian puujätekerroksesta materiaalinäyte 5 (Liite 4). Yhdessäkään otetuista näytteistä ei todettu olevan viitettä vauriosta. Varastotiloissa ja niiden välisellä käytävällä on ulkoseinän ja lattian välissä rako, jonka päälle on asennettu metallinen reikäpelti (kuva 9). Raon kautta lattian alapuolisen tilan mahdolliset epäpuhtaudet sekä lattiarakenteen villaeristeen kuidut pääsevät kulkeutumaan esteettä varastotilojen ja käytävän sisäilmaan ja sieltä edelleen liikuntasaliin, mikä voi heikentää merkittävästi tilojen sisäilman laatua.

12 / 16 Kuva 9: Reikäpellin alla rako lattian ja ulkoseinän välissä 6.2. Johtopäätökset Samoin kuin liikuntasalissa, myöskään varastotilojen ja näiden välisen käytävän korotetussa puulattiarakenteessa tai ulkoseinän Toja-levyissä ei havaittu olevan kosteus- tai mikrobivaurioita. On kuitenkin mahdollista, että koska puulattian ja betonilaatan välissä ei ole tuuletusta, sinne saattaa ajoittain kehittyä mikrobikasvustoa. Koska ulkoseinän ja lattian välissä on huomattava rako, tämän kautta pääsee kulkeutumaan villakuituja ja muita epäpuhtauksia tilojen sisäilmaan. 7. ENSIMMÄISEN JA TOISEN KERROKSEN SISÄILMATUTKIMUKSET 7.1. Havainnot Liikuntatilojen lisäksi myös muutamissa muissa tiloissa on henkilökunnan taholta koettu sisäilman laatu puutteelliseksi, tai osalla henkilökunnasta on ollut oireilua. Ensimmäisessä kerroksessa kyseisiä tiloja ovat opettajanhuoneen yhteydessä oleva kopiohuone 144, fysiikan ja kemian varastotila 140 sekä terveydenhoitajan huone 147. Toisessa kerroksessa kyseisiä tiloja ovat luokkakäytävän alkuosa pääaulan vieressä sekä tämän vieressä olevat luokka 237 ja varastotila 220. Em. tiloista terveydenhoitajan huonetta 147 on tutkittu aikaisemmin 12.1.2011 valmistuneiden kosteus- ja rakennetutkimusten yhteydessä. Tällöin havaittiin mikrobikasvustoa terveydenhoitajan huoneen pintapölyssä sekä tilan ilmanvaihdon

13 / 16 vajaatehoisuutta. Tutkimuksessa todettiin, että 1. kerroksen tilojen alapuolisista ryömintätiloista saattaa kulkeutua mikrobeja sekä muita epäpuhtauksia 1. kerroksen tiloihin. Lisäksi mikrobit ovat saattaneet olla peräisin mm. ulkoilmasta tai tilassa olevista huonekasveista. Tutkimuksessa esitettiin tarvittaviksi jatkotoimenpiteiksi mm. ryömintätilan korjauksia, ilmanvaihdon säätämistä täydelle teholle sekä terveydenhuoneen sisäilman laadun seurantaa em. toimenpiteiden jälkeen. Nyt tehtyjen tutkimusten yhteydessä otettiin em. tiloista yhteensä 6 kpl pintapölynäytteitä, joista analysoitiin pölyn laatu. Näytteet otettiin pääosin tiloissa olevien työtasojen päältä ja 2. kerroksen käytävältä alakaton yläpuolelta seuraavasti: Näyte 1 (Liite 5): 2. kerros, luokka 237 Näyte 2 (Liite 5): 1. kerros, kopiohuone 144 Näyte 3 (Liite 5): 1. kerros, varastotila 140 Näyte 4 (Liite 5): 1. kerros terveydenhoitajan huone 147 Näyte 1 (Liite 6): 2. kerros, käytävän alkuosa, alakaton yläpuoli Näyte 2 (Liite 6): 2. kerros, varastotila 220 Kaikissa näytteissä todettiin olevan tavanomaista huonepölyä. Luokan 237, kopiohuoneen 144, 2. kerroksen käytävän alakaton yläpuolen ja välinevaraston 220 näytteissä todettiin lisäksi runsaasti karkeaa ulkoilmapölyä. Varastotilan 140 näytteessä todettiin runsaasti kiviainespölyä ja varastotilan 220 näytteessä todettiin vähäisiä määriä kalkkipohjaista rakennuspölyä. Molemmista tiloista otetuissa näytteissä todettiin lisäksi vahapölyä. 2. kerroksen käytävän alakaton yläpuolen ja varastotilan 220 alakaton yläpuolisissa näytteissä todettiin lisäksi vuorivillakuituja alle 1 paino-%. Kuva 10: Linoleuminen ilmoitustaulu varastotilassa 220

14 / 16 Luokassa 237 ja varastotilassa 220 todettiin olevan linoleumisia ilmoitustauluja (kuva 10), joissa oli aistittavissa lievästi pistävää hajua. Rehtorin kertoman mukaan vastaavia ilmoitustauluja esiintyy lähes kaikissa luokkatiloissa. 2. kerroksen alakaton yläpuolella todettiin olevan jonkin verran pinnoittamatonta villaa ja epätiiviitä läpivientejä (kuva 11). Alakaton yläpuolelle pääsee kerääntymään pölyä putkien ja sähköjohtojen sekä alakattosäleiden päälle. Alakaton yläpuolella ei havaittu merkkejä vesivuodoista. Myös käytävältä tästä kohdin mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit. Kuva 11: 2. kerroksen alakaton yläpuoli, villalla pinnoitettu epätiivis putkien läpivientikohta 7.2. Johtopäätökset Koulurakennuksen huonetilojen sisäilmaan vaikuttaa todennäköisesti eniten puutteellinen ilmanvaihto, joka on saatujen tietojen mukaan tarkoitus korjata lähiaikoina. Muita tilojen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä voivat olla käytävien alakattojen yläpuoliset villaeristeet, pölynäytteissä todetut kiviaines- ja rakennusmateriaalipöly sekä tilojen linoleumipintaiset ilmoitustaulut. Pinnoittamattomista villaeristeistä voi irrota villakuituja, jotka saattavat kulkeutua alakattojen ja läpivientien kautta sisätiloihin ja aiheuttaa ärsytysoireita osalle ihmisistä. Kahden tilan pintapölynäytteessä todetut villakuidut ovat todennäköisesti peräisin joko alakattojen yläpuolisista villaeristeistä tai ilmanvaihtojärjestelmästä. Pintapölynäytteissä havaittujen villakuitujen määrä oli kuitenkin niin vähäinen, ettei näillä voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun. Mikäli kiviaines- ja rakennusmateriaalipölyä esiintyy tasopinnoilla runsaasti, tällä saattaa olla merkitystä sisäilman laatuun. Em. pöly on useimmiten peräisin kiinteistöissä tehdyistä korjaus- ja muutostöistä. Varastotilojen osalta on lisäksi mah-

15 / 16 dollista, että em. epäpuhtaudet ovat kulkeutuneet tiloihin kirjojen ja muiden tavaroiden mukana. Linoleumipintaisista ilmoitustauluista voi vapautua sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, ja niille on tyypillistä pistävä haju. Tilojen linoleumipintaisten ilmoitustaulujen vaihtaminen esimerkiksi kangaspäällysteisiin ilmoitustauluihin voi parantaa sisäilman laatua ja vähentää oireilua. 8. YHTEENVETO HAVAITUISTA PUUTTEISTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vaikka liikuntasalin ja sen viereisten varastotilojen sekä näiden välisen käytävän lattia- ja ulkoseinärakenteet ovat riskirakenteita, rakenteissa ei todettu kosteus- tai mikrobivaurioita. Varastotiloissa ja niiden välisellä käytävällä oli kuitenkin huomattava rako ulkoseinän ja lattian välissä. Tämän kautta pääsee kulkeutumaan villakuituja ja muita epäpuhtauksia lattian alta liikuntatilojen sisäilmaan, mikä on voinut vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Liikuntatilojen osalta jatkotoimenpiteinä suositellaan, että liikuntasalin ja siihen liittyvien tilojen puulattioiden alapuoliset tilat varustetaan kulkuluukuilla sekä asennetaan niihin koneellinen poistoilmanvaihto, jolloin tiloissa olevat mahdolliset epäpuhtaudet saadaan tuuletettua pois. Samassa yhteydessä suositellaan harkitsemaan ulkoseinillä olevien Toja-levyjen poistamista. Varastotiloissa ja niiden välisellä käytävällä ulkoseinän ja lattian välinen rako tulee tukkia huolellisesti, ettei tätä kautta kulkeudu enää jatkossa kuituja ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Muissa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloissa, joissa sisäilman laatu on koettu puutteelliseksi, todettiin jonkin verran epäpuhtauksia pintapölynäytteissä sekä pinnoittamatonta villaeristettä alakaton yläpuolella. Lisäksi tiloissa on käytetty laajasti linoleumisia ilmoitustauluja, jotka voivat aiheuttaa ärsytysoireita osalle ihmisistä. Tulevien ilmanvaihtokorjausten yhteydessä tulee joko poistaa tai pinnoittaa irtonaiset villaeristeet kaikkien alaslaskettujen kattojen yläpuolelta sekä puhdistaa alakattojen yläpuoliset rakenteet. Lisäksi korjaustöiden jälkeen suositellaan koko rakennuksessa kattavia pölysiivoustöitä. Mikäli linoleumpintaisten ilmoitustaulujen koetaan aiheuttavan hajuhaittoja tai ärsytysoireita, suositellaan em. ilmoitustaulujen vaihtamista esim. kangaspäällysteisiin.

16 / 16 Kun koulun ilmanvaihtojärjestelmä ja muut havaitut puutteet on saatu kuntoon, suositellaan seuraamaan sisäilman laatua sen selvittämiseksi, paraneeko tilanne olennaisesti. Jos sisäilman laatu koetaan korjaustöiden jälkeenkin huonoksi joissakin tiloissa, tulee harkita jatkotutkimuksia. Raportin vakuudeksi, Maria Saari Kari Lampilahti HKR-Rakennuttaja HKR-Rakennuttaja (09) 310 39843 (09) 310 38461 maria.saari@hel.fi kari.lampilahti@hel.fi Jakelu: Seppo Pyrhönen Kv, Tilakeskus Anu Tanzi-Albi Opev, Myllypuron yläaste

LIITE 2

LIITE 3

LIITE 4

LIITE 5

LIITE 6