Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia



Samankaltaiset tiedostot
3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto

Murrosikäisen kehitys

Pojasta mieheksi. Martti A Siimes. Helsinki,

HYVÄT, PAHAT JA RUMAT

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Psyykkinen toimintakyky

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Nuorten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen

HUIPPUJEN KASVATTAJA

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

Seksi ja Seurustelu Sanasto

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Nuoruusikä ja pitkäaikaissairaus. Anna Kotiranta-Ainamo Lastentautien erikoislääkäri LNS nuorisovastaanotto

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen luokkalaisten vanhemmille

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Lataa Oonks mä normaali? - Elina Hermanson. Lataa

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Elintavat. TE4 abikurssi

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus,

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK

Nainen ja seksuaalisuus

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Jalkapallo Biologinen ikä

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Unelma hyvästä urheilusta

MURKKU, KURKKAA MUA!

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Transkriptio:

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Tytöt ja pojat ovat erilaisia

Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa olevia nuoria

Nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen ydinasioita Fyysisen ruumiin kasvu Hormonitoiminnan käynnistämä seksuaalinen kypsyminen Aivojen kasvu ja toimintamallien muutokset Biologisten rytmien, erityisesti uni valverytmin muutokset Välttämättömät muutokset suhteessa vanhempiin Vertaistoveruuden olennaiset merkitykset Koulutuksen merkityksen korostuminen J.Lehtonen 2010

Keskimääräinen murrosiän ja pituuskasvun kiihtymisen aikataulu tytöillä ja pojilla Pojat, murrosikä Pituuskasvu Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 yrs 14 yrs 18 yrs

Eri paikat elimistössä saavuttavat aikuiskoon eri vaiheessa Ensimmäisenä: Kehon uloimmat osat, jalkaterä (kengän numero), kädet, pään ympärys, penis Viimeisinä: Vartalo, selkä, rasvamassa tytöillä, lihasmassa pojilla, karvoitus

Mitä aivotutkimus kertoo Synaptogenesis puberteetissa. Tytöillä synaptogenesis 1 2 vuotta aiemmin kuin pojilla Aivokuoren kypsyminen alkaa takaosista edeten kohti otsalohkoa. Ensimmäiseksi kypsyvät perustoiminnot kuten sensorinen ja motorinen aivokuori, sitten yhteistoimintaa edellyttävät toiminnot kuten puheen, tarkkaavuuden ja avaruudellisen hahmottamisen alueet. Viimeisenä prefrontaalinen kuorikerros Rakenteellinen kypsyminen tapahtuu tytöillä 1 2 ( 2 4) vuotta ennen poikia

Prefrontal Cortex Tunne elämän säätely Käyttäytymisen säätely Keskittyminen Abstrakti ajattelu Kyky ennakoida ja suunnitella tulevaisuutta Syy yhteyksien huomioiminen Psykologinen kehitys neurotieteiden termein on prefrontaalisen cortexin kypsymistä

Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät 1. Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamasta tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. 2. Puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. 3. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana

Murrosikäinen Murrosikä kaoottisena kokemuksena Oman identiteetin etsiminen kuka minä olen Omien ajatusten epäselvyys en minä tiedä Omien tunteiden eriytymättömyys

Nuorille ominaiset piirteet Ulkoistaminen Dramatisointi Tarve olla samanlainen kuin ikätoverit (aikana, jolloin erilaisuus on suurta)

Itsekkyys Mustavalkea ajattelu Älyllistäminen Askeettisuus

Kypsymättömyys Kypsymättömyys on kallisarvoinen osa nuoruusikää. Siihen sisältyvät luovan ajattelun jännittävimmät piirteet, uudet ja tuoreet tunteet, uusia elämänmuotoja koskevat ajatukset. Kypsymättömyyteen on vain yksiparannuskeino, ajan kuluminen Winnicott 1968

Ikätovereiden merkitys, ryhmämuodostus Ikätovereiden ryhmä vaikuttaa nuoren kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen Vanhempien merkitys korvautuu ikätovereilla Ryhmämuodostus seuraa kehitysvaihetta.

Psykososialinen taantuma Kehityksellisen etenemisen ohella tapahtuu myös taantumaa. Se on osa nuoruuden kehitystä. Taantuman kautta varhaiset elämykset,kokemukset ja vuorovaikutukset aktivoituvat uudelleen. Osittain tämän takia nuoruutta kuvataan toisena mahdollisuutena persoonallisuuden rakentumisessa

Psykososiaalinen kehitys Psykososiaalinen taantuma Kasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v

Kognitiivinenkehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Hallitsemattomat erektiot Psykosos.kehitys Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v

Psykososiaalinen taantuma LAPSENOMAISTEN PIIRTEIDEN KOROSTUMINEN Suhtautuminen vanhempiin heilahtelee Pakonomaiset piirteet korostuvat Uppiniskaisuus lisääntyy Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, piereskeleminen, ruoan hotkiminen

Kognitiivinen kehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit siemensyöksyt Hallitsemattomat erektiot Kivekset kasvavat Taantuma ei menekään normaalisti ohi! Penis Kasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v

Puberteetin aikana nuoren kyky luoda kiinteää oiremuodostusta on huono. Vasta 16 ikävuoden jälkeen hänen oireistonsa alkaa vastata aikuisten häiriökuvaa. Tytön oireisto on itseen kohdistuvaa ja pojan ulospäin suuntautuvaa

Taantuma pitkittyy Kehitys häiriintyy, vääristyy, pysähtyy tai johtaa syvenevään taantumaan. Seurauksena koulusuoritusten heikkeneminen, kaveripiirin muutokset, asosiaaliset piirteet, vetäytyminen, syrjäytyminen. Psyykkinen oireilu

Mihin ilmiöihin olisi syytä suhtautua kriittisesti Nuoruusiän kapinamallin väärät tulkinnat Nuoren kasvutapahtuman biologisesti pakottavan luonteen vähättely, erityisesti aivojen toiminnan tasolta katsottuna. Kasvu, hormonit ja ruumiin muutokset pakottavat nuoren kehittymään. Nuori ei valitse näitä asioita vaan joutuu sopeutumaan kehitysbiologian välttämättömyyteen. Nuoruusiän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kulttuurin merkityksen vähättely J.Lehtonen 2010 ( kursivoitu lisätty)