Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Transkriptio

1 Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1

2 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti -aineistoa. Sen on tuottanut MLL:n Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti, joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, Helsinki p Käsikirjoitus Saara Kinnunen, FM, YTM, sosiaalipsykologi, erityistason perheterapeutti Tatjana Pajamäki-Alasara, VTM, sosiaalipsykologi Satu Tallgren, KM Muu työryhmä Anne Kinturi, TM Anna Puusniekka, KM, YTM, sosiaalipsykologi Katri Ahlgrén, lasten ja nuorten sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja AMK, sairaanhoitaja Ylempi AMK Toimitus Virve Järvinen Ulkoasu ja kuvitus Tarja Petrell Tekstin, kuvien ja tehtävien kopioiminen, muuttaminen ja käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Kunnioita tekijänoikeuslakia.

3 Sisältö Johdanto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Poika ja vartalon muutokset Tyttö ja vartalon muutokset Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Seksuaalinen kehitys Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Ajattelun ja moraalin kehitys Vanhempi nuoren ajattelun ja moraalin kehityksen tukena Kaverisuhteet Vanhempi nuoren kaverisuhteiden tukena Tiivistelmä kehityksestä Kymmenen Koota: Mitä nuori tarvitsee vanhemmiltaan? Lähteet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 3

4 Johdanto Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä sekä nuoressa että hänen vanhemmissaan. Nuoren mielessä pyörivät kysymykset: Mitä ihmettä minulle tapahtuu? Onko tämä normaalia? Vanhempi saattaa pohdiskella samoja asioita ja sitä, miten hän voisi tukea nuorta murrosiän muutoksissa. Aikuiseksi kasvu voi tuntua nuoresta uhkaavalta, kuin kävelyltä heikoilla jäillä. Nuori ei ole varma, kestääkö jää. Hän haluaisi palata kantavalle maaperälle, takaisin tuttuun lapsuuteen. Jotta nuori voisi ylittää jään, hän tarvitsee vanhempiensa, muiden aikuisten ja ikätoveriensa tukea. Tämä teksti on kirjoitettu avuksi vanhemmille ja kaikille nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tekstissä pyritään vastaamaan vanhemman kysymyksiin ja antamaan konkreettisia keinoja siihen, kuinka vanhempi voi tukea nuoren kasvua ja kehitystä. Vanhemman omasta nuoruudesta on aikaa. Vanhempi ei välttämättä muista, millaista oli olla nuori. Tieto nuoren kehityksestä ja omien nuoruuskokemusten muistelu auttavat vanhempaa tukemaan omaa nuortaan. Nuori tarvitsee tietoa siitä, mitä hänelle on tapahtumassa. Tieto kehon ja mielen muutoksista auttaa murrosiän kuohuissa. Jotta tekstiä olisi helpompi hahmottaa ja lukea, se on jaoteltu eri kehityksen osa-alueisiin. Todellisuudessa kehityksen eri osa-alueet linkittyvät tiiviisti toisiinsa, eikä yksilön kehitystä voida tarkastella vain yhden osa-alueen näkökulmasta. Jokaisen osa-alueen kohdalla kerrotaan, kuinka vanhempi voi tukea nuoren kehitystä tällä alueella. Lukujen alussa on lainauksia nuorten ja vanhempien ajatuksista ja kysymyksistä. Nuorten lainaukset on poimittu Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä esitetyistä kysymyksistä. 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

5 Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Kukaan ei ymmärrä miltä musta tuntuu. Miks mua ärsyttää näin kauheasti? Voi ei, faija on tuolla! Varhaisnuoruudessa persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia. Murrosikä on nimensä mukaisesti aikaa, jolloin nuori kohtaa uusia haasteita kasvaessaan lapsesta aikuiseksi. Jokainen nuori on kuitenkin yksilö. Kaikki nuoret eivät käyttäydy niin kuin murrosikäisten oletetaan käyttäytyvän. Kaikki eivät kapinoi tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa tai koe voimakkaita tunnekuohuja. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat siihen, millä tavalla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Monilapsisissa perheissä on usein monta erilaista tapaa elää murrosikää. Toisilla kuohuntavaihe voi tulla myös myöhemmin kuin toisilla. Mihin murrosikä haastaa nuoren? Nuoruusikä on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Nuori alkaa muodostaa uudenlaista suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Hän tiedostaa, ettei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hänellä ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy varhaisnuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena. Nuoren itsenäistyminen on sekä nuorelle että vanhemmille haastava ja kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätön kehityksen kannalta. Vanhemmat ärsyttävät Omat vanhemmat saattavat tuntua nuoresta ärsyttäviltä. Vanhempien puheet saavat nuoren ärsyyntymään ja monesti vanhemman hyväntahtoinen ilme tai ele tulkitaan vihamieliseksi. Riita Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 5

6 saattaa syttyä herkästi pienestäkin ärsykkeestä. Nuori saattaa myös hävetä omia vanhempiaan. Syy häpeään ei ole vanhemman persoonassa: ärsyttävistä ja hävettäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua. Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja. Konflikteja vanhempien kanssa tarvitaan. Niiden avulla nuori tekee eroa itsensä ja vanhempiensa välille ja luo pohjaa tulevalle aidosti itsenäiselle minälleen. Tunteet kuohuvat Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa. Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori. Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen. Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Kuohuvat tunteet saattavat yllättää myös nuoren itsensä voimakkuudellaan. Nuori saattaa tuntea äärimmäistä epätoivoa, häpeää tai raivoa pienestäkin asiasta. Murrosiässä nuori joutuu tekemään töitä tunteidensa kanssa murrosikä haastaa nuoren tunnetyöhön. Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät. Taantuman kourissa Syy tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Nuoren kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Psyykkinen kehitys etenee kuitenkin fyysistä kehitystä hitaammin. Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Lapsenomainen käytös voi ilmetä uhona, rivoina puheina ja röyhkeänä käytöksenä. Myös levottomuus, epäsiisteys, piereskely, kiroilu, uppiniskaisuus ja aggressiivisuus saattavat lisääntyä. Tällainen käytös on normaalia ja menee aikanaan ohi. Taantuma on kehityksellisesti välttämätön vaihe nuoruudessa. Varhaisnuori on kypsymätön ja niin pitääkin. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi. Nuoren päähän pälkähtää ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta ja jotka nuori toteuttaa usein ennakkoluulottomasti. Erehdyksiä sattuu. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa: nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Väärät valinnat opettavat kantapään kautta. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

7 Tunteiden ala- ja ylämäkeä Ajoittainen haikeus ja alakulo kuuluvat varhaiseen nuoruuteen. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Nuori tajuaa, että vanhemmat eivät välttämättä pysy aina hänen elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Nuori ymmärtää, että muutos on lopullinen. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei. Paluuta lapsen maailmaan ei ole. Myös aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin. Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Mitä mä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Voi vitsi, kun toi on ärsyttävä! Miksi se ei puhu enää mulle? Ei se ymmärrä kyllä yhtään mitään. Nuoren hyvän kasvun tukemiseen ei ole olemassa yhtä reseptiä, sillä jokainen lapsi ja nuori on erilainen. Jokainen nuori on oma yksilönsä, joka tarvitsee omanlaistaan kohtaamista: tukea, rohkaisua, hillintää, rajoituksia ja kannustusta. Osa nuorista tarvitsee muita selkeämpiä ja liian rajuilta kokeiluilta suojaavia rajoja. Toiset taas tarvitsevat paljon vahvistusta omien mielipiteidensä ja ajatustensa ilmaisuun. Jotta vanhempi voisi tukea parhaiten nuoren kehitystä, hänen on tunnistettava ja hyväksyttävä nuorensa yksilölliset piirteet, vahvuudet ja ne asiat, joissa hän tarvitsee vahvistusta ja tukea. Kun nuori alkaa itsenäistyä, vanhemman voi olla vaikea suhtautua muutokseen. Nuori käy psyykkistä irrottautumistaistelua vanhemmistaan ja saattaa haastaa heitä eri tavoin. Nuoren tunteet saattavat vaihdella laidasta toiseen. Hän voi samana päivänä pursua intoa ja itsevarmuutta ja toisena hetkenä ilmaista synkkää toivottomuutta. Murrosikäisen kanssa ei ole aina helppoa. Juuri nyt kun murrosikäisen elämä on muutoksen myllerryksessä, hän tarvitsee vahvaa vanhemmuutta. Hän tarvitsee ymmärrystä, hyväksyntää ja läheisyyttä, mutta myös rajoja ja jämäkkyyttä. Itsenäistymisestään huolimatta nuori tarvitsee edelleen vanhempiaan. Vanhemman tehtävänä on haastaa itsensä sietämään nuoren muuttunutta käytöstä. Vanhemman sietokyky kasvaa, kun miettii, miksi nuoren kiukkua on niin vaikea sietää, miksi nuoren viha lannistaa tai miksi nuoren surua on tuskallista kohdata. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 7

8 Vanhempi ottaa vastaan nuoren tunnemyrskyt Nuoret ovat taitavia provosoimaan vanhempiaan puheillaan ja heitoillaan. Nuori tarkkailee miten vanhempi suhtautuu niihin ja millaista vastakaikua hän herättää aikuisissa. Kun vanhemmat eivät muserru nuoren provosoivista puheista, vaan elävät rauhassa omaa elämäänsä, nuorella on mahdollisuus luopua vähitellen omista täydellisyysvaatimuksistaan ja hyväksyä oma keskeneräisyytensä. Jotta nuoresta kehittyisi tasapainoinen aikuinen, vanhemman pitäisi jaksaa kestää ajoittain hankalaa käytöstä. Joskus elämä yhdessä vanhempien kanssa on voinut käydä nuoren mielestä niin tukalaksi, että hän uhkaa muuttaa kotoa kesken murrosiän. Ratkaisu saattaa ensi alkuun tuntua helpottavalta. Nuoren kannalta on tuhoisaa, jos vanhemmat uhkaavat hylkäämisellä. Se haavoittaa nuorta syvästi ja horjuttaa uskoa ja luottoa aikuisiin. Vanhemman viestit Vanhempi viestii koko ajan lapsilleen myönteisyyttä tai kielteisyyttä sanoillaan, teoillaan ja olemuksellaan. Nuori lukee vanhemman tavan suhtautua häneen katseesta ja kasvojen ilmeistä. Se miten nuori kokee ja tulkitsee nämä signaalit, vaikuttaa hänen käsitykseensä itsestään. Paheksunta, moitteet ja torjunta lisäävät nuoren epävarmuutta ja värittävät nuoren käsitystä itsestään kielteiseen suuntaan. Hyväksyntää saava nuori kokee itsensä kykeneväksi, menestyväksi ja arvokkaaksi. Vanhempien olisi hyvä pysähtyä ja pohtia, millaisia viestejä nuori saa osakseen. Ovatko vanhemman viestit kärsimättömiä, väheksyviä, halveksivia, välinpitämättömiä, aitoja? Onko vastaus murrosikäisen murahteluun ja vihaisuuteen yhtä vihainen ja ikävä? Nuori tarvitsee nyt paljon vanhempiensa kannustusta. Vaikka vanhemman kommentit eivät aina tunnu kiinnostavan, hän arvostaa niitä. Nuorta ei voi koskaan kehua liikaa. Hänen pitää saada tuntea, että hän on omana ainutlaatuisena itsenään tärkeä ja arvokas. Hän tarvitsee kehuja itsestään persoonana. Ei ole koskaan turhaa kehua nuorta fiksuudesta, rauhallisuudesta, kärsivällisyydestä tai muusta ominaisuudesta. Nuorelle on tärkeä kertoa myös, missä asioissa hän on hyvä ja mitä kaikkea hän osaa tehdä. Joskus nuori ei huomaa omia taitojaan ja voi kuvitella olevansa kaikessa surkea ja huono. Vanhemman kannustus on tärkeää Nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia. Hän tarvitsee vanhempiaan tukemaan niitä asioita ja harrastuksia, joissa hänellä on mahdollisuus onnistumisiin. Vanhempi voi pohtia nuoren onnistumisen mahdollisuuksia kotona. Missä asioissa nuori voi kotona kokea olevansa hyvä ja taitava? Mihin asioihin hän pystyy perheessä vaikuttamaan? Joskus nuori kohtaa myös epäonnistumisia ja pettymyksen hetkiä. Tällöin hän tarvitsee vanhempaa osoittamaan, että kaikesta selvitään. Epäonnistumisista kannattaa kääntää katse positiivisiin kokemuksiin ja hyviin hetkiin. Kun nuori tekee virheen, teko on typerä, nuori ei. Nuorta rakastetaan yhä, vaikka hän kuinka mokailisi. Jokainen tekee virheitä. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

9 Nuoren tulisi oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on hyvine ja huonoine puolineen. Vanhemman tulee tukea nuoren vahvuuksia, ei kaivella heikkouksia. Vaikka nuori haastaisi vanhempiaan rajustikin, vanhempien on osoitettava, että he hyväksyvät nuoren omanlaisenaan. Toisinaan vanhempien odotukset omaa lasta kohtaan ovat liiallisia. Lapselta voidaan odottaa asioita ja piirteitä, joita omasta elämästä ja persoonasta on puuttunut. Nuoren kanssa voi tehdä listan tämän hyvistä puolista. Yhdessä kirjataan sellaisia ominaisuuksia, piirteitä ja taitoja, jotka kuvaavat nuorta. Jos nuori kieltäytyy, vanhempi voi tehdä listan itse ja antaa nuorelle. Nuori voi hämmästyä ja yllättyä, mutta on varmasti tyytyväinen vanhemman huomiosta. Tunteista pitää puhua Heittelehtivät tunteet ja niiden voimakkuus usein hämmentävät. Nuori ei aina itsekään ymmärrä omia tunteitaan ja voi pelästyä niiden voimakkuutta. Haastavista tunteista puhutaan yhdessä. Nuorelle on hyvä korostaa, että on olemassa kaikenlaisia tunteita, hyviä ja huonoja. Kaikki tunteet menevät joskus ohi, niitä ei kannata pelätä. Tunteista puhuminen yleensä auttaa selviytymään. Yhdessä voidaan pohtia myös sopivia keinoja hallita esimerkiksi ahdistuksen tunteita. Vanhemman on hyvä korostaa, että kenenkään ei pidä jäädä yksin tunteidensa kanssa. Yksin ei tarvitse pärjätä. Aikuisen on hyvä viestittää, että lopulta kaikki järjestyy. Tärkeää on, että nuoren sallitaan ilmaista kaikkia tunteitaan. Nuori tarvitsee vanhempiensa tukea omien tunteidensa sietämisessä. Jos vanhempi kykenee vastaanottamaan nuoren tunteet ja toimimaan turvallisena vastuksena, nuori oppii itse sietämään, hyväksymään ja tunnistamaan erilaisia tunteita itsessään sekä käsittelemään niitä. Nuori tarvitsee aikuista reagoimaan, mutta ennen kaikkea kestämään. Turvalliseksi kokemassaan ympäristössä nuori uskaltaa näyttää tunteitaan, sekä hyviä että huonoja. Rajoja tarvitaan, sopivasti Jos aikuinen ei siedä yhtään nuoren huonoa käytöstä ja nuoren tunneilmaisua rajoitetaan ankarasti, nuoren käsitys sekä itsestään että muista saattaa muodostua tarpeettoman jäykäksi. Tällöin nuori ei opi tunnistamaan itsessään herääviä tunteita tai hallitsemaan niitä. Hän saattaa hakea tarvitsemaansa vastusta muista lähellään olevista aikuisista ja käyttäytyä haastavasti esimerkiksi opettajia kohtaan koulussa. Jos nuori joutuu toistuvasti tukahduttamaan tai piilottamaan vihan tai ärtymyksen tunteensa, ne voivat kääntyä nuorta vastaan. Seurauksena voi pahimmillaan olla masentuneisuutta, ahdistusta tai itseä vahingoittavaa käytöstä. Nuoren tunteiden hyväksyminen ei tarkoita, että toisen vahingoittaminen tai loukkaava käytös olisi sallittu. Aikuisen tehtävänä on asettaa rajat nuoren käyttäytymiselle. Tunteiden ilmaisu on sallittua, mutta käyttäytymistä rajataan. Liian tasa-arvoisiksi ja kaiken salliviksi asettautuvat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen nuorelleen, eikä nuori saa sopivaa kohdetta testata toimintaansa ja itsessään herääviä tunteita. Käsitys itsestä voi jäädä hataraksi ja turvallisuuden tunne suhteessa aikuisiin syntymättä. Joskus nuoren aggression tunteet käyvät murrosiässä niin voimakkaiksi ja hallitsemattomiksi, että nuori turvautuu väkivaltaiseen käytökseen ja voi esimerkiksi suuttuessaan rikkoa toistuvasti tavaroita tai käydä vanhempansa kimppuun. Silloin nuori tarvitsee ammattiapua tunteidensa käsittelyyn. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 9

10 Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Poika ja vartalon muutokset Tuleekohan musta koskaan miehen näköistä? Onko penikseni normaalin pituinen? Ihan kun mulle ois kasvamassa rinnat. Penikseni alkaa yhtäkkiä seisoa ilman syytä. Pojan murrosikä käynnistyy keskimäärin 12-vuotiaana, kun kivekset alkavat kasvaa. Osalla pojista kivekset kasvavat varhain ja melko nopeasti, osalla kasvu on hitaampaa ja kestää vuosia. Häpykarvoitus on seuraava murrosiän merkki. Penis aloittaa kasvunsa yleensä noin vuoden kivesten kasvua jäljessä. Siitä tulee keskimäärin kahdessa vuodessa aikuisen miehen peniksen mittainen. Yllättävät, yölliset siemensyöksyt alkavat keskimäärin 13,5 -vuotiaana. Ne saattavat hämmentää poikaa. Samoin tekevät yhtäkkiset erektiot, jotka syntyvät ilman seksuaalista kiihotetta esimerkiksi pelästymisen, innostumisen tai lämpötilan muutosten yhteydessä. Oman kehon hallitsemattomuus voi tuntua pelottavalta ja usein kiusalliselta. Pojan ääni madaltuu, iho rasvoittuu, hienhajusta tulee kitkerää, lihakset kasvavat ja paino nousee. Pää, kädet ja jalkaterät kasvavat. Kasvavia jäseniä voi olla vaikea hallita ja niiden suhteettomuus muuhun kehoon verrattuna saattaa tuntua oudolta. Nuoresta voi tulla tilapäisesti kömpelö. Kömpelyys katoaa, kun oma vartalo tulee vähitellen tutummaksi ja kasvu tasaantuu. Pituuskasvu kiihtyy, ja poika voi venyä vuodessa yli kymmenen senttiä. Kasvupyrähdys kestää yleensä pari vuotta, jonka jälkeen poika kasvaa pituutta vielä kolmesta viiteen vuotta. Parranalku ja kainaloiden karvoitus ilmaantuvat vähän myöhemmin. Joka kolmannella pojalla rinnat kasvavat jonkin verran murrosiässä. Kyse on useimmiten normaalista, hormonaalisesta ilmiöstä, joka menee ohi noin puolessatoista vuodessa. Pojasta muutos on kaukana normaalista. Hän saattaa kuvitella, että hän saa vastaavanlaiset rinnat kuin aikuisella naisella tai sairastaa vakavaa sairautta. Poika voi yrittää peittää oman kehonsa muutoksia ja reaktioita löysillä vaatteilla. Hiphop-muoti huppareineen ja ylisuurine housuineen voi olla pojalle pelastus. Peseytyminen liikuntatunnin yhteydessä voi myös tuntua pojasta kiusalliselta. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

11 Kehityksen tahti on yksilöllinen Poika voi olla vuotiaana aivan eri kohdassa kehitystään kuin ikätoverinsa, esimerkiksi pituuseroa voi olla jopa 35 cm. Nopeasti kehittyvä poika voi hämmentyä kehonsa vauhdikkaista muutoksista ja lapsen mitoissa oleva poika saattaa pelätä, ettei kasva koskaan mieheksi. Usein myöhään kehittyvän pojan vanhemman murrosikä on alkanut keskimääräistä myöhemmin. Murrosiässä vertaillaan helposti itseä muihin, ja erilaisuus tuntuu epämukavalta ja ahdistavalta. Omaa kehitystä ei voi kuitenkaan nopeuttaa. Yksilölliset erot ovat suurimmillaan silloin, kun nuorelle olisi kaikkein tärkeintä olla samanlainen kuin muut. Fyysinen ja psyykkinen kehitys ovat eripituiset Mieli kypsyy kehoa hitaammin. Fyysinen kehitys lapsen vartalosta mieheksi vie keskimäärin kolme ja puoli vuotta ja psyykkinen kehitys puolet enemmän. Mielen yritys sopeutua epätasapainoon näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Sekavaan tilanteeseen haetaan apua lapsuudesta tutuista malleista toimia ja käyttäytyä. Koska poika kasvaa ja kehittyy fyysisesti yleensä tyttöä lyhyemmässä ajassa, poika joutuu sopeutumaan tyttöä rajumpiin muutoksiin. Poika saattaa oireilla tyttöä näkyvämmin sanotaan, että pojat taantuvat murrosiässä tyttöjä voimakkaammin (lue lisää Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys). Tyttö ja vartalon muutokset Kellään muulla ei ole vielä rinnat kasvaneet. Toinen rintani on isompi kuin toinen, onko normaalia? Reisiini on ilmestynyt kauheasti läskiä. Olenko normaalin painoinen? Milloin kuukautiseni alkavat? Tytöillä murrosikä alkaa yleensä poikia aiemmin. Muutokset myös ilmaantuvat tasaisemmin ja pidemmällä aikavälillä kuin pojilla. Näin tytöillä on enemmän aikaa sopeutua kehonsa muutoksiin, eikä vartalon ja mielen kypsymisen välille muodostu niin suurta epätasapainoa kuin pojille. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 11

12 Tytön murrosikä alkaa keskimäärin 10-vuotiaana, kun rintarauhanen alkaa kehittyä. Murrosiän alkamisajankohdassa on suuria yksilöllisiä eroja. Joillakin tytöillä rintarauhanen voi alkaa kehittyä jo ennen yhdeksättä syntymäpäivää, joillakin 13-vuotiaana. Seuraavia murrosiän merkkejä ovat häpykarvoituksen ilmestyminen, ihon rasvoittuminen, pituuskasvun kiihtyminen, lihasten kasvaminen ja rasvakudoksen lisääntyminen. Tyttöjen kasvupyrähdys alkaa keskimäärin 12-vuotiaana ja on nopeimmillaan jopa kahdeksasta kymmeneen senttimetriä vuodessa. Ennen varsinaista pituuskasvua pää, kädet ja jalkaterät kasvavat. Kasvavia jäseniä voi olla vaikea hallita ja niiden suhteettomuus muuhun kehoon verrattuna saattaa hämmentää nuorta. Tytöstä voi tulla tilapäisesti kömpelö. Kun oma vartalo tulee pikku hiljaa tutuksi ja kasvu tasaantuu, kömpelyys katoaa. Kuukautisten alkaminen Kuukautiset alkavat suomalaisilla tytöillä noin 13-vuotiaana. Niiden alkamisajankohta vaihtelee huomattavasti. Osalla tytöistä kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän kymmenen vuoden iässä, osalla vasta 17-vuotiaana. Sen jälkeen kun kuukautiskierto on käynnistynyt, tytön pituuskasvu hiipuu. Tämän jälkeen tyttö kasvaa vielä keskimäärin viisi senttimetriä, mutta kasvu on yksilöllistä. Kuukautiset ovat merkkinä siitä, että tyttö voi tulla raskaaksi sukupuoliyhdynnässä. Kuukautisvuoto laittaa tytön kestämään uudenlaista kipua. Samalla hän joutuu hyväksymään kehoonsa liittyvän epävarmuuden. Kuukautiset eivät ole alussa säännölliset. Ne voivat alkaa missä ja milloin vain. Myös tytön rinnat saattavat kehittyä eri tahtiin. Keho elää omaa elämäänsä, eikä nuori voi vaikuttaa siihen mitenkään. Tämä voi aiheuttaa epävarmuuden, ärtyisyyden ja ujouden tunteita. Kehon rasvakudos lisääntyy ja vartalon muodot pyöristyvät ja tulevat naisellisiksi. Alavartalon rasvakudos voi aiheuttaa pelkoa lihomisesta. Rintojen koko saattaa huolestuttaa. Nopeasti tai hitaasti kehittyvällä on vaikeaa: tyttö vertailee itseään muihin ja erilaisuus ahdistaa. Omat muodot hävettävät, vaikka aihetta häpeään ei ole. Myöhään kehittyvä tyttö odottaa monesti malttamattomana lapsekkaan vartalonsa muutoksia. Muita aiemmin kehittynyt tyttö saattaa sen sijaan hävetä olemustaan ja piilotella pehmeitä muotojaan löysien vaatteiden alle. Oman kehityksen aikataulua ei voi muuttaa. Nuoren fyysinen kehitys etenee psyykkistä kehitystä nopeammin. Murrosiän fyysinen kehitys kestää tytöillä noin neljä vuotta, psyykkinen kehitys paljon kauemmin (lue lisää Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys). 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

13 Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Voinkohan mä vielä paijata sitä? Miksei äiti enää ikinä halaa mua? Eiköhän se tule sitten kertomaan asioistaan? En uskalla kertoa, että menkat alkoivat. Tästä on varmasti kerrottu jo koulussa. Voiko ekasta kerrasta tulla raskaaksi? Nuoren fyysisen olemuksen muutos vaikuttaa sekä nuoren omaan käsitykseen itsestään että vanhempien suhtautumiseen nuoreensa. Joillekin vanhemmille oman pienen tytön tai pojan kasvu naiseksi tai mieheksi voi olla hämmentävää. Tietoa ja tukea Vanhempien tehtävänä on kertoa nuorelle, millaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia murrosikään liittyy. Nuorella on oikeus saada tietää, mitä hänelle on tapahtumassa. Yhteinen keskustelu olisi parasta käydä ennen murrosikää, koska murrosikäinen ei välttämättä halua keskustella vanhempansa kanssa kehossaan tapahtuvista hämmentävistä asioista. Nuorelle on tärkeä saada tietää, että muutokset ovat normaaleja ja kaikki on hyvin. Nuori voi kieltäytyä jyrkästi yhteisestä keskustelusta, ja tällöin hänen toivettaan on hyvä kunnioittaa. Vanhempi voi jättää nuoren ulottuville esim. kirjoja, lehtisiä tai linkkejä nettisivuille. Niiden avulla nuori voi hankkia tietoa silloin, kun se hänelle sopii. Mitä puhua pojalle Pojalle kannattaa kertoa, millaisia muutoksia kehossa alkaa tapahtua. Kiusallisilta tuntuvat asiat tulevat luonnollisiksi, kun niistä puhuu suoraan niiden oikeilla nimillä. Tieto oman kehityksen normaaliudesta auttaa poikaa hyväksymään muuttuvan kehonsa. Isän, muun lähipiiristä löytyvän miehen tai äidin on hyvä kertoa pojalle murrosiän merkeistä, kuten siemensyöksyistä, tahattomista erektioista, rintojen kasvusta ja kasvupyrähdyksestä. Pojan sukukypsyys ei valitettavasti ole yhtä avoimen keskustelun aihe kuin tytön kuukautiset. Poika voi hävetä lakanoihin ilmestyneitä tahroja, vaikka kyseessä on luonnolliseen kehitykseen kuuluva asia. Pojalle kannattaa kertoa, että kun siemensyöksyt alkavat, lakanat ja alushousut viedään pyykkiin. Vanhemman on paras laittaa vähin äänin pesukone pyörimään, vaikka lakanoita on pestävänä tavallista enemmän. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 13

14 Peniksen kasvu on pojalle tärkeä miehisyyden merkki. Monesti pojalla on huoli peniksen koosta. Pojalle on hyvä kertoa, ettei penikselle ole olemassa mitään oikeaa kokoa tai muotoa. Fyysiseen kehitykseen liittyvistä asioista puhutaan luonnollisina, tunkeilematta. Puheesta on hyvä välittyä vanhemman kokema ylpeys pojan kasvusta ja kehityksestä. Mitä puhua tytölle Tytölle on hyvä kertoa rintojen kasvusta, kuukautisista, rasvakudoksen lisääntymisestä ja muista murrosiän merkeistä. Vanhempien hienotunteisuus ja tytön heräävän naiseuden arvostaminen saavat tytön tuntemaan ylpeyttä pyöristyvistä muodoistaan. Uusista muodoista pitää puhua kunnioittavasti ja kannustavasti. Nuori voi kokea itsensä lihavaksi, kun keho muuttuu yhtäkkiä. On tärkeä kertoa nuorelle, miksi vartalo muuttuu. Esimerkiksi levenevä lantio on merkki siitä, että keho valmistautuu tulevaisuudessa mahdolliseen äitiyteen. Tyttären kehon muutoksia kannattaa tarkkailla ja ehdottaa tarvittaessa rintaliivien ostoa. Tytär ei välttämättä ota itse asiaa puheeksi. Vanhempien on hyvä kertoa tyttärelle etukäteen kuukautisista ja muistuttaa säännöllisin väliajoin, missä kotona säilytetään kuukautissuojia. Tyttöä voi opastaa säilyttämään koululaukussaan terveyssidettä, vaikka kuukautiset vielä uupuisivat. Kuukautisten alku on suuri asia nuoren tytön elämässä. Parhaimmillaan lähipiiri suhtautuu niihin luontevasti ja kannustavasti. Mitä aiemmin tytön kuukautiset alkavat, sitä enemmän hän tarvitsee vanhempien tukea. Nuorta on hyvä opastaa myös puhtauteen liittyvissä asioissa. Jokapäiväinen suihku on hyvä tapa. Nuori tarvitsee opastusta myös ihon ja hiusten hoitoon. Huolenpito omasta kehosta kuuluu itsenäistymiseen. Läheisyyttä ja etäisyyttä Vaikka murrosikä lasta muuttaakin, koskettaminen ja läheisyys vanhemman ja nuoren välillä säilyvät. Nuori tarvitsee vanhemman läheisyyttä ja sen tuomaa turvaa, vaikka alkaa jo ulkoisesti muistuttaa aikuista. Ikävimmillään nuori uskoo koskettamisen jäävän siksi, että se olisi vanhemmasta vastenmielistä. Tällöin nuori hakee tarvitsemaansa läheisyyttä muualta, esimerkiksi varhaisista sukupuolisuhteista. Tavat koskettaa ja olla lähellä vaativat päivitystä. Nuori ei enää halua tulla kohdelluksi lapsena, mutta tarvitsee silti vanhempiensa hellyyttä. Kipeiden hartioiden hieronta, kaverillinen paini ja hiusten harjaus ovat esimerkiksi hyviä tapoja osoittaa läheisyyttä. Halauksiakaan ei tarvitse unohtaa. Tärkeintä on, että nuoren yksityisyyttä kunnioitetaan ja häneltä pyydetään lupa koskettamiseen. Nuorella on oikeus päättää, kuka häneen koskee ja milloin. Nuori haluaa tutustua itseensä rauhassa. Elämä uudennäköisen kehon kanssa on nuorelle arka asia. Usein nuori haluaa saunoa yksin tai vain omaa sukupuoltaan olevan vanhemman kanssa. Jos perheen kylpyhuoneessa ei ole aikaisemmin ollut lukkoa, on aika laittaa se oveen. Vanhempien alastomuus tai vähäpukeisuus saattaa tuntua nuoresta kiusalliselta. Murrosikäinen poika tarvitsee yksityisyyttä aamutoimissa. Poika voi yrittää peitellä aamuista erektiotaan vitkuttelemalla ylösnousua. Samasta syystä entiset aamuhalaukset usein jäävät. Kannustusta ja myönteisyyttä Jotta nuori hyväksyisi vartalonsa muutokset, hän tarvitsee tiedon ja läheisyyden lisäksi vanhempiensa hyväksyntää ja kannustusta. Vanhemman myönteiset ja ihailevat kommentit, kuten oletpa komean näköinen tai näytät viehättävältä, juurtuvat positiivisesti nuoren mieleen. Yhtä voimakas, 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

15 mutta kielteinen vaikutus on vanhemman tai muiden aikuisten humoristisilla tai piikikkäillä kommenteilla nuoren ulkonäöstä. Aikuisen mielestä hyväntahtoinen ja vitsikäs huomautus on nuoren mielestä monesti kaikkea muuta. Pienetkin kielteiset huomautukset ja merkitsevät katseet omasta ulkonäöstä painuvat syvälle nuoren mieleen ja voivat vaikuttaa vielä aikuisena. Nuorelle on hyvä kertoa, ettei ulkonäkö ole kaikki kaikessa. Ulkonäkö ei juuri vaikuta elämässä selviytymiseen tai onneen. Vanhemman on hyvä kiinnittää huomiota tapaan, jolla puhuu omasta ulkonäöstään. Oman vartalon toistuva mitätöinti ja jatkuvat laihdutuspuheet kannattaa unohtaa, jos nuori on kuuloetäisyydellä. Nuori peilaa naisena ja miehenä olemisen mallia läheisistä aikuisistaan. Kun nuoren murrosikä odotuttaa itseään, vanhempien on tärkeä rohkaista nuorta hyväksymään oma kehitystahtinsa. Ikätovereita myöhäisempi kehittyminen voi vaikuttaa kielteisesti nuoren minäkuvaan. Erityisesti pienikokoinen poika kärsii koostaan herkässä iässä, jolloin urheilusuorituksia ja voimaa pidetään jonkinlaisina miehisyyden merkkeinä. Vanhempien ja muiden aikuisten tulee tunnistaa tilanne ja tukea nuorta, jotta tämä ei ajaudu paikkaamaan tilannetta ikävillä tavoilla, kuten tupakoinnilla tai muilla päihteillä. Vanhemman on hyvä kertoa omista kokemuksistaan ja selviytymiskeinoistaan, jos hän on itse kehittynyt ikätovereitaan myöhemmin. Itsetietoisuudesta epävarmuuteen Nuoruuteen kuuluva epävarmuus omasta ulkomuodosta voi näkyä äärimmäisyyksien tavoitteluna pukeutumisessa, kampauksissa ja meikkaamisessa. Tämä voi häkellyttää vanhempia. Käytöksellään nuori pyrkii kertomaan itselleen ja vanhemmilleen, että hän on oma itsensä eikä kenenkään muun toiveiden mukainen ihminen. Nuori piirtää minänsä rajat kaikille näkyviksi. Ulkonäkö on periaatteessa nuoren yksityisasia siihen saakka, kun se ei uhkaa välillisesti tai välittömästi nuoren terveyttä tai turvallisuutta. Erityisesti tytöt testaavat ja vertaavat monesti omaa viehätysvoimaansa peilaamalla ja ottamalla kuvia itsestä ja toisistaan ja laittamalla niitä internettiin toisten arvioitavaksi. Vanhempien on tärkeä tietää, mitä heidän nuorensa tekee netissä ja millaisilla sivustoilla hän vierailee. Murrosikäinen nuori tarvitsee vakuuttelua, että hän on hyvä omannäköisenään ja omana persoonanaan. Nuoren ylimielisyys tai ronskit puheet ovat usein yrityksiä peittää haavoittuvuutta, epävarmuutta ja tietämättömyyttä. Aikuisen on hyvä muistaa, että röyhkeän tai itsetietoisesti käyttäytyvän nuoren sisällä asuu herkkä ja kehittyvä mieli. Satunnaisia epävarmuuden tunteita voi yrittää hallita esimerkiksi liikunnan avulla. Säännöllinen liikunta auttaa nuorta hahmottamaan vartaloaan ja sietämään stressiä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet lasten liikunnallisuuden ja itseluottamuksen välisen positiivisen yhteyden. On kuitenkin muistettava, että kohtuus kaikessa. Liikkumisen ja harrastamisen pitää olla mukavaa eikä se saa aiheuttaa nuorelle ylimääräistä stressiä. Väärien mielikuvien oikomista Vanhempaa tarvitaan selittämään mediassa näkyviä ilmiöitä. Media antaa voimakkaan mallin siitä, millainen naisen tai miehen pitäisi olla. Mainosten ja musiikkivideoiden nais- ja miesmallit ovat monesti nuorten esikuvia ja nuoret pyrkivät olemaan esikuviensa kaltaisia. Vanhempien on hyvä selittää nuorelle ero esimerkiksi musiikkivideoista välittyvän ja todellisen vartalon välillä. Vanhemman tulee osoittaa, että on monia mahdollisuuksia elää ja tuntea itsensä viehättäväksi naisena ja miehenä. Haitallista on, jos median tarjoamat nais- ja mieskuvat muodostuvat nuoren ainoaksi vertailukohteeksi itselleen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 15

16 Seksuaalinen kehitys Mitä tarkoittaa homo, lesbo, dildo, kondomi? Kuinka usein voi harrastaa itsetyydytystä? Olenko homo, kun kaverit kiinnostaa? Olen ihastunut opettajaani, se on niin seksikäs. Voinko jo olla yhdynnässä, poikaystävä painostaa? Seksuaalisuudella tarkoitetaan ihmisessä olevaa kokonaisvaltaista elämää ylläpitävää voimaa. Se on olemassa jokaisessa lapsuudesta vanhuuteen saakka. Seksuaalisuus on osa ihmistä ja se vaikuttaa tapaamme elää, tuntea, ajatella ja rakastaa. Se kehittyy vaiheittain ja kehitys jatkuu koko elämän ajan. Ihminen on seksuaalinen olento koko elämänsä ajan, mutta varhaisnuoruudessa seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulevat uudella tavalla esille. Oma keho muuttuu nopeasti mieheksi tai naiseksi. Nuoren kehitys hämmentää usein niin nuorta kuin vanhempia. Kaikki seksiin liittyvä kiinnostaa nuorta, jonka puheessa saattaa vilistä seksisanastoa aikuista hirvittävällä tavalla. Sanat eivät tarkoita tekoja. Nuori saattaa olla tietämätön seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Hän ei osaa vielä yhdistää hellyyden ja rakkauden tunteita ja seksuaalisuutta toisiinsa. Nuori opettelee toimimaan muuttuneen kehonsa kanssa ja sopeutumaan lisääntyviin seksuaalisiin jännitteisiin. Hän voi nähdä seksuaalisväritteisiä unia ja pohtia mielikuvissaan seksifantasioita. Seksuaalisuus on jännittävää ja saa aikaan uudenlaisia tuntemuksia. Jännitteet saattavat aiheuttaa myös levottomuutta ja ärtyisyyttä. Pojilla viettipaineet voivat johtaa seksiväritteisiin puheisiin ja käyttäytymiseen, kun taas tytöillä seksuaaliset yllykkeet näkyvät enemmän tunteina ja unelmina romanttisesta rakkaudesta. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

17 Oma keho tutuksi Nuori tutustuu rauhassa omaan kehoonsa. Itsetyydytys on normaali, hyvä ja turvallinen keino tutustua ja tulla sinuiksi oman vartalon ja kehittyvän seksuaalisuuden kanssa sekä purkaa seksuaalisia yllykkeitä. Varhaisnuoret saattavat masturboida monta kertaa päivässä. Nuori voi olla huolissaan itsetyydytyksestä ja miettiä, kuinka usein sitä saa harrastaa. Itsetyydytystä voi harrastaa niin usein, kun se ei häiritse nuoren arkea. Osa pojista osallistuu tässä vaiheessa myös kokeiluihin, joissa masturboidaan yhdessä. Ikätoverit ovat tärkeitä, kun nuori etsii omaa seksuaalisuuttaan. Nuorella voi olla homoseksuaalisia fantasioita ja kokeiluja. Monet nuoret hämmentyvät ja pelästyvät, kun he tuntevat vetoa samaa sukupuolta oleviin kavereihinsa. Seksuaalinen identiteetti on vasta muotoutumassa ja kokeilut ovat normaali osa seksuaalista uteliaisuutta. Varhaisnuorten ryhmissä voidaan käsitellä seksuaalisuutta. Aiheesta keskustellaan kuitenkin harvoin rehellisesti tai aidosti. Monet nuoret liioittelevat seksikokemuksiaan ja peittelevät tietämättömyyttään käyttämällä ronskeja sanoja ja käsitteitä. Rivot puheet voivat myös olla merkkinä siitä, että nuori on nähnyt tai kokenut jotakin häntä syvästi hämmentävää. Ihastumisia Varhaisnuorten ihastukset ovat usein kaukorakkauksia. Tunteet kohdistetaan sopivan kaukaisiin ja siten turvallisiin kohteisiin, kuten suosittuun laulajaan tai näyttelijään. Pikku hiljaa ihastukset suuntautuvat lähemmäksi, lähipiirin poikiin ja tyttöihin. Aluksi nuori pitää ihastumisen omana tietonaan, sillä hän tarvitsee aikaa opetella sietämään ihastumisen tunteitaan. Vähitellen hän uskaltautuu kertomaan tunteistaan hyvälle kaverille. Tytöt jakavat usein saman ihastuksen. Yhdessä ihaillaan ja tarkkaillaan ihastuksen kohdetta. Samalla kun nuoret kertovat toisilleen ihastuksistaan, he harjoittelevat ystävyyden pelisääntöjä ja opettelevat selviytymään ristiriidoista. Ystävyyssuhteissa opitut ihmissuhdetaidot luovat pohjan myöhemmille parisuhteille. Varhaisnuoruudessa ei ole vielä vakavan seurustelun aika. Vakavat seurustelusuhteet jarruttavat ja vievät energiaa nuoren muulta kehitykseltä. Varhaisnuori ei kykene tunteidensa myllerryksessä aitoon vastavuoroiseen seurusteluun, ja suhteet ovat usein itsekkäitä ja omia tarpeita tyydyttäviä. Nuoren pitää saada rauhassa ihastua ja rakastaa kaukaa, turvalliselta etäisyydeltä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 17

18 Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Apua, en todellakaan ole paras malli nuorelleni. Ei näistä kehtaa kysyä isältä. Voi ei, miten puhuisin nuorelleni tästä? Niin noloa... Mitä seksi on, entä porno? Ei meidän Emma vielä mitään sellaisia ajattele. Voiko 13-vuotias olla yhdynnässä? Hyvä itsetunto on seksuaaliterveyden perusta. Nuoren itsetunnon kehitystä tukee, kun vanhemmat ovat aidosti läsnä nuoren elämässä: He ovat turvallisia ja suhtautuvat nuoreen hyväksyvästi. He myös välittävät nuorelle tunteen, että hän on arvokas, tärkeä ja tarpeellinen. Nuori tarvitsee lisäksi tietoa omasta heräävästä seksuaalisuudestaan. Hyvän itsetunnon ja oikean tiedon avulla nuori haluaa suojata itseään. Kaikki tämä ehkäisee riskikäyttäytymistä, kuten liian varhaisia seksisuhteita. Vanhempien vastuu Vanhempien vastuu lapsestaan on suurin, kun tämä on aivan pieni. Mitä lähemmäksi täysiikäisyyttä nuori tulee, sitä enemmän hänen tulisi kantaa vastuuta itsestään. Vanhemman velvollisuus ja oikeus on suojella ja opastaa nuorta täysi-ikäisyyteen saakka. Vanhemman vastuulla on, että nuoren seksuaalinen kehitys saa edetä normaalisti ja turvallisesti, ahdistelijoilta ja pahoilta hämmentäviltä kokemuksilta suojattuna. Suomen lain mukaan alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen teko on kielletty. Monet vanhemmat joutuvat pohtimaan, salliako vai ei oman lapsen seurustelu tätä vanhemman pojan tai tytön kanssa. On mietittävä tarkkaan, mihin suhde perustuu ja ovatko nuoret henkisesti ja ruumiillisesti yhtä kypsiä. Laillinen vastuu on aina vanhemmalla, vaikka alle 16-vuotias olisi itse suostunut tai tehnyt aloitteen seksuaaliseen tekoon. Vanhempien malli ja keskustelut seksuaalisuudesta muokkaavat nuoren mielikuvia. Luotettavimman mallin terveestä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta nuori saa perheessä, jossa vanhemmat välittävät toisistaan ja ilmaisevat kiintymystään lasten nähden. Sukulaisten tai ystävien perhe käy myös mallista. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi kielteisiä kokemuksia seksuaalisuudesta tai parisuhteesta, hän voi silti antaa nuorelleen myönteisen käsityksen kummastakin keskustelemalla. Vanhemman oma seksielämä ei kuulu nuorelle. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

19 Mistä, milloin ja miten puhua? Koulun terveystiedon tunneilla nuoret saavat tietoa ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nuoret kertovat, että he haluaisivat tietää enemmän seurustelusta, parisuhteesta, rakastumisesta, lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden solmimisesta ja ylläpidosta, ristiriitojen ratkaisemisesta ja suhteen päättymiseen liittyvistä kysymyksistä. He haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Epäilyt ja syytökset eivät ole oikea tapa käsitellä asioita. Oman lapsen seksuaalisuus ja seurustelun aloittaminen voivat herättää vanhemmissa monia salattuja tunteita ja suojelunhalua. On selvää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Aihe on arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Lapset ja nuoret vastustavat luontaisesti ajatusta vanhemmistaan seksuaalisesti aktiivisina ihmisinä. Heistä on kiusallista, jos vanhemmat antavat ymmärtää, että he tietävät vaikka lapsensa masturboinnista. Seksuaalisuus on ihmisen vähiten jaettavissa oleva persoonallisuuden osa, jotakin täysin omaa. Tämän vuoksi se osaltaan auttaa nuorta irtaantumaan vanhemmistaan. Itselle sopiva tapa puhua Seksuaalisuudesta ja seksistä puhuminen on monelle aikuisellekin vaikeaa. Nuori voi antaa olettaa, että hän tietää kaiken näistä asioista. Tämä ei monestikaan pidä paikkansa. Vaikka nuori ei itse osoita kiinnostusta tai kysy asioista, hän tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta. Jokaisen vanhemman pitäisi yrittää löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua seksuaalisuudesta. Vanhempi voi käyttää yhteisten keskustelujen tukena seksuaalikasvatusmateriaalia, jonka nuori on saanut mahdollisesti koulusta. Vanhempien tueksi on kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi yhteiset elokuvahetket tai rupattelutuokiot ajankohtaisista asioista ja maailman menosta ovat luontevia tilaisuuksia seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle. Seksuaalisuudesta ja seksistä nuorelleen kertovan vanhemman ei tarvitse olla itsevarma ja kaikkitietävä. Hyvin itsevarma ja reipaspuheinen vanhempi voi hämmentää nuorta ja saada aiheen tuntumaan vieraalta ja teennäiseltä. Vanhemman tulisi löytää seksuaalisuudesta puhumiseen itselleen luonteva tapa ja sopivat sanat. Puhumista voi harjoitella ennakkoon kumppanin tai jonkun muun aikuisen kanssa. Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua Rakkauden ja seksuaalisuuden tulisi värittyä puheessa myönteiseksi, elämään kuuluvaksi ja kauniiksi asiaksi. Nuoren tulisi oppia näkemään seksuaalisuus niin arvokkaana, ettei sitä kannata pilata ajattelemattomuudella ja kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta pitäminen on olennainen osa seurustelua, koskettamista ja rakastelua. Keskusteluissa on hyvä korostaa nuoren omaa vastuuta ja valintoja, sillä aiemmin vanhemmat ovat vastanneet lähes kaikesta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 19

20 millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. On syytä välttää moralisoimista ja pelottelua, sillä ne lisäävät nuoren pelkoja. Koti varustaa nuoren kohtaamaan seksuaalisuutensa ja kasvamaan naiseksi tai mieheksi, joka hyväksyy itsensä ja arvostaa kehoaan. Koti antaa eväät omien rajojen muodostamiselle. Vanhempien tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua. Keskustelun tarkoituksena on, että nuori ymmärtää ja osaa puolustaa omia oikeuksiaan. Keskustelussa tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Jokainen etenee seksuaalisuuden alueella omaa tahtiaan. Vanhemman on myös hyvä kertoa, mitä itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Nuoren on hyvä tietää vanhemman mielipide asiasta, vaikkei vanhempi nuoren toimintaa aina pysty kontrolloimaan. Media vs. todellisuus Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin ja laajemmin kuin koskaan. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärää. Tämän vuoksi hän tarvitsee lähelleen luotettavia aikuisia, jotka kertovat oikeaa ja oikaisevat väärää tietoa. Esimerkiksi seksin ja pornon käsitteet sekoittuvat helposti, ja vanhempien pitää kertoa nuorelle ero niiden välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon, kiihottumiseen ja nautintoon. Porno on aikuisten välistä näyttelemistä eikä sillä ole tekemistä todellisuuden kanssa. Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja kuuluvat yhteen. Ehkäisyyn keskittyvä seksuaalikasvatus vahvistaa nuoren käsitystä, että seksi kuuluu seurusteluun. Myös joukkoviihde antaa sen kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Vanhemman tehtävänä on kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, yllätykset, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu. Jos yhteinen keskustelu on vaikeaa, nuorelle voi välittää tietoa vaikka jättämällä kirjoja luettavaksi. Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Nuorta voi ohjata keskustelemaan jonkun toisen läheisen aikuisen kanssa, jolle voi olla helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle. Vanhemman on kuitenkin otettava seksuaalisuus puheeksi nuorensa kanssa ja osoitettava, että tästäkin aiheesta on mahdollista puhua vanhempien kanssa. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena