Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla
Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä, kun kirjoitatte itse yhteistyöstä? Tiedote» Mitä kannattaa huomioida, kun laaditte tiedotteen yhteistyöstä esim. afrikkalaisen yhteistyökunnan työmatkoista tai järjestämästänne seminaarista tiedottamiseen? Toimittajan juttusilla» Mitä kannattaa pitää mielessä, kun tiedote tai juttuvinkki on tepsinyt ja toimittaja jo jututtaa teitä?
Hyvän lehtijutun rakennusaineet Otsikko: selkeä, ytimekäs, verbi tekee dynaamiseksi, otsikko kertoo jutun näkökulman korreloi pääkuvan kanssa. korreloi ingressin kanssa: ingressi "selittää" otsikon Ingressi: lyhyt: 2-3 virkettä ilmaisee jutun ytimen, terävän kärjen, johdattaa tai houkuttaa lukemaan Kuva: suuri merkitys, samoin kuvatekstillä kuvanteksti ei selitä kuvaa vaan antaa lisätietoja, korostaa jutun pääpointteja Leipäteksti johdonmukaista, hyvää suomea, konkreettista, sujuvaa, elävää kappaleisiin sisennyksin, mikä tiivistää tekstiä Väliotsikot kokonaisuuksien jäsentäjä kunkin väliotsikon alla on tietty asiakokonaisuus väliotsikot ovat yhdenmukaisia, esim. koko jutussa kaksirivisiä Lähde: esim. Seppo Kangaspunta / Internetix
Tiedote Tiedote tehdään kiinnostavista aiheista, tapahtumista ja uutisista joukkoviestimille Tiedote kirjoitetaan uutismuotoon ns. kolmiomallilla:» Tärkeät asiat alkuun» Vähemmän tärkeät loppuun voi pudottaa lopusta lähtien tekstiä kappale kappaleelta niin, että teksti on ymmärrettävä ilman poistettuja kappaleita» Tiedotteen pituus on noin yksi A4» Hyvä tiedote vastaa kysymyksiin: Mitä? Missä? Milloin? Miksi? Miten? Kuka?
Tiedote Tiedotteen yläreunaan lisätään aina ajankohta, jolloin se on julkaisuvapaa, esim. Kuntaliitto tiedottaa Julkaisuvapaa 19.11.2011 klo 9.00 Tiedotteet lähetetään yleensä aina ennakkoon toimituksille (embargo)» Tällöin toimitukset saavat tutustua materiaaliin rauhassa ennen julkaisuajankohtaa ja asian läpimenon mahdollisuus joukkoviestimissä paranee Tiedotteen alareunaan lisätään aina lisätietojen antaja tai antajat, joiden pitää olla tavoitettavissa tiedotteen julkaisuaikaan, esim. Lisätietoja: Kansainvälisten asioiden johtaja, Heikki Telakivi, 050 66740 Tiedotteeseen voi lisätä linkkejä verkkosivuille, joissa on tiedotetta taustoittavaa aineistoa
Kun toimittaja jututtaa, kannattaa muistaa: Toimittaja yksinkertaistaa Toimittaja selkeyttää Toimittaja suomentaa Toimittaja kysyy Toimittaja hakee vastauksen vaikka kiven silmästä Toimittaja ei ole psykiatri, mutta taitava toimittaja melkein Toimittaja haluaa vain yhtä lipsahdusta Toimittaja kuuntelee ja leikkaa puhettasi jo kuunnellessaan Valppautta, kun kamera tai nauhuri käy» sen minkä suustaan päästää on jo julkista tietoa
Mitä toimittaja arvostaa? Vastauksia: Mitä on tapahtunut? Miksi se on tärkeää? Mihin tieto perustuu? Mitä tapahtuneesta seuraa, mitä tapahtuu seuraavaksi? Muu asian ymmärtämisen kannalta tarpeellinen taustatieto? Älä selitä ja rönsyä: Päätä etukäteen 2-3 pointtia tai asiaa, joista puhut ja jotka haluat kuulijoidesi muistavan Make it simple and short Pysy asiassa Toista, teroita, painota ja toista Muistilaput mukaan
Hyvä esiintyjä ja haastateltava esim. televisiossa: Käyttää persoonaansa Sanoo mitä tarkoittaa ja tarkoittaa mitä sanoo Hakee kontaktia Puhuu asioista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä Ymmärtää, mistä puhuu Inspiroituu asiastaan Antaa myös muiden tuntea, miltä hänestä tuntuu
Viestintä on 7 prosenttia sanoja 38 prosenttia äänenkäyttöä ja ääntä 55 prosenttia eleitä ja ilmeitä Ei vain tieto, myös olemus Ihminen on aina viesti: olemus, katse, ymmärrys Esiintyminen on aina vuorovaikutusta Sinä et puhu toimittajalle, sinä puhut niille jotka lukevat/ottavat vastaan toimittajan tuotoksen Ota tila haltuun Muista: aikasi on rajallinen! Olemus on käyntikorttisi! Kun toimittaja jututtaa osuuden lähde: Päivi Musakka, Kuntaliiton tiedotuspäällikkö, 15.1.2010