LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Oulujoen Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten kalateiden rakentaminen, Muhos, Utajärvi ja Vaala Muhoksen kunta Asematie 14 91500 Muhos Utajärven kunta Laitilantie 5 91600 Utajärvi Vaalan kunta Vaalantie 14 91700 Vaala
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Yleiskuvaus hankkeesta... 4 Kalateiden suunnitelmat... 4 Montan kalatie... 4 Utasen kalatie... 7 Nuojuan kalatie... 9 Kalateiden rakentaminen... 11 Rakennustyön ajoitus ja suorittaminen... 11 Rakennustyön aikaiset järjestelyt... 13 Vesistön käytön turvaaminen... 13 Kustannusarvio ja käyttökustannukset... 13 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS JA KAAVOITUSTILANNE... 13 Sopimus... 13 Kaavoitustilanne... 14 OIKEUDET TARVITTAVIIN MAA- JA VESIALUEISIIN... 14 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 14 Yleiskuvaus vesistöstä... 14 Vedenlaatu... 15 Jääolosuhteet... 15 Vesivoiman tuotanto... 16 Vesiliikenne... 16 Kalastus ja kalanviljely... 16 Vesistön käyttö-, kunnostus- ja suojeluhankkeet... 16 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 17 Vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuksiin... 17 Vaikutukset vesistön vedenlaatuun... 17 Vaikutukset vesivoimaan... 17 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 17 Vaikutukset vesistön muuhun käyttöön... 18 Arvio hankkeen hyödyistä... 18 Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista... 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 19 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 19 Muistutukset ja vaatimukset... 19 Hakijoiden kuuleminen ja selitys... 22 Lupahakemuksen täydennys... 23 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 23 KÄSITTELYRATKAISU... 23 PÄÄASIARATKAISU... 23 LUPAMÄÄRÄYKSET... 24 A. Rakentamista koskevat määräykset... 24 Rakenteita koskevat määräykset... 24 Rakentamisaika... 25 Työnaikaisten haittojen minimointi... 26 Viimeistelytyöt... 26 Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 26 B. Veden johtamista ja kalateiden käyttöä koskevat määräykset... 27 C. Muut määräykset... 27 D. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 28 Ohjaukset... 28 RATKAISUN PERUSTELUT... 28 Käsittelyratkaisun perustelut... 28 Pääasiaratkaisun perustelut... 28 Lupamääräysten perustelut... 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 30
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 30 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 30 KÄSITTELYMAKSU... 30 Ratkaisu... 30 Perustelut... 30 Oikeusohjeet... 31 MUUTOKSENHAKU... 32 3
4 HAKEMUS Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat ovat 29.9.2011 aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Oulujoen pääuomassa sijaitsevien Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten yhteyteen suunniteltujen kalateiden rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankkeen tavoitteena on palauttaa vaelluskalat Oulujokeen sekä Oulujoelle osittainen lohijoen arvo. Kalatiet lisäävät alueen tunnettavuutta ja luovat edellytykset matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle koko vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön viihtyisyyttä sekä lisää joen virkistyskäyttöä ja virkistyskalastuksen määrää. Kalatiet mahdollistavat vaelluskalojen nousun Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten yläpuolelle. Montan kiinniottolaitteen avulla kalatietä ylävirtaan vaeltavat kalat on mahdollista siirtää Utosjokeen ja Pällin voimalaitoksen yläpuolelle, joista kaloilla on mahdollisuus siirtyä pääuoman lisääntymisalueille välille Pälli Utanen ja Utasen kalatien kautta välille Utanen Nuojua. Nuojuan kalatien kautta vaelluskaloilla on reitti Kutujoen ja Oulujoen pääuoman lisääntymisalueille välillä Nuojua Jylhämä. Montan kalatie sijaitsee Montan voimalaitoksesta alavirtaan alakanavan oikealla rannalla. Utasen kalatie sijaitsee Utasen voimalaitoksesta alavirtaan alakanavan oikealla rannalla. Nuojuan kalatie sijaitsee Nuojuan voimalaitoksesta alavirtaan alakanavan vasemmalla rannalla. Kalatiet ja niihin kuuluvat rakenteet sijaitsevat Fortum Power and Heat Oy:n omistamilla alueilla. Fortum Power and Heat Oy ja hakijat ovat sopineet alueiden käyttöoikeuden luovutuksesta tai vuokraamisesta ja kalateihin johdettavista vesimääristä. Lupaa on haettu kalateille siten, että voidaan toteuttaa kaikki kalatiet tai rahoitustilanteesta riippuen vain yksi tai kaksi kalatietä. Montan osalta lupaa on haettu sekä luonnonmukaiselle vaihtoehdolle että kustannuksiltaan edullisemmalle tekniselle vaihtoehdolle, joista toteutetaan jompikumpi rahoitustilanteen mukaan. Kalateiden suunnitelmat Montan kalatie Montan kalatie sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistaman Montan voimalaitoksen alueella. Voimalaitosrakennus on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema ja valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Kalatie muodostuu kolmesta teknisestä ja kahdesta luonnonmukaisesta rakennusosasta. Tekniset rakennusosat ovat tekninen osa 1, tekninen osa 2 ja tekninen osa 3. Luonnonmukaiset osat ovat luonnonmukainen osa A ja luonnonmukainen osa B.
Kalatien alapää, tekninen osa 1 ja luonnonmukainen kalatie osa A sijoittuvat alueella olevan rinteen kaakkoispuolelle rantapenkereen päälle nykyisen tien kohdalle. Tekninen osa 2 kaareutuu olevan tien vierellä alittaen tien osan lopussa. Rinnettä leikataan ja kaadettujen puiden tilalle istutetaan taimia. Luonnonmukainen osa B sijoittuu maastossa olevan painanteen kohdalle, nykyistä maanpintaa alemmaksi. Kalatieosa rakennetaan luonnonmukaiseksi laaksoksi, jossa uoma polveilee vaihtelevan levyisenä. Alueelle istutetaan niittykasvillisuuden lisäksi puuntaimia ja alueen poikki rakennetaan pitkospuut. Rinteen päällä on pysäköintialue. Kalatien loppuun rakennetaan nippu-uittoaltaaseen liittyvä kalatien tekninen osa 3 sekä kalatieikkunakatos, tutkijan tila ja näköalatasanne. Pumppaamolle johtava tie levennetään rinnealueiden väliin. Voimalaitospadolta katsottuna pumppaamon rakenteet peittävät kalatienäkymää vain vähän. Suurmaisemassa kalatie rakenteineen myötäilee nykyisiä maastonmuotoja. Kalatiessä ei ole maanpinnan yläpuolelle kohoavia rakenteita. Teknisen osan 1 pituus on noin 60 m, luonnonmukaisen osan A pituus noin 110 m, teknisen osan 2 pituus noin 100 m, luonnonmukaisen osan B pituus noin 400 m ja teknisen osan 3 pituus noin 20 m. Kalatien kokonaispituus on noin 690 m. Luonnonmukaisen kalatien mitoitusvirtaama on kesällä 0,8 m 3 /s ja talvella 0,3 m 3 /s. Teknisten osien mitoitusvirtaama on 1,0 m 3 /s. Teknisen osan 1 sisäänkäyntiosan mitoituksessa on varauduttu pumppaamaan kalatiehen lisävettä 1,8 m 3 /s. Pumppaamon avulla virtaamaa sisäänkäynnin kohdalla voidaan lisätä 1,2 (kaksi pumppuyksikköä) 1,6 (kolme pumppuyksikköä) m 3 /s, jolloin kokonaisvirtaama on 2,0 2,6 m 3 /s. Vedenkorkeudet kalatien sisäänkäynnin ja uloskäynnin kohdalla ovat seuraavat Sisäänkäynti: HW = NN + 13,15 m, NW = NN + 10,91 m, MW = NN + 11,70 m Uloskäynti: HW = NN + 23,96 m, NW = NN + 23,24 m, MW = NN + 23,80 m Tekniset osat ovat teräsbetonirakenteisia, vesitiiviitä, paikalla valettuja, pystyrakotyyppisiä kalateitä, joiden pohja verhoillaan noin 200 mm:n vahvuudelta luonnonkivillä (Ø 100 200 mm). Kalatie on jaettu altaisiin teräsbetonirakenteisilla väliseinillä, joihin on tehty toiselle reunalle pystyrako veden kulkua ja kalojen nousua varten. Mitoitusvirtaamalla vesi virtaa pystyrakojen kautta. Suuremmilla virtaamilla vesi virtaa myös väliseinien yli. Pystyrakojen reunoille tehdään settiurat, joihin asennetuilla ponteilla voidaan säätää veden virtausta. Raon kohdalla väliseinän päähän asennetaan rakoa kaventamaan soiro ja seinän alapuolelle parru virranohjaimeksi. Luonnonmukainen osa A on teräsbetonirakenteinen kalatien osa, joka on jaettu altaisiin pystyraoin varustetuilla väliseinillä. Altaiden pohja verhoillaan 200 mm:n vahvuisella luonnonsorakerroksella ja suurehkoilla kivillä, Ø 800 1 000 mm 2 kpl/allas, edistämään kalojen habitaatin muodostumista. Betoniset väliseinät verhoillaan louhekivillä Ø 300 mm. Luonnonmukainen osa B muodostaa kalatien pääasiallisen kalojen lisääntymis- ja 5
talvehtimisalueen. Kalatietä varten leikataan maata ja leikkauksen pohjalle asennetaan bentoniittimatto vesieristeeksi. Maaleikkauksen muotoilu on tärkeää luonnonmukaisen uoman onnistumiseksi, jolloin kiinnitetään huomiota luonnolliseen pinnan kaltevuusvaihteluun. Bentoniittimaton päälle tehdään tarvittavat suojakerrokset, ja kalatien pohja muotoillaan luonnonsoralla ja kivillä. Osa B mukailee olevaa puron uomaa ja liittyy maaleikkausten jälkeen tekniseen osaan 3, josta rakennetaan yhteys nippuuittoaltaan kautta padon yläaltaaseen, Montanlampeen. Osa 3 liitetään vesitiiviisti nippu-uittoaltaaseen, jonka seinään tehdään poistumisrako vanhaa seinää purkamalla ja uusilla rakenteilla. Liitosten vesitiiveys varmistetaan asentamalla työsaumoihin injektointiletkut mahdollisten vesivuotojen korjausta varten. Nippu-uittoaltaaseen rakennettuun sulkuseinään piikataan aukko. Vanhat settiurat käytetään uuden settiseinän tukemiseen. Tekniseen osaan 3 rakennetaan tutkijatila ja yleisökatos, joista kaloja voidaan tarkkailla kalatien katseluikkunoiden kautta. Kulkuyhteydet alueelle järjestetään pumppaamolle johtavalta tieltä portaiden ja liikuntarajoitteisille luiskan kautta. Nippu-uittoaltaaseen rakennetaan kalojen kiinniottolaitteet ja käsittelykatos. Tekniset osat varustetaan kalojen havainnointi- ja laskijalaitteistoilla. Sisäänkäyntiosaan, tekniseen osaan 1, kalatien päälle rakennetaan huoltoa varten teräsritilätasot. Sisäänkäyntiosaan liittyy pumppaamo, jolla pumpataan lisävettä sisäänkäynnin houkuttavuuden lisäämiseksi. Pumppauksen tarve määräytyy muun muassa virtausolosuhteiden, vedenkorkeuden ja nousua yrittävien kalojen määrän mukaisesti. Pumppaamon muodostavat avoin vesiallas-/ pumpputila, kuiva venttiilitila, vedenpurkaustila ja maanpäällinen laitetila. Vesi joesta allastilaan johdetaan teräsputkessa. Allastila varustetaan pumppujen huoltoa varten tarvittavilla nostolaitteilla. Laitetila varustetaan nostinkiskoilla venttiilien ja pumppujen käsittelyä varten. Allastila katetaan teräsritilätasolla. Kulkuyhteydet vesiallas- ja venttiilitilaan järjestetään tasoon tehtävien kulkuaukkojen kautta terästikkailla. Purkausaukot vedenpurkaustilasta kalatiehen varustetaan kesäksi settiuriin asennettavilla suojaverkoilla. Talveksi purkausaukot ja vedenottoaukko suljetaan sulkuluukuilla ja pumppaamo tyhjennetään vedestä. Varsinaisen sisäänkäynnin muodostaa padon alakanavan vedenkorkeuden mukaan säätyvä ylivirtausseinä, joka säätää seinän yli virtaavan veden nopeutta ja vesipatsaan korkeutta seinän kohdalla optimaalista houkuttavuutta tavoitellen. Ylivirtausseinä muodostuu kiinteästä settiuriin rakennettavasta, puurakenteisesta osasta sekä ponttonien varassa pystysuoraan liikkuvasta luukusta. Kalatien ylittää kolme teräsbetonirakenteista siltaa (S1, S2 ja S3), joiden kautta on kulku kalatien yli Oulujoen rannassa sijaitsevalle virkistysalueelle, kalatien katseluikkunakatokselle, näköalapaikalle ja pumppaamolle. Virkistysalueelle siltojen S1 ja S2 ylitse kulkevaa tietää kunnostetaan ja parannetaan uusimalla tasausta ja pintarakenteita. Pumppaamolle rakennetaan tie vanhaa kulku-uraa myötäillen. Luonnonmukaisen osan B ylittävän sillan kohdalle rakennetaan teräsbetoniset kulmatukimuurit keventämään maaleikkausta. Tekniset rakenteet tehdään maanvaraisina, vanhan täyttömaan päälle tiivistetylle murskepedille. Rakenteet routasuojataan lämmöneristeillä. 6
Utasen kalatie Voimalaitoksen alakanavaan liittyvä tekninen osa 1 pumppaamoineen tehdään pääosin kuivatyönä ponttiseinän suojassa. Rakennustyötä suunniteltaessa on huomioitava, että Fortum Power and Heat Oy:n mahdollisuudet vaikuttaa poikkeusjuoksutuksin työmaaolosuhteisiin riippuvat vallitsevista hydrologisista olosuhteista. Luonnonmukaisessa kalatiessä on kalojen lisääntymis- ja talvehtimisalueita noin 0,1 ha. Kalatien sisään- ja uloskäynnissä sekä jyrkimmässä kohdassa on tekninen pystyrako-osuus. Sisäänkäynnin automaattisesti säätyvän ylivirtauskynnyksen avulla voidaan kalatien ja sen sisäänkäynnin virtausolosuhteet voimalaitoksen virtaamasta riippuen säätää vaelluskaloille sopiviksi, jotta ylävirtaan vaeltavat kalat löytävät kalatien sisäänkäynnin ja nousevat kalatiehen mahdollisimman helposti ilman viivettä. Kiinniotetut kalat ylisiirretään Utosjoelle ja Kutujoelle sekä mahdollisesti myöhemmin Pällin voimalaitoksen yläpuolelle, josta ne pääsevät siirtymään pääuoman lisääntymisalueille Pälli Utanen -alueelle ja Utasen kalatien kautta Utanen Nuojua -alueelle sekä Nuojuan kalatien kautta Kutujoen lisääntymisalueille. Kalatien lisääntymisalueiden ja yläosan pyyntilaitteesta saatavien ja ylisiirrettävien kalojen avulla voidaan käynnistää vaelluskalojen luontainen lisääntyminen ja kotiuttaminen Oulujokeen. Kalatien uloskäynti tulee nippu-uittoaltaaseen. Tällöin kalatie voidaan rakentaa patoturvallisuutta vaarantamatta. Montan kalatiestä on laadittu myös lyhyt kalatievaihtoehto, jonka sisäänkäynti ja uloskäynti ovat samanlaiset kuin luonnonmukaisessa kala-tiessä. Lyhyessä teknisen pystyrakokalatien käsittävässä vaihtoehdossa kustannukset on minimoitu kalannousun kärsimättä ratkaisusta. Vaihtoehtoon ei kuulu kalojen lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, minkä vuoksi siihen ei juoksuteta vettä talvisin. Utasen kalatie sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistaman Utasen voimalaitoksen alueella. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Utasen voimalaitos ja asuinalue rakennettiin vuosina 1953 1957. Voimalaitosyhdyskunta on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Kalatie muodostuu yhtenäisestä teknisestä, liikuntasaumoilla osiin jaetuista rakennusosista. Kalatien pituus on noin 220 metriä ja pituuskaltevuus 8 %. Kalatie rakennetaan purettavan nippu-uittoradan tilalle. Kalatien suuaukko sijoittuu nippu-uittoradan alkupään kohdalle, kalliokumpujen väliin. Kalatie sijoittuu osittain nykyisen maanpinnan alapuolelle. Tekninen osa nousee osittain nykyistä maanpintaa ylemmäksi ja yhtyy tukinuittoaltaaseen. Kalatien mitoitusvirtaama on 0,5 m 3 /s. Teknisen osan rakenteet on mitoitettu virtaamalle 0,8 m 3 /s lukuun ottamatta sisäänkäyntiosaa, jonka mitoituksessa on varauduttu pumppaamaan kalatiehen lisävettä 1,5 m 3 /s. Vedenkorkeudet kalatien alakanavan ja patoaltaan kohdalla ovat seuraavat: Sisäänkäynti: HW = NN + 72,14 m, NW =NN + 69,50 m, MW = NN + 70,25 m 7
8 Uloskäynti: HW = NN +86,49 m, NW = NN + 85,59 m, MW = NN + 86,29 m Tekniset osat ovat teräsbetonirakenteisia, vesitiiviitä, paikalla valettuja, liikuntasaumoin osiin jaettuja pystyrakotyyppisiä kalateitä. Kalatiet on jaettu altaisiin teräsbetonirakenteisilla väliseinillä, joiden toiselle reunalle tehdään pystyrako veden kulkua ja kalojen nousua varten. Mitoitusvirtaamalla vesi virtaa pystyrakojen kautta. Suuremmilla virtaamilla vesi virtaa myös väliseinien yli. Pystyrakojen reunoille tehdään settiurat, joihin asennetuilla ponteilla säädetään veden virtausta. Raon kohdalle väliseinän päähän asennetaan rakoa kaventamaan soiro ja seinän alapuolelle parru virranohjaimeksi. Kalatien yläpäästä on yhteys nippu-uittoaltaan kautta voimalaitoksen yläaltaaseen. Kalatien rakenteet liitetään nippu-uittoaltaaseen, jonka seinään rakennetaan poistumisrako vanhaa seinää purkamalla ja täydentämällä uusilla rakenteilla. Liitosten vesitiiveys varmistetaan asentamalla työsaumoihin injektointiletkut mahdollisten vesivuotojen korjausta varten. Nippu-uittoaltaaseen rakennettuun sulkuseinään piikataan aukko. Vanhat settiurat käytetään uuden settiseinän tukemiseen. Nippu-uittoaltaan nosturi- ja koneistokoppirakenteet puretaan. Padon taustalle johtavat teräsportaat korvataan uusilla. Kalatien reunalle rakennetaan huoltoa varten kulkutaso, jonne on pääsy voimalaitospadolta portin kautta. Maahan/kallioon upotetun kalatien reunalle rakennetaan kulkuväylä mustasta betonista ja maisemoidaan kivenlohkareilla. Sisäänkäyntiosaan rakennetaan teräsritilätasot kalatien päälle huoltoa varten. Sisäänkäyntiosaan liittyy pumppaamo, jolla pumpataan lisävettä kalatiehen sisäänkäynnin houkuttavuuden lisäämiseksi. Pumppauksen tarve määräytyy muun muassa virtausolosuhteiden, vedenkorkeuden ja nousua yrittävien kalojen määrän mukaisesti. Sisäänkäyntiosa varustetaan ohjausantureilla/-laitteilla. Pumppaamo on teräbetoninen vesitiivis rakenne, jonka muodostavat avoin vesiallas-/ pumpputila, kuiva venttiilitila, vedenpurkaustila ja maanpäällinen laitetila. Joesta vesi johdetaan allastilaan teräsputkella. Allas varustetaan pumppujen siirtoa ja huoltoa varten tarvittavilla nostolaitteilla. Laitetila toimii pumppujen ja muiden laitteiden säilytyspaikkana sekä sähkönjakelun ja kalatien automaatiokeskuksena. Avoin allastila katetaan teräsritilätasolla. Kulkuyhteydet vesiallas- ja venttiilitilaan järjestetään tasoon tehtävien kulkuaukkojen kautta terästikkailla. Purkausaukot vedenpurkaustilasta kalatiehen varustetaan kesäksi settiuriin asennettavilla suojaverkoilla (Ø 10#50). Talveksi purkausaukot ja vedenottoaukko suljetaan sulkuluukuilla ja pumppaamo tyhjennetään vedestä. Pumppaamon kulkuyhteyttä varten rakennetaan kalatien ylittävä teräsrakenteinen ritilätaso. Sisäänkäynnin muodostaa alakanavan vedenkorkeuden mukaan säätyvä ylivirtausseinä, jolla säädetään seinän yli virtaavan veden nopeutta ja vesipatsaan korkeutta seinän kohdalla optimaalista houkuttavuutta tavoitellen. Seinä muodostuu kiinteästä puurakenteisesta osasta ja ponttonien varassa liikkuvasta luukusta. Tulvakanavan yli rakennetaan työn ajaksi tilapäinen pengertie. Maaaineksien huuhtoutuminen tiestä alakanavaan ohijuoksutustilanteessa es-
Nuojuan kalatie tetään varautumalla purkamaan tie lyhyessä ajassa ennen ohijuoksutusta. Rakennettaessa varaudutaan mahdollisiin tulvajuoksutuksiin, jotka voivat rikkoa tilapäisen kulkupenkereen. Penkereen huuhtoutumisesta aiheutuvasta samentumisesta vastaa kalatien rakennuttaja. Penkereen uudelleenrakentamiskustannukset kuuluvat rakennuttajalle. Työn valmistuttua työmaatie poistetaan ja alue viimeistellään ennalleen. Tekniset rakenteet tehdään osin maanvaraisina täyttömaan tai louhitun kallion päälle tiivistetylle murskepedille. Maanpinnan yläpuolinen kalatien osa tuetaan kallioon. Kalatien sisäänkäyntiosa voidaan rakentaa kuivatyönä, uittaa sijaintipaikalleen ja asentaa vedenalaisena valuna tehdyn tasausbetonin päälle. Sisäänkäyntiosasta eteenpäin rakenteet tehdään kuivatyönä, paikalla rakennettuina padon suojassa. Sisäänkäyntiosa ja sitä lähinnä olevat kalatien osat ankkuroidaan kallioon veden nostetta vastaan. Sisäänkäyntiosan rakentamista varten voidaan louhia telakka-allas voimalaitoksen pääkanavan ja tulvakanavan väliselle kannakselle kalatien alueelle, josta osa uitetaan paikalleen. Rakennustyötä suunniteltaessa on huomioitava, että Fortum Power and Heat Oy:n mahdollisuudet vaikuttaa poikkeusjuoksutuksin työmaaolosuhteisiin riippuvat vallitsevista hydrologisista olosuhteista. Nuojuan kalatie sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistaman ja hallinnoiman Nuojuan voimalaitoksen alueella. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Nuojuan voimalaitos ja asuinalue rakennettiin vuosina 1946 1955. Voimalaitosyhdyskunta on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde ja kuuluu Kainuun ELY-keskuksen Ervi Oulujoella -hankkeeseen, johon sisältyvänä on tutkittu kohteen historia, arkkitehtuuri ja toimet arkkitehtonisten ja museaalisten arvojen säilyttämiseksi. Kalatie muodostuu yhdestä liikuntasaumoilla osiin jaetusta rakennusosasta. Kalatien pituus on noin 315 metriä ja pituuskaltevuus 8 %. Kalatie rakennetaan purettavan nippu-uittoradan tilalle. Kalatie nousee nykyistä maanpintaa ylemmäksi, ylittää vanhan uittouoman kahdessa kerroksessa ja yhtyy olevaan uittoaltaaseen. Kalatien mitoitusvirtaama 0,5 m 3 /s. Teknisen osan rakenteet on mitoitettu virtaamalle 0,8 m 3 /s lukuun ottamatta sisäänkäyntiosaa, jonka mitoituksessa on varauduttu pumppaamaan kalatiehen lisävettä 1,5 m 3 /s. Vedenkorkeudet kalatien alakanavan ja patoaltaan kohdalla ovat seuraavat Sisäänkäynti: HW = NN + 87,99 m, NW = NN + 85,88 m, MW = NN + 86,81 m Uloskäynti: HW = NN + 108,98 m, NW =NN + 107,42 m, MW = NN + 108,82 m Tekniset osat ovat teräsbetonirakenteisia, vesitiiviitä, paikalla valettuja, liikuntasaumoin osiin jaettuja pystyrakotyyppisiä kalateitä. Kalatiet on jaettu altaisiin teräsbetonirakenteisilla väliseinillä, joiden toiselle reunalle tehdään pystyrako veden kulkua ja kalojen nousua varten. Mitoitusvirtaamalla vesi 9
virtaa pystyrakojen kautta. Suuremmilla virtaamilla vesi virtaa myös väliseinien yli. Pystyrakojen reunoille tehdään settiurat, joihin asennetuilla ponteilla säädetään veden virtausta. Raon kohdalla väliseinän päähän asennetaan rakoa kaventamaan soiro ja seinän alapuolelle parru virranohjaimeksi. Kalatien yläpäästä on yhteys nippu-uittoaltaan kautta voimalaitoksen yläaltaaseen. Kalatien rakenteet liitetään nippu-uittoaltaaseen, jonka seinään rakennetaan poistumisrako vanhaa seinää purkamalla ja täydentämällä uusilla rakenteilla. Liitosten vesitiiveys varmistetaan asentamalla työsaumoihin injektointiletkut vesivuotojen tukkimista varten. Nippuuittoaltaaseen on rakennettu teräsbetoninen sulkuseinä, johon piikataan aukko. Vanhat settiurat käytetään uuden settiseinän tukemiseen. Nippuuittoaltaan uittoratarakenteet ja uittokourun kannatusrakenteet puretaan. Vanhaa betonitasoa puretaan ja rakennetaan uudelleen ja tasolta tehdään kulku betoniportaita kalatien kulkuväylälle. Kalatien kohdalla oleva, voimalaitosalueelle pääsyä rajoittava verkkoaita puretaan ja pystytetään uudelleen erikseen määriteltävään paikkaan. Kalatien kohdalla oleva Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimalinja siirretään uuteen paikkaan. Voimajohtopylvään betoniperustukset puretaan. Kalatien reunalle rakennetaan huoltoa varten teräsrakenteinen kulkutaso, jonne on pääsy voimalaitospadolta portin kautta. Kulkutaso on teräsritilä, jonka kaiteena on tolppiin kiinnitetty teräsritilä. Kalalatien reunalle rakennetaan mustasta betonista kulkuväylä, joka maisemoidaan kivenlohkareilla. Sisäänkäyntiosaan kalatien päälle rakennetaan teräsritilätasot huoltoa varten. Sisäänkäyntiosaan liittyy pumppaamo, jolla pumpataan lisävettä kalatiehen sisäänkäynnin houkuttavuuden lisäämiseksi. Lisäveden tarve määräytyy muun muassa virtausolosuhteiden, vedenkorkeuden ja nousua yrittävien kalojen määrän yms. mukaisesti. Sisäänkäyntiosa varustetaan ohjausantureilla/-laitteilla. Pumppaamo on teräbetoninen, vesitiivis rakenne, jonka muodostavat avoin vesiallas-/ pumpputila, kuiva venttiilitila, vedenpurkaustila ja maanpäällinen laitetila. Joesta vesi allastilaan johdetaan betoniseinässä olevan aukon kautta. Allastila varustetaan pumppujen siirtoa ja huoltoa varten tarvittavilla nostolaitteilla. Laitetila toimii pumppujen ja muiden laitteiden säilytyspaikkana sekä sähkönjakelun ja kalatien automaatiokeskuksena. Allastila katetaan teräsritilätasolla. Kulkuyhteydet vesiallas- ja venttiilitilaan järjestetään tasoon tehtävien kulkuaukkojen kautta terästikkailla. Purkausaukot vedenpurkaustilasta kalatiehen varustetaan kesäksi settiuriin asennettavilla suojaverkoilla (Ø10#50). Talveksi purkausaukot ja vedenottoaukko suljetaan sulkuluukuilla ja pumppaamo tyhjennetään vedestä. Sisäänkäynnin muodostaa alakanavan vedenkorkeuden mukaan säätyvä ylivirtausseinä, jolla säädetään virtaavan veden nopeutta ja vesipatsaan korkeutta optimaalista houkuttavuutta tavoitellen. Seinä muodostuu kiinteästä puurakenteisesta osasta ja ponttonien varassa pystysuoraan liikkuvasta luukusta. Tulvakanavan yli rakennetaan työn ajaksi pengertie. Maa-aineksien huuhtoutuminen tiestä alakanavaan ohijuoksutustilanteessa estetään varautumalla purkamaan tie lyhyessä ajassa ennen ohijuoksutusta. Rakentamisessa varaudutaan mahdollisiin tulva-aukkojen hätäjuoksutuksiin, jotka voivat rikkoa kulkupenkereen. Penkereen huuhtoutumisesta aiheutuvasta samentumisesta vastaa kalatien rakennuttaja. Penkereen uudelleenraken- 10
Kalateiden rakentaminen tamiskustannukset kuuluvat rakennuttajalle. Työn valmistuttua työmaatie poistetaan ja alue viimeistellään ennalleen. Uudet tekniset rakenteet tehdään louhitun kallion päälle tiivistetylle murskepedille. Maanpinnan yläpuolinen kalatien osa tuetaan kallioon ja osin olemassa olevan betonitason päälle. Kalatien sisäänkäyntiosa voidaan rakentaa kuivatyönä, uittaa sijaintipaikalleen ja asentaa vedenalaisena valuna tehdyn tasausbetonin päälle. Sisäänkäyntiosasta eteenpäin rakenteet tehdään kuivatyönä paikalla rakennettuina suojapadon suojassa. Sisäänkäyntiosa ja sitä lähinnä olevat kalatien osat ankkuroidaan kallioon veden nostetta vastaan. Sisäänkäyntiosan rakentamista varten voidaan käyttää telakka-altaana nippu-uittoradan päähän louhittavaa syvennystä. Veden pääsy voimalaitoksen alakanavasta telakka-altaaseen estetään työnaikaisella maapadolla tai teräsponttiseinällä. Rakennustyötä suunniteltaessa otetaan huomioon, että Fortum Power and Heat Oy:n mahdollisuudet vaikuttaa poikkeusjuoksutuksin työmaaolosuhteisiin riippuvat vallitsevista hydrologisista olosuhteista. Rakennustyön ajoitus ja suorittaminen Kalateiden rakennustöiden ajankohta määräytyy hankkeelle myönnettävän rahoituksen perusteella. Lupahakemuksen laatimisen aikana rakennusajankohta ei ole ollut tiedossa. Kalateiden rakentaminen toteutetaan vaiheittain ja Montan kalatie rakennetaan ensimmäiseksi. Utasen ja Nuojuan kalateiden toteuttamiselle on haettu mahdollisimman pitkää toteutusaikaa. Periaatteet kalojen nousun toteuttamiseksi Oulujoessa ja vaiheittain etenevä toteutus on arvioitu seuraavasti: Vaihe 1: Utosjoen kunnostus, Montan kalatien toteutus, kutukalojen siirrot Kutu- ja Utosjokeen Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet tähtäävät siihen, että Oulujoen oma lohentuotanto alkaa. Tämä luo pohjaa sille, että lohta alkaa hakeutua jokeen enenevässä määrin. Myös muut lajit huomioidaan. Utosjoella tehdään kalataloudellinen kunnostus (35 ha) vuosina 2010 2012. Suunnitellaan ja toteutetaan kalastuksen järjestely Oulujoen alaosalla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Rakennetaan Montan kalatie. Ohitusuoma tarjoaa kaloille joitakin kymmeniä aareja lisääntymisalueita. Alkuvaiheessa uomaan tehdään myös poikasistutuksia. Siirretään kaloja kalatien keräilyjärjestelmästä Kutujokeen ja Utosjokeen, jolloin näiden sivujokien kutu- ja poikasalueet saadaan käyttöön. Alkuvaiheessa sivujokiin siirretään jokisuulta pyydettyjä kaloja. Optimoidaan Montan kalatien toimintaa nousun ja lisääntymisen seurannan perusteella ja tuloksia hyödynnetään seuraavan vaiheen toteutuksessa. Koesiirtojen ja telemetrian avulla kerätään tietoa kalojen käyttäytymisestä seuraavien toteutuskohteiden alapuolella ja tehdään mahdolliset tarkistukset kalatiesuunnitelmiin. 11
Käynnistetään Utos- ja Kutujoesta alas vaeltavien smolttien seuranta ja tarvittaessa suunnitelma niiden keräilemiseksi ja kuljettamiseksi alavirtaan. 12 Seuraavan kalatien toteutukseen edetään, kun edellytykset jatkolle on saavutettu: Kalaa palaa mereltä jokeen ja nousee Merikosken ja Montan kalateissä, allasvaellustappiot eivät ole merkittäviä, kalastusjärjestelyt toimivat, rahoitus järjestyy ja järjestyksessä seuraavan kalatien suunnitelma on päivitetty. Vaihe 2: Kalateiden toteutus, jokialueen kunnostukset, ylisiirtojen jatkaminen Toisessa vaiheessa otetaan asteittain käyttöön joen tuotantoalueet ja toteutetaan jokialueella vaelluskalojen palauttamista tukevia kunnostushankkeita. Luonnontaloudellisesti järkevää on toteuttaa ensin Utajärven eteläpuolen kutukanava sekä Utasen ja Nuojuan kalatiet ja edetä seurantajakson jälkeen muihin kohteisiin (Jylhämä, Pyhäkoski ja Pälli) sopivaksi katsotussa järjestyksessä rahoituksesta riippuen. Toteutetaan Utajärven eteläpuolisen uoman kunnostus, kutukanavien rakentaminen ja lisäveden johtaminen, mikä osaltaan tukee vaeltavan kalaston syntymistä Oulujoella ja lisää jokeen palaavien kalojen määrää. Toteutetaan kalatiet asteittain sopivaksi katsotussa järjestyksessä. Tehdään vaelluskalojen ylisiirtoja Utos- ja Kutujokeen sekä Utasen alapuolelle ja/tai kutukanavaan. Tarvittaessa käynnistetään Utos- ja Kutujoesta alavirtaan vaeltavien smolttien keräily ja kuljetus alavirtaan. Kartoitetaan sivujoista alueet, jotka sopivat poikastuotantoon ja jotka voidaan ottaa käyttöön kutukanavakunnostuksin. Seurataan poikastuotantoa, suunnitellaan ja kunnostetaan uusia tuotantoalueita. Kalateiden toteutuksessa siirrytään eteenpäin, kun kalat nousevat jo toteutetuissa kalateissä, allasvaelluksessa / kuljetuksessa ei ole ongelmia, kalastusjärjestelyt toimivat, rahoitus järjestyy ja järjestyksessä seuraavan kalatien suunnitelma on tarvittaessa päivitetty. Vaihe 3: Ylläpito, seuranta, yhteistyö Siirrytään seuranta- ja ylläpitovaiheeseen, jossa seurataan kalateiden toimintaa ja poikastuotantoa sekä pidetään yllä eri tahojen ja toimijoiden keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä. Kalateiden toimintaa ja niiden tuloksellisuutta seurataan. Jokialuetta kehitetään monipuolisesti siten, että huomioon otetaan matkailulliset ja virkistykselliset näkökohdat. Kunkin kalatien rakentamisaikataulu määritetään ennen rakentamisen aloittamista siten, että rakenteet voidaan toteuttaa edullisimpana vuodenaikana hyvän rakenneteknisen laadun varmistamiseksi. Kalateiden uloskäynnit sijoitetaan nippu-uittoaltaisiin, minkä vuoksi uloskäyntirakenteet voidaan tehdä kuivatyönä settipadon suojassa. Näin varmistetaan patoturvallisuus eikä vesistö samennu rakennustöistä. Montan kalatien sisäänkäynnin tuntumassa kalatie sijoittuu maapadon tiivistysrakenteiden ulkopuolelle patorakenteiden ehjänä pysymisen varmista-
miseksi. Lisäksi alueelle sijoitetaan rakennustyön ajaksi viisi pohjaveden havaintoputkea mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Montan kalatien sisäänkäynti rakennetaan ponttiseinien suojassa, jolloin samentuminen on vähäistä. Utasen ja Nuojuan kalateiden sisäänkäynnit rakennetaan kallioon louhimalla käyttäen elementtirakenteista sisäänkäyntimonoliittia, joka kiinnitetään kallioon juotosmassalla. Utasessa ja Nuojuassa vesistön samentuminen on vähäistä ja lyhytaikaista. Samentumaa tarkkaillaan laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaikkien kalateiden sisäänkäyntien ja uloskäyntien väliset kalateiden rakenteet tehdään kuivatyönä. Tällöin rakennustöistä ei aiheudu samentumista vesistössä. Rakennustyön aikaiset järjestelyt Rakennustöistä laaditaan yksityiskohtainen töiden toteuttamista ja alueiden käyttöä koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa esitetään muun muassa seuraavat asiat: Voimayhtiölle tiedottaminen urakan tärkeimpien työvaiheiden toteuttamisesta, louhintatöiden tärinän raja-arvojen määritys ja tärinän mittaukset ja sopiminen voimayhtiön kanssa mahdollisten juoksutusrajoitusten aikataulusta, ajallisesta pituudesta ja ennakkoon ilmoittamisesta. Vesistön käytön turvaaminen Kalateiden pienillä virtaamilla ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. Montan kalatien rakennustyöt eivät vaikuta voimalaitoksen käyttöön. Utasen ja Nuojuan kalateiden louhintatyöt ja sisäänkäyntimonoliitin asennus voivat hetkellisesti vaikuttaa voimalaitoksen käyttöön. Nämä asiat selvitetään rakennussuunnitelmassa ja niistä sovitaan Fortum Power and Heat Oy:n kanssa ennen töiden toteutusta. Kustannusarvio ja käyttökustannukset Kalateiden rakennuskustannusten arvio on seuraava: Montan kalatie: 4,10 M + alv 23 % Montan lyhyt kalatie: 1,95 M + alv 23 % (Vaihtoehtoinen ratkaisu varsinaiselle kalatielle) Utasen kalatie: 2,24 M + alv 23 % Nuojuan kalatie: 3,11 M + alv 23 % Kunkin kalatien pumppaamon käyttökustannusarvio on vuoden 2010 hintatason mukaan noin 4 000 + alv 23 % /v. 13 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS JA KAAVOITUSTILANNE Sopimus Hakijat ovat tehneet kalatiehanketta koskevan, marraskuussa 2012 allekirjoitetun sopimuksen Fortum Power and Heat Oy:n kanssa.
14 Kaavoitustilanne Montan alueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu Montta-Pyhänsivu -osayleiskaava, jossa voimalaitosalue on varustettu merkinnällä EN Energiahuollon alue. Kalatien tekninen osa 2 sijoittuu osittain alueelle, joka on kaavassa tunnuksella VL, Lähivirkistysalue. Luvan voimaantulon jälkeen Muhoksen kunta käynnistää alueen asemakaavan laatimisen. Asemakaavassa esitetään lupahakemuksen mukainen Montan kalatie. Utasen alueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu osayleiskaava, jonka merkinnän TT teollisuusalue selityksessä todetaan seuraavaa: Voimalaitosalueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueen ulkovarastointitilat on erotettava oleskelupihasta aidoin ja katoksin. Alueella on säilytettävä puustoa oleskelupihoilla sekä tiealueisiin rajoittuvilla alueen osilla. Erillistä suojelumerkintää alueella ei ole. Nuojuan alueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu rantaosayleiskaava, jonka merkinnän EN/s Energiahuollon alue (vesivoimalaitos) / Alue, jolla kulttuuriympäristö ja oleva rakennuskanta säilytetään selityksessä sanotaan seuraavaa: Aluetta saa käyttää toimintoihin jotka tukevat kulttuuriympäristön ja rakennusten suojelua, alueella olevat rakennukset säilytetään ja niiden korjauksissa sekä alueen ympäristön hoidossa huomioidaan Ervi Oulujoella -hankkeessa määriteltyjä ohjeita ja periaatteita. Alueita ja pihapiirejä ei saa aidata. Aluetta koskevista hankkeista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. OIKEUDET TARVITTAVIIN MAA- JA VESIALUEISIIN Maa- ja vesialueet, joille kalatiet rakennetaan, ovat Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa. Fortum Power and Heat Oy sekä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan ovat sopineet alueiden käyttöoikeuden luovutuksesta. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Oulujoen vesistöalueen pinta-ala on noin 22 840 km 2 ja järvisyys 11,5 % Vesistön säännösteltyjen järvien pinta-ala keskivedenkorkeudella on 1 425 km 2 ja suurin säännöstelytilavuus noin 4 370 milj. m 3. Oulujoen vesistö jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: Oulujoki, Oulujärvi, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti. Oulujoen vesistöalueella on 18 voimalaitosta. Vesistö on säätövoiman kannalta Suomen merkittävimpiä. Oulujoki virtaa Oulujärvestä Perämereen ja siihen laskevat Sanginjoki, Muhosjoki, Utosjoki ja Kutujoki. Oulujoki on 107 km pitkä ja siinä on putousta noin 122 metriä. Joessa on seitsemän voimalaitosta ja siihen laskevassa Utosjoessa yksi. Oulujärvi on vesistön keskusjärvi. Sen pinta-ala on keskivedenkorkeudella 897 km 2. Siihen laskee Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien lisäksi kuusi pienempää jokivesistöä. Oulujärveä säännöstellään Jylhämän voimalaitoksella. Oulujärven alueeseen kuuluu myös pienempiä järviä kuten Kivesjärvi, Osmankajärvi ja Kongasjärvi.
15 Vedenlaatu Oulujoen alaosan yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuodelta 2010 -raportin mukaan Oulujoen alaosan pääuoman vedenlaadun kehitystä 2000-luvulla on tarkkailtu joen yläosalla Jylhämässä, keskiosalla Laukassa ja alaosalla Merikoskessa. Laukassa tarkkailua ei ole suoritettu vuoden 2008 jälkeen. Jokiveden ravinne- ja humuspitoisuudet kohoavat kevättulvan aikaan ja ovat alhaisimmillaan alivirtaaman aikaan talvella. Happamuus on alhaisimmillaan virtaamahuipun aikaan ja kohoaa kesällä perustuotannon vaikutuksesta. Jylhämässä veden kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvulla pysynyt keskimäärin samansuuruisena vähäisestä vaihtelusta huolimatta ja sen vähäinen kohoaminen näyttää taittuneen. Merikoskella veden kokonaisfosforipitoisuus on alentunut 2000-luvun alun korkeammista pitoisuuksista. Vuonna 2009 havaittiin kuitenkin kaksi fosforipiikkiä, joista toinen ajoittui kevättulvan aikaan ja toinen marraskuuhun. Merikoskessa keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on pysynyt melko samansuuruisena koko 2000-luvun alun. Tarkkailujaksolla 2000 2010 ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisimmillaan Jylhämässä ja Merikoskella vuosina 2002 ja 2003 sekä Merikoskella vuonna 2008. Jylhämässä humuspitoisuus on vuosien 2002 2003 pientä pitoisuuden alentumista lukuun ottamatta kohonnut lievästi. Veden väri on tummentunut ja siihen ovat vaikuttaneet myös rautapitoisuuden vaihtelut. Jylhämässä vesi on ollut hieman hapanta tai neutraalia. Jylhämässä voidaan erottaa vuosien 2000 2010 runsaan levätuotannon aiheuttamat kesäaikaiset veden ph:n nousut. Merikoskella humuspitoisuus on 2000-luvulla vaihdellut vähän ja ph on pysynyt suunnilleen samana. Oulujoen alhaisimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu Jylhämästä eikä niissä ole havaittu nousevaa tai laskevaa suuntausta. Merikoskella kiintoainepitoisuus on 2000-luvulla vaihdellut enemmän kuin Jylhämässä, mutta muutossuuntaa ei ole ollut havaittavissa. Jääolosuhteet Kalateiden sisäänkäynnit sijaitsevat alakanavien ranta-alueilla lähellä voimalaitosta. Sisäänkäynnin kohta jäätyy talvisin, mutta sen rakenteisiin ei kohdistu jäänpainetta eikä liikkuvan jään aiheuttamaa kuormitusta. Myös uloskäynnin kohta jäätyy, mutta sen rakenteisiin kohdistuva jäänpaine on pieni. Montan kalatien vesialue jäätyy kauttaaltaan, mutta seinämiin kohdistuva jäänpaine on vähäinen. Utasen ja Nuojuan kalateihin ei johdeta vettä talvisin, joten niihin ei muodostu jäätä.
16 Vesivoiman tuotanto Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulujoen voimalaitosten putouskorkeudet, teho, keskimääräinen vuotuinen tuotanto sekä rakennus- ja keskivirtaamat. Voimalaitos Putouskorkeus Teho Keskim. tuotanto (1981 1990) (GWh/v) Rakennusvirtaama Keskivirtaama (1981 1990) (m 3 /s) (m) (MW) (m 3 /s) Jylhämä 10,9 14,0 50 215 450 230 Nuojua 22,0 80 380 450 241 Utanen 15,6 55 261 450 241 Pälli 13,8 50 251 450 258 Pyhäkoski 32,4 120 610 450 260 Montta 12,1 40 195 450 260 Merikoski 11 39 195 420 268 Oulujoen virtaamat ja vedenkorkeudet määräytyvät voimantuotannon perusteella. Vesivoimalaitoksia käytetään lyhytaikaissäätöön, jolloin laitosten juoksutusrytmi vaihtelee sähkönkulutuksen mukaan. Myös yläpuolisen vesistön vuosisäännöstely vaikuttaa Oulujoen virtaamiin. Vesiliikenne Vesiliikenne on satunnaista vapaa-ajan veneilyä. Kalastus ja kalanviljely Vesistön käyttö-, kunnostus- ja suojeluhankkeet Kalastus Oulujoella kalateiden vaikutusalueella on pääasiassa vähäistä virkistyskalastusta. Kalateiden rakentamisen vaikutusalueella Oulujoen pääuomassa ja Kutujoella on kolme kalanviljelylaitosta. Kalateiden vaikutusalueella on meneillään käyttö-, kunnostus- ja suojeluhankkeita. Kalateiden toiminnan tehostamiseksi toteutettavia ja viimeaikaisia tukitoimenpiteitä ovat: Merikosken kalatien toimivuuden tehostamisen selvitys Hupisaarten purojen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja vesityskokeilu (2009 2011) DIDSON-kaikuluotaukset Merikosken kalatien suuaukolla (2009) Lohen vaelluspoikastutkimukset Oulujoella (2009 2010) Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen moninaiskäytön puitesopimuksen kolmas sopimuskausi on vuosille 2010 2013. Sopimuksen tarkoituksena on vähentää Oulujärven säännöstelyn ja vesivoimalaitosten käytöstä aiheutuvia haittoja vesistölle. Utosjoen kalataloudellinen kunnostaminen on aloitettu kesäkuussa 2011. Kunnostustoimenpiteet saadaan valmiiksi vuoteen 2013 mennessä.
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Vaikutukset vesistön vedenlaatuun Vaikutukset vesivoimaan Betonirakenteiset kalatiet ovat vesitiiviitä rakenteita. Montan luonnonmukainen kalatie on varustettu bentoniittimatolla vesitiiveyden varmistamiseksi. Kalateistä ei suotaudu vettä maaperään, ja virtaamat kalateiden koko pituudella pysyvät muuttumattomina. Oulujoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin kalateillä ei ole vaikutusta. Tekniset kalatiet ovat betonirakenteisia, ja kalatien pohjalla on luonnonkiviverhous. Montan luonnonmukaisella kalatieosuudella kalatien pohja on kiviverhottu ja kiviverhous on eristetty vesitiiviillä bentoniittimatolla. Kalateiden rakenteet varmistavat, että niistä ei vapaudu hienoaineksia, jotka samentaisivat Oulujokea. Kalateillä ei ole vaikutusta Oulujoen vedenlaatuun. Kalateihin johdetaan vettä voimalaitosten yläaltaista seuraavasti: Montan luonnonmukainen kalatie: 0,8 m 3 /s 1.5. 30.10. ja 0,3 m 3 /s 1.11. 30.4. Montan lyhyt tekninen kalatie: 0,8 m 3 /s 1.5. 30.10. ja 0 m 3 /s 1.11. 30.4. Utasen kalatie: 0,5 m 3 /s 1.5. 30.10. ja 0 m 3 /s 1.11. 30.4. Nuojuan kalatie: 0,5 m 3 /s 1.5. 30.10. ja 0 m 3 /s 1.11. 30.4. 17 Seuraavassa taulukossa on esitetty kalateiden käytöstä johtuvat tehon ja energian menetykset: Kalatie Montta luonnonmukainen Montta tekninen Utanen tekninen Nuojua tekninen Menetetty teho 1.5. 31.10. kw 84 53 68 96 Menetetty teho 1.11. 30.4. kw 32 Menetetty energia 1.5. 31.10. MWh 372 372 300 423 Menetetty energia 1.11. 30.4. MWh 137 0 0 0 Menetetty energia Koko vuosi MWh 509 372 300 423 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kalateiden rakentaminen, vaellusyhteyden palautuminen sekä kalojen ylisiirrot ja istutukset mahdollistavat lohen ja muiden vaelluskalojen vaellukset meren ja jokialueen välillä. Toimenpiteet luovat edellytykset kalojen luonnontuotannon käynnistymiselle jokialueella sijaitsevilla lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Lisäksi Montan luonnonmukaisessa kalatiessä sijaitsevien lisääntymis- ja poikasalueiden arvioidaan lisäävän Oulujoen luontaista poikastuotantoa. Luonnonmukaisen vaihtoehdon merkitystä poi-
Vaikutukset vesistön muuhun käyttöön Arvio hankkeen hyödyistä Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista kastuotannolle ei tarkoin tiedetä. Sen vuoksi kalatiehen liittyy laaja seuranta- ja tarkkailututkimus, jonka tavoitteena on selvittää keinotekoisten lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden toimivuutta rakennetussa joessa ja kalatiessä. Oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön kalateiden rakentamisella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Kutuvaelluksella olevien lohikalojen ei ole todettu lisäävän tautivaaraa tai kalojen mukana leviävien kalatautien riskiä kalateiden yläpuolisille alueille. Kalatautien leviämistä muihin kaloihin merestä nousevien vaelluskalojen mukana ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Utasen ja Nuojuan pystyrakokalatiet ovat kesä- ja kalojen nousuaikaa lukuun ottamatta suljetut ja kuivillaan. Montan luonnonmukainen kalatie on mitoitettu talvivirtaamalle (0,3 m 3 /s), jolloin kalatie voi toimia elinympäristönä myös muulle vesieliöstölle ja paikallisille kalalajeille. Kalateiden rakentamisella ja käytöllä ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. Montan kalatien rakentamisella on vähäinen merkitys rannan käyttöön kalatien sisäänkäynnin ja alemman luonnonmukaisen osan kohdalla. Kalateiden rakentaminen mahdollistaa lohen ja muiden vaelluskalojen siirtymisen Oulujoen ja sen sivujokien lisääntymis- ja poikasalueille ja lohen vaelluspoikasten tuottamisen lisääntymisalueilla. Montan luonnonmukaisen kalatievaihtoehdon lisääntymisalueet lisäävät poikastuotantoa Oulujoessa. Hankkeen toteuttamisella on merkittävät sosiaaliset vaikutukset sekä huomattava merkitys matkailulle ja yritystoiminnan kehittämiselle Oulujoen alueella. Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäämällä asumisviihtyvyyttä ja joen virkistyskäyttöä. Hankkeen rakentamisella sekä rakenteiden ylläpidolla ja käytöllä on myös alueen työllisyyttä parantava vaikutus. Hankkeen hyödyt ovat huomattavat, mutta niiden rahallista arvoa on vaikea arvioida. Hankkeen rakennustyö haittaa Montan kalatien rantojen käyttöä luonnonmukaisen kalatien kohdalla. Haitta on kuitenkin vähäinen alueella sijaitsevan niemen jäädessä edelleen retkeily- ja virkistyskalastuskäyttöön. Kalateiden käytön aikaisena haittana on Oulujoen tautivapausmerkityksen pieneneminen vaelluskalojen päästessä merialueelta jokeen. Kalatautihaitta on kuitenkin vähäinen, koska vaelluskalojen aiheuttama kalatautien leviämisen riski on nykyisen tietämyksen mukaan pieni. Kalatautien leviämistä vaelluskaloista muihin kaloihin ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Kalateistä aiheutuu energian menetystä vesivoiman tuotannolle. Montan luonnonmukaisen vaihtoehdon sekä Utasen ja Nuojuan teknisten kalateiden vuotuinen energian menetys on yhteensä noin 1 230 MWh. Montan teknisen vaihtoehdon sekä Utasen ja Nuojuan teknisten kalateiden vuotuinen energian menetys on yhteensä 1 095 MWh. Energian menetyksistä on sovittu hakijoiden ja Fortum Power and Heat Oy:n kesken. 18
19 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnanvirastoissa 16.12.2011 16.1.2012 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja muille asianosaisille. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien kaavoitusviranomaisilta on pyydetty lausunto. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Oulujoen keski- ja yläosa on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, ja sen nykytila on arvioitu hyväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Näin ollen kalankulun järjestämistä Oulujoen voimalaitosten ohi ei ole vesienhoitosuunnitelmassa arvioitu välttämättömäksi toimenpiteeksi vesienhoidossa asetetun tilatavoitteen saavuttamiseksi. Kuitenkin kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaaminen on yksi vesienhoidon keskeisistä tavoitteista, joten hanke edistää vesienhoidon yleisiä tavoitteita ja vaikuttaa myönteisesti Oulujoen keski- ja yläosan ja siihen laskevien jokien ekologiseen tilaan. ELY-keskus on katsonut, että hakemuksen mukainen rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Rakentaminen ei muuta Oulujoen virtaamia, vedenkorkeuksia tai vedenlaatua. Lupa on myönnettävissä hakemuksen mukaisena. Työnaikainen vesistötarkkailu ei ole tarpeen työn lyhyen keston ja vähäisiksi arvioitavien vesistövaikutusten vuoksi. 2. Kainuun ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Kainuun ELY-keskus on todennut, että lausunto koskee Vaalan kunnan alueella sijaitsevaa Nuojuan voimalaitosta. Kalateiden vesilain mukaisen luvan hakijana ovat kunnat. Tällöin kalateihin liittyvä kunnossapito- ja korjausvelvollisuus tulee kuntien vastuulle, ellei muuta sovita. Kuntien mahdollisuus vastata kalateiden kunnossapidosta etenkin häiriötilanteissa on rajallinen. Hakemuksen mukaan rakennustyöt eivät aiheuta samentumista eikä muutakaan haittaa vesistöön. Hakijan tulee tarkkailla silmämääräisesti rakentamisen vaikutuksia vesistöön ja ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli vaikutuksia ilmenee. Kainuun ELY-keskuksen alueiden käyttö on antanut 19.4.2011 lausunnon koskien kalateiden suunnittelua muun muassa Nuojuan voimalaitoksen kalatiekohteen kulttuurihistoriallisten, maisema- ja arkkitehtuuristen seikkojen huomioon ottamisesta. Lausunnossa ELY-keskus on todennut muun muassa seuraavaa: Nuojuan voimalaitoksen alueella on voimassa Oulujokivarren rantaosayleiskaava, jonka Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.11.2007. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 29.9.2010 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Kaavassa on huomioitu Nuojuan voimalaitos kyläkuvallisesti arvokkaana alueena. Rajauksella on osoitettu valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö, joka kuuluu Aarne Ervin suunnittelemiin Oulujoen vesistön voimalaitosympäristöihin. Voimalaitos sijoittuu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä
(MU-1/s). Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden harjoittamista palvelevia rakennelmia/rakennuksia. Tämän osalta hankkeelle tulee hakea poikkeaminen kaavasta ennen rakennusluvan myöntämistä. Voimalaitos on osoitettu myös suojeltavaksi rakennukseksi (SR). SRkaavamääräyksen mukaan rakennusta/rakennusryhmää tai muuta kohdetta ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kylämiljöön kannalta arvokas luonne turmeltuu, Hankkeelle on haettava maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä Kainuun ELY-keskukselta. Poikkeamisen yhteydessä harkitaan purkamisluvan edellytykset. Kalatien pääasialliset materiaalit, kuten värjätty betoni ja sinkityt teräsritilät, ottavat huomioon olemassa olevan merkittävän miljöökokonaisuuden sopeutuen olemassa olevaan rakennuskantaan. Tarkemmissa suunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota pumppaamoiden arkkitehtuuriin ja rakennusten sopivuuteen maisemaan. Nuojuan kalatien maisemalliset vaikutukset ovat huomattavat. Kalatien vaikutukset eivät kuitenkaan ole niin merkittävät, että ne turmelisivat rakennustaiteellisesti arvokasta voimalaitosrakennusta. Voimalaitos edustaa Suomen varhaista modernia arkkitehtuuria. Voimalaitoksen betonirakenteiseen patoon liittyvä koneasema, vesitiet, nosturit ja nippu-uittorata muodostavat sommittelukokonaisuuden, jossa myös estetiikka on ohjannut ratkaisua. ELY-keskus on esittänyt, että kalatien toteutuksessa hyödynnettäisiin nippu-uittoradan rakenteita eli koneaseman vieressä olevia massiivisia betonipilareita. 3. Kainuun ELY-keskus, patoturvallisuusviranomainen Patoturvallisuusviranomainen on todennut, että voimalaitospadon omistajan Fortum Power and Heat Oy:n näkemyksen mukaan Montan voimalaitoksen yhteyteen rakennettavalla kalatiellä saattaa olla vaikutusta patoturvallisuuteen. Suunnitelmaa on padon omistajan vaatimuksesta tarkennettu niin, että pohjaveden tarkkailuputkia on esitetty lisättäväksi viisi ja tarkennettu kalatien yläosan rakennetta maapadon läheisyydessä niin, että kalatien rakentamisella ei ole vaikutuksia patoturvallisuuteen. Mikäli kalateillä on vaikutusta padon rakenteisiin merkittävästi, on soveltuvin osin noudatettava, mitä patoturvallisuuslain 2 luvussa säädetään padon suunnittelusta ja rakentamisesta sekä 3 luvussa luokittelusta ja patoturvallisuusasiakirjoista. Tällaisista muutos- ja korjaustöistä on ennen niiden toteuttamista ilmoitettava patoturvallisuusviranomaiselle. 4. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Kalatalousviranomainen on todennut, ettei sillä yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisena ole huomauttamista hakemuksesta. 5. Muhoksen kunnanhallitus Kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 20
21 6. Vaalan kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 7. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimi on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeesta. Valvonnan kannalta on kuitenkin tarpeen, että Montan kalatien rakentamisen aloittamisesta sekä mahdollisista ympäristön ja vesistön kannalta merkityksellisistä vahingoista ja päästöistä rakentamistyössä ja kalatien käytössä ilmoitetaan välittömästi ympäristötoimelle. 8. Fortum Power and Heat Oy Muistuttaja on todennut omistavansa voimalaitokset, joihin rakennettaviin kalateihin haetaan lupaa. Muistuttaja ja lupaa hakeneet kunnat ovat laatimassa kirjallista sopimusta, jossa sovitaan muun muassa siitä, että muistuttaja luovuttaa korvauksetta hankkeen käyttöön tarvittavat omistamansa alueet sekä kalateihin suunnitellun vesimäärän, että kalateillä ei rajoiteta voimalaitosten energiantuotantoa sekä että kunnat vastaavat kalateiden rakennuttamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja patoturvallisuuden vaarantumattomuudesta. Sopimus ensin rakennettavan Montan kalatien osalta astuu voimaan heti, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sen. Utasen ja Nuojuan kalateiden osalta sopimus astuu voimaan, kun kalateiden toteuttamisen edellytykset ovat sopimuksessa sovitun ja hakemuksen liitteenä olevan kalateiden rakentamisen vaiheistusta koskevan muistion mukaisesti olemassa. Muistuttaja on edellyttänyt, että kunnat vastaavat Siitä, että kalateiden rakentaminen ei rajoita Oulujoen voimalaitosten käyttöä tai kunnossapitoa. Mikäli koneistojen käyttöä on kuitenkin tarpeen rajoittaa, vaikutukset energiantuotantoon minimoidaan ja aiheutuvat tappiot korvataan muistuttajalle. Rakennustyömaan turvallisuudesta ja työmaan teknisistä valmiuksista, kuten sähköliittymän järjestämisestä. Siitä, ettei rakentamisesta aiheudu virtaushäviöitä Oulujoen voimalaitoksille. Kalateiden yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman laatimisesta kustannuksellaan. Kalateiden käyttämän vesimäärän mittaamisesta kustannuksellaan. Kalateiden käytöstä ja kunnossapidosta kustannuksellaan. Kunnossapidon tulee olla vähintään samalla tasolla kuin muistuttajan voimalaitosrakenteiden kunnossapito. Muistuttajalle kaikista vahingoista, jotka kalatien rakentaminen tai käyttö saattaa aiheuttaa Oulujoen voimalaitoksille, padoille ja voimalaitosten käytölle. Ulkopuolisten pääsyn estämisestä laitosten patorakenteisiin ja laitostiloihin kalateiden käytön yhteydessä. Siitä, että kalateiden käyttö ei rajoita voimalaitosten vapaata käyttöä energiantuotantoon. Kun edellä mainitut asiat sisältävä sopimus on tehty, muistuttaja puoltaa hanketta.