POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Transkriptio

1 Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala

2 ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN

3 Isohaara II-kalatien rakenne päältä päin katsottuna Isohaara II kalatie koostuu Borland -tyyppisestä alaosasta, lepoaltailla vuorottelevasta pitkästä Denil-osuudesta ja yläosan lyhyestä pystyrako-osuudesta. Houkutusvirtaama on 1,3 m 3 /s, denil-ja pystyrakoosuudella 0,8 m 3 /s. Suunnittelu: Suomen Salaojakeskus - Isohaaran padon korkeusero 12 m - Kalatien virtaama 0,4 m 3 /s - 0,8 m 3 /s - Lisävesitys 0,5 m 3 /s - Kokonaisvirtaama 0,9 m 3 /s 1,3 m 3 /s - Virtausnopeus 0,4 m/s 1,4 m/s - Kokonaispituus n. 95 metriä - Kalatiessä on 14kaksi säädettävää Kuva Kuva Aapo Anne Mäenpää Laine sisäänkäyntiä, joiden ylivirtausta ohjaa automatiikka - Kalatie toimii etäohjatun automatiikan ohjaamalla sulutusperiaatteell (Polar Automaatio) - Rakentaja Skanska infra Oy - Rakennuttamiskustannukset 1,59 milj euroa

4 Isohaaran impulssikalatie Vesioikeuden lupa johtaa vettä kalatiehen max l/s Kalatien käyttämä vesimäärä n l/s Lisävesitys pumppaamalla 500 l/s Kalatien käyttämä vesimäärä yht: 900 l/s l/s Vaihteluväli normaaliolosuhteissa NN m 12,00 m/790 l/s 11,95 m/750 l/s 11,76 m/600 I/s 11,45 m/400 I/s Impulssin teho n l/s virtausnopeus n 10 m/s> kesto 2,5 3 min toisto n. 60min välein

5 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle III hanke Jukka Viitala

6 Kalatien käyttö ja ohjaus - Isohaaran ja Vallitunsaaren kalatiet omistaa Keminmaan kunta - Keminmaan kalateiden käyttökustannuksista vastaavat Kemi/Ounasjokivarren kunnat, keväällä 2013 laaditun sopimuksen mukaisesti - Kalatien käytön ja hoidon toteutuksesta vastaa Keminmaan kunta

7 - Kalatie toimii automatiikan ohjaamana joko kalatieltä käsikäyttönä tai netin välityksellä etäkäyttönä. - Kalatie voidaan ohjelmoida toimimaan mm. täsmäkäytöllä ainoastaan silloin kuin voimalaitos on käytössä. Kalatien käyttö ja ohjaus Nousukaudella 2013 kaksi hälytystä

8 Kalatien käyttö ja ohjaus - Kalatien ns. etäkäytöllä on mahdollista lukea kalalaskuria joka on keskeinen indikaattori säädettäessä kalatien toimintaa. LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle III hanke Jukka Viitala

9 Kalatien käyttö ja ohjaus Myös kalatien suualueelle asennettujen kameroiden välittämällä informaatiolla on vaikutusta säädettäessä kalatien toimintaa sekä täsmäkäytön asetuksia

10 Kalatien toiminnan seuranta Seurannan tavoitteet: - Luoda niin selkeä kuva kalojen nousukäyttäyty- misestä kalatiessä, että sen pohjalta voidaan arvioida kalatien toimintaa ja sen ongelmakohtia. - Nousseiden kalojen määrät, ajankohdat ym. Toteutus: - Vedenalainen kamera 2 kpl - Vaki infrapunaan perustuva kalanlaskuri - Simsonar ultraäänikamera

11 Kalatien toiminnan seuranta

12 Kalatien toiminnan seuranta Kalatien toiminnan arviointiin vaikuttavia tekijöitä: - Alaspäin hakeutuvat kalat (laskurin nielun muuttaminen) - Sulutuksesta - laskurille, kalat käyttivät uintiaikaa n. 3-5 min < - Laskurilta kalatien viimeiselle pystyraolle käytetty aika n. 15 min < - Nousukammiossa toteutetun sonarseurannan havainnot Yläpuolisiin vesistöihin leimautuneen kalan puute

13 Kalatien toiminnan seuranta <-40cm 40-70cm 70-< cm Kalojen nousu/lasku ajankohta kokoluokittain

14 Kalatien toiminnan seuranta Kalatietä nousseiden ja laskeutuneiden kalojen kokoluokat ja päivittäiset yksilömäärät

15 Kalatien toiminnan seuranta Vuorokausittaiset kalatien nousseiden kalojen määrät

16 Kalatien toiminnan seuranta Kalojen kokojakauma kalatiessä 2013

17 Kalatien toiminnan seuranta Kalojen nousuajankohta kokoluokittain

18 Kalatien toiminnan seuranta Nousukausi 2013 ( ) - Kalatien nousi yht: Kalaa - Kaloista valtaosa muodostui lohista (Vakin arvio 929 lohta) - Kaloista Vakin arvion mukaan 446 laskeutui laskurilta alavirtaan - Kalatien toiminnassa ei havaittu merkittäviä epäkohtia, mutta jatkossa seurannassa tulee kiinnittää huomiota kalatien alkupäässä valon ja vesimäärän vaikutukseen kalojen nousukäyttäytymisessä. ********************** - Kalatien molempien suualueiden toiminnassa havaittiin selkeitä puutteita, joiden eliminoimiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin. - Kalatien ns. täsmäkäytön tehostamiseksi tulisi kalatien automatiikka voida kytkeä voimalaitoksen käyttöä ohjaavaan toimintaan.

19 Kalatien toiminnan mahdolliset ongelmat

20 Kalatien suualueen toimintaongelmat 1. suuaukko, akanvirta

21 Kalatien suualueen toimintaongelmat 2. suuaukko, rakenteelliset esteet

22 Kalatien toiminnan tehostaminen

23 Kalatien tautitarkkailupyynnin ja ylisiirron toteutus - 2 % kalatien nousseista kaloista toimitetaan kalatautivaaran vuoksi vuosittain tutkittavaksi EVIRAA:n - Askel Ounasjoelle hankkeiden toteuttamana lohia siirrettiin Ounasjoelle vuosina 2010 / 332 kpl ja 2011 / 105 kappaletta ja vuonna 2013 Valajaskosken ja Petäjäskosken patoaltaille 50 kpl yht: 487 lohi yksilöä - Vuoden 2013 kaloista 38 yksilöä pyydettiin kalatiestä

24 Kalatien noussut suurin lohi LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle III hanke Jukka Viitala

25 LAPIN ELY-KESKUKSEN ja Askel Ounasjoelle II ja III hankkeen psta Mielenkiinnosta kiittäen Jukka Viitala