Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Transkriptio

1

2 Hakemus 1 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen FORTUM POWER AND HEAT OY HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Fortum Power and Heat Oy hakee EKOenergiakelpoisuutta Oulujoessa sijaitsevien Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitoksien tuotannolle. 1 FORTUM JA VESIVOIMA Pohjoismaissa vesivoimalla on merkittävä rooli vaihtelevan sähköntuotannon tasaajana sekä toimitusvarmuuden parantajana. Uusiutuvan vesivoiman tuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. Fortumin tuottamasta sähköstä noin kolmannes on vesivoimaa. Olemme yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä ja kokeneimmista vesivoiman tuottajista. Omistamme vesivoimaa yhteensä lähes megawattia (MW). Merkittävä osa vesivoimakapasiteetistamme sijaitsee Keski-Ruotsin noin 130 voimalaitoksessa. Suomessa meillä on 33 vesivoimalaitosta. Omat vesivoimalaitoksemme Suomessa sijaitsevat Oulujoen ja Vuoksen vesistöissä. Lisäksi olemme osakkaana Kemijoki Oy:ssä, jonka voimalaitosten ohjaamisesta vastamme. Kehitämme olemassa olevaa vesivoimantuotantoamme pitkän tähtäimen perusparannusohjelman avulla. Tavoitteenamme on peruskorjausinvestointien avulla lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia, energiatehokkuutta ja turvallisuutta sekä turvata vesivoimalaitostemme hyvä käytettävyys. Pyrimme myös pitkäjänteisesti lieventämään vesivoimantuotantomme ympäristövaikutuksia voimalaitospaikkakunnilla. Vesistöjen säännöstelyn ansiosta sähköä voidaan tuottaa aina kulutusta vastaavasti. Vesivoimalaitosten käynnistykset, tehonsäädöt sekä pysäytykset ovat nopeita, ja varastoaltaiden vesivarat auttavat tasaamaan kulutuksen vaihtelua. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti lähivuosina, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu ja samalla säiden mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus lisääntyy merkittävästi. Myös yhteiskunnan yleinen sähköistyminen lisää säätötarvetta entisestään. Vesivoima on avainasemassa Pohjoismaissa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana. 2 YLEISTÄ OULUJOESTA JA MONTAN JA PYHÄKOSKEN VOIMALAITOKSISTA Oulujoen pääuoma Oulujärven luusuasta mereen on 101,3 km pitkä. Korkeusero Oulujärven ja merenpinnan välillä on noin 122 metriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

3 Hakemus 2 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen km 2 ja järvisyys 11,4 %. Joen keskivirtaama on noin 260 m 3 /s. Suurimmat sivujoet ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujokivarsi on luonteeltaan vanhaa kulttuurimaisemaa. Fortumilla on Oulujoen vesistössä yhteensä 11 voimalaitosta. Lähinnä merta on Montan voimalaitos, jota seuraa Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Oulujärven luusuassa oleva Jylhämän voimalaitos. Lisäksi Utosjoessa on Ala-Utoksen voimalaitos. Oulujärveltä latvavesille johtavan Hyrynsalmen reitin varrella sijaitsevat vielä Leppikosken, Seitenoikean, Aittokosken ja Ämmän voimalaitokset. Tehoa näissä ja 1960 luvuilla valmistuneissa voimalaitoksissa on yhteensä noin 540 megawattia. Fortumin laitosten alapuolella, lähimpänä merta, sijaitsee Oulun Energian omistama Merikosken voimalaitos, jossa on Oulujoen ainoa, vuonna 2003 rakennettu kalatie. Oulujoen vesivoimalaitoksilla on tärkeä rooli yhteiskunnan sähköntuotantojärjestelmän ylläpidossa, sillä niitä käytetään lyhytaikaissäätöön sähkönkulutuksen vaihtelun ja tuotannon pitämiseksi jatkuvassa tasapainossa. Oulujoen virtaama on tyypillisesti pienimmillään viikonloppuisin ja yöllä. Virtaama vaihtelee ylimmällä voimalaitoksella välillä m 3 /s ja muilla laitoksilla välillä m 3 /s. Veden pinnankorkeuden vaihtelu voimalaitosten yläaltaissa on tyypillisesti luokkaa 0,3 metriä, mutta välittömästi voimalaitoksien alapuolella ja jonkin matkaa alavirtaan vaihtelu on suurempaa. Suurinta vedenkorkeusvaihtelu on Montan voimalaitoksen alapuolella, jossa tyypillinen arkipäivän vaihtelu on luokkaa 1,5 metriä. Jokipituudesta on ruopattu 36 % ja rantaviivasta on pengerretty tai suojattu 44 %. Montan vesivoimalaitos on valmistunut vuonna 1957 ja sen teho on 47 MW. Pyhäkosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1951 ja se on Oulujoen laitoksista suurin, sen teho on 147 MW. Laitosten tietoja on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti kuvassa 1. Liitteenä 1 on kartta, johon laitosten sijainti on merkitty tarkemmin. Laitosten osoitteet ovat: Montan vesivoimalaitos Montantie Muhos Pyhäkosken vesivoimalaitos Leppiniementie Muhos Montta Pyhäkoski Rakennusvuosi Teho MW Putouskorkeus m 12,1 32,4 Keskim. vuosituotanto GWh Turbiinien lukumäärä 3 3 Taulukko 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten tietoja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

4 Hakemus 3 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kuva 1. Oulujoen vesistö ja voimalaitokset EKOenergian erityisvaatimuksissa on todettu, että vesivoimalaitoksen tulee taata vähintään 5 %:n ekologinen virtaus vuosittaisesta keskivirtaamastaan. Pienempi osuus on sallittu, jos 5 %:a ei voida saavuttaa kuivuuden tai ylivoimaisen esteen takia. EKOenergian hallitus voi hyväksyä myös jonkin muun syyn poiketa tästä säännöstä. Esimerkiksi jos vähimmäismäärä 5 % aiheuttaisi huomattavaa haittaa sähköntuotannossa eikä siitä saataisi merkittäviä ympäristöhyötyjä. Montan ja Pyhäkosken voimalaitoksilla 5 %:n virtaama tarkoittaa noin 12 m 3 /s. Montan voimalaitoksella on jatkuva minimijuoksutusvelvoite 50 m 3 /s. Pyhäkosken voimalaitoksella ei ole minimijuoksutusvelvoitetta, mutta Montan velvoite johtaa siihen, että Pyhäkosken juoksutus on pienimmillään ollut noin 20 m 3 /s. Pyhäkosken minimijuoksutuksesta ei ole kuitenkaan arvioitu olevan hyötyäkään, koska Pyhäkosken ja Montan välinen noin 6 km pitkä jokiosuus on täysin porrastettu, eli nollajuoksutuksellakin Pyhäkosken alapuolella vedenpinta on samalla tasolla kuin Montan yläpuolella. 3 MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoiman tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja ne tunnetaan hyvin. Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

5 Hakemus 4 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä vesistön säännöstelystä. Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Voimalaitospadot estävät kalojen ja muun eliöstön vaelluksen sekä muodostavat kulkuesteen myös veneilijöille. Veden patoaminen ja säännöstely taas vähentävät kalojen lisääntymisalueita ja muuttavat ravinto-olosuhteita. Muutokset vaikuttavat myös vesistön virkistyskäyttöön, kalatalouteen ja ekologiaan. Perkausten ja patoamisen seurauksena koskiympäristöt ovat hävinneet. Oulujoki on täysin porrastettu padoilla Montan ja Jylhämän välillä. Sen sijaan Montan alapuolisella jokiosalla on jonkin verran putoushäviöitä, minkä seurauksena lyhytaikaissäätö aiheuttaa siellä suurempia vedenkorkeusvaihteluita kuin muualla joessa. Koska joen perkaaminen tai lyhytaikaissäädön lieventäminen ei ole mahdollista, ovat Montan voimalaitoksen ympäristövaikutukset Pyhäkosken laitosta suuremmat. 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN OULUJOELLA Fortum lieventää aktiivisesti vesivoimatuotannon ympäristövaikutuksia voimatalouden vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Vesivoimatuotannon kalataloudelle aiheuttaminen ympäristövaikutusten kompensoimiseksi Fortum istutti voimalaitos- ja säännöstelylupiensa mukaisesti vuonna 2014 Oulujoen edustan merialueelle noin lohen ja noin meritaimenen vaelluspoikasta sekä noin vaellussiianpoikasta. Oulujokeen istutettiin tämän lisäksi pyyntikokoista kirjolohta noin kiloa, pyyntikokoista järvitaimenta noin kiloa, kesänvanhaa kuhaa noin kappaletta ja kesänvanhaa harjusta noin kappaletta. Fortumilla on omia kalanviljelylaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Oulujoella on Montan laitoksen alapuolella kalanviljelylaitos, jolla ollaan parhaillaan käynnistämässä mittavaa perusparannushanketta. Merkittävä osa perusparannusta on uusi kalankasvatushalli, joka vähentää kalanviljelylaitoksen vesistökuormitusta Oulujokeen. Lisäksi vapautuskaivoissa tehtävät muutokset mahdollistavat kalojen vapautusajankohdan määrittämisen nykyistä joustavammin, esimerkiksi jokiveden lämpötilan perusteella. Investoinnissa on myös otettu huomioon istutuskalojen viljely-ympäristön monipuolistaminen eli ns. virikekasvatuksen vaatimukset. Uusi kalankasvatushalli mahdollistaa mm. virtaamasuuntien ja veden korkeuden säätämisen sekä valorytmin säätelyn luontaisen valorytmin mukaan. Virikekasvatuksesta ei ole vielä kokemuksia tuotantomittakaavassa, eikä kaikkia sen edellyttämiä rakenteita ole vielä kehitetty suurten kalamäärien viljelyyn. Kalanviljelylaitoksen peruskorjauksen valmistuttua Montassa on hyvät mahdollisuudet ottaa uusia kasvatusmenetelmiä käyttöön sitä mukaa kun niitä todetaan hyödyllisiksi. Oulujoen vesistön säännöstelyn ja voimalaitosrakentamisen aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi Fortum on lakisääteisten velvoitteiden lisäksi tehnyt pitkään yhteistyötä paikallisten ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Vesistön säännöstelyä pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että säännöstelyssä voidaan mahdollisimman hyvin ottaa huomioon muutkin kuin vesivoimatuotannon käyttötarpeet luvulla toteutettiin voimayhtiöiden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä laaja tutkimuskokonaisuus, jossa kehitettiin menetelmiä vesivoimalaitos- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

6 Hakemus 5 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen ten harjoittaman lyhytaikaissäädön ympäristövaikutusten arviointiin. Tutkimuskohteina olivat mm. lyhytaikaissäädön taloudellisen arvon määrittämismenetelmät, lyhytaikaissäädön vaikutus rantojen virkistyskäyttöön ja kalastukseen sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet teknisin toimenpitein. Tutkimuskokonaisuudessa kehitettyjä arviointimenetelmiä sovellettiin erillisessä tapaustutkimuksessa Oulujoella. Tutkimusten mukaan joen käyttäjät pitivät lyhytaikaissäädön vaikutuksia vesistön käyttöön Montan alapuolisella osalla suurina. Tutkimuksessa haittojen vähentämiseksi annettuja suosituksia on viety eteenpäin ja toteutettu Oulujoella. Esimerkiksi padotuskorkeudesta ja vedenpinnan vaihtelusta annetut suositukset on toteutettu. Oulujokea on kunnostettu systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien, jolloin solmittiin ensimmäinen vesistökunnostuksen puitesopimus Fortumin, valtion ja kuntien kesken (Oumo -ohjelma). Sopimuksen perusteella on käynnistetty useita ympäristöhankkeita vuosittain. Fortum on rahoittanut niistä keskimäärin 45 % ja noin euroa vuodessa. Hankkeissa on mm. kunnostettu virtavesielinympäristöjä ja tuettu muilla tavoin virtavesikalojen luontaista elinkiertoa sekä parannettu jokialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin voimassa oleva puitesopimus on voimassa vuodet Ennen sopimuksen päättymistä osapuolet ovat sitoutuneet neuvottelemaan vastaavan sisältöisen jatkosopimuksen tekemisestä. Fortum pitää tätä yhteistyötä tärkeänä, koska se on osaltaan turvaamassa pitkäjänteisyyttä vaativien toimenpiteiden jatkuvuutta. 5 TOIMENPITEET JOIDEN PERUSTEELLA FORTUM HAKEE EKOENERGIAKELPOISUUTTA MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN TUOTANNOLLE Fortum hakee EKOenergiakelpoisuutta Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitosten tuotannolle ja toteuttaa seuraavat toimenpiteet yhdessä muiden tahojen kanssa: 1. Lohikalojen ylisiirrot hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta Utos- ja Kutujokiin kunnostetuille koskikohteille. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta, Merikosken laitoksen alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai Merikosken kalatiestä. 2. Kalojen kiinniottolaite hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi Montan voimalaitokselle. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin, karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Mikäli päädytään toteutukseen, rahoittaa Fortum suurimman osan investoinnista. Toteutus on suunniteltu vuodelle Kiinniottolaite on välttämätön osa mahdollisten kalateiden vaiheittaisessa rakentamisessa laitoksille. Kiinniottolaitteen avulla saatavaa seurantatietoa käytetään myöhemmin hyväksi päätettäessä kalateiden mahdollisesta toteutuksesta. 3. Lohenpoikasten tuki-istutukset hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasta Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

7 Hakemus 6 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan vaelluskalaston syntymistä jokialueelle. 4. Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. 5. Kiantajärven luhtien kunnostus hankkeessa on kunnostettu Suomussalmen kunnan, Kainuun ELYkeskuksen ja Fortumin yhteistyönä Kiantajärven luhtia vesilintujen poikastuoton parantamiseksi sekä muuton ja sulkasadon aikaisten ruokailu- ja levähdysalueiden luomiseksi. Kunnostukset valmistuvat keväällä Ehdotetut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteissä Ehdotettujen toimenpiteiden tarkastelu Edellisessä kappaleessa esitetyt toimenpiteet 1-4 ovat osa kappaleessa 4 kuvattua vesistökunnostuksen puitesopimusta (Oumo -ohjelma). Näiden toimenpiteiden tavoitteena on vaelluskalojen luontaisen elinkierron tukeminen Fortum on ollut jo useita vuosia mukana kaikissa hankkeissa, joissa on selvitetty ja luotu edellytyksiä Oulujoen vaelluskalojen palauttamiseen. Vaellusyhteyden palauttamiseksi Oulujoessa ja sen sivujoissa on mm. suunniteltu Fortumin ja paikallisten tahojen yhteistyönä kalatiet niihin kuuteen laitokseen joissa kalatietä ei ole. Kokonaisuudessa on ELY-keskuksen asiantuntijasuositusten perusteella lähdetty siitä, että kalatiet kannattaa rakentaa vaiheittain ja ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alin eli Montan kalatie. Montan kalatiehen on suunniteltu mahdollisesti toteutettavaa kalanpoikasten virtavesi- ja talvehtimiselinympäristöä sekä kiinniottolaite, jonka avulla kaloja on tarkoitus saada ylisiirrettäviksi potentiaalisimmille virtavesialueille viidennen ja kuudennen voimalaitoksen väliselle jokiosalle sekä yläjuoksun sivujokiin. Kalateiden vaiheittaiseen toteuttamiseen liittyy oleellisesti kalateiden toiminnan seuranta ja suunnitelmien tarkentaminen seurantatiedon karttuessa. Montan kalatiellä on lainvoimainen vesitalouslupa, luvanhaltijana ovat alueen kunnat. Kalatien alustava kustannusarvio on 2-4 M.Fortum on sitoutunut korvauksetta juoksuttamaan kalatiehen sen tarvitseman vesi-määrän sekä luovuttamaan tarvittavat alueet kalatien rakenteille ja rakentamiseen sekä toiminnan seurantaan, jos kalatie rakennetaan. Monia tukitoimia on jo toteutettu, mutta ratkaisut voimalaitosten ohittamiseksi ovat odottaneet rahoitusta, jotta selvityksistä päästään käytännön toimiin. Fortum päätti vuonna 2014 varata merkittävän lisärahoituksen Montan voimalaitoksen vaelluskalahankkeeseen vuosille Fortumin tavoitteena on, että Montan yhteyteen saataisiin rakennettua joko nousevien kalojen kiinniottolaite tai sekä kalatie että kiinniottolaite. Tavoitteena on näin luoda ensi vaiheessa systemaattinen tapa kalojen ylisiirtoon ja jatkaa edelleen tuki-istutuksia poikasten leimauttamiseksi Oulujokeen laskeviin vesiin. Lisäksi rahoitusta aiotaan suunnata toimien tulosten seurantaan ja vaelluskalatutkimukseen. Hankkeen edellytyksenä on, että myös muut sidosryhmät lähtevät mukaan. Vuodelle 2015 on sovittu, että aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitel- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

8 Hakemus 7 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen mista muokataan tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Tämän hankkeen (toimenpide 2) tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, rahoittaa Fortum suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo -ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Vaelluskalaratkaisuista seuraaville voimalaitoksille on tarkoitus päättää sitten, kun tuloksia Montan voimalaitoksella voidaan arvioida. Kiantajärven luhtakunnostukset (toimenpide 5) valmistuvat kevään 2015 aikana. Linnuston pesintään liittyen on päätetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa käynnistää tänä vuonna selvitys säännöstelyn vaikutuksista Oulujärven lokki- ja tiirayhdyskuntien pesintään. Fortum pitää tämän tyyppisiä hankkeita tärkeinä, ja on mukana keskustelemassa vesiekosysteemeihin ja niiden monimuotoisuuteen liittyvien hankkeiden käynnistämisestä. LIITTEET 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten sijainti kartalla 2. Toimenpide 1 - Lohikalojen ylisiirrot 3. Toimenpide 2 - Kalojen kiinniottolaite 4. Toimenpide 3 - Lohenpoikasten tuki-istutukset 5. Toimenpide 4 - Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä 6. Toimenpide 5 - Kiantajärven luhtien kunnostus Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

9 LIITE 1

10 LIITE 2 Toimenpide 1 LOHIKALOJEN YLISIIRROT Hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta ensisijaisesti Utos- ja Kutujokiin. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta / terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai kalatiestä. Ylisiirrot ovat osa vuosina toteutettavaa Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimusta, josta ylisiirrot rahoitetaan. Ylisiirtotoiminta perustuu Kainuun ELY-keskuksen, maaseutu ja energia -yksikön myöntämään lupaan ylisiirtää vuosittain viiden vuoden ajan lupapäätöksen (Dnro: 1093/ ) saatua lainvoiman enintään 100 Oulujoen edustan terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken kalatiestä tai Oulujokisuun ja Montan padon väliseltä jokialueelta pyydystettyä merilohta (Salmo Salar) Montan padon yläpuoliselle alueelle ensisijaisesti Utosjokeen ja Kutujokeen ja toissijaisesti Oulujoen pääuomaan välille Nuojua Utanen. Käytännön toteutus Ylisiirtojen toteutus sisältää lohien hankkimisen paikallisilta kalastajilta, ylisiirrettävien kalojen karantenoinnin, näytekalojen toimittamisen Eviraan, kalojen kuljetuksen ja istuttamisen / vapauttamisen ylisiirtopaikoille. Hankkeen toteuttaja kilpailutetaan. Hankintamenettely toteutetaan yhdessä Iijoen ylisiirtojen kanssa. Työnjako ja vastuut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii hankintayksikkönä ja toimii hankkeen koordinoijana. Kustannukset jaetaan Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimuksen ( ) mukaan. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on enintään alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Oulun Energia Fortum Power and Heat Oy: alv (13% rahoitusosuus) alv (13 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus)

11 LIITE 3 Toimenpide 2 KALOJEN KIINNIOTTOLAITTEEN JA SEN KÄYTÖN SUUNNITTELU MONTTAAN Hankkeessa muokataan aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitelmista tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Kiinniottolaitetta on tarkoitus käyttää lohikalojen ylisiirtoihin yläpuolisille jokialueille lisääntymään ja mahdollisesti myös kalastettavaksi. Kiinniottolaitteesta voidaan myös ottaa emokala- tai mätitäydennystä Montan kalanviljelylaitokselle. Lisäksi hankkeeseen voidaan liittää monenlaista tutkimusta, jota voidaan hyödyntää myös muiden jokien vaelluskalahankkeissa. Suunnittelussa otetaan huomioon mahdollinen tarve jatkaa rakennetta myöhemmin kalatieksi. Tämän suunnitteluhankkeen tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta Oulujoella. Kalojen kiinniottolaite Montassa on osa vaiheittaista etenemistä Oulujoen vaelluskalahankkeessa, johon on kuulunut elinympäristökunnostuksia, poikasten tuki-istutuksia, kalateiden suunnittelu ja koeluontoisia ylisiirtoja. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, Fortum rahoittaa suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo-ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Käytännön toteutus Hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Suunnitelmien perusteella pyydetään urakkatarjoukset, jolloin investoinnin kustannukset saadaan selville. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin (ylisiirto, täydennykset kalanviljelylaitokselle), karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Selvityksissä käytetään konsultteja. Selvitykset tehdään alkuvuodesta, jotta toteutuksen edellytykset ovat selvillä viimeistään syksyllä. Tästä hankkeesta erillään selvitetään laitteen omistuksen ja käytön hallintomallia (kunnat), luvan muutoksen tarvetta (Fortum) ja mahdollisia muita käytännön asioita. Työnjako ja vastuut Fortum Power and Heat Oy vastaa selvitysten tilaamisesta. Selvitystä ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä, johon kaikki rahoittajatahot voivat osoittaa edustajansa. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio (ulkopuolisilta tilattavat selvitykset) on alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

12 LIITE 4 Toimenpide 3 LOHENPOIKASTEN TUKI-ISTUTUKSET , Hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasia Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan jokialueelle syntyvän vaelluskalaston syntymistä. Seurannan perusteella poikaset ovat kasvaneet ja pysyneet istutetuilla alueilla hyvin. Vuosittaisten seurantatulosten perusteella istutettavien kalojen istutuspaikkoja ja -määriä voidaan tarvittaessa muuttaa. Käytännön toteutus Hankkeessa ostetaan vuosina 2015, 2016 ja 2017 Montan Lohi Oy:ltä merilohen ja -taimenen 1- vuotiaita, eväleikattuja poikasia, ja istutetaan ne Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn ja vuonna 2009 päivitetyn istutussuunnitelman mukaan. Istutusten tulosta seurataan sähkökalastuksin. Jotta mm. vuonna 2014 aloitettujen ylisiirtojen tuloksia voidaan erotella seurannassa, kaikilta istukkailta leikataan rasvaevä keväästä 2015 alkaen. Työnjako ja vastuut Montan Lohi Oy vastaa poikasten toimittamisesta ja istuttamisesta istutussuunnitelman mukaisesti. Sähkökalastuksin tehtävästä seurannasta ja sen raportoinnista päätetään myöhemmin. Hankkeen toteuttaja laskuttaa yhteistyöosapuolia suoraan. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus ja päätös avustuksesta (avustuskäytäntömenettelystä ohjeistetaan myöhemmin). Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on vuosittain alv eli yhteensä kolmena vuotena alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

13 LIITE 5 Toimenpide 4 SELVITYS ALASVAELTAVIEN SMOLTTIEN MÄÄRÄSTÄ, Oulujoella vuonna 2014 käynnistyneiden ylisiirtojen jatkeeksi käynnistetään smolttien alasvaelluspyynti Utosjoella. Hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun (Myllykoski, Utajärvi) viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. Käytännön toteutus Smolttien rysäpyynti toteutetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) alustavan esityksen mukaan. Hankkeen kesto on noin 5,5 kuukautta ja pitää sisällään suunnittelu- ja valmistelutyöt, rysäpyynnin (1 kk tehokasta aikaa, 2 henkilöä + osa-aikaista lisäapua mm. rysän pystytykseen) ja lyhyen tulosraportoinnin. Pilottivuoden 2015 jälkeen voidaan toki miettiä esim. telemetriaseurannan toteuttamista vuonna 2016 tai Työnjako ja vastuut Luonnonvarakeskuksen (LUKE) vastaa hankkeen toteutuksesta. POPELY vastaa hankkeen tiedottamisesta sekä informoi ja pitää yhteyttä hankkeen muihin rahoittajatahoihin. Utajärven kunta laatii hankkeen toteutuksesta tilaussopimuksen. Luonnonvarakeskus (LUKE) laskuttaa hankkeen kustannukset prosenttiosuuksien suhteessa toteutuneiden kustannusten perusteella vuoden loppuun mennessä. Hanke rahoitetaan Oulujoen vesistön puitesopimuksen vuoden 2015 rahoituskehyksestä. Hankkeen toteutuksesta laaditaan rahoittajien kesken yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on alv 0 %. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Utajärven kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (50% rahoitusosuus) alv (20 % rahoitusosuus) alv (30 % rahoitusosuus)

14 LIITE 6 Toimenpide 5 LUHTIEN LINNUSTOKUNNOSTUS Suomussalmi Kainuun ELY-keskus, Suomusalmen kunta ja Fortum ovat yhteistyössä kunnostaneet luhta-alueita Suomussalmen Juntusrannan Juntusjärvellä talvisin vuosina 2012, 2013 ja Juntus- ja Kulmajärven luhdat ovat syntyneet säännöstelyn aiheuttaman vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi. Tavoitteena on parantaa vesilintujen poikastuottoa ja luoda muuton ja sulkasadon aikaisia ruokailuja levähdysalueita. Myös kalojen kutu-alueet paranevat, hyötyjinä erityisesti hauki, ahven ja särki. Käytännön toteutus Luhta-alueille on vuosina kaivettu kanavia, mutta niiden luiskat ovat olleet liian jyrkkiä lintujen ruokailun ja pesimisen kannalta. Nyt luhtiin on kaivettu kanavia ja pieniä lampareita, jotka muodostavat monipuolisesti suojaisia vesialueita ja runsaasti rikkonaista rantaviivaa. Kaivutyöt on tehty kuivakaivuina, jolloin vesistövaikutukset ovat jääneet mahdollisimman vähäisiksi. Työnjako ja vastuut Töiden toteutuksesta vastaa Kainuun ELY-keskus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Kunnostusten kokonaiskustannukset ovat noin , joka jakautuu kolmelle vuodelle. Kustannukset on jaettu Kiantajärven säännöstelystä vastaavan Fortum Power and Heat Oy:n, Suomussalmen kunnan ja Kainuun ELY-keskuksen kesken.