Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu

Transkriptio

1 Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu 1. Työn tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää rakennesuunnitelman 2040 mukaisten lähijunaliikenteen uusien seisakkeiden toteutuksen edellytyksiä. Työn tulee olla vuonna 2012 valmistunutta lähijunaliikenteen kehittämisselvitystä konkreettisempi suunnitelma. Tässä työssä tuotetaan tietoa lähijunaliikenteen kehittämisen 3. vaiheen käynnistämiseksi ja työn perusteella päätetään seisakkeiden rakennussuunnittelun käynnistämisestä. Suunnitelman tavoitteena on Määritellä pienten asemien ja seisakkeiden laatuvaatimusten minimitaso Arvioida seisakkeiden tarkempia toteutuskustannuksia sillä tarkkuudella, että voidaan päättää seisakkeen jatkosuunnittelusta tai hankkeen hylkäämisestä Määritellä laitureiden ja kulkuyhteyksien tilavaraukset yleiskaavoituksen taustatiedoksi Laatia alustava liikennöintiaikataulu ja suunnitella kalustokierto 2020-luvun alkuun huomioiden uusien seisakkeiden avaaminen Arvioida liikennöintikustannuksia ja liikennetaloudellista kannattavuutta Todeta kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. 2. Työn sisältö ja työvaiheet 2.1. Infrastruktuuri Työ sisältää infrastruktuuriin ja liikennöintiin liittyvät osiot. Osiot limittyvät toisiinsa, joten niitä tulee toteuttaa samanaikaisesti. Vaatimusmäärittely Työn aluksi selvitetään ja tarvittaessa määritellään Tampereen seudulle suunnitelluille uusille seisakkeille asetettavat vähimmäisvaatimukset. Suunnittelun tulee pohjautua EU-määräyksiin, Liikenneviraston ja Trafin ohjeisiin sekä Liikenneviraston laatimaan Henkilöliikennepaikkojen kehittämisselvitykseen, jossa on määritelty asemien ja seisakkeiden palvelutasoa. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisselvitystä päivitetään parhaillaan ja tämän työn käyttöön valmistuvat

2 esteettömyyden ja matkustajainformaation päivitetyt vaatimukset. Palvelutasomäärittelyissä tulee huomioida matkustajamääräarviot sekä seisakkeen sijainti rataosilla. Määrittelytyössä todetaan millainen palvelutaso tulisi minimissään asettaa pienelle asemalle (esimerkkinä Sääksjärvi) ja seisakkeelle (esimerkkinä Ruutana), jotta ne täyttäisivät mm. esteettömyys- ja ratatekniset vaatimukset. Seisakkeiden suunnittelussa on otettava huomioon seuraavia matkustajia palvelevia infran osa-alueita ja liityntäyhteyksien kehittämistarpeita: Laiturit: pituus, korkeus, leveys, pintamateriaalit Laiturivarusteet: laiturikatos/ odotushuone / pysäkkikatos, penkit, roska-astiat, kello Kulut laiturille: Portaikot, luiskat, ali- tai ylikulku, hissi Esteettömyys: esteettömän reitin toteutus sisältäen opastuksen Valaistus: Asema- ja laiturialueet, alikulut, reitit Matkustajainformaatio: kiinteä ja reaaliaikainen sisältäen infopisteen, laituri näytöt, kuulutukset, valaistun aikataulukaapin (aikataulutiedot, lähialuekartan yms.) Opastus: valaistut suuntaopasteet, laituriopasteet, aseman nimikyltti, asemalle opastus tie- ja katuverkolta, liityntäpysäköintiopastus, INVA-paikat, liityntäliikenteen opastus (bussit, taksit) Liityntäpysäköinti: henkilöautojen ja pyörien pysäköintipaikkamäärät ja laatuvaatimukset Liityntäliikenteen tarpeet Saattoliikenne: pysähtymispaikat ja odotusalueet Yhteydet asemalle tai seisakkeelle Turvallisuus: Riittävä valaistus, kameravalvonta, vartiointi Palvelut: lipunmyyntiautomaatti, asiakas-wc Seisakkeiden palvelutaso tulee suunnitella ottaen huomioon arvioitu käyttäjämäärä. Luetteloa täydennetään tarvittaessa työn alkaessa. Tampereen seudun uudet seisakkeet Työssä suunnitellaan miten edellä kuvatut vaatimukset ovat toteutettavissa Tesoman, Sääksjärven ja Ruutanan uusilla seisakkeilla sekä mitä toimenpiteitä edellytetään Lempäälän nykyisen aseman kehittämiseltä. Työvaihe edellyttää maastokäyntiä. Olemassa olevat alikulut yms. huomioiden arvioidaan jokaisen seisakkeen toteutuskustannukset mahdollisimman tarkasti eriteltynä. Kustannusarviolta edellytetään sellaista tarkkuutta, että sen perusteella voidaan arvioida seisakkeen toteuttamisen realistisuutta ja tehdä päätös suunnittelun jatkamisesta. Esimerkkikohteiden perusteella arvioidaan vastaavan kokoluokan seisakkeiden toteutuskustannuksen suuruusluokkaa.

3 2.2. Liikennöinti TYÖOHJELMA Työssä määritellään Sääksjärven ja Ruutanan seisakkeilla laitureiden ja kulkuyhteyksien sekä liityntäpysäköinnin sijainnit yleiskaavoituksen tilavarausten tarkkuudella. Tesomalla tukeudutaan tilavarausten osalta jo toteutettuihin selvityksiin (yleissuunnitelma ja Tesoman seisakeselvitys). Lempäälässä täydennetään keskustan kehittämistyössä ideoituja ratkaisuja. Seisakkeen toteuttamisen realistisuuteen ja toteutusajankohtaan vaikuttaa olennaisesti seisakkeen ympäristön nykyinen maankäyttö ja kehittämispotentiaali. Työssä laaditaan seisakkeille kysyntäennuste sekä määritellään kysyntäennusteeseen vaikuttavat kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön suunnitelmia on linjattu Rakennesuunnitelmassa Tesoman ja Lempäälän osalta on käytettävissä yksityiskohtaisempaakin aineistoa. Työvaiheen tuloksena saadaan suunnitelmat Tesoman, Sääksjärven ja Ruutanan seisakkeiden avaamiseksi ja Lempäälän aseman kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden kustannusarviot sekä seisakkeiden kysyntäennusteet. Muu raideinfrastruktuuri Uusien seisakkeiden avaaminen sekä lähijunaliikenteen tarjonnan lisääminen edellyttävät myös muita infrastruktuurin kehittämistoimenpiteitä. Näitä ovat Tampereen aseman laiturikapasiteetin lisääminen, kohtaamis- tai lisäraiteet Lempäälän ja Nokian suunnilla sekä turvalaitemuutokset Oriveden suuntaan. Työssä tukeudutaan laituri- ja raidekapasiteetin osalta jo tehtyihin selvityksiin. Turvalaitemuutosten osalta työssä tarkennetaan olevia selvityksiä sillä tarkkuudella että kustannusarviosta ja toimenpiteiden ajoituksesta saadaan käsitys. Työssä todetaan suunnittain, millä edellytyksillä ja millä aikataululla lähijunaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen sekä uusien seisakkeiden avaaminen on mahdollista. Liikennöintisuunnitelman pohjana on valtakunnallisista tarpeista syntyvä junatarjonta. LVM ja VR valmistelevat ostoliikennesopimusta kaudelle Sopimukseen sisällytettäneen junaliikenne Rauman suuntaan sekä Porin suunnan liikenteen jakautuminen suoriin vain muutamilla asemilla pysähtyviin Pori-Helsinki - yhteyksiin sekä kaikilla asemilla pysähtyvään nykyisenkaltaiseen junaliikenteeseen. Oletettavaa on, että suorat junat pysähtyvät Vammalassa ja Nokialla. Muut Porin suunnan junat sekä Rauman junat voisivat pysähtyä myös Tesomalla. Helsingin suunnan liikenne on markkinaehtoista, mutta Lempäälän aseman osalta pidetään mahdollisena saada joitakin IC-junavuoroja pysähtymään Lempäälässä. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena on esitetty joidenkin Helsingin seudun lähiliikenteen vuorojen jatkaminen Tampereelle asti. Valtakunnallista liikennettä täydentämään pyritään kehittämään varsinaista Tampereen seudun lähiliikennettä. Alkuvaiheessa on tavoitteena junayhteys tunnin vuorovälillä Nokian ja Lempäälän asemilta Tampereelle. Oriveden suuntaan pyritään takaamaan hyvät työssäkäyntiyhteydet.

4 2.3. Kehittämisprosessi TYÖOHJELMA Työssä tulee esittää kaksi skenaariota valtakunnallisen junatarjonnan tilanteesta ostosopimuskauden jälkeen Rauman ja Porin suunnista sekä vastaavaan aikaan etelän suunnan markkinaehtoisesta liikenteestä. Näiden mukaista junatarjontaa täydentämään tulee laatia suunnitelmat Tampereen seudun lähijunaliikenteen hoitamisesta 2020-luvun alussa eli luonnostella aikataulut ja kalustokierto. Lähijunaliikenteen liikennöintialueen pääteasemat ovat kaupunkiseudun ulkopuolella Vammala, Toijala ja Haapamäki. Liikennöintisuunnitelman tulee perustua liikennetaloudelliseen tarkasteluun ja kytkeytyä siten uusien seisakkeiden avaamiseen sekä kaluston tehokkaaseen käyttöön. Ruutanan seisakkeen kustannusarvion avulla arvioidaan myös muiden Oriveden suunnan pienten seisakkeiden (Vuohenoja, Hankkio, Vatiala) toteutuksen realistisuutta ja siten huomioimista liikennöintisuunnitelmassa. Aikataulusuunnittelussa olennaista on varmistaa esitettävien vuorojen toteutusedellytykset raide- ja laiturikapasiteetin sekä kaluston suhteen. Työn tuloksena saadaan suunnittain junatarjonta. Kaikkien rakennesuunnitelmassa 2040 mukana olevien seisakkeiden osalta kuvataan minkä tyyppiset junat voisivat pysähtyä kyseisellä seisakkeella. Kalustosuunnittelussa tulee esittää, minkälaisella kalustolla lähijunaliikennettä olisi mahdollisuus hoitaa. Esityksessä tulee huomioida valtakunnallisesti tarjolla oleva kalusto sekä mahdollisesti muusta käytöstä poistuva ja Tampereen tarpeisiin soveltuva kalusto. Seutu on varautunut tarvittaessa hankkimaan omaa kalustoa. Tehokas lähijunaliikenne vaikuttaa bussiliikenteen toteutukseen. Työssä tulee arvioida miten busseilla hoidettava joukkoliikenne muuttuisi junaliikenteen kehittyessä ja miten bussiliikenteeseen käytettävää rahoitusta voitaisiin siirtää junaliikenteen hankintaan. Näkökulmat ovat lähinnä Nokian rautatieasemalta nykyisin puolentunnin vuorovälillä busseilla toteutettava moottoritieyhteys Tampereelle (mahdollinen päällekkäinen tarjonta) sekä Ruutanan suunnalla bussilinjaston purkaminen, jos junatarjonta olisi merkittävästi nykyistä tehokkaampaa. Loppuraporttiin voidaan liittää tilaajien omana työnä tuottama lyhyt kuvaus siitä miten lähijunaliikennettä voidaan hankkia Tampereen seudulle tai laajemmin Pirkanmaalle vuoteen 2030 mennessä. Kuvauksessa huomioidaan mahdollisuus siirtää toimivaltaisen viranomaisen rooli LVM:ltä Tampereen joukkoliikenteelle sekä henkilöjunaliikenteen avaaminen avoimeen kilpailuun. Selvitystyö tehdään seututoimiston, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja Liikenneviraston omana työnä eikä sisälly toimeksiantoon.

5 3. Työn ohjaus 4. Työn raportointi 5. Työn aikataulu Työlle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Liikennevirastosta, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä, Pirkanmaan liitosta, LVM:stä sekä Tampereen ja Nokian kaupungeista ja Kangasalan ja Lempäälän kunnista. Työn tulokset esitellään Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmälle torstaina klo välisenä aikana. Työstä laaditaan tiivis loppuraportti Tampereen kaupunkiseudun julkaisusarjassa. Raportti julkaistaan sähköisenä Tampereen kaupunkiseudun nettisivuilla. Keskeisimmät tulokset kootaan esittelydiasarjaksi (PowerPoint). Raportti, esittelydiat ja muu työnaikainen materiaali toimitetaan tilaajalle työn päättyessä muistitikulle tai CD:lle tallennettuna. Työn voi aloittaa välittömästi tarjouksen tullessa hyväksytyksi. Työn tulee valmistua kokonaisuudessaan joulukuun 2015 loppuun mennessä. Kokousten aineistot tulee toimittaa viikkoa ennen kokousta. 6. Aikaisemmat selvitykset ja taustamateriaalit Seuraavassa on lueteltu työn kannalta keskeistä tausta-aineistoa: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 24/ Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi välityskykytarkastelut, Liikennevirasto Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, Liikenneviraston julkaisu 34/2013 (Tampereen henkilöratapihan kehittämistarpeet)

6 Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, Liikennevirasto en_kehittamisohjelma_web.pdf Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla, Pirkanmaan liitto Tesoman yleissuunnitelma ja Tesoman seisakeselvitys minen/yleissuunnitelmat/tesoma.html Lempäälän keskustan kehittäminen, yleissuunnitelma Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto sopimuksen_toteuttaminen/toijala- Tampere%20lisaraiteet/Pdf/Toijala_Tampere_lisaraiteet_aluevaraussuunnitelma.pd f Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi, Liikennevirasto 2015 (valmistumassa) Seisakesuunnittelua ohjaavat mm. seuraavat määräykset ja ohjeet EU-komission asetus N:o 1300/2014 ( ) astui voimaan Tätä edelsivät EU-komission päätös: 2008/164/EY ( ): Saavutettavuus YTE ja Liikenteen turvallisuusviraston TRAFIN määräys: Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, > > Radanpitäjän suunnitteluohje RATO16 Väylät ja laiturit (RHK 2009), ohjeen päivitys on käynnissä Kuntien yhteistyönä laaditut Suraku-ohjeet, jotka sisältävät mm. suunnittelun ohjekortit, kriteeritaulukot sekä ohjeen ulkoalueiden suunnitteluun ja kartoittamiseen (päivitetty 2008), (