tavoitteeksi henkilöautolle kilpailukykyinen joukkoliikenne, ja tavoitteena on luoda edellytykset seudullisen lähijunaliikenteen aloittamiseksi.

Transkriptio

1 Liite 1: Tehtävän määrittely TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Tämä tehtävän määrittely on laadittu tarjousmenettelyn ja tarjousten laadinnan tueksi. Tarjoajan tulee esittää oma perusteltu näkemyksensä kehittämissuunnitelman sisällöksi ja toteuttamiseksi erillisellä työsuunnitelmalla. 2. Työn lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudulla on keväällä 2010 hyväksytty laaja yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus, jonka ytimenä ovat maankäytön rakennesuunnitelma ja liikennejärjestelmä Keskeisenä tavoitteena näissä suunnitelmissa on kulkutapajakauman muuttaminen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suuntaan. Ratkaisuna on nähty laadukas ja tehokas seudullinen joukkoliikenne, joka toteutetaan bussien, raitiotien ja lähijunien yhdistelmänä. Seudullisen lähijunaliikenteen on ajateltu palvelevan Lempäälän, Nokian, Ylöjärven sekä Kangasalan ja Oriveden suuntien asukkaita. Liikennesektorin valtakunnalliset suunnitelmat tukevat Tampereen kaupunkiseudun tavoitetta lähijunaliikenteen käynnistämisestä. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (LVM 17/2008) esitetään, että Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen on matka-ajaltaan ja hinnaltaan oltava kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoilulle. Selonteossa on vuoden 2011 jälkeen toteutettavien hankkeiden listalla varattu 65 milj. investointirahaa Tampereen seudun lähiliikennejärjestelyihin. Myös Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmaluonnoksessa (Liikennevirasto 2010) asetetaan Tampereen kaupunkiseudulla tavoitteeksi henkilöautolle kilpailukykyinen joukkoliikenne, ja tavoitteena on luoda edellytykset seudullisen lähijunaliikenteen aloittamiseksi. Joukkoliikenteen kehittämiseksi on Tampereella aloittanut vuoden 2011 alussa seudullinen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisella joukkoliikenneviranomaisella ei kuitenkaan ole nykyisen lain puitteissa oikeutta junaliikenteeseen, vaan junaliikenteen ostot tekee liikenne- ja viestintäministeriö. Reunaehtoja lähijunaliikenteen kehittämiselle asettaa myös VR-Yhtymän yksinoikeussopimus, joka on voimassa vuoteen Joukkoliikenteen kehittämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla on käynnissä katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman laatiminen, jonka on määrä valmistua keväällä Suunnitelmassa tarkastellaan katuraitiotien ensimmäistä linjausvaihtoehtoa Tampereella (Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi) huomioiden myös linjaston tuleva laajeneminen. Lähijunaliikenteen ja raitiotieliikenteen sujuva kytkentä on varmistettava molemmissa suunnitelmissa.

2 Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Nokialla on meneillään asemanseutujen maankäytön kehittäminen mm. asumista tiivistämällä. Kehittämisen taustalla on tavoite lähijunaliikenteen käynnistymisestä. 3. Työn tavoitteet Lähijunaliikenteen kehittämisen päämääränä on siirtää matkoja henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen. Jotta tämä on mahdollista, lähijunaliikenteen tulee tarjota laadullisesti ja ajallisesti kilpailukykyinen palvelu autoiluun nähden. Edellytyksenä on myös lähijunaliikenteen ja maankäytön yhtäaikainen kehittäminen radanvarsikunnissa. Maankäytön kehityksen kohdistaminen ratojen varsiin on oltava houkuttelevaa sekä kotitalouksille että yrityksille ja kiinteistösijoittajille. Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelman tavoitteena on täsmentää visio kaupunkiseudun lähijunaliikenteestä osana seudullista joukkoliikennejärjestelmää. Tavoitteena on kirkastaa lähijunaliikenteen tavoitetila, kartoittaa lähijunaliikenteen toteuttamisesta saatavat hyödyt ja selvittää lähijunaliikenteen alustavat toteuttamisedellytykset. Työn tarkoituksena on tuottaa tarpeellinen tieto lähijunaliikenteen hyödyistä ja edellytyksistä kunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja lähijunaliikenteen tarkemman suunnittelun aloittamiseksi. Kehittämissuunnitelmassa vaiheistetaan lähijunaliikenteen kehittäminen nykytilan pohjalta. Alkuvaiheessa etsitään ratkaisuja, joissa investoinnit ovat alhaiset ja niiden sijaan hyödynnetään olemassa olevia resursseja kehittämis-, parannus- ja uudistamishankkein. Yhtenä merkittävänä ensivaiheen toimenpiteenä on yhteisen seutulipun toteuttaminen juniin ja busseihin. Kehittämissuunnitelman vaiheistuksessa tulee huomioida kaupunkiseudun maankäytön tavoiteltu kehitys sekä ulkoiset tekijät kuten lainsäädännön kehitys. Lainsäädännön osalta on otettava huomioon mm. rautatieliikenteen nykylainsäädäntö, ja tunnistettava minkälaisia lainsäädännön kehittämistarpeita kehittämissuunnitelma asettaa. Näin saadaan sekä ymmärrys lähijunaliikenteen kehittämisen vaiheista että niiden yhteydestä muuhun kehitykseen. Kehittämissuunnitelma keskittyy Tampereen kaupunkiseudun alueelle, mutta suunnittelussa tulee tiedostaa Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen liittyminen laajempiin kokonaisuuksiin, kuten yhteyksiin lähikaupunkeihin. Myös Tampereen raitiotien laajentuminen tulee huomioida. 2

3 4. Työn vaiheet 1. Lähijunaliikenteen visio ja lyhyemmän aikavälin tavoitetila Kehittämissuunnitelmassa terävöitetään visio lähijunaliikenteestä kehittyneen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen osana. Visio on pitkän aikavälin strateginen näkemys siitä, millaiseksi Tampereen kaupunkiseutu voi kehittyä, kun sitä palvelee seudullinen lähijunaliikenne. Vision aikajänne on minimissään Lyhyemmälle aikavälille on määriteltävä tavoitetila, johon tähdätään käytännön toimin, jotka voidaan käynnistää kehittämissuunnitelman ja sitä täydentävien selvitysten pohjalta. Tavoitetila ajoittuu todennäköisesti VR-Yhtymän ja LVM:n nykyisen yksinoikeussopimuksen päättymiseen, jolloin junaliikennepalveluita on mahdollista järjestää ja tilata markkinaehtoisesti. Tavoitetilan saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet tulee määritellä. Tavoitetilan aikajänteen tulee kuvata ainakin yksi kaupallisesti realistinen junaliikenteen liikennöintisopimuksen kestoaika. Lähijunaliikenteen kehitysvaihtoehtoja voi kuvata esimerkiksi skenaariolla, joiden merkitys lähijunaliikenteen kannalta on minimi-, maksimi- ja todennäköinen lähijunaliikenteen volyymin kehitys. Vision ja lyhyemmän aikavälin tavoitetilan tulee antaa tarpeelliset ja riittävät tiedot seudun ja sen maankäytön kehittämisen strategian valinnalle. 2. Lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet Lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksien arvioinnissa tulee tarkastella - nykyisin kulussa olevien junavuorojen kytkeminen seutulippujärjestelmään - entisten asema- ja pysäkkialueiden ja jäljellä olevien rakenteiden hyödyntäminen - nykyisen rata- ja asemakapasiteetin käyttö uusien paikallisjunavuorojen tarpeeseen - nykyisin käytössä olevan vapautuvan junakaluston perus- ja muutoskorjaus ja jatkokäyttö. 3. Lähijunan liikennöintimalli ja rataverkon kapasiteettitarve Nykyisen rataverkon käytettävissä oleva ratakapasiteetti sekä lähijunaliikenteen kehittyessä tarvittava lisäkapasiteettitarve tulee selvittää yhdessä Liikenneviraston kanssa MAL(maankäyttö, asuminen ja liikenne)-aiesopimuksen mukaisesti. Tätä varten on kuvattava lähijunan liikennöintimalli, joka sisältää palvelutasomäärittelyn, kuten ainakin - liikennöintiajan - vuorovälit - asemien liityntäliikenteen - tariffijärjestelmän 3

4 4. Lähijunaliikenteen operointi Alustavasti käydään läpi vaihtoehtoiset tavat järjestää junaliikenteen operointi sekä kaluston hankinta ja omistus. Operointi voi olla ostopalvelua, yhteistyössä tuotettua tai jopa kuntien itse tuottamaa. Samoin kaluston hankintaan ja omistukseen on erilaisia vaihtoehtoja vuorauksesta omistukseen ja eri toimijoiden toimesta. 5. Vaikutukset ja toteutettavuus Lähijunaliikenteen kehittämisestä saatavat hyödyt lyhyemmällä ja pidemmällä tähtäimellä selvitetään vaikutusten arvioinnin pohjalta. Taustalla on tarve saada riittävät perusteet kunnalliseen päätöksentekoon. Arvioinnin pohjalta voidaan tehdä päätös lähijunaliikenteen kehittämisen jatkoselvittelystä ja -tarpeista. Toteutettavuus- ja vaikutusarviot esitetään erikseen visiolle ja lyhyemmän aikavälin tavoitetilalle. Strategisen tason vision toteutettavuus ja vaikutukset arvioidaan kevyemmin. Tavoitetilan osalta pyritään tarkempaan vaikutusarvioon mm. liikenteellisistä ja taloudellisista vaikutuksista. Lähijunaliikenteen matkustajamääräarviot tulee perustaa sekä kotimaiseen kokemukseen että ulkomaisiin havaintoihin nykyaikaisen lähijunaliikenteen matkustajamääristä. Matkamääräarviot on esitettävä myös käänteisesti siten, että esitetään toteutettavuuden kannalta merkittäviä tekijöitä tai raja-arvoja kuten tarvittavat matka- ja asukasmäärätavoitteet. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia vaikutuksia on arvioitava kunta- ja valtiontalouden kannalta sekä kotitalouksien näkökulmasta. Tarkastelussa on otettava huomioon lähijunaliikenteen vaikutus kiinteistöjen arvoihin sekä junaliikenteen ansiosta tapahtuvan kehityksen vaikutus kuntien tuloihin, menoihin ja rahoitukseen. Lähijunaliikenteen talous tulee tarkastella todellisilla tuotanto- ja rahoituskustannuksilla, ei VR-Yhtymän ostoliikenteen sopimushintoina. Valtion hankerahoituksen edellytyksenä pidettävä YHTALI (Yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma) laskelma on esitettävä suuntaa antavana ja siten, että raha-arvoiseksi laskettu aika ja sen laskentaperusteet esitetään erikseen. Hallinnolliset vaikutukset Hallinnollisissa vaikutuksissa esitetään mm. voimassa olevan lainsäädännön rajoitukset ja muutostarpeet sekä VR-Yhtymän henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimuksen merkitys ja vaikutus kehittämisohjelmalle. Edelleen on esitettävä, minkälaisia päätöksiä ja mahdollisia kuntien välisiä sopimuksia kehittämissuunnitelma edellyttää sekä, miten kehittämissuunnitelma ja seudullisen toimivaltaisen viranomaisen toiminta sopivat yhteen. 4

5 Tekninen toteutettavuus Teknisessä toteutettavuudessa arvioidaan mm. tarvittavat muutokset asemien ja pysäkkien varusteluun sekä nykyisen junaliikenteen kalustoon ja kalustokiertoon. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksia tarkastellaan suhteessa siihen, että vastaava kuntien kasvu tapahtuisi ilman lähijunaliikennettä. Yleisesti tarkastellaan vaikutuksia elämisen laatuun ja elinolosuhteisiin. Kehittämissuunnitelmassa todetaan myös vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään sekä liikenteen ruuhkautumiseen. Vaikutuksia arvioitaessa hyödynnetään esimerkiksi ulkomaisia tapauksia, joissa on niin pitkä kokemus lähijunaliikenteestä, että vaikutus seudun kehitykseen on selvästi havaittavissa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tehdä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. 5. Työn aikataulu Työn kesto on noin 10 kuukautta. Sen on tarkoitus alkaa huhtikuussa Aikataulutavoite on suuntaa antava. Perustellusta syystä tarjoaja voi esittää oman näkemyksensä tarkemmaksi suunnitteluaikatauluksi. 6. Työn ohjaus ja vuoropuhelu Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelmaa ohjaa seutuhallituksen nimeämä liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa on edustus kaupunkiseudun kunnista, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Liikennevirastosta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Pirkanmaan liitosta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. Käytännön suunnittelutyötä tukee nimettävä projektiryhmä, jossa on edustus ainakin kaupunkiseudun kunnista, Pirkanmaan liitosta, Liikennevirastosta, Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. Valittava konsultti toimii projektiryhmän sihteerinä. Ohjausryhmän ja projektiryhmän arvioidaan tarvitsevan viisi kokousta/ryhmä. Hankkeen aikana työn aloitus (täsmennetty työsuunnitelma), väliraportointi (Powerpoint-esitys) ja loppuraportti tullaan esittelemään myös kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Vuoropuhelun ja tiedottamisen on oltava aktiivista ja eri valmistelu- ja päätöksentekotasot huomioivaa. Tavoitteena on hyväksyttävyyden varmistaminen ja aktiivisten seudun asukkaiden näkemysten ja ideoiden huomiointi. Konsultilta toivotaan ehdotuksia vuoropuhelumenetelmiksi, joita voivat olla esimerkiksi kuntalaisille toteutettava nettikysely tai yleisötilaisuus. 5

6 Konsulttia pyydetään sisällyttämään esitykseensä edellä määriteltyjen tavoitteiden mukainen esitys työssä tarvittavasta vuorovaikutuksesta aikatauluineen. Toimintaperiaatteet ja alustavat suunnitelmat täsmennetään työn alussa. 7. Työn tulokset ja raportointi Suunnitelmasta laaditaan raportti (word ja pdf), johon sisältyy tiivistelmä ja esittelyä varten Powerpoint-esitys. Raporttien paino- ja tulostuskustannukset (50 kpl) sisältyvät konsulttisopimukseen. Konsultin tulee hoitaa painatustöiden huolinta. Tilaaja vastaa raporttien pohjakarttojen mahdollisista julkaisukorvauksista. Raportin ja siihen sisältyvän tiivistelmän painokelpoiset sekä työmuistioiden ja Powerpoint-esityksen tulostuskelpoiset originaalit luovutetaan tilaajalle sähköisessä muodossa. Muutenkin kaikki projektin aikana valmistuva keskeinen aineisto tulee dokumentoida ja toimittaa tilaajalle työn päättyessä sähköisessä muodossa. 8. Keskeisiä aiheeseen liittyviä raportteja - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (2010) - Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisohjelma (2010) - Tampereen henkilöratapihan kehittämisen katos-, laituri- ja raidejärjestelyjen alustava yleissuunnitelma (Liikennevirasto 2010) - Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla (Pirkanmaan liitto 2010) - Lisäraiteiden tilantarvetarkastelu, maankäyttörajoitteet (Pirkanmaan liitto 2010) - Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka, Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille (LVM 2010) - Tampereen seudun lisäraiteet -tilantarvetarkastelu (RHK ja Tampereen seutu 2009) - Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvityksessä (RHK, VR-konserni ja Pirkanmaan liitto 2008) - Tampereen läntinen oikorata -esiselvityksessä (Pirkanmaan liitto 2008) - Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020, valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle (LVM 17/2008) - Liikenne 2030 (LVM 1/2007) - Rautatieliikenne 2030 (RHK 2/2006) - Tampereen henkilöratapiha-alueen liikenteellinen selvitys (2006) 6